AIKUISVÄESTÖN OSAAMISTA EDISTÄMÄSSÄRaportti SAK:n Osaava pärjää – hankkeesta ja toiminnasta Noste -                 ohjelm...
Sisältö                                                                            sivu1.Noste-ohjelman käynnistyminen ja ...
1.NOSTE-OHJELMAN KÄYNNISTYMINEN JA SEN TAUSTAValtioneuvosto antoi 23.1.2003 asetuksen aikuisten koulutustason kohottamisee...
aikuiskoulutuspolitiikasta, jonka yhtenä keskeisenä kysymyksenä oli vähän koulutetunaikuisväestön aseman parantaminen.SAK:...
3.NOSTE-OHJELMAN SISÄLTÖAikuisten koulutustason kohottamisohjelma muodostui rahoituksesta, joka voitiin kohdentaa1)ammatil...
osallistumisen Nosteen käytön edistämiseen ja mahdollisen kustannusten korvaamisen tutkintoonosallistumisesta.Sanassa yhte...
Osaava pärjää –hankkeen suunnitteluun osallistuneet toimitsijat pitivät tärkeänä, että työntekijöidenkoulutukseen kannusta...
”Me-henkeä” näyttää osaltaan tukeneen se, että Noste-koulutuksella on koettu olevan hyvä status.Opiskelijat ovat verrannee...
Projektisuunnitelmaluonnoksessa olivat jo hahmottuneet ne keskeiset toimenpiteet, jotka tulivatmyös lopulliseen hankesuunn...
OSAAVA PÄRJÄÄ –HANKKEEN TIEDOTUSTILAISUUDET 2003Järjestäjä                  Aika                          Paikka         O...
Tiedon tarve arvioitiin suureksi, sillä aikuiskoulutusta koskeva perustietokin katsottiin melkovähäiseksi työpaikoilla ja ...
Noste-ohjelmaa ja Osaava pärjää-hanketta on esitelty lisäksi mm. seuraavissa tapahtumissa:Postiliiton talvipäivät 2004Palv...
ammattipätevyyttä. Myöhemmin hankkeen aikana nimike herätti myös epäilyjä, sillä sen katsottiinsuuntaavan vaativan pätevyy...
kanssa. Kurssi päätettiin henkilökohtaisen toimintasuunnitelman laatimiseen. Kurssin keskeisenäviestinä oli kannustaminen ...
OSAAVA PÄRJÄÄ –HANKKEEN PÄTEVYYSLUOTSIKOULUTUKSET 2003 – 2007PeruskurssitJärjestäjä                     Aika              ...
SAK, Pirkanmaa, Pohjanmaa,Keski-Suomi ja Häme                                27.-29.10.2006          M/S Gabriella        ...
henkilökohtaisella kutsulla ryhmä pätevyysluotseja siten, että oppilaspaikat jaettiin kahdeksanjäsenliiton kesken. Työpaja...
6.2.Pätevyysluotsien toiminta ja koettu rooliPätevyysluotsit määriteltiin hankesuunnitelmassa vertaistukihenkilöinä ja vap...
”No, justiin nämä omakohtaiset kokemukset siitä, että se olis ollut helpompaa, jos               joku ihminen ois sanonut,...
Vuonna 2007 suoritetussa puhelinhaastattelussa pyrittiin kartoittamaan myös luotsitoiminnanalkuvaiheessa koettuja pulmia. ...
Tulosten perusteella n.40% työnantajista oli kiinnostunut tai aikoi käyttää Noste-koulutusta vuoden2004 kyselyssä ja vasta...
Osalla oppilaitosten opettajista ei ole juuri ollut kokemusta jalkautumisesta työpaikoille jatyöntekijöiden tai heidän edu...
Osaava pärjää –hanke on selvästikin tuonut esille oppilaitosten ja niiden opettajien erilaisettoimintakulttuurit ja työtav...
Oppilaitosten painottaessa jalkautumista työpaikoille, selvitettiin tämän työtavan yleisyyttä myösSAK:n toimesta. Tulokset...
Nymanin(11) mukaan pätevyysluotsien liittokohtaista verkottumista ei yleensä tapahtunut, eivätkäNoste-vastaavat kokeneet s...
Nosteen rekkakiertue syys-lokakuu 2006(SAK mukana kymmenellä paikkakunnalla)Pätevyysluotsiseminaari 5.5. 2007(Varsinais-Su...
Päätösseminaariin osallistuneet pätevyysluotsit ilmaisivat tarpeen ja myös kiinnostuksensa jatkaapätevyysluotsitoimintaa j...
Valtion talousarvioon varattujen määrärahojen taso vastasi melko hyvin asetettuja tavoitteita.SAK:lla oli pyrkimyksiä myös...
Professori Ari Antikaisen mukaan(12) Nosteen määrällinen tavoite on ollut hyvin kunnianhimoinen.Tavoite on ollut kouluttaa...
SAK:n ja sen jäsenliittojen yhteisen Osaava pärjää- hankkeen välittömiä tai välillisiä vaikutuksiaNoste-opiskelijoiden luk...
Kokonaisarvio Nosteesta ja Osaava pärjää- hankkeesta on selkeästi positiivinen ja monistakarikoista huolimatta tulokset ov...
Upcoming SlideShare
Loading in …5
×

Aikuisväestön osaamista edistämässä

513 views

Published on

SAK:n julkaisusarja

Raportti SAK:n Osaava pärjää -hankkeesta ja toiminnasta Noste-ohjelmassa vuosina 2003–2007. Markku Liljeström.

Published in: News & Politics
0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
513
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
5
Actions
Shares
0
Downloads
3
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Aikuisväestön osaamista edistämässä

  1. 1. AIKUISVÄESTÖN OSAAMISTA EDISTÄMÄSSÄRaportti SAK:n Osaava pärjää – hankkeesta ja toiminnasta Noste - ohjelmassa vuosina 2003-2007 Markku Liljeström 1
  2. 2. Sisältö sivu1.Noste-ohjelman käynnistyminen ja sen tausta2.SAK:n tavoitteet ja lähtökohdat3.Noste-ohjelman sisältö4.Tulopolitiikan tuki Nosteelle5.SAK:n hanke ja hakevan toiminnan motiivit 5.1.Osaava pärjää –projektisuunnitelma ja hankehakemus 5.2.Viestintäkampanjalla alkuun 5.3.Tiedotusaineiston tuottaminen6.Pätevyysluotsi vertaistukihenkilöksi 6.1.Pätevyysluotsien koulutus 6.2.Pätevyysluotsien toiminta ja koettu rooli 6.3.Tiedottaja, kannustaja 6.4.Yhteistyötä ay-järjestöissä ja työpaikoilla 6.5.Yhteistyö oppilaitosten kanssa7.Yhteistyötapahtumat ja seminaarit hakevan toiminnan vauhdittajina 7.1.Valtakunnallinen seminaari8.Osaava pärjää-hanke kansainvälisessä verkostossa9.Päätösseminaari10.Osaava pärjää-hankkeen oma seuranta11.SAK:n edunvalvonta ja koulutuspoliittiset linjaukset12.Noste-ohjelman ja Osaava pärjää-hankkeen arviointia ja yhteenvetoa tuloksista 2
  3. 3. 1.NOSTE-OHJELMAN KÄYNNISTYMINEN JA SEN TAUSTAValtioneuvosto antoi 23.1.2003 asetuksen aikuisten koulutustason kohottamiseen myönnettävästävaltionavustuksesta. Vuosille 2003-2007 suunniteltu Noste-ohjelma käynnistyi valtion vuoden 2003talousarvioon varatulla 12 milj. euron määrärahalla.Noste-ohjelman alkaminen merkitsi käännettä suomalaisessa aikuiskoulutuspolitiikassa jaaikuiskoulutuksen toimintatavoissa. Koulutuksellinen tasa-arvo, osaamiseen perustuvakilpailukykyinen talous ja pyrkimys työurien pidentämiseen ja työelämän muutoksissa selviämiseenmuodostuivat aikuiskoulutuspolitiikan keskeisiksi perusteiksi.Työelämälähtöinen joustava aikuiskoulutus ja työelämään jalkautuminen, ns. hakeva toiminta,otettiin aikuiskoulutuksen tavoitteellisiksi työtavoiksi.Kun Noste-ohjelman käynnistyminen oli varmistunut syksyllä 2002, aloitettiin SAK:nkoulutuslinjalla valmistelu Noste-ohjelman tavoitteita tukevasta omasta hankkeesta. Se sainimekseen ”Osaava pärjää”.Opetusministeriö oli maaliskuussa 2001 asettanut parlamentaarisen aikuiskoulutustyöryhmäntekemään ehdotuksia aikuiskoulutuspolitiikan linjauksista, eri aikuiskoulutusmuotojentoimivuudesta ja työnjaosta sekä selvittämään koulutustarjonnan vastaavuutta työelämänosaamistarpeisiin aikuisväestön opiskelutavoitteiden ja osallistumisen näkökulmasta.Parlamentaarikkojen ohella työryhmään nimettiin asiantuntijoiksi mm. työmarkkinajärjestöjenedustajat.Parlamentaarisen aikuiskoulutustyöryhmä luovutti ehdotuksensa 21.2.2002. Sen keskeisiäehdotuksia oli erityisen viisivuotisen toimenpideohjelman käynnistäminen vähäisenpohjakoulutuksen omaavan aikuisväestön osaamistason kohottamiseksi. Tämänlisätoimenpideohjelman voimavaroista suunnattaisiin pääosa toisen asteen ammatilliseen tutkintoontähtäävään koulutukseen ja niitä tukeviin opintoihin ja lisäksi osa tietoyhteiskuntataitoja kehittäväänkoulutukseen. Työryhmä esitti myös kehitettäväksi koulutusjakson tukemaan oppimisvalmiuksia jaongelmanratkaisutaitoja.Lisätoimenpideohjelman(osaamisen nosto-ohjelma) kohderyhmäksi aikuiskoulutustyöryhmämääritteli vailla toisen asteen ammatillista koulutusta olevat 30-54 -vuotiaat. Työryhmä totesi, ettäperäti 400 000:lta 30-54 -vuotiaalta aikuiselta puuttuu toisen asteen koulutus. Vastaavastityömarkkinoilta on kiihtyvässä tahdissa poistumassa suorittavan työn tekijöitä.Aikuiskoulutustyöryhmä asetti keskeiseksi tavoitteeksi sen, että kansalaisilla olisi 10-15 vuodenvälein mahdollisuus osaamisensa perusteelliseen uusintamiseen ja vuosittain 1-2 viikonkehittämisjaksoon. Työryhmän mielestä tämä edellytti aikuiskoulutukseen huomattavialisävoimavaroja.2.SAK:N TAVOITTEET JA LÄHTÖKOHDATSamaan aikaan kun parlamentaarisessa aikuiskoulutustyöryhmässä ryhdyttiin pohtimaan ehdotuksiaaikuiskoulutuspolitiikan linjauksista valmisteltiin SAK:ssa työryhmää varten ehdotuksia. Nämäkiteytyivät syksyllä 2001 näkemykseen uudistavasta ja tasa-arvoisemmasta 3
  4. 4. aikuiskoulutuspolitiikasta, jonka yhtenä keskeisenä kysymyksenä oli vähän koulutetunaikuisväestön aseman parantaminen.SAK:n valmistelussa päädyttiin lokakuussa 2001 esittämään kansallisen hankkeen käynnistämistävähän koulutetun aikuisväestön koulutustason kohottamiseksi.SAK:n esityksen lähtökohtana oli varmistaa korvamerkitty rahoitus ohjelmalle ja sen kohderyhmänselkeä määrittely. Kohderyhmäksi määriteltiin aikuiset,-joilta peruskoulu on jäänyt kesken-jotka olisivat valmiit suorittamaan loppuun kesken jääneet lukio-opinnot-jotka tarvitsevat muuta yleissivistävää pohjakoulutusta voidakseen suoriutua ammatillisistaopinnoista-jotka tarvitsevat yleissivistävää pohjakoulutusta selviytyäkseen tietoyhteiskunnassa tai voidakseentoimia aktiivisena kansalaisena-joilta puuttuu ammatillinen pohjakoulutus ja jotka voisivat saada sen esim. ammattitutkinnonsuorittamalla-joiden ammattitaidon päivittäminen tai uudistaminen on työelämän rakennemuutoksessa erityisentärkeää(1)Varsinaisen koulutuksen ohella SAK:ssa nähtiin tarpeelliseksi sisällyttää ohjelmaan aikuisiamotivoivia ja kannustavia toimenpiteitä, etsivää ja hakevaa toimintaa sekä työpaikoilla tapahtuvaatiedottamista ja ohjausta.Koulutuksen tasa-arvonäkökohtia tukivat niin OECD:n aikuiskoulutuksen maaraportin havainnot,pohjoismaiset vertailevat tutkimukset kuin SAK:n omat selvitykset jäsenistön vähäisestäosallistumisesta aikuiskoulutukseen. Vuoden 2000 aikuiskoulutustutkimus osoitti, että Suomessaaikuiskoulutukseen osallistuminen on keskimäärin maailman huippuluokkaa, 57%. Pelkänperusasteen koulutuksen varassa olevista oli osallistunut aikuiskoulutukseen vain 37% kunparhaiten koulutetun väestön osalta luku oli 76%. SAK:n oman, vuoden 2000 selvityksen mukaanperäti 70% jäsenistä ei ollut osallistunut työnantajan järjestämään ammatilliseen koulutukseen.SAK:n koulutuslinjalla oli tutustuttu Ruotsin ja Iso-Britannian malleihin, joissaammattiyhdistysliike pyrki aktiiviseen ja käytännölliseen toimintaan osaamisen kehittämiseksi. Neantoivat virikkeitä myös SAK:n tuleviin toimenpiteisiin.Parlamentaarinen aikuiskoulutustyöryhmän esitykseen osaamisen nosto-ohjelmasta tulivat varsinpitkälle ne ainekset, jotka SAK:n valmistelussa olivat tulleet esille. SAK:n johtoryhmässähelmikuussa 2002 parlamentaarisen aikuiskoulutustyöryhmän esitykset arvioitiin varsinmyönteisessä hengessä ja vastaavan sisällön sai mietinnöstä annettu SAK:n lausunto 15.4.2002.Parlamentaarikkoryhmän annettua esityksensä asetti opetusministeriö 11.4.2002 valmisteluryhmänsuunnittelemaan nosto-ohjelman käynnistämistä. Ryhmään nimettiin SAK:n edustajaksikoulutuspäällikkö Markku Liljeström.Valmistelutyöryhmässä laadittiin esitys laiksi aikuisten koulutustason kohottamisohjelmasta.Erillislain säätäminen osoittautui kuitenkin liian kankeaksi tavaksi säädöstää nosto-ohjelmasta javalmistelun loppuvaiheessa päädyttiin antamaan kohottamissohjelmaa koskevat normitvaltioneuvoston asetuksella. Valmisteluryhmä teki esityksen myös tarvittavista määrärahoistavaltion talousarvioon, johon saatiin oma momentti ohjelmaa varten. Näin ollen varmistui ohjelmallekorvamerkitty rahoitus.(1)Muistio 5.10.2001,Markku Liljeström, Parlamentaarisen aikuiskoulutustyöryhmän taustatyö 4
