Strategia päivitetty 12.2011

735 views

Published on

0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
735
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
4
Actions
Shares
0
Downloads
8
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Strategia päivitetty 12.2011

  1. 1. SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITON KEHITYSPOLIITTINEN STRATEGIA VUOSILLE2011–2014Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) liittokokous 2009 päätti kehityspoliittisen strategian tekemisestäSYL:lle. Strategian tarkoituksena on kuvata SYL:n nykyistä kehitysyhteistoimintaa ja sen toimijoita sekäohjata SYL:n kehitysyhteistyötoimintaa. Strategiassa esitellään SYL:n kehitysyhteistyötoiminnan ja -politiikan taustalla olevat arvot, niihin pohjautuvat tavoitteet sekä linjataan, millaista kehitysyhteistyötäSYL:ssa halutaan tehdä. Lopuksi esitellään toiminnan resurssit eli KENKKU (SYL:n kehitysyhteistyöasiainneuvottelukunta) ja SYL:n keskustoimisto sekä ylioppilaskuntien ja kehitysyhteistyöjärjestöjen rooliasuhteessa SYL:n tekemään kehitysyhteistyötoimintaan. Koska kyseessä on ensimmäinen SYL:nkehityspoliittinen strategia, on sillä myös viestinnällinen rooli nykytilanteen kuvaamisessa.Strategia tehdään vuosille 2011–2014, joiden aikana sen toteutumista arvioidaan kerran vuodessa.KENKKU laatii arvion strategian toteutumisesta ja esittelee sen SYL:n hallitukselle. Vuoden 2013liittokokouksessa päätetään uuden strategian tarpeesta.1. VisioVuonna 2015 SYL:n kehitysyhteistyö on konkreettista ja tuloksellista. SYL toimii ajan hermolladynaamisesti ja muutoskykyisesti. Toiminta on houkuttelevaa sekä opiskelijoita osallistavaa jaheidän osaamistaan kehittävää. Kehitysyhteistyö tukee muuta SYL:n toimintaa ja on osa SYL:nkansainvälisiä verkostoja. SYL on erinomainen ja asiantunteva yhteistyökumppani.2. MissioSYL:n kehitysyhteistyön tarkoitus on edistää tasa-arvoa ja ihmisoikeuksia, vähentää köyhyyttä javahvistaa kansalaisyhteiskuntaa erityisesti koulutuksen avulla. Toiminnallaan SYL lisääopiskelijoiden ymmärrystä kehityskysymyksistä ja tahtoa kantaa globaalia vastuuta.3. ArvotSYL:n kehitysyhteistyötoimintaa ohjaa käsitys ihmisten yhdenvertaisuudesta, globaali vastuu jaerilaisuuden kunnioittaminen. SYL:n kehitysyhteistyön on tuettava seuraavia arvoja:-toiminnan kestävyys ja vastuullisuus-toiminnan läpinäkyvyys ja avoimuus-molemminpuolinen oppiminen ja vuorovaikutus hankekumppanijärjestöjen kanssa-hankkeiden omistajuus ja toimijuus kohdealueella 1
  2. 2. 4. SYL:n kehitysyhteistyötoiminnan tavoitteetSYL tukee kehitysyhteistyöhankkeita, joiden käytännön toteuttajina toimivat kansalaisjärjestötkehitysmaissa sekä tekee tiedotustoimintaa Suomessa. Yhteistyön pohjana kehitysmaidenkansalaisjärjestöjen kanssa on molemminpuolinen luottamus ja toiminnan ennakoitavuus. Jokaisenhankkeen tulee toimia kohdemaan kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseksi ja köyhyydenvähentämiseksi. Tiedotustoiminnan tulee toimia erityisesti opiskelijoiden tietoisuuden lisäämiseksikehityskysymyksistä. Toiminnan tavoitteiden tulee olla toteutettavissa ja seurattavissa.SYL:n lisäarvo kehitysyhteistyössä on toteuttaa koulutukseen ja oppimisen edistämiseen liittyvääkehitysyhteistyötä. Koulutuspolitiikka on yksi SYL:n keskeisistä toiminta-alueista. Koulutuksenmyötä ihmiset saavuttavat tietoja ja taitoja, jotka edesauttavat heitä työskentelemään itse omienelinolosuhteidensa parantamiseksi. Hankekumppanien valinnassa SYL selvittää mahdollisuuksiavertaisjärjestöjen kanssa toimimiseen. Yhteistyöaloja voivat olla esimerkiksi laadukkaankoulutuksen ulottaminen useampien saataville, tasa-arvoisten osallistumis- javaikuttamismahdollisuuksien