  5. 5. 3.NOSTE-OHJELMAN SISÄLTÖAikuisten koulutustason kohottamisohjelma muodostui rahoituksesta, joka voitiin kohdentaa1)ammatilliseen perustutkintoon, ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon sekä2)tietokoneen ajokortin suorittamiseen tähtäävään koulutukseen ja lisäksi3)opiskeluvalmiuksia parantaviin ja välineaineopintoihin, opinto-ohjaukseen, opintojen ja opiskelunhenkilökohtaistamiseen ja muihin opiskelua tukeviin toimiin(opiskelun tukitoimet)4)hakevaan toimintaan, tiedotukseen ja neuvontaan sekä muihin toimiin, joilla edistetään opintoihinhakeutumista(opintoihin hakeutumista edistävät toimet).Lisäksi voitiin opiskelun tukitoimilla myöntää avustusta koulutukseen, joka tähtää ammatillisentutkinnon, peruskoulun oppimäärän ja aikaisemmin keskeytyneiden lukio-opintojenloppuunsaattamiseen.Kohderyhmäksi määriteltiin 30-54-vuotiaat(myöhemmin yläikärajaksi 59v.) enintään perusasteentutkinnon suorittaneet, ensisijassa työssä olevat aikuiset. Tukitoimiin myönnettävän avustuksenosalta alaikärajaksi tuli 25 vuotta kun opiskelijan tarkoituksena on peruskoulunloppuunsuorittaminen. SAK:n ehdotuksen mukaisesti opintoihin hakeutumista edistäviin toimiinvoitiin myöntää avustusta oppilaitosten ohella myös työelämän järjestölle ja kansalaisjärjestölle.SAK:n Osaava pärjää - hankkeesta tuli ainoa työelämän järjestön käynnistämä Noste-ohjelmaankuuluva hakevan toiminnan hanke.Noste-ohjelmalla haluttiin edistää oppilaitosten verkostoitumista ja myös työelämäyhteistyötä. Näinollen ohjelma rakentui alueellisiksi yhteistyöhankkeiksi, joille kullekin nimettiin yhteistyöryhmä.Noste-ohjelman suunnittelussa ja toteutuksessa korostettiin kolmikantaisen yhteistyön tärkeyttä.Alueelliset hankkeet velvoitettiin toimimaan yhteistyössä työelämän kanssa. Yhteistyö eikuitenkaan kaikissa hankkeissa toteutunut ohjeissa edellytetyllä tavalla, mikä johti siihen, ettähankkeita jouduttiin opetusministeriön toimesta myöhemmin erikseen muistuttamaan.Opetusministeriö asetti 24.1.2003 Aikuisten koulutustason kohottamisohjelman ohjausryhmän,jonka tehtävänä on ollut ohjata ohjelman toteuttamista, seurantaa ja arviointia ja tehdä aloitteitaohjelman kehittämiseksi. Se on myös koordinoinut ohjelmaan liittyvää koulutus-, kehittämis-,tutkimus- ja selvitystoimintaa. SAK:ta ohjausryhmässä on edustanut koulutuspäällikkö MarkkuLiljeström.4.TULOPOLITIIKAN TUKI NOSTEELLETulopoliittisessa sopimuksessa vuosille 2003-2004 ja sopimuksessa vuosille 2005-2007 on laajastikäsitelty koulutukseen ja osaamiseen liittyviä kysymyksiä. Ensin mainitussa sopimuksessatyömarkkinajärjestöt antoivat tukensa Noste-ohjelmalle, jota sopimuksessa käsiteltiin yhtenä omanalukunaan. Järjestöt korostivat haluaan edistää ohjelman toteuttamista yhdessä valtiovallan kanssa japitivät tärkeänä toteuttaa sitä ammatti- ja käytännönläheisesti sekä hyvässä yhteistyössätyönantajan, henkilöstön ja oppilaitosten kanssa.Järjestöt suosittelivat myös jäsenliitoilleen, että ne arvioisivat Noste-ohjelmaa koskevan tiedonlevittämistarvetta ja että ne sopisivat tarvittavista toimista mukaan lukien henkilöstön edustajien 5
  6. 6. osallistumisen Nosteen käytön edistämiseen ja mahdollisen kustannusten korvaamisen tutkintoonosallistumisesta.Sanassa yhteydessä työmarkkinajärjestöt esittivät aikuiskoulutukseen ja Noste-ohjelmaanvarattavaksi riittävät taloudelliset voimavarat.Tulopoliittinen sopimus antoi tarvittavan poliittisen selkänojan Noste-ohjelmalle ja oli myös viestisiitä, että alakohtaisesti ja työpaikoilla voitaisiin yhteistyössä edistää ohjelman toteuttamista.Työmarkkinajärjestöjen linjaukset johtivat osaltaan siihen, että ohjelma sai kohtuulliset voimavaratkäynnistyessään. Sen sijaan keskusjärjestöjen suositukset alakohtaisesta yhteistyöstä jäivät suureltaosin vaille vastakaikua käytännön toimien tasolla.Työnantajajärjestöissä ei nähty tarvetta varsinaiseen kampanjointiin Noste-ohjelman edistämiseksija ohjelman toteuttaminen katsottiin työpaikkojen ja yritysten omaksi asiaksi paikallisestisovittavalla tavalla.5.SAK:N HANKE JA HAKEVAN TOIMINNAN MOTIIVITNosteen kohderyhmä huomioon ottaen oli selvää, että SAK:lle kyseessä on tärkeä hanke, jonkakohderyhmä löytyisi suurelta osin jäsenliittojen jäsenistä. Noste-ohjelman koulutus- jatyövoimapoliittiset perusteet olivat yhdensuuntaisia SAK:n omien linjausten kanssa.Edunvalvonnan näkökulmasta muodostui tärkeäksi tukea hankkeen onnistumista ja sentarkoituksenmukaista toteuttamista. Aikaisemmin oli vastaavissa tilanteissa yleensä pidettyriittävänä edunvalvontamallina sitä, että järjestö oli edustettuna hankkeiden suunnittelu- taiohjausryhmissä.Sekä järjestölliseltä kannalta että edunvalvontamallina merkitsi SAK:n oman Osaava pärjää-hankkeen käynnistäminen poikkeusta aikaisempiin toimintatapoihin. Kolmikantaisissa taivastaavissa toimielimissä edustautumista ja vaikuttamista ei pidetty riittävänä, vaan omajärjestöorganisaatio haluttiin myös jalkauttaa käytännön toimintaan omien jäsenten pariinpaikallisiin ja alueellisiin ay-järjestöihin sekä työpaikoille.Tämä kaksisuuntainen toiminta toisaalta valtiovaltaan ja toisaalta samaan aikaan omaanorganisaatioon ja työpaikoille avasi omalle toiminnalle uusia näköaloja, uutta tietoatyöelämäyhteistyön arjesta, oman organisaation toimintakyvykkyydestä, vapaaehtoistoiminnanpulmista ja erityisesti siitä, miten työntekijöiden oma elämänkulku kohtasi SAK:n organisaationkoulutus- ja työvoimapoliittiset pyrkimykset.Noste-ohjelman kohderyhmän kannustaminen ammattipätevyyden kehittämiseen katsottiin SAK:ssahaasteellisena tehtävänä, vaikka kyse oli paljolti omien jäsenten kohtaamisesta. Tältä kannalta oliluontevaa, että SAK:n ja sen jäsenliittojen yhteinen hanke, Osaava pärjää, keskittyi juuri hakevaantoimintaan, työelämäyhteistyön edistämiseen ja Noste-ohjelmasta tiedottamiseen.Aikuiskoulutustutkimusten perusteella oli ennakoitavissa, että hakeva toiminta, erityisestijalkautuminen työpaikoille ja henkilökohtainen kohtaaminen työntekijöiden kanssa muodostuisivattärkeiksi toimintatavoiksi Noste-ohjelmassa. Vuoden 2000 aikuiskoulutustutkimuksen perusteellatutkintotavoitteiseen koulutukseen halukkaita oli Nosteen kohderyhmässä minimaalinen määrä.Osaava pärjää- hankkeen suunnitteluvaiheessa jouduttiinkin keskustelemaan paljon siitä, mitäkannustava toiminta ja kielenkäyttö hankkeessa merkitsee ja miten vältetään myös syyllistämästätyöntekijöitä siitä, ettei tutkintoa ole tullut hankituksi. 6
  7. 7. Osaava pärjää –hankkeen suunnitteluun osallistuneet toimitsijat pitivät tärkeänä, että työntekijöidenkoulutukseen kannustaminen tarkoittaa samalla arvostavaa suhtautumista työkokemuksellahankittuun ammattitaitoon. Hakevaa toimintaa ei haluttu rakentaa myöskään perusteettomienuhkakuvien varaan. Työttömyysriski oli perusteltua pitää esillä, mutta samalla pyrittiinmuistuttamaan siitä, ettei tutkinnon suorittaminen sinällään ole takuu työpaikan saamisesta tai sensäilymisestä. Vastaavasti oli tarkoitus pyrkiä tasapainoisesti perustelemaan ansiokehityksen jakoulutuksen välistä yhteyttä.Hakevan toiminnan onnistumisen kannalta oli tärkeää tunnistaa niitä mahdollisia ja todennäköisiävastaväitteitä, joiden kohtaamiseen oli syytä varautua. Osaava pärjää- hankkeen alkutaipaleeltalähtien voitiin hyvin tunnistaa se, että sekä hankkeeseen että koulutukseen sinällään suhtauduttiinlähes poikkeuksetta myönteisesti. Epäilyt ja vastaväitteet näyttivät myös tukevan niitä havaintoja,joita aikuiskoulutustutkijat olivat tehneet ja joita hankkeen aikana myös tutkittiin.Aikuiskoulutustutkijoiden(2) havaintojen valossa koulutustietoon suhtautumiseen ja koulutukseenosallistumiseen liittyy vähän koulutetuilla aikuisilla mm. seuraavia tekijöitä:-koulutukseen suhtautuminen on myönteistä, mutta sitä ei koeta nimenomaan omaksi asiaksi-monilla aikuisilla on kielteisiä koulukokemuksia, eikä ”koulun penkille” haluta palata-koulutuksesta ei koeta olevan hyötyä, ”koska ennenkin on pärjätty”-koulutukseen hakeutuminen tapahtuu usein yksilön elämäntilanteen murrosvaiheissa-”opin enemmän käytännön kuin teorian kautta”-”opiskelu on pakkopullaa”, jossa ”menee illat ja viikonloput”-kiire estää opiskelun, työ(vuorot) ei jousta-aikuisopiskelija on ”reipas täti-ihminen”Monia aikuisia askarruttavat myös ikään liittyvät seikat. Olenko liian vanha oppimaan uutta, onollut myös Osaava pärjää- hankkeessa usein kuultu kysymys. Nämä kysymykset eivät oleharvinaisia jo 40-vuotiaiden taholta kuultuna. Iän ohella myös sukupuoli näyttää määrittävänaikuiskoulutukseen lähtöä. Naisten osallistumisaste on miehiä selvästi korkeampi ja Osaava pärjää-hankkeen yhteydessä erityisesti teollisuuden miesten kannustaminen koulutukseen nähtiin vaativanatehtävänä.Teollisuuden miestyöntekijöiden osalta kyse voi olla työpaikkoihin liittyvästä työyhteisökulttuurinpiirteestä, jossa työntekijöiden koulutukseen osallistumiselle ei ole syntynyt perinnettä eikäkannusteita. Aikuiskoulutustutkijoiden(em.) havainnoissa erilaisilla lähiyhteisöillä on merkitystäkoulutukseen hakeutumiseen.Noste-koulutukseen osallistuvien haastatteluissa on tullut esille eri lähiyhteisöjen myönteistenasenteiden merkitys koulutuspäätösten tekoon. Vaikutus on sitä voimakkaampi, mitä useammaltataholta, kuten perheeltä, työnantajalta, tuttavilta tai ammattijärjestöstä tukea saadaan(3).Erityisesti ”me-henki”, että koulutus on nimenomaan ”meille” tarkoitettu korostui aktiivisillaammattiyhdistystoimijoilla. Tältä osin ammattiyhdistystoimintaan ja koulutukseen Nosteessa liittyimyös positiivinen tunnelataus(emt.).(2)Tässä viitataan erityisesti Ari Antikaisen, Jyri Mannisen ym. ja Hanne Laukkasen tutkimuksiin(3)Hanne Laukkanen: Ammattitutkinto aikuisiällä – Noste-koulutukseen hakeutuminen osana aikuisten elämänkulkua.Joensuun yliopisto 2006. 7
  8. 8. ”Me-henkeä” näyttää osaltaan tukeneen se, että Noste-koulutuksella on koettu olevan hyvä status.Opiskelijat ovat verranneet sitä työvoimakoulutukseen, johon katsotaan liittyvän kielteisiä”pakkoja”(työttömyysturvan saanti) kun taas Noste-koulutukseen on osallistuttu omasta halustakehittää ammattitaitoa ja oppia uusia asioita. Noste-koulutuksen on katsottu antavan paremmatmahdollisuudet myös työllistymiseen tulevaisuudessa kuin työvoimakoulutuksen(emt.).Koulutusmahdollisuudet jakautuvat myös sukupolvittain koettuihin elämänkulkuihin. Varsinkinsuurten ikäluokkien nuoruuskokemukset sijoittuvat vielä monen kohdalla maatalousyhteiskuntaan,jossa vanhemmilta saatiin perinnöksi vahva työn arvostus. Maaseudulla ammatilliseen koulutukseentai oppikouluun lähtö on edellyttänyt monesti kaupunkiin muuttoa tai joka tapauksessa pitkiäkoulumatkoja. Koulutusmahdollisuuksiin saattoi vaikuttaa taloudellisten ongelmien rinnalla perheentai suvun toiveiden asettaminen omien etujen edelle. Vaikka koulutus on ollut mielessä, se ei olesopinut juuri sen hetkiseen elämänvaiheeseen(emt.).Kielteisiin koulukokemuksiin on saattanut liittyä myös vahvoja häpeän ja epäonnistumisen tunteitasekä epäoikeudenmukaisuuden kokemuksia(emt.). ”Sen muistan kyllä, että neljänneltä luokalta mentiin kansankouluun sinne, että jostain syystä opettaja piti meitä jotenkiin sitten vähän toisarvoisina.”Osalla aikuisista kielteiset koulukokemukset johtuvat aikanaan tunnistamattomista lukiongelmista,joihin kouluympäristöllä ei ole ollut tarjota asiantuntevia ja kannustavia menetelmiä.Lukiongelmien yleisyyden vuoksi Osaava pärjää – hankkeessa pyrittiinkin tiedottamisen keinoinvaikuttamaan lukiasioita koskeviin ennakkoluuloihin.Hanne Laukkasen em. haastattelututkimuksessa haastateltavien työmarkkinapolulla oli tapahtunutvarsin samankaltaisia työttömyyteen sekä työpaikan vaihtoon tai työn ja työpaikanuudelleenjärjestelyihin liittyviä muutoksia ennen Noste-koulutukseen hakeutumista. Koulutukseenhakeutuminen on siten ollut vahvasti yhteydessä työmarkkinapolun murrosvaiheisiin. Opiskelu olivaatinut myös paljon henkilökohtaista panostusta, sillä kukaan haastatelluista ei pystynytkäyttämään opintoihin työaikaansa. Osalla työnantaja oli kuitenkin joustanut työjärjestelyissä(emt.). ”Kaksvuorotyötä. Viikko aamuu, viikko iltaa…Joo se opiskelu..Iltavuorojen aikaan pyrin(koululla) käymään. Aamulla sinne ja vaille yks lähtee ajamaan. Käyn syömässä koululla, vaille yks ajamaan takaisin. Kiireellä, jotta kerkee iltavuoroon. Kyllähän päivä pitkäks venyy..”5.1.Osaava pärjää –projektisuunnitelma ja hankehakemusSAK:n hankkeen projektisuunnitelman valmistelusta vastasi koulutuslinja ja suunnittelu tehtiinsyksyllä 2002. Suunnitelma hyväksyttiin SAK:n johtoryhmässä 24.2. 2003 ja sitä oli valmistavastikäsitelty SAK:n koulutuspoliittisessa työryhmässä ja koulutusvaliokunnassa. Valmisteluvaiheessajäsenliitoille lähetettiin 11.12.2002 projektisuunnitelman luonnos ja kirje, jossa liittoja pyydettiinottamaan kantaa, osallistuvatko ne projektisuunnitelman mukaiseen toimintaan. Vastauksissapyydettiin samalla arviota pätevyysluotsien koulutustarpeesta ja tieto liiton nimeämästäyhteyshenkilöstä hanketta varten. Liittojen toimitsijoiden kanssa käytiin myös yksittäisiäneuvotteluja osallistumisvalmiuden selvittämiseksi. 8
  9. 9. Projektisuunnitelmaluonnoksessa olivat jo hahmottuneet ne keskeiset toimenpiteet, jotka tulivatmyös lopulliseen hankesuunnitelmaan. Projekti määriteltiin kolmiosaiseksi: tiedottaminen,pätevyysluotsien koulutus sekä hakevan toiminnan menetelmien kehittäminen. Tiedotustoimintaansisällytettiin myös hanketta tukevien aineistojen tuottaminen, sillä valmiiksi käyttökelpoistaaineistoa oli vähän saatavilla.Ensi vaiheessa SAK haki Etelä-Suomen lääninhallitukselta avustusta kolmivuotiseen hankkeeseenajalle 14.4.2003-1.4.2006. Lääninhallitus myönsi päätöksessään 2.6.2003 rahoituksen vuoden 2003loppuun. Syksyllä 2003 tehdyn jatkohakemuksen perusteella lääninhallitus myönsi avustuksenajalle 1.1.2004-1.4.2006. Tämän jälkeen esitettiin hankkeelle edelleen jatkoa ja avustusta saatiinvuoden 2007 loppuun saakka.Hankkeeseen osallistuivat seuraavat SAK:n jäsenliitot:Kunta-alan ammattiliitto KTV(nyk. JHL)Metallityöväen LiittoPalvelualojen ammattiliitto PAMPuu- ja erityisalojen liittoRakennusliittoPostiliitto(nyk. PAU)Ilmailualan Unioni IAUKemianliittoRautatieläisten LiittoRautatievirkamiesliittoTekstiili- ja vaatetustyöväen liitto TEVA(nyk.yhdistynyt Kemianliiton kanssa)Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT(lähinnä tiedotustoiminnan osalta)Sähköalojen ammattiliittoYhteistyötä syntyi hankkeen aikana myös muiden jäsenliitojen kanssa,(mm. SuomenElintarviketyöläisten liitto) jotka eivät olleet ilmoittautuneet hankkeen alussa ohjelmaan.5.2Viestintäkampanjalla alkuunOsaava pärjää-hanke käynnistettiin toukokuussa 2003 laajalla viestintäkampanjalla. Sen keskeisenätyömuotona olivat eri puolilla maata järjestetyt tiedotustilaisuudet ay-liikkeen aktiiveille.Tilaisuudet olivat avoimia ja niihin osallistui myös alueen oppilaitosten sekä viranomaistenedustajia. Tilaisuuksissa esiteltiin Noste-ohjelmaa ja SAK:n hakevaa toimintaa, kunkin alueen omaanäkökulmaa hankkeeseen. SAK:n puheenvuorojen ohella tilaisuuksissa alustivataikuiskoulutuskeskuksen tai ammattioppilaitoksen sekä aikuislukion edustajat. Tilaisuuksissajaettiin Noste-ohjelmaa ja Osaava pärjää-hanketta kuvaavaa materiaalia. Kaikki tilaisuudetjärjestettiin iltaisin.Vuoden 2003 loppuun mennessä oli järjestetty 29 tiedotustilaisuutta eri puolilla maata. 9
  10. 10. OSAAVA PÄRJÄÄ –HANKKEEN TIEDOTUSTILAISUUDET 2003Järjestäjä Aika Paikka OsallistujamääräSAK, Etelä-Savo 5.5.2003 Savonlinna 27 19.5.2003 Mikkeli 33 9.10.2003 Pieksämäki 15SAK, Häme 27.5.2003 Hämeenlinna 26 26.5.2003 Lahti 24SAK, Keski-Suomi 21.8.2003 Jyväskylä 47SAK, Kymi 6.5.2003 Lappeenranta 20 7.5.2003 Rantahaka 17 15.5.2003 Kouvola 22SAK, Lappi 3.6.2003 Kemi 17 4.6.2003 Rovaniemi 15SAK, Oulu 13.5.2003 Oulu 31 19.5.2003 Raahe 17 26.5.2003 Kajaani 19SAK, Pirkanmaa 4.6.2003 Tampere 58 7.11.2003 Parkano 21SAK, Pohjanmaa 12.5.2003 Vaasa 14 13.5.2003 Seinäjoki 23 14.5.2003 Kokkola 20 18.9.2003 Pietarsaari 10SAK, Pohjois-Karjala 18.8.2003 Joensuu 32 19.8.2003 Lieksa 15 20.8.2003 Kitee 11SAK, Pohjois-Savo 14.5.2003 Varkaus 15 27.5.2003 Kuopio 25SAK, Satakunta 8.5.2003 Pori 20SAK, Uusimaa 12.5.2003 Helsinki 55 19.5.2003 Porvoo 22SAK, Varsinais-Suomi 20.5.2003 Turku 40Tiedotustilaisuuksia yhteensä 29 kpl. Osallistujia 711. 10
  11. 11. Tiedon tarve arvioitiin suureksi, sillä aikuiskoulutusta koskeva perustietokin katsottiin melkovähäiseksi työpaikoilla ja ay-järjestöissä. Noste-ohjelman sisältökin oli viestinnällisesti haastava.Varsinkin kohderyhmän selvittäminen osoittautui seikaksi, johon jouduttiin usein paneutumaanperusteellisesti.SAK:n tiedotustilaisuudet saivat sekä maakunnallisissa että valtakunnallisissa viestimissä runsaastihuomiota. Lehdistön ohella SAK:n toiminta huomioitiin niin radiokanavilla kuin televisiossa.Kampanja otettiin tiedotusvälineissä myönteisesti vastaan ja usein tuli esille se, että toimintaaammattipätevyyden edistämiseksi pidettiin SAK:n taholta positiivisena, uutena avauksena.SAK:n jäsenliittojen lehtien toimittajille sekä muiden tiedotusvälineiden edustajille järjestettiinerikseen tiedotustilaisuudet. SAK:n internet-sivuille toimitettiin hanketta kuvaavaa aineistoa.Osaava pärjää –hankkeen viestinnällistä merkitystä kuvaa se, että suurin osa liittojenluottamushenkilöistä sai tiedon Noste-ohjelmasta joko omasta liitosta, sen lehdestä tai SAK:sta taisen lehdestä. Sen sijaan oppilaitosten ja työnantajien välityksellä on tietoa saatu melko harvoin.Kuitenkin julkisella sektorilla luottamusmiehistä hieman yli viidennes oli saanut tietoaoppilaitoksesta. Kaikkein harvinaisinta(alle 10%) oli ollut tiedon saanti teollisuuden työnantajilta.Hankkeen eri vaiheissa SAK:n Noste-tiimin toimijat kävivät tiedotustilaisuuksien ohella lukuisissaseminaareissa ja tapahtumissa luennoimassa Noste-ohjelmasta ja SAK:n omasta hakevastatoiminnasta sekä työelämäyhteistyön kehittämistarpeista. Pelkästään vuoden 2003 aikana näitäpuhetilaisuuksia oli 25. Tämän ohella SAK:n aluejohtajat ovat käyneet lukuisilla puhujamatkoilla.Digi-tv:lle tehtiin erityinen Noste-ohjelma, joka lähetettiin 1.9.2003.Hankkeen projektisihteeri teki yrityskäyntejä 11 yritykseen. 11