edistäminen koulutuksen avulla ja opiskelijademokratianedistäminen.Kumppanijärjestöjen valintaan ja hankesuunnitteluun on panostettava, ja suunnittelun on oltavamahdollisimman tasa-arvoinen prosessi. Hankkeet suunnitellaan yhteistyössä kumppanijärjestönkanssa järjestön aloitteesta ja lähtökohdista käsin. Hankkeet on toteutettava maissa, jotka täyttävätvirallisen kehitysyhteistyön kriteerit (Official Development Assistance), muutoin hankkeidenmaantieteellinen sijainti ei ole ratkaiseva tekijä. Hankkeiden yksityiskohtaiset tavoitteetmääritellään hankesuunnitelmassa.Jokaisen tavoitteen jälkeen on alla kuvattu keino tai keinoja sen saavuttamiseksi. Tavoitteet onjaettu kahteen osaan: Suomen toiminnan tavoitteisiin sekä tavoitteisiin hanketoiminnan laaduntakaamiseksi. Kehitysmaissa toteutettavien hankkeiden tarkemmat tavoitteet määritellään kunkinhankkeen hankesuunnitelmassa.2.1. Tavoitteet SuomessaA. Lisätään opiskelijoiden tietoisuutta kehityskysymyksistä ja omista vaikutusmahdollisuuksistaB. Vahvistetaan opiskelijoiden mahdollisuuksia osallistua kehitysyhteistyötoimintaanC. Ylioppilaskuntien ja SYL:n välinen yhteistyö on aikaisempaa tiiviimpääkehitysyhteistyökysymyksissäD. SYL osallistuu kehityspoliittiseen keskusteluun koulutuspolitiikan asiantuntijanaE. SYL:n kehitysyhteistyö on läpinäkyvää ja toiminnasta tiedottaminen on avointa 2
  3. 3. 2.2. Tavoitteet hanketoiminnan laadun takaamiseksiA. Kumppanuutta ja yhteistyötä rakennetaan yhdessäB. Toiminta on tuloksellista ja kestävääC. Hyödynnetään kumppanijärjestön asiantuntijuutta myös SuomessaD. Toiminta on suunnitelmallista ja johdonmukaista3. ResurssitSYL:n kehitysyhteistyöhankkeita rahoitetaan ulkoasiainministeriön tuella. Nykyään hankkeidenrahoituksesta 85 % tulee ulkoasiainministeriöltä, 7,5 % KENKKUn jäsenten tekemästävapaaehtoistyöstä ja 7,5 % ylioppilaskuntien omilta opiskelijoiltaan keräämistä vapaaehtoisistakehitysyhteistyömaksuista. Henkilöstöresursseina ovat KENKKUn vapaaehtoistoimijat sekä SYL:nkeskustoimistossa erityisesti kehitysyhteistyökoordinaattori ja hallituksen kehitysyhteistyöasioistavastaava henkilö. Kehitysyhteistyökoordinaattorin palkkaa maksetaan hankkeista. SYL:n nykyisetresurssit huomioiden sopiva hankemäärä on yksi tai kaksi hanketta ODA-kelpoisissa maissa jatiedotustoiminta Suomessa.3.1. KENKKUKENKKUn toiminta on opiskelijalähtöistä ja perustuu vapaaehtoisuuteen. Toimijat valitaanylioppilaskuntien esityksistä. Kausi on lukuvuoden mittainen ja siitä suoriutuminen edellyttääaktiivista sitoutumista toimintaan. Jatkuvuuden takaamiseksi tavoitteena on, että vähintäänneljäsosa jokaisen kauden KENKKUlaista jatkaa toiminnassa useamman kauden.KENKKUn tehtävät liittyvät hankehallintoon, keskustoimiston ja ylioppilaskuntien kanssa tehtyynyhteistyöhön sekä tiedotukseen. KENKKUn ensisijainen tehtävä on toimia neuvonantajana SYL:nkehitysyhteistyöhankkeiden hallinnossa. SYL:n on tarjottava KENKKUlle riittävät taustatiedotkehitysyhteistyötoiminnastaan sekä niistä kehityspoliittisista teemoista, jotka koskevat SYL:a jaylioppilaskuntia. A. Hankehallinto ja asiantuntijuus Tehtävä: Asiantuntijana toimiminen SYL:n kehitysyhteistyöhankkeita koskevissa asioissa. Keino: KENKKUn ja KENKKUn sisäisten maaryhmien kokoukset sekä sähköpostilistalla käydyt keskustelut. 3