  12. 12. Noste-ohjelmaa ja Osaava pärjää-hanketta on esitelty lisäksi mm. seuraavissa tapahtumissa:Postiliiton talvipäivät 2004Palvelualojen ammattiliiton tulevaisuusristeily 2004SAK-päivät 2004SAK:n aktiiviristeily 27.-28.1.2007SAK:n Uudenmaan aluetapahtuma 18.8.2007(Helsinki)5.3.Tiedotusaineiston tuottaminenProjektisuunnitelmaan oli sisällytetty myös aineiston tuottaminen tukemaan Osaava pärjää-hanketta. Hakevaan toimintaan soveltuvaa valmista aineistoa ei ollut käytettävissä, joten se olituotettava itse ja työpaikkatoimintaan soveltuvaksi.Osaava pärjää –hanke tuotti useita esitteitä, joista otettiin hankkeen edetessä lisäpainoksia.Esitteiden ohella tehtiin Osaava pärjää –lehtinen sekä osaamisen kehittämistä käsittelevä käsikirjatyöpaikkojen käyttöön. Palkkatyöläinen julkaisi lisäksi nelisivuisen Noste-liitteen.Osaava Pärjää – hankkeen painotuotteet Painosmäärä suomeksi Painosmäärä ruotsiksiOsaava Pärjää 51 800 5300Oliko koulunkäynti sinulle tuskaa? 4600Sinä voit rohkaista muita – ryhdypätevyysluotsiksi 28400 2000Hanki ammatillinen tutkinto työpaikallasi!Tee oppisopimus 20000 2000Aikuisten näyttötutkinnot 20000Osaamisen kehittäminenKäsikirja työpaikalle 12500Osaava Pärjää lehtinen A4 7000Palkkatyöläinen lehden nelisivuinenNosteliite(25.4.2006) + erillispainos 12000Painotuotteita yhteensä 156 300 9 300Ammattiliittojen jäsenlehdet huomioivat Noste-ohjelman sangen eri tavoin. Joidenkin liittojenlehdissä kirjoitettiin ohjelmasta useita kertoja ja ne sisälsivät uutisaineiston ohella esim.pätevyysluotsien tai oman alan noste-opiskelijoiden haastatteluja. Eniten palstatilaa Noste ja Osaavapärjää sai Palkkatyöläisessä.6.PÄTEVYYSLUOTSI VERTAISTUKIHENKILÖKSIProjektin keskeiseksi työmuodoksi harkittiin vertaistukihenkilöiden kouluttamista.Vertaistukihenkilöiksi katsottiin sopivan ammattiyhdistysaktiivit, joiden etuna on työelämäntuntemus ja niihin liittyvien sosiaalisten verkostojen hallinta.Liittojen toimitsijoiden kanssa käydyissä valmistelevissa keskusteluissa puhuttiin opintoluotseista jakoulutusluotseista ja päädyttiin lopulta käyttämään vertaistukihenkilöstä nimitystä pätevyysluotsi.Tämän katsottiin hyvin vastaavan hankkeen tarkoitusta ja pyrkimyksiä kohottaa työntekijöiden 12
  13. 13. ammattipätevyyttä. Myöhemmin hankkeen aikana nimike herätti myös epäilyjä, sillä sen katsottiinsuuntaavan vaativan pätevyyshaasteen pätevyysluotsille itselleen.Pätevyysluotseja ryhdyttiin valmentamaan työpaikoille hakevan toiminnan vaikuttavuudenparantamiseksi. Pätevyysluotsin tehtävä määriteltiin projektisuunnitelmassa seuraavasti:”Pätevyysluotsi toimii työyhteisössä osaamisen tukihenkilönä, koulutukseen hakeutumistaedistävän hakevan toiminnan toteuttajana, koulutukseen kannustajana, ohjaajana sekä tiedonvälittäjänä. Pätevyysluotsin tehtävänä on saada työntekijät pohtimaan osaamistarpeitaan jamahdollisuuksiaan kehittää pätevyyttään. Pätevyysluotsi osaa ohjata ja neuvoapätevöitymisvaihtoehtojen etsinnässä.”Pätevyysluotseista(tiedot 590 luotsista) oli vajaa kolmannes(29%) luottamusmiehiä ja 5%työsuojeluvaltuutettuja. Ammattiosaston puheenjohtajia oli 7%. Suurin osa oli siten muissaammattiyhdistysliikkeen luottamustehtävissä. Pätevyysluotsit toimivat vapaaehtoistyöntekijöinäNoste-ohjelmassa eikä heille maksettu palkkioita toimintaan osallistumisesta. Useimmilla ei ollutmahdollista käyttää tehtävän hoitamiseen työaikaa.6.1.Pätevyysluotsien koulutusPätevyysluotseille ryhdyttiin syksystä 2003 alkaen järjestämään koulutusta. Tätä ennen oli22.8.2003 pidetty kouluttajatapaaminen, jossa perehdytettiin kouluttajia Noste-ohjelmaan jasuunniteltiin tulevan koulutuksen toteuttamista. Pätevyysluotseille laadittiin kahden päivänmittainen koulutuksen runko-ohjelma, jota voitiin soveltaa eri alueilla. Ohjelmarunkoon kuuluiNoste-ohjelman esittely, keskustelu siitä, miksi hankkeeseen on lähdetty mukaan, pätevyysluotsinoma toiminta ja tehtävät sekä toimintaympäristö.Kurssin toinen päivä keskittyi pätevyysluotsin käytännön toimintaan työpaikalla ja omalla alueellasekä ihmisten kohtaamiseen, jossa paneuduttiin yhteistyöhön niin työntekijöiden kuin työnantajan 13
  14. 14. kanssa. Kurssi päätettiin henkilökohtaisen toimintasuunnitelman laatimiseen. Kurssin keskeisenäviestinä oli kannustaminen ja motivoiminen.Jokaisen kurssin ohjelmaan sisällytettiin lisäksi alueen oman Noste-hankkeen esittely, josta vastasioppilaitoksen, yleensä aikuiskoulutuskeskuksen edustaja. Tässä yhteydessä tai muutoin perehdyttiinmyös aikuiskoulutuksen työmuotoihin, tutkintoihin ja tutkintorakenteisiin. Kurssiin sisältyi paljontiedollista ainesta, mutta sen pedagoginen toteutus oli monipuolinen ja mahdollisimmantoiminnallinen. Aineistoina käytettiin Osaava pärjää- hankkeen tuottamia esitteitä, Noste-ohjelmanmateriaalia ja ao. oppilaitoksen materiaalia. Lisäksi opiskelijat saivat opetushallituksennäyttötutkintoesitteen sekä aikuislukiotoimintaa ja atk-ajokortteja esittelevän materiaalin.Pätevyysluotsikoulutukseen haku oli avoin kaikille ammattiyhdistysaktiiveille, jotka olivat asiastakiinnostuneita. Koska toiminta Osaava pärjää –hankkeessa ja koko Noste-ohjelma oli yleensä aivanuusi asia, jota ei oltu ehditty koulutukseen tultaessa juuri pohtia, oli opiskelijoiden lähtötilannevaihteleva. Toisilla oli jo ennakkokäsitys ja toimintamotivaatio valmiina, jolloin koulutus lähinnävahvisti jo ennalta syntynyttä myönteistä asennetta. Toisaalta voitiin osallistua koulutukseenvähemmän selkeän ennakkomotivaation varassa, jolloin koulutukseen hakeutumisessa oli mukanauteliaisuutta uutta asiaa kohtaan, mutta valmius aktiiviseen toimintaan jäi vielä koulutuksen aikanaharkittavaksi.Kun osa kursseista oli ammattiliittokohtaisia, saattoi liitto omalla tiedottamisellaan vahvistaamahdollisuuksia hakeutua koulutukseen realistisin odotuksin. Lisäksi liitot saattoivat kohdentaarekrytointia sellaisiin ay-aktiiveihin, joiden tiedettiin jo ennalta olevan kiinnostuneitakoulutuskysymyksistä ja jotka olivat osallistuneet liiton toimintaan esim. opintotutoreina taiopintosihteereinä.Hankkeen aikana kävi ilmi, että kahden päivän mittainen koulutus tarjosi kyllä hyvän pohjanpätevyysluotsitoiminnalle, mutta jäi kuitenkin kestoltaan liian lyhyeksi. Pätevyysluotsienlukumäärän kasvattamisessa kohdattiin myös rekrytointiongelmia, jolloin koulutusta päätettiinsuunnata jo ”peruskurssin” suorittaneiden jatkovalmennukseen. KTV:n (nyk. JHL) aktiiveillesuunnatut pätevyysluotsikurssit olivat kolmipäiväisiä.Ensimmäinen pätevyysluotsien ”jatkokurssi” järjestettiin syksyllä 2005 Helsingissä 1+1 -päiväisenä. Jaksojen välitehtävänä oli henkilökohtainen verkostoituminen. Kurssin tarkoituksena olivahvistaa luotsien verkostoitumista, täsmentää pätevyysluotsin tehtävää ja pohtia kannustamistaammatillisiin tutkintoihin. Hankkeen myöhemmässä vaiheessa järjestettiin jatkokursseja, joidenkeskeisenä teemana olivat oppimisvaikeudet ja niiden voittaminen. Tarkoituksena oli välittääperustietoa vaikeasti tavoitettavien aikuisten kohtaamiseksi ja perehtyä oppimisvaikeuksienmerkitykseen aikuisen ihmisen elämässä. Lisäksi näillä kursseilla perehdyttiin oppimisvaikeuksieneri ilmenemismuotoihin.Pätevyysluotseja koulutettiin koko hankkeen aikana yhteensä 633. 14
  15. 15. OSAAVA PÄRJÄÄ –HANKKEEN PÄTEVYYSLUOTSIKOULUTUKSET 2003 – 2007PeruskurssitJärjestäjä Aika Paikka OsallistujamääräKTV 31.10. – 2.11.2003 Karjaa 22Metallityöväen Liitto 14.-15.11.2003 Murikka opisto 15SAK,Työväen Sivistysliitto 15.-16.11.2003 Pori 12KTV 20.-22.11.2003 Karjaa 26PAM 22.-23.11.2003 Petäys 14Rakennusliitto 29.-30.11.2003 Siikaranta 19SAK, Kiljavan opisto 29.-30.11.2003 Kiljava 10KTV 1.-3.12.2003 Karjaa 31SAK, Varsinais-Suomi 14.-15.2.2004 Paimio 34SAK, Etelä-Savo 28.-29.2.2004 Mäntyharju 13Rakennusliitto 19.-20.3.2004 Siikaranta 10SAK, Oulu 27.-28.3.2004 Oulu 12SAK, ruotsinkieliset 3.-4.4.2004 Tampere 7Kemianliitto/Teva 3.-4.4.2004 Tampere 11PAM 3.-4.4.2004 Petäys 8KTV, Itä-Suomi 23.-24.4.2004 Varkaus 15SAK, Uusimaa 24.-25.4.2004 Kiljava 9SAK, Pohjanmaa 2.-3.10.2004 Ylihärmä 14PAM 16.-17.10.2004 Petäys 7SAK. Pohjois-Savo 13.-14.11.2004 Kuopio 23SAK. Pohjois-Karjala 20.-21.11.2004 Joensuu 9SAK, Uusimaa ja Häme 20.-21.11.2004 Kiljava 8SAK, Pirkanmaa 11.-12.12.2004 Tampere 9KTV 11.-12.12.2004 Helsinki 18SAK, Satakunta 12.-13.3.2005 Pori 10SAK, Kymi 19.-20.3.2005 Kouvola 10Rakennusliitto 11.-12.3.2005 Siikaranta 6Kemianliitto 2.-3.4.2005 Lahti 16SAK, ruotsinkieliset 16.-17.4.2005 Tampere 4SAK, Uusimaa ja Häme 16.-17.4.2005 M/S Mariella 63PAM 14.-15.5.2005 Helsinki 12Rautatieläisten Liitto 22.-23.8.2005 Riihimäki 10SAK, Uusimaa 24.-25.9.2005 Silja Symphony 32SAK, Lappi 10.-11.10.2005 Kemi 6SAK, Pohjanmaa 29.-30.10.2005 Ylihärmä 9SAK, Pohjois-Karjala, Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Kymi 10.-11.2.2006 M/S Mariella 23SAK, Varsinais-Suomi 24.-25.3.2006 Tallinna 18SAK, Uusimaa 22.-23.4.2006 M/S Gabriella 15 15
  16. 16. SAK, Pirkanmaa, Pohjanmaa,Keski-Suomi ja Häme 27.-29.10.2006 M/S Gabriella 10SAK, Varsinais-Suomi 10.-11.2.2007 Hämeenlinna 10SAK, Uusimaa 21.-22.4.2007 M/S Gabriella 15SAK, Pirkanmaa, HämePohjanmaa ja Keski-Suomi 9.-10.6.2007 Jyväskylä 8Kursseja yhteensä 42 kpl. Pätevyysluotseja koulutettu 633Jatko- ja täydennyskurssitSAK 3.10. ja 1.11.2005 Helsinki 14SAK, Pirkanmaa, Häme,Pohjanmaa ja Keski-Suomi 8.-9.4.2006 Hämeenlinna 12SAK, Pohjois-Savo, Kymi,Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala 21.9. ja 19.10.2006 Lappeenranta 8Jatkokursseja yhteensä 3 kpl. Pätevyysluotseja osallistunut 34.SAK, (Vaikeastitavoitettavat aikuiset jaoppimisvaikeudet) 24.-25.11.2006 Murikka 26SAK, (Vaikeastitavoitettavat aikuiset jaoppimisvaikeudet) 14.-15.9.2007 Murikka 11Täydennyskursseja 2 kpl. Pätevyysluotseja osallistunut 37.Valtakunnalliset seminaaritSAK, Pätevyysluotsienkoulutuspäivät 30.10.-1.11.2004 M/S Mariella 150SAK, Hankkeenpäätösseminaari 16.-18.11.2007 M/S Mariella 135Valtakunnallisia seminaareja 2 kpl. Osallistujia 285.Pätevyysluotsien koulutuksesta vastasivat Työväen Sivistysliitto(TSL), ja ay-liikkeen opistot sekäjäsenliitot yhteistyössä SAK:n koulutuslinjan kanssa. Peruskursseilla noudatettiin samaa runko-ohjelmaa kouluttajasta riippumatta. Pätevyysluotsien pääkouluttajana toimi koulutuspäällikköMervi Ylitalo TSL:sta.Hakevan toiminnan menetelmien kehittämiseksi ja pätevyysluotsitoiminnasta saatujen kokemustenpohtimiseksi järjestettiin erityinen menetelmätyöpaja 14.4. ja 16.5.2005. Työpajaan kutsuttiin 16
  17. 17. henkilökohtaisella kutsulla ryhmä pätevyysluotseja siten, että oppilaspaikat jaettiin kahdeksanjäsenliiton kesken. Työpajan ohjelma keskittyi verkostoitumiseen, näyttöihin kannustamiseen jatyöpaikan toimintakulttuurin kehittämiseen osaamista tukevaksi. Työpajasta saatuja havaintojakäytettiin hyväksi jatkokurssien kehittämisessä ja luotsien hakevassa toiminnassa.Työpajassa käydyt keskustelut toivat esille, että pätevyysluotsitoiminnan aloittamiseen oli liittynytmonia epävarmuustekijöitä. Pätevyysluotsin rooli oli myös jäänyt jossain määrin epäselväksi.Luotseilla oli myös monia toivomuksia oman liiton aktiivisemmasta tiedottamisesta jasitoutumisesta, ajankäytön mahdollisuuksista ja korvauksen saamisesta aiheutuneista kuluista sekäoppilaitosten tuesta ja tiedottamisesta alkavista koulutuksista. Luotsit kokivat, etteivät oppilaitoksetymmärrä heidän vapaaehtoistoimintansa luonnetta. Jos toiminnalle oli saatu tuki tai siitä oli tullutkiitosta, koettiin se kannustavaksi.Pätevyysluotsit kokivat yhteistyön luottamusmiehen kanssa tärkeäksi. Hän ja myöstyösuojeluvaltuutettu voisi auttaa aineistojen jakamisessa eri työpisteisiin sekä työpaikkakokoustenjärjestelyissä. Myös ammattiosastolla ja sen puheenjohtajalla nähtiin olevan erilaisiamahdollisuuksia tukea työpaikkakäyntejä ja aineiston jakamista sekä muuta tiedottamista. Luotsitolivat sisäistäneet sen, miten tärkeää on henkilökohtainen kohtaaminen ja toivat esille siinätarvittavan hienotunteisuuden. Yhteisissä tilaisuuksissa työntekijät eivät juuri ryhdy puhumaanomasta henkilökohtaisesta koulutustarpeestaan.Luotsit toivat esille myös tarpeen keskinäiseen verkostoitumiseen omalla alueellaan. Kunpätevyysluotsikoulutuksen jälkeen palataan omalle työpaikalle voikin kokea joutuneensa yksin jasiksi tuen ja yhteistyön tarve koettiin suureksi. Pätevyysluotsit kokivat, että toiminnalle tulisi saadaasema ja sitä kautta arvostus.Työpajan keskustelut näyttivät heijastavan laajemminkin pätevyysluotsien vapaaehtoistoiminnassailmenneitä pulmia ja kehittämistoiveita. Ne jäivät olennaisilta osiltaan elämään koko Noste-hankkeen ajaksi. Näin ollen keskeiset esteet, pulmat ja toisaalta toiminnan vahvuudet voitiin moninosin tunnistaa jo parivuotisen hanketoiminnan jälkeen.Pätevyysluotsikoulutuksen arviointi tapahtui välittömästi kurssipalautteen muodossa ja lisäksiKemianliiton koulutussihteeri May Nyman(4) laati yhteenvetoarvioinnin vuoden 2005pätevyysluotsikursseista kurssipalautteiden(n=124) perusteella. Yhteenvedon perusteella kurssiinoltiin hyvin tyytyväisiä ja se sai vastaajien antamaksi keskiarvoksi 4.44 asteikolla 1-5. Erittäintyytyväisten osuus(asteikossa 5) oli puolet vastanneista.Vastanneista 87% katsoi oppineensa hyvin tai erittäin hyvin. Jaettu materiaali oli sopivaa. Puolet olisitä mieltä, että luotsitoiminnan kokonaisuus tuli melko selväksi ja kolmasosalle se tuli erittäinselväksi. Kahdeksan kymmenestä ilmoitti kurssin lisänneen mielenkiintoa luotsitoimintaa kohtaan.Kenelläkään se ei vähentynyt.Arviointi siitä, miten opittua voi soveltaa työpaikalla aiheutti epäröintiä, sillä n. 40% ei tiennytonko siihen mahdollisuuksia kun taas puolet vastanneista uskoi soveltamisen mahdollisuuksiin.Luottamusmiehet näyttivät olevan hieman muita epäröivämmällä kannalla. Kahdelle kolmasosalleoli kurssin aikana selvinnyt ohjelmassa käsitelty oman toiminnan suunnitelma(emt). 17
  18. 18. 6.2.Pätevyysluotsien toiminta ja koettu rooliPätevyysluotsit määriteltiin hankesuunnitelmassa vertaistukihenkilöinä ja vapaaehtoistoimijoina.Ammattiyhdistystoimijoina he ovat olleet toimintaan osallistuvia aktiiveja, osin luottamusmiehiä,mutta enemmistö kuitenkin muissa luottamustehtävissä. Pätevyysluotsien asemaa ei oltu tunnustettulainsäädännössä tai työehtosopimuksissa, millä oli hankkeen toimintaan keskeinen vaikutus.SAK:ssa pätevyysluotsitoiminnan käynnistäminen katsottiin vertaistuen kokeiluksi, jonkatarkoituksena oli kohottaa työpaikkojen aktiivisuutta osaamisen kehittämisessä. Tämän ohella silleasetettiin tavoitteeksi työelämäyhteistyön laadun ja määrän kehittäminen. Näin ollen(4)May Nyman 2.1.2006:Pätevyysluotsikurssit vuonna 2005, Arviointitavoitteenasettelu suuntautui usealle taholle, ammattiyhdistysliikkeen omaan toimintaan,työnantajiin ja oppilaitoksiin sekä näiden tahojen keskinäiseen yhteistyöhön.6.3.Tiedottaja, kannustajaPätevyysluotsin roolit voidaan määritellä aktiivisuuden sekä monipuolisuuden portailla neljälletasolle: tiedottaja, kannustaja, verkostossa toimija, neuvottelija. Parhaimmillaan pätevyysluotsivoisi toteuttaa näitä kaikkia rooleja(5).Kun pätevyysluotsikoulutukseen osallistuneita pyydettiin itse määrittelemään pätevyysluotsin rooli,olivat yleisimmät määritelmät tiedonjakaja, kannustaja ja yhdyshenkilö. Joillekin luotsi määrittyimyös opintojen alkuun auttajaksi ja ohjaajaksi. Tämän pohjalta Nyman päätyy määrittelemäänpätevyysluotsin Noste-ohjelman ruohonjuuritason avainhenkilöksi, joka on vaikuttaja, äänitorvi,aktiivinen toimija ja työpaikkansa luottohenkilö, jota pidetään hyvänä tyyppinä(emt.).Noste-ohjelman aikana pätevyysluotsit ovat varsin eri tavoin voineet toteuttaa edellä mainittujarooleja. Useimpien kohdalla ovat toteutuneet tiedottajan ja kannustajan roolit. Roolit muotoutuvattilannekohtaisesti pätevyysluotsin mahdollisuuksien, osaamisen ja motivaation mukaan. Työelämäntuntemuksensa perusteella vapaaehtoistoimijoina olleet luotsit ovat voineet tehdä realistisiatilannearvioita toimintamahdollisuuksista erilaisissa ympäristöissä.Syksyllä 2004 tehdyssä SAK:n pätevyysluotsikyselyssä viidesosa pätevyysluotseista ilmoitti, ettäomalla työpaikalla ei ole Noste-koulutukseen oikeutettuja työntekijöitä, kun vuoden 2005 kyselyssäluku oli pudonnut n. 12%iin. SAK:n luottamusmieskyselyssä luvuksi saatiin n.16%. Vuosien 2004ja 2005 kyselyssä yli 90% ilmoitti tiedottaneensa Nosteesta omalla työpaikalla, noin kolmasosallavastanneiden työpaikoista oli järjestetty tiedotustilaisuus asiasta. Selvästi yli 90%(95% ja 93%) olijakanut Noste-materiaalia työpaikallaan.Monilla pätevyysluotseilla on omakohtaisia kokemuksia aikuisopiskelusta ja näin ollenvertaistukihenkilönä toimiminen saa myös ”katu-uskottavuutta”. Tämä henkilökohtainen kokemuson Laukkasen(6) mukaan myös motivoiva tekijä. Työn ja opiskelun yhdistämistä ei pidetähelppona, mutta kuitenkin palkitsevana. ”Voin kertoa sitten ainakin vankkoja kokemuksia, että se ei ehkä oo aivan helppoa, mutta palkitsevaa se on.”(emt.) 18
  19. 19. ”No, justiin nämä omakohtaiset kokemukset siitä, että se olis ollut helpompaa, jos joku ihminen ois sanonut, että tee näin ja näin ja näin, niin silloin sä pääset sen koulutuksen alkuun. Se oli ehkä jonkunnäköinen johtotähti, että jos vois auttaa muita siihen”(emt.).Henkilökohtaisuus on ollut pätevyysluotsitoiminnan kulmakiviä alusta lähtien. Luotsit ovat myösitse pitäneet sitä tehokkaimpana tapana saada tieto kulkemaan ja myös vaikuttamaan työyhteisössäja ay-järjestöissä.(5)Markku Liljeström 8.6.2006,luento(6)Hanne Laukkanen: SAK:n pätevyysluotsien toiminta Noste-ohjelmassa vuosina 2003 ja 2004. Joensuun yliopistoSosiologian laitoksen raportteja 4/2005.SAK:n oman selvityksen mukaan(7) lähes kaikki pätevyysluotsit käyttivät henkilökohtaistavuorovaikutusta toiminnassaan. Vastaava seikka tuli esille Laukkasenhaastattelututkimuksessa. Tutuille työtovereille on myös helpompi puhua kuin vieraille ja tietootetaan helpommin vastaan tutulta. ”Jännä, että vaikka joistakin asioista julkisesti niin paljon puhutaan, mutta joittenkin ohi ne menee ne asiat, mutta sitten kun menee henkilökohtaisesti puhumaan, ai tämmöistäkö, että onko minullakin mahdollisuus”(Laukkanen 2005).6.4.Yhteistyötä ay-järjestöissä ja työpaikoillaTiedottamisen ohella monen pätevyysluotsin toiminta on alkanut kohderyhmän kartoittamisella japohtien sitä, miten käyttää eri motivointikeinoja. Aina motivointi ei ole tuntunut helpolta jaerityisesti miesten liikkeelle saamisessa on koettu suuria haasteita varsinkin silloin kun työntekijätovat kokeneet pärjänneensä tähänkin asti hyvin. Kyllä se motivointi ja selittäminen ja niiden muutamien kynnysten ylittäminen, mikä on, kun on kuitenkin jo yli 40-vuotias, ammatissaan jo selkeesti…saamaan joku muodollinen pätevyys, kun pelkästään tosiasiallista pätevyyttä on enemmän kuin lääkäri määrää, niin todentaa se tällä keinoin, niin siihen ihmisten vikitteleminen, niin se vaatii akrobaatin taitoja”(emt.). ”Se oli yks erityisongelma siinä, että jätkät on vielä enempi siitä ammattitaidostaan otetumpia, vielä herkempiä toteamaan, että mä osaan sen jo, kun ne on niin ja niin monta kakaraa kakskymmentävuotiaaksi asti elättänyt, että en tarvii mitään koulutusta, mikä onkin melkoinen näyttö”(emt.).Pätevyysluotsin toimintaympäristö on saattanut vaihdella suurestikin oman työpaikan luonteen jakoon mukaan. Pienellä työpaikalla toimiva pätevyysluotsi on voinut nopeasti kartoittaa työyhteisöntilanteen, eikä toiminnalle löydy jatkuvuutta, ellei toimintaympäristöä laajenna. Osapätevyysluotseista onkin toiminut oman työpaikkansa ohella alueensa ay-järjestöissä laajemminkinja välittänyt tietoa toisille työpaikoille luottamushenkilöiden kautta.Monet luotsit ovat materiaalin toimittamisen ohella käyneet puhumassa Nosteesta ammattiosastontai paikallisjärjestön tilaisuudessa tai kokouksessa. Vuoden 2004 pätevyysluotsikyselyssä 86%vastaajista ilmoitti, että Nostetta on käsitelty oman ammattiosaston tai yhdistyksentilaisuudessa(vuoden 2005 kyselyssä 73%). 19
  20. 20. Vuonna 2007 suoritetussa puhelinhaastattelussa pyrittiin kartoittamaan myös luotsitoiminnanalkuvaiheessa koettuja pulmia. Peräti 41% haastatelluista luotseista kertoi aloituksessa olleenvaikeuksia. Moni vaikeuksia kokeneista piti hankaluutena juuri oikean kohderyhmän löytämistä,sen tosiasiallista puuttumista työpaikalta ja työntekijöiden tai työnantajan haluttomuutta. Myöshaastattelut vahvistivat kuvaa siitä ,että pätevyysluotsitoiminta oli yleensä käynnistynythenkilökohtaisella yhteydenotolla työntekijöihin, työnantajaan ja luottamusmieheen.Yhteistoiminta toisten pätevyysluotsien kanssa on osa verkostoitumista, jota voidaan pitäätoivottavana. Vain noin puolet haastatelluista pätevyysluotseista oli toiminut yhdessä muidenluotsien kanssa.(7)SAK:n pätevyysluotsikyselyYhteistyö työnantajien kanssa painotettiin työpaikoilla tapahtuvaan toimintaan ja koko hankkeenaikana järjestettiin ainoastaan yksi yhteistyötilaisuus keskusjärjestöjen, SAK:n ja EK:n keskenHelsingissä. Suurin osa(n.3/4) pätevyysluotseista on ollut yhteydessä työnantajaan Noste-asioissa,mutta yli puolet yhteydenotoista ei johtanut jatkotoimiin. Yhteistyössä on kartoitettu Noste-kelpoisia työntekijöitä ja myös saatu heitä koulutukseen. Parhaimmassa tapauksessa tällainenyhteistyö on voinut yksittäisessä organisaatiossa johtaa useiden kymmenien työntekijöidentutkintotavoitteiseen koulutukseen.Yli puolet luotseista katsoi saaneensa työntekijöitä kiinnostumaan Noste-koulutuksesta.Ensimmäisessä kyselyssä n.30% vastasi tietäneensä, että joku on lähtenyt koulutukseen jaseuraavan vuoden kyselyssä jo 42% tiesi jonkun omalta työpaikalta lähteneen Noste-koulutukseen.Oletko ollut Noste-asiassa yhteydessä työnantajaasi? % 2004 2005Kyllä 75.3 74.3En 24.7 25.7Joissain tapauksissa pätevyysluotsit ovat kertoneet työnantajista, jotka ovat ottaneet muistayrityksistä yhteyttä pätevyysluotsiin. ”Mullehan on suoraan se linkki sieltä(nettisivuilta), että mulle voidaan osoittaa kaikki kysymykset ja muutamia on ollut ja muutamasta yrityksestä on isännät soittanut ja mä oon sitten yrittänyt kertoa”(Laukkanen 2005).Työnantajien myönteiseen suhtautumiseen on vaikuttanut osaltaan koulutuksen maksuttomuus.Myönteisesti suhtautuvat työnantajat ovat sallineet pätevyysluotsille myös työajan käytönmahdollisuuden Nosteesta kertomiseen.Yhteistyöpyrkimyksissä työnantajien kanssa on koettu myös pettymyksiä. Mikäli työnantajanasenne on ollut torjuva, on pätevyysluotsi joutunut hakemaan muita tapoja vaikuttamiseen.Työntekijöiden halukkuus lähteä koulutukseen on kuitenkin tällöin selvästi vähäisempi.SAK:n kyselyissä mitattiin myös pätevyysluotsien käsitystä työnantajien asenteista Nosteeseen. 20
  21. 21. Tulosten perusteella n.40% työnantajista oli kiinnostunut tai aikoi käyttää Noste-koulutusta vuoden2004 kyselyssä ja vastaavasti vuonna 2005 luku oli laskenut n.36%:iin. Varsin harvat vastaajatkatsoivat, ettei työnantaja tiedä asiasta.Miten kuvaisit työnantajasi suhtautumista Nosteeseen?(valittu yksi vaihtoehto) % 2004 2005Työnantajani ei tiedä asiasta 2.7 3.0Työnantajani ei ole kiinnostunut asiasta 12.2 21.6Työnantaja pitää asiaa työntekijöiden omana asiana 23.6 14.9Työnantaja on kiinnostunut Nosteesta 27.0 16.4Työnantaja aikoo käyttää Noste-koulutusta 12.8 19.4En osaa vielä sanoa, miten työnantajani suhtautuu asiaan 21.6 24.6Kiinnostusta ja yhteistyöhalukkuutta paikalliseen sopimiseen osaamista koskevissa kysymyksissämitattiin SAK:n luottamusmieskyselyssä. Sen mukaan Noste-koulutukseen osallistumisesta olineuvoteltu vain n. joka kymmenennellä työpaikalla. Selvästi aktiivisimmin toimittiin julkisellasektorilla, jossa yli viidennes luottamusmiehistä kertoi neuvotellun Nosteesta. Sen sijaanteollisuuden työpaikoilla neuvotteleminen oli kaikkein harvinaisinta(n. 8%). Tulokset tukevat sitäaikuiskoulutustutkimusten havaintoa, että teollisuuden työpaikat(ja erityisesti miesvaltaiset) ovatammattipätevyyden kehittämiskysymyksissä kaikkein haasteellisimmat.Onko työpaikallasi neuvoteltu Noste-ohjelman mukaiseen koulutukseen osallistumisesta?(SAK:n luottamusmieskysely 2006) % Teollisuus Yks.palv. Julkinen YhteensäOn 8.2 12.8 22.7 12.8Ei ole 87.1 75.5. 69.1 80.0En osaa sanoa 4.7 11.7 8.2 7.1YHTEENSÄ 100.0 100.0 100.0 100.0SAK:n selvityksissä ei voitu ottaa huomioon työpaikkakoon yhteyttä Noste-ohjelman japätevyysluotsitoiminnan toteutumiseen. On kuitenkin selvää, että pienillä työpaikoilla työn jakoulutuksen yhdistäminen vaatii erityisen joustavia työmuotoja oppilaitoksilta.Ammattiyhdistysorganisaation verkostot eivät myöskään ole kattavia, mikä vaikeuttaa jo tiedonperille saamista.6.5.Yhteistyö oppilaitosten kanssaErityisenä haasteena pätevyysluotsitoiminnassa on ollut yhteistyön luominen oppilaitosten kanssa.Osaava pärjää –hankkeen alkutaipaleella oli havaittavissa, että monilta oppilaitoksilta puuttuikokemus yhteistyöstä ammattiyhdistysliikkeen toimijoiden kanssa. Tämä saattoi aiheuttaa myösväärinkäsityksiä ja vaikeutta ymmärtää toisen osapuolen kulttuuria ja toimintatapoja.Pätevyysluotsit ovat eri yhteyksissä tuoneet esille oppilaitosten haluttomuuden joustaa taivaikeuden solmia henkilökohtaista yhteistyösuhdetta oppilaitokseen. Noste-hankkeen alussailmenikin selkeitä eroja eri oppilaitosten toiminnassa ja käsityksissä siitä, miten Noste-hanketta jasen hakevaa toimintaa toteutetaan. 21
  22. 22. Osalla oppilaitosten opettajista ei ole juuri ollut kokemusta jalkautumisesta työpaikoille jatyöntekijöiden tai heidän edustajiensa kohtaamisesta. Näin ollen ei ole yllättävää, ettäkoulutusammattilaisen ja toisaalta vapaaehtoistyötä tekevän ay-aktiivin kohtaamisessa on voinutolla kyse myös kulttuurisesta kuilusta. Tämä lienee osaltaan selityksenä sille, että vain osassaNoste-hankkeita päästiin hyvään yhteistyöhön oppilaitosten ja pätevyysluotsien kesken. Osittaintaas pätevyysluotsien vähäinen määrä on selittänyt yhteistyönkin vähäisyyden. Pätevyysluotsit ovatsaattaneet kokea myös arkuutta tällaiseen yhteistyöhön ja sen mahdolliseen vaativuuteen, vaikkaeivät ole siitä avoimesti puhuneetkaan. Yhteistyössä tarvittava luottamus syntynee vasta pitemmänajan kuluessa.Noste-ohjelman rahoitusta koskevat ratkaisut näyttävät myös vaikuttaneen siihen, miten joustavastiyhteistyö työelämän kanssa voitiin toteuttaa. Hankkeen aikana, erityisesti sen alussa ilmeni myösepäselvyyttä siitä, voidaanko oppilaitokseen ottaa yksittäisiä Noste-opiskelijoita vai ainoastaankokonaisia ryhmiä.Yhteistyötä pätevyysluotsien ja oppilaitosten kesken voidaan tarkastella myös laajemmastatyöelämäyhteistyön perspektiivistä. Kolmikantaan nojaava koulutusyhteistyö ei suinkaan ole kaikinosin juurtunut koulutusjärjestelmään, edes aikuiskoulutukseen, vaikka se esiintyy keskeisenäseikkana koulutuspolitiikan retoriikassa. Oppilaitoksessa yhteistyö työelämän kanssa saatetaankokea ja mieltää ensisijaisesti yhteistyönä työnantajan kanssa, ei niinkään työntekijöiden suuntaantapahtuvana vuorovaikutuksena.Siellä, missä yhteistyö on jäänyt lähinnä alueellisen Noste-hankkeen ohjausryhmätyöhön, ovatoppilaitosten edustajat kuitenkin nähneet ohjausryhmässä käydyt keskustelut antoisiksi kun niissäovat tulleet esille työmarkkinajärjestöjen näkemykset. Keskustelujen katsotaan suunnanneenhankkeita ja hakevan toiminnan toimintamalleja(8). 22
  23. 23. Osaava pärjää –hanke on selvästikin tuonut esille oppilaitosten ja niiden opettajien erilaisettoimintakulttuurit ja työtavat yhteistyössä työelämän toimijoiden kanssa. Saatu arvokas tieto näyttäätiivistyvän havainnoksi hyvin mosaiikkisesta toiminnasta aikuiskoulutuksessa.Toisaalla ovat oppilaitokset ja aktiiviset, yksittäiset opettajat, jotka toimivat hyvinennakkoluulottomasti etsien uusia, joustavia työmuotoja työelämän kanssa ja kykenevät myöstulokselliseen yhteistyöhön ay-toimijoiden kanssa. Toisaalla ovat oppilaitokset ja opettajat, jotkaovat mieluummin pitäytyneet perinteisissä työtavoissa, entisissä ja tutuissa verkostoissa eivätkä olenähneet erityistä tarvettakaan hakeutua yhteistyöhön ammattiyhdistystoimijoiden kanssa.(8)Arja Huusko&Anne Luukkainen: Vaikuttava hakeva toiminta Noste-hankkeissa. Joensuun yliopisto, tammikuu 2007Noste- hankkeen hakevan toiminnan viestit näyttävät kuitenkin osaltaan vaikuttaneen siihen, ettäoppilaitosten toiminta on muuttunut työelämälähtöisempään, koulutuksen kysyntään perustuvaansuuntaan.Merkittävä osa pätevyysluotsitoiminnasta on suuntautunut joko omaan työpaikkaan tai omiinpaikallisiin ja alueellisiin ay-järjestöihin. Tätä voidaan pitää myös melko luonnollisenapätevyysluotsien valintana, sillä toiminta tapahtuu tällöin tutussa verkostossa ja sosiaalisessaympäristössä. Yhteistyö oppilaitosten suuntaan on jäänyt vähäisemmäksi, mikä näkyy selvästi niinluotsien itsensä kuin alueellisten Noste-hankkeiden projektivetäjien kuvauksissa yhteistyönlaajuudesta. Niissä tapauksissa, joissa yhteistyöhön on päästy, on myös saatu konkreettisia tuloksia.Pätevyysluotsin ohella tai sijasta luottamusmies on saattanut toimia ratkaisevana linkkinä. ”Se lähti pätevyysluotsista, se lähti siitä nimenomaan, että työnantaja ei ollut alkuun kiinnostunut, mutta koska työntekijät lähti näin vahvana rintamana hakemaan koulutusta, niin se toimi niin hyvin”(emt.)Huuskon (9) oppilaitoksiin kohdistaman kyselyn mukaan noin joka kymmenes oppilaitosedustajamainitsi havainneensa, että pätevyysluotsi toteutti hakevaa toimintaa jollain koulutusalalla. Etelä-Suomen läänissä joka viides vastaaja mainitsi pätevyysluotsin tehneen hakevaa toimintaa.Oppilaitoshavaintojen valossa on kiinnostavaa ja osin yllättävääkin, että pätevyysluotsitoimintaa olitehty noin kolme kertaa useammin miesvoittoisilla koulutusaloilla kuin naisvoittoisilla aloilla.Miesvoittoisilla aloilla vastaajista lähes joka neljäs mainitsi pätevyysluotsien tehneen hakevaatoimintaa. Havaintoja tulkittaessa on tarpeen muistaa, että vain osa pätevyysluotsitoiminnasta näkyioppilaitosten suuntaan.Oppilaitosedustajista vajaa kolmannes oli tehnyt yhteistyötä ay-järjestöjen kanssa vuonna 2006 kunluku oli edellisenä vuonna 41%. Pätevyysluotsien kanssa yhteistyötä oli tehnyt 12%, vuonna 2005kuitenkin 20%(emt.).Hanne Laukkasen hakevaan toimintaan kohdistuva kysely oppilaitoksille vuoden 2004 lopulla antaatyöpaikoille jalkautumisesta jossain määrin erilaisen kuvan kuin SAK:n kyselyt, mutta vahvistaataas kuvaa pätevyysluotsitoiminnan suuntautumisesta ensisijassa työpaikoille eikä oppilaitoksiin.Oppilaitosedustajien mielestä hakeva toiminta on ensisijaisesti työpaikoille jalkautumista jaNosteesta tiedottamista. Ammattiliittojen tilaisuudet tai pätevyysluotsitoiminta jäivät kyselyssämelko vähäiselle osuudelle oppilaitosten opiskelijahaussa ja yhteistyökumppanuuksissa.Kohderyhmä on oppilaitosväen mielestä kuitenkin tavoitettu parhaiten yrityskäyntien avulla.(10). 23
  24. 24. Oppilaitosten painottaessa jalkautumista työpaikoille, selvitettiin tämän työtavan yleisyyttä myösSAK:n toimesta. Tulokset jäsenkentässä olivat yllättäviä, sillä yli 80% SAK:nluottamusmieskyselyn sekä vuoden 2004 pätevyysluotsikyselyn vastaajista ilmoitti, etteioppilaitoksen edustaja ole käynyt esittelemässä Noste-ohjelmaa vastaajan työpaikalla. Vuoden 2005kyselyssä luku oli n. 78%. Toimialoittain tarkasteltuna kaikkein harvinaisinta oli oppilaitostenjalkautuminen teollisuuden ja yksityisten palvelualojen työpaikoille ja yleisintä se on ollut julkisellasektorilla.(9)Huusko Arja:Hakeva toiminta Noste-hankkeissa vuonna 2006.Joensuun yliopisto 29.6.2007(10)Hanne Laukkanen: Hakeva toiminta Noste-hankkeissa vuonna 2004, Esitys aikuiskoulutusneuvostossa 9.3.2005Luotseista 42%:lle oli tullut yhteydenotto oppilaitoksesta. Vastaavasti luotseista itse kertoi noinpuolet(49% vuonna 2004 ja 56% vuonna 2005) olleensa yhteydessä oppilaitokseen. Yhteydenpidonlaatua tai muotoa ei kysytty, mutta tilanne näyttäisi viittaavan myös siihen, etteivät sen enempääkaikki pätevyysluotsien kuin opettajienkaan yhteydenotot ole johtaneet varsinaiseen yhteistyöhön.Osa Noste-hankkeiden projektipäälliköistä onkin pitänyt tarpeellisena ryhtyä kehittämään tiiviimpääyhteistyötä ay-liikkeen toimijoiden kanssa.Oletko ollut Noste-asiassa yhteydessä oppilaitokseen? % 2004 2005Kyllä 49.1 56.3En 50.9 43.7Onko oppilaitoksen edustaja ottanut sinuun yhteyttä Noste-asiassa? % 2005Kyllä 42.2Ei 57.8Onko oppilaitoksen edustaja ollut työpaikallasi kertomassa Nosteesta? % 2004 2005 2006Kyllä 16.3 22.1 7.0Ei 83.7 77.9 83.9Pätevyysluotsikyselyiden(2004,2005) ja luottamusmieskyselyn(2006) luvut poikkeavat jonkinverran toisistaan ja osa tästä poikkeamasta selittyy sillä, että luottamusmieskyselyssä olivastausvaihtoehtona myös ”en osaa anoa”(9.1%).Tuen varmistaminen pätevyysluotseille on vapaaehtoistoiminnan onnistumisen edellytys.Keskusjärjestöstä käsin organisoitu tuki muodostui osin yhteistyöseminaarien välityksellä. Tämänohella pätevyysluotseihin pidettiin yhteyttä kirjeitse 2-3 kertaa vuodessa. Pätevyysluotseja olimahdollisuus tavata myös ay-järjestöjen tilaisuuksissa, joissa Noste-toiminta oli esillä. Liittojenyhteydenpidossa avainhenkilöt olivat Noste-vastaavat, jotka huolehtivat ennen muuta ohjelmaanliittyvästä tiedottamisesta. Tämän ohella he osallistuivat eri tavoin pätevyysluotsienkoulutusrekrytointiin. 24
  25. 25. Nymanin(11) mukaan pätevyysluotsien liittokohtaista verkottumista ei yleensä tapahtunut, eivätkäNoste-vastaavat kokeneet sitä omaksi tehtäväkseen. Pätevyysluotsien keskinäisen vertaistuenmerkitys tuli hankkeen aikana luotsien itsensä taholta esille. Sekä alueellista että liittokohtaistaverkottumista toivottiin.(11)May Nyman: Pätevyysluotsit ja Noste-vastaavat Osaava pärjää-projektin toimijoina. Opinnäytetyö. Humanistinenammattikorkeakoulu, Nurmijärven koulutusyksikkö, huhtikuu 2006.Pitkäjänteisen vapaaehtoistoiminnan aktiviteetin ylläpitäminen osoittautui Osaava pärjää-hankkeelle haasteelliseksi. Osalla pätevyysluotseista toimintaan osallistumisen into laantui tailoppui kokonaan alkuinnostuksen ja mahdollisesti koettujen pettymysten jälkeen. Pettymyksetsaattoivat johtua kohderyhmän löytämisen vaikeudesta, Noste-ohjelman tiukoistakohderyhmäehdoista, ajan puutteesta tai työnantajan vastahakoisuudesta. Vastaavasti onnistumisetja tuen saaminen tuottivat halua jatkaa..Kaiken kaikkiaan Noste-ohjelman kuluessa saatu tieto työelämäyhteistyön käytännön ongelmista,eräin osin sen vähäisyydestä ja jäykkyydestä on yllättänyt SAK:n toimijat. Tällä oli vaikutuksensaniin järjestön kannanottoihin kuin niihin viesteihin, joita Noste-ohjelman jatkuessa pyrittiinvälittämään erilaisissa seminaareissa ja tapahtumissa SAK:n toimesta.7.YHTEISTYÖTAPAHTUMAT JA SEMINAARIT HAKEVAN TOIMINNANVAUHDITTAJINAHankkeen aikana kävi varsin pian selväksi, että verkostoitumista oppilaitostoimijoiden ja ay-toimijoiden kesken tulisi erilaisin tapahtumin tukea. Tämän ohella oli tarvetta myöspätevyysluotsien ja liittojen Noste-vastaavien kohtaamisiin ja kokemusten vaihtoon. Yhteistyö- javerkostotapaamisten merkitys lisääntyi hakevan toiminnan kohdatessa vaikeuksia. Hankkeentoiminta-ajatuksena oli, ettei kaikkia työmuotoja ole tarpeen alkuvaiheessa määritellä ja sitoahanketta jäykäksi. Yhteistyössä liittojen Noste-vastaavien kanssa harkittiin ja päätettiin tehdälisätoimenpiteitä, joilla hankkeen vaikuttavuutta voisi tehostaa. Nymanin(emt.) mukaan nämä”korjausliikkeet” olivat tarpeellisia.Tapahtumiin ja yhteistyöseminaareihin osallistui pätevyysluotseja, liittojen toimitsijoita sekäoppilaitosten ja läänien edustajia.Osaava pärjää – yhteistyötapahtumat ja seminaarit:Työseminaari 17.11.-18.11.2003 (Varsinais-Suomen neljä Noste-hanketta: Osaava pärjää, RaitillaNostetta, Nostevoimaa, InNoste, 106 osanottajaa)Osaava pärjää – alueseminaari 19.2.2005(Etelä-Savo, Pieksämäki)Osaava pärjää- alueseminaari 24.5.2005(Oulu)Yhteistyöseminaari SAK-MTK 29.9.2005(Oulu)Pääkaupunkiseudun Noste-tapahtuma 11.10.2005 HelsinkiNoste Nonstop 8.6.2006 (Helsinki, Noste-ohjelma)Noste-iltapäivä SAK-EK 15.5.2006 (Helsinki)Potkua yhteistyöhön 7.3.2006(Keski-Pohjanmaa, Kokkola)Lisäpotkua yhteistyöhön 17.5.2006(Keski-Pohjanmaa, Kokkola)Noste-seminaari SAK-MTK 19.-20.10.2006(Oulu) 25
  26. 26. Nosteen rekkakiertue syys-lokakuu 2006(SAK mukana kymmenellä paikkakunnalla)Pätevyysluotsiseminaari 5.5. 2007(Varsinais-Suomen Noste-hankkeet, Sata-Noste ja Osaava pärjää)7.1.Valtakunnallinen seminaari 30.10.-1.11.2004SAK:n ja jäsenliittojen omien toimitsijoiden ohella seminaarissa luennoivat:Noste-ohjelman projektipäällikkö Marja PakasteProf. Ari Antikainen Joensuun yliopistostaKoulutusjohtaja Markku Koponen Elinkeinoelämän KeskusliitostaTutkimusjohtaja Jyri Manninen Helsingin yliopistostaProjektipäällikkö Arja Hänninen InNoste-hankkeestaPuheenjohtaja Airi Valkama Erilaisten oppijoiden liitostaTutkija Hanne Laukkanen Joensuun yliopistostaProjektipäällikkö Juha Kiuru EKA-Noste-projektistaPääluottamusmies Timo Sallinen Makron Oy:staHankevastaava Annika Örn Länsi-Lapin koulutuskuntayhtymästäPätevyysluotsi Jorma Säynäväjärvi YIT-talonrakennuksestaSeminaarin ryhmätöissä pohdittiin mm. muutosturvan ja Noste-ohjelman yhteyttä sekäennakointitiedon tärkeyttä työvoiman muutostilanteista. Yritysten koulutushankkeiden todettiinonnistuvan parhaiten jos ne suunnitellaan yhdessä henkilöstön kanssa ja siten että työntekijät voivatsitoutua muutoksiin omien edustajiensa kautta. Seminaari pohti myös oppivan työyhteisönominaisuuksia ja pätevyysluotsitoiminnasta saatuja kokemuksia.8.OSAAVA PÄRJÄÄ –HANKE KANSAINVÄLISESSÄ VERKOSTOSSAOsaava pärjää on osallistunut yhdessä SAK:n PETMO - hankkeen kanssa kansainväliseen DEAL-kumppanuushankkeeseen, jonka keskeisenä kiinnostuksen kohteena ovat olleet ”muutosagentit”työpaikoilla ja paikallisyhteisöissä. DEAL- hanketta on koordinoinut Exeterin yliopistonMarchmont Observatory. Verkostossa on ollut mukana myös Iso-Britannian ay-keskusjärjestö TUCja sen oppimisvaltuutettutoiminta.. DEAL-kumppanuudessa on vaihdettu kokemuksia ja esiteltypätevyysluotsitoimintaa hankeseminaarissa Lontoossa tammikuussa 2006. DEAL tuotti vuonna2007 raportin, jossa esitellään myös pätevyysluotsitoiminnan kokemuksia.9.PÄÄTÖSSEMINAARI 16.11.-18.11.2007Osaava pärjää –hankkeen päätösseminaarissa luennoivat SAK:n toimitsijoiden ohella:Tutkija Roope Uusitalo Palkansaajien tutkimuslaitoksestaProf. Ari Antikainen Joensuun yliopistostaProf. Reijo Raivola(emer.)Opetusneuvos Jorma Ahola OpetusministeriöstäProjektipäällikkö Marja Pakaste Etelä-Suomen lääninhallituksestaToimialajohtaja Arja Hänninen Turun AKK:staTutkija Hanne Laukkanen Joensuun yliopistostaKoulutuspäällikkö Mervi Ylitalo TSL:staApulaisrehtori Vesa Holappa Siikaranta- opistosta 26
  27. 27. Päätösseminaariin osallistuneet pätevyysluotsit ilmaisivat tarpeen ja myös kiinnostuksensa jatkaapätevyysluotsitoimintaa ja kehittää sitä edelleen työelämän koulutusneuvojan suuntaan mahdollisenjatkohankkeen yhteydessä. Keskeiseksi ratkaistavaksi asiaksi nousi keskusteluissa pätevyysluotsintai koulutusneuvojan status, mahdollisuus käyttää työaikaa tehtävän hoitamiseen sekä tehtävästämahdollisesti suoritettava korvaus. Lisäksi pohdintaa aiheutti kysymys siitä, toimivatko luotsit taikoulutusneuvojat jatkossa alueellisina, ammattialakohtaisina vai työpaikkakohtaisina toimijoina.Työryhmissä pohdittiin lisäksi koulutusneuvojan tarvitsemaa valmennusta ja mahdollista tutkintoa.10.OSAAVA PÄRJÄÄ-HANKKEEN OMA SEURANTANoste-ohjelmasta ja sen pätevyysluotsitoiminnasta saatuja kokemuksia SAK selvitti hankkeenaikana kaikkiaan neljällä seurantaselvityksellä, joista kaksi suoritettiin postikyselynä, kolmas oli osaSAK:n luottamusmieskyselyä ja viimeinen toteutettiin puhelinhaastatteluna.Ensimmäinen kysely suoritettiin syksyllä 2004 ja kyselyyn vastasi 162 pätevyysluotsia, jolloinvastausprosentiksi tuli 60.2%. Seuraava kysely tehtiin elo-syyskuussa 2005 ja siihen vastasi 136pätevyysluotsia, mutta vastausprosentiksi tuli vain 28.5. Tähän vaikutti osaltaan se, etteikarhukirjettä lähetetty, kuten ensimmäisen kyselyn kohdalla. Saadut vastaukset eivät kuitenkaanpoikkea olennaisesti toisistaan.Vuoden 2006 aikana sisällytettiin SAK:n luottamusmieskyselyyn muutamia Noste-ohjelmaakoskevia kysymyksiä, jotka mittasivat osin samoja seikkoja kuin vuosina 2004 ja 2005 tehdyissäkyselyissä. Viimeinen oma seurantaselvitys tehtiin keväällä ja alkusyksystä 2007 kahdessa osassa,joista toisen suoritti….TSL:n toimistosta ja toisen osan JHL:n pätevyysluotsina toiminut MirjaToiva. Haastattelua varten poimittiin 153 henkilön otanta SAK:n pätevyysluotsirekisteristä jahaastatteluun tavoitettiin 85 pätevyysluotsia.Joensuun yliopiston seurantatutkimus ja SAK:n omat selvitykset sekä May Nymaninhanketutkimus(emt.) tukevat keskeisiltä osin toisiaan ja antavat siten yhdessä varsin hyvän kuvanpätevyysluotsien toiminnasta osana Noste-ohjelmaa sekä valottavat myös Osaava pärjää-hankettaammattiyhdistystoiminnan kokonaisuudessa. SAK:n selvityksiin ja erityisesti niiden keskinäiseenvertailuun liittyvä virhemarginaali edellyttää, että lukuja on syytä tarkastella pääosin suuntaa-antavina.Osaava pärjää- hankkeen ja Noste-ohjelman etenemisestä on raportoitu SAK:n johtoryhmälle jahallitukselle.Hankkeen etenemistä on seurattu jäsenliittojen Noste-vastaavien ja kouluttajien kokouksissa. Tästäfoorumista muodostui tärkeä hankkeen käytäntöjä ohjaava ja kehittävä yhteistyöfoorumi.Kokousten asialistalla ja keskusteluissa ovat olleet mm.: pätevyysluotsien koulutus, verkottuminen,aineistojen tuottaminen, Noste-ohjeet, opiskelijatilanne, Nosteen seuranta ja arviointi sekäyhteistyöseminaarit.11.SAK:N EDUNVALVONTA JA KOULUTUSPOLIITTISET LINJAUKSETNoste-ohjelma on ollut koko sen toteutuksen ajan aktiivisen edunvalvonnan kohteena.Edunvalvontatoiminnasta vastasi SAK:n koulutuslinja. Toimenpiteinä olivat SAK:n kannanototvaltion talousarvioon, vaikuttaminen opetushallintoon sekä toiminta ohjelman valtakunnallisessaohjausryhmässä. 27
  28. 28. Valtion talousarvioon varattujen määrärahojen taso vastasi melko hyvin asetettuja tavoitteita.SAK:lla oli pyrkimyksiä myös väljentää ohjelmalle määritettyä kohderyhmää. Erityisesti koettiintarpeelliseksi saada ohjelmaan mukaan vanhan tutkinnon varassa työelämässä olevat. Tätä koskevakannanotto opetusministeriölle tehtiin 3.11.2003. Perusasteen jälkeistä tutkintoa koskevatmäärittelyt osoittautuivat myös vaikeaksi, mutta ne selvennettiin opetusministeriön ohjeella28.6.2004 ja näin ollen monet tulkintaongelmat myös poistuivat. Mainitussa kannanotossa esitettiinmyös kohderyhmän ikärajan nostamista. Ohjelman kohderyhmän yläikäraja nousikin 59 vuoteen.SAK esitti 10.2.2005 opetusministeriölle kannanotossaan, että Noste-ohjelmaa jatkettaisiinvuodella, oppisopimuskoulutuksen tehokkaampaa hyväksikäyttöä ja työelämäyhteistyönparantamista. Ohjelmaan kestoon ei tullut muutoksia. Eri yhteyksissä pidettiin esillä kolmikantaisenyhteistyön tärkeyttä ja opetusministeriö kiinnittikin asiaan huomiota Noste-hankkeille antamissaanohjeissa ja erikseen myös koulutuksen järjestäjille osoitetussa kirjeessään 20.4.2005. Siinämuistutettiin työelämän järjestöjen edustuksen tärkeydestä ohjausryhmissä.Vähän koulutetun aikuisväestön osallistumismahdollisuuksien parantaminen sai näkyvän osanSAK:n koulutuspoliittisissa linjauksissa Noste-ohjelman valmisteluvaiheessa ja se on pysynytkeskeisenä osana 2000-luvun alkuvuosien koulutuspoliittisia linjauksia. Ohjelmallisesti nämälinjaukset kiteytettiin SAK:n edustajakokouksessa 5.-7.6.2006 hyväksytyssä ohjelmassa”Muutoksen suunta-osaava ja oikeudenmukainen Suomi”.Ohjelmassa esitetään mm. työehtosopimustoiminnan kehittämistä osaamista tukevaksi sekäerityisten osaamisvaltuutettujen valitsemista työpaikoille. Vuoden 2007 alkupuolella laadittiinkymmenkohtainen puheenvuoro aikuiskoulutuksen uudistamiseksi. Puheenvuorossa esitetäänNoste-ohjelmalle jatkotoimia, joilla vähän koulutetun aikuisväestön asemaa voidaan edelleenparantaa.Vuoden 2006 järjestötutkimuksen mukaan 72% SAK:n jäsenliittojen jäsenistä ei ollut osallistunuttyönantajan järjestämään ammatilliseen koulutukseen. Osallistuneista puolet oli saanut koulutusta 1-2 päivää ja vain 5% oli ollut koulutuksessa yli 5 päivää. Työpaikoista 43%:lla oli tehty henkilöstö-ja koulutussuunnitelma, teollisuuden työpaikoista vain joka kolmannella. Joka viides luottamusmiesei tiennyt, onko suunnitelmaa tehty. Noste-ohjelman kaltaisille toimenpiteille on siten ollutpitkäaikainen tarve.12.NOSTE-OHJELMAN JA OSAAVA PÄRJÄÄ –HANKKEEN ARVIOINTIA JAYHTEENVETOA TULOKSISTANoste-ohjelman onnistuneisuus on aiheuttanut runsaasti keskustelua ja siitä tuli melko pian myöspoliittisen kiistelyn kohde. Tästä huolimatta ohjelmaa on voitu toteuttaa melko pitkällealkuperäisten suunnitelmien pohjalta.Ohjelma jatkuu vuoden 2009 loppuun saakka ja uusia opiskelijoita aloittaa vielä opintonsa.Lopullista arviointia ohjelman määrällisistä tuloksista ei näin ollen voi vielä tehdä.Helmikuuhun 2008 mennessä oli opiskelunsa Nosteen erityisrahoituksella aloittanut 21 733henkilöä ja tutkintoja sekä tutkintojen osia oli suoritettu 13 177. Määrällisiä tavoitteita arvioitaessatulee ottaa huomioon se, että rahoitus kohdentui ja sitoutui arvioitua suuremmassa määrin pitkiinkoulutuksiin. 28
  29. 29. Professori Ari Antikaisen mukaan(12) Nosteen määrällinen tavoite on ollut hyvin kunnianhimoinen.Tavoite on ollut kouluttaa n. 10% kohderyhmästä, eli vähintään 30 000 henkilöä. Antikaisenmukaan se merkitsee tutkintoon johtavaan aikuiskoulutukseen osallistumisen kaksinkertaistumistakohderyhmässä 2000-luvun alkuun verrattuna. Kansainvälisessä vertailussa vastaaviin hankkeisiinNoste ei ole ollut erityisen suuri eikä pitkäkestoinen. Se on kuitenkin ollut pyrkimystä kehittääkoulutusta pohjoismaisen hyvinvointivaltion mallin mukaisesti.(12)Ari Antikainen,Aikuisten koulutustason kohottaminen –Noste kansainvälisessä vertailussa, Osaava pärjää-hankkeenpäätösseminaarin luento 16.11.2007Noste on uudistanut myös opetusta ja jossain määrin koulutusta koskevaa puhekulttuuriakin, jossaon nimenomaan Noste-toimijoiden taholta painotettu arvostavaa suhtautumista ja toisaalta sitä, etteiaikuiskoulutus ole koulun penkillä istumista. Kuitenkin päättäjien puhekulttuurissa tämä ”koulunpenkki”-ajattelu vielä istuu ja on Antikaisen mielestä toiminut osin Noste-ohjelmaa vastaan.Viimeisimmän aikuiskoulutustutkimuksen(2006) mukaan aikuiskoulutukseen osallistuminen onjonkin verran vähentynyt, mutta sosiaalisten ryhmien välinen osallistumisero on tasoittunut. Tämäjohtuu siitä, että vain perusasteen varassa olevien osalta aikuiskoulutukseen osallistumisessa ontapahtunut selvästi vähäisempi pudotus kuin korkeamman koulutuksen omaavien kohdalla.Nosteen tulosten kannalta on kiinnostavaa, että vain perusasteen koulutuksen omaavien kohdalla onhenkilöstökoulutukseen osallistuminen lisääntynyt vuoteen 2000 verrattuna ja sama nousu koskeetyöhön tai ammattiin liittyvään koulutukseen osallistumista. Myös vanhempien ikäluokkienosallistuminen on lisääntynyt. Työnantajien aloitteellisuus tämän kohderyhmän osalta näyttäisijonkin verran lisääntyneen ja ensi kertaa näkyy myös ammattiyhdistyksen rooli aloitteentekijänätilastollisesti, joskin vielä vähäisenä.Antikainen summaa edellä mainitut seikat Nosteen saavutuksiksi tai torjuntavoitoiksi(13).Hankkeen aikana vahvistui havainto, että työnantajien aktiivisuudella ja tuella on merkitystätyöntekijöiden halukkuuteen lähteä koulutukseen. Työnantajilla ja työnantajajärjestöillä eikuitenkaan ole ollut mitään yhtenäistä näkemystä siitä, mitä toimia työelämässä tarvittaisiinammattipätevyyden jatkuvaksi kehittämiseksi työelämässä. Kun työnantajat määrittelivätnostekoulutuksen omaehtoiseksi, jäi todennäköisesti monella työpaikalla käyttämättä mahdollisuustyöntekijöiden henkilöstökoulutukseen Noste-ohjelmalla, vieläpä ilmaiseksi.Noste-ohjelma on jättänyt jälkensä myös aikuiskoulutuspolitiikan työmuotoihin, erityisesti hakevantoiminnan juurruttamiseksi. Valtioneuvoston hyväksymässä koulutuksen ja tutkimuksenkehittämissuunnitelmassa vuosille 2007-2012 todetaan, että Nosteen hyvät käytännöt laajennetaankoko aikuiskoulutuksen toimintatavoiksi.Noste-ohjelman ja Osaava pärjää –hankkeen laadullisiin tuloksiin voidaan liittää myös lukiongelmiakoskevan tietoisuuden lisääntyminen.SAK lähti Noste-ohjelman käytännön toteuttamiseen siksi, että sen merkitys työntekijöiden jaomien jäsenten menestymiselle työelämässä katsottiin suureksi. Riittävänä ei pidettyohjausryhmätyöhön tai hallinnointiin osallistumista vaan haluttiin myös osallistua käytännöntyöhön Noste-ohjelman tavoitteiden tukemiseksi. Tältä osin valittu toimintatapa oli uusi ja se myösintegroi perinteisesti erillään olleet edunvalvonnan ja järjestöllisen työn elementit. 29
  30. 30. SAK:n ja sen jäsenliittojen yhteisen Osaava pärjää- hankkeen välittömiä tai välillisiä vaikutuksiaNoste-opiskelijoiden lukumäärään on käytännössä mahdotonta arvioida. Päätös koulutukseenhakeutumisesta voi tapahtua usean samaan suuntaan vaikuttavan tekijän toimesta, eikä opiskelijaitsekään ehkä tiedosta, mitkä seikat ovat olleet päätöksen taustalla. Johtopäätökset joudutaan näinollen tekemään yksittäisten havaintojen ja osin SAK:n pätevyysluotsikyselyjen tulkinnan pohjalta.(13)Ari Antikainen &Hanne Laukkanen: Matalasti koulutettujen osallistumisesta koulutukseen ja siihen vaikuttamisesta–kansainvälinen ja kansallinen näkökulma. Seminaariesitelmä 15.1.2008 HämeenlinnaTämän perusteella voisi arvioida, että Osaava pärjää –hankkeella on ollut merkitsevä vaikutusopiskelijaksi hakeutumiseen, vaikka useissa tapauksissa vaikutus näyttäisi olevan välillinen. Tämänohella on kuitenkin selviä esimerkkejä merkittävästä välittömästäkin vaikutuksesta.Osaava pärjää- hankkeen keskeinen vaikutus on ollut viestinnällinen. Mikäli SAK liittoineen ei olisitoteuttanut näkyvää ja pitkäaikaista tiedottamista Nosteesta niin pätevyysluotsien kuin medianvälityksellä sekä lukuisten tilaisuuksien yhteydessä, olisi tietoisuus Nosteesta jäänyt niintyöpaikoilla kuin ay-järjestöissä tuntuvasti heikommaksi. Myös tunne siitä, että Noste on ”meille”tarkoitettu olisi jäänyt syntymättä.Osaava pärjää-hanke on parantanut ay-järjestöjen tietoisuutta työelämän ja koulutuksen järjestäjienyhteistyöstä ja osaltaan vaikuttanut yhteistyön kehittymiseen paremmaksi jatyöelämälähtöisemmäksi. Vastaava vaikutus voidaan todeta koulutuksen sisällön kehittymisessäkysyntälähtöisemmäksi. Liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä on kuitenkin syytä välttää.Antikainen(emt.) toteaa Iso-Britannian kokemuksista, että puolet oppimisvaltuutetuista ei ollutaktiivisia ajan tai työnantajan tuen puutteen vuoksi. Monet Iso-Britannian ammattiliitot eivätmyöskään ole tehneet koulutusta koskevia strategisia suunnitelmia.Koulutuksen järjestäjien ja pätevyysluotsien yhteistyön onnistumisista Laukkanen(14) tiivistääuseita havaintoja. Pätevyysluotsi on tuonut lisäarvoa Noste-hankkeisiin seuraavasti:-tuonut työntekijöiden näkökulmaa, luontevan kontaktin työpaikoille-tuonut paikallisuutta ja ihmisten tuntemusta-tuonut uskottavuutta-tuonut ideoita, tietoa koulutustarpeista-tiivistänyt oppilaitosten ja ammattiyhdistysten välistä yhteistyötäPätevyysluotsitoimintaan liittyvä vapaaehtoistyön pitkäjänteisyys on erityinen koetinkivi ja koskeeyleisemminkin ay-toimintaa. Motivaation ylläpitämiseen on kuitenkin keinoja ja Osaava pärjää –hankkeessa ne ovat tulleet selvästi esille. Ainakin seuraavat johtopäätökset voidaan tehdä:1.Toiminta vaatii jatkuvaa henkistä kannustusta ja sen tulee olla näkyvää.2.Jatkossa joudutaan harkitsemaan, miten vastata niihin viesteihin, joissa vapaaehtoistoimijatpitävät perusteltuna jonkinlaisen korvauksen suorittamista toiminnasta.3.Kolmas keskeinen seikka on kysymys pätevyysluotsin, koulutusneuvojan tai vastaavanvapaaehtoistoimijan statuksesta ja roolin tunnustamisesta niin julkisen vallan kuin työnantajientoimesta. 30
  31. 31. Kokonaisarvio Nosteesta ja Osaava pärjää- hankkeesta on selkeästi positiivinen ja monistakarikoista huolimatta tulokset ovat niin määrällisesti kuin laadullisesti lupaavia ja antavat myösjatkotoimille hyvän pohjan.SAK:n ja sen liittojen edunvalvonnalle ja järjestötyölle Osaava pärjää on tuonut aikaisempaanäkyvämmin esille ammattipätevyyden ja koulutuksen tasa-arvon teemat. Hanke on avannut uusiapolkuja ja kehittämismahdollisuuksia, mutta niiden sisäistyminen ja juurtuminen on pikemminkinalkutaipaleella kuin pitkälle kehittynyttä, koko liikkeen kattavaa suunnitelmallista toimintaa.(14)Laukkanen Hanne: Pätevyysluotsit Nosteen toimijoina, Osaava pärjää –projektin päätösseminaari 16.11-18.11.2007, luento 31

×