  4. 4. Tehtävä: Lisäarvon tuottaminen SYL:n keskustoimiston työlle toimimalla asiantuntijana kehityspoliittisissa kysymyksissä. Keino: Taustatiedon tuottaminen kehityspolitiikkaa ja muuta SYL:n toimintaa yhdistävistä asioista. Valtakunnalliseen kehityspolitiikkaan liittyvien kannanottoideoiden tuominen SYL:n hallitukselle. B. Ylioppilaskunnat Tehtävä: KENKKUn jäsenten toimiminen linkkinä ylioppilaskuntiin ja niiden välillä Keino: Kuulumisten ja hyvien käytänteiden välittäminen puolin ja toisin KENKKUn ja ylioppilaskuntien kehyvaliokuntien, -jaostojen ja -kerhojen kokouksissa sekä tarvittaessa myös edustajiston ja hallituksen jäsenille. C. SYL:n keskustoimisto Tehtävä: Yhteisten toimintatapojen etsiminen keskustoimiston kanssa. Keino: Vierailut ja keskustelut KENKKUn kokouksissa ja SYL:n aamukouluissa (esimerkiksi hankeseurantamatkoilta raportointi) tai muutoin järjestetyissä tapaamisissa. D. Tiedotustehtävä Tehtävä: Kehityskysymyksistä ja SYL:n kehitysyhteistyöhankkeista tiedottaminen opiskelijoille ja muille sidosryhmille. Keinot: KENKKUlaisten osallistuminen mahdollisuuksien mukaan ylioppilaskuntien kehitysyhteistyöviikkoihin ja -päiviin ja muihin tilaisuuksiin sekä juttupankin sisällön suunnitteluun. Bloggaaminen KENKKUn blogissa ja sisällön tuottaminen SYL:n nettisivuille. Tehtävä: Tiedon jakaminen kehityskysymyksissä ylioppilaskuntien sisällä. Keino: Osallistuminen mahdollisuuksien mukaan ylioppilaskunnissa käytyyn keskusteluun kehityskysymyksistä.3.2. Keskustoimisto A. Kehitysyhteistyökoordinaattorin työpanos: 4
  5. 5. Hankehallinnosta vastaaminen KENKKUn avustuksella sekä SYL:n kehitysyhteistyötoiminnanyleinen koordinointi. B. Hallitusvastaavan työpanos:Kehityskysymysten ylläpitäminen sidosryhmätapaamisissa ja SYL:n poliittisessavaikuttamistyössä ja KENKKUn puheenjohtajana toimiminen. C. Koko keskustoimisto:Tehtävä: Tarvittaessa toimia asiantuntijana SYL:n kehitysyhteistyötoiminnassaKeino: KENKKUn kokoukset ja muut tapaamiset KENKKUn kanssa sekä kehityspolitiikkaanliittyvän tiedon välittäminen.Tehtävä: Poliittinen vaikuttamistyö SYL:n toimintaa koskevissa kehityspoliittisissa ajankohtaisissaasioissaKeino: Kehityspoliittisten kysymysten esiin ottaminen tapaamisissa SYL:n sidosryhmien kanssa.Tehtävä: Lisäarvon tuottaminen SYL:ssa tehtävälle kehitysyhteistyötoiminnalleKeino: Yhteistyön tiivistäminen keskustoimistossa tiedonvaihdossa kehitysyhteistyösektorin jamuiden sektoreiden välillä.4. SYL:n ja ylioppilaskuntien välinen yhteistyöSYL:n tehtävä: Ylioppilaskuntien kehitysyhteistyötoimijoiden välisen yhteistyön tukeminen.Keino: Kehytapaamisten järjestäminen, sähköpostilistan ylläpito, valtakunnallisenkehitysyhteistyön teemaviikkohankkeen toteuttaminen yhteistyössä ylioppilaskuntien kanssa.SYL:n tehtävä: Tukea ylioppilaskuntien mahdollisuutta osallistua SYL:n kehitysyhteistyönvarainkeruuseenKeino: Yliopistojen lukuvuosi-ilmoittautumisen yhteydessä ylioppilaskunta voi antaaopiskelijoilleen mahdollisuuden maksaa vapaaehtoinen kehitysyhteistyömaksu, jonka tuottokäytetään SYL:n kehitysyhteistyöhankkeiden toteuttamiseen.SYL:n tehtävä: Kehitysyhteistyösektorilla vakiintuneempien ja uudempien ylioppilaskuntienkehitysyhteistyötoiminnan välisten erojen huomiointiKeino: Kehytapaamisissa järjestetään ohjelmaa erilaisiin tarpeisiin ja SYLnkehitysyhteistyömateriaalien tuottamisessa huomioidaan se että ne ovat hyödyllisiä erilaisilletoimijoille. 5
  6. 6. Ylioppilaskuntien tehtävä: Ylioppilaskuntien edustajien osallistuminen SYL:nkehitysyhteistyötoimintaanKeino: Ylioppilaskunnat rekrytoivat keskuudestaan jäsenehdokkaat KENKKUun.5. JärjestöyhteistyöSYL on Kehitysyhteistyön palvelukeskuksen (Kepa), Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistyksen(Kehys) sekä Reilun kaupan edistämisyhdistyksen (RKE) jäsen.SYL saa näiltä järjestöiltä omaan toimintaansa tukea (koulutukset, neuvonta ja informaatio) sekäkanavan osallistua kehityspoliittiseen vaikuttamistyöhön.Tulevaisuudessa on hyvä pohtia mahdollista yhteistyön tiivistämistä muiden opiskelijatoimijoidenkanssa (esimerkiksi yliopistot ja SAMOK). 6
  7. 7. LIITE 1: SYL:N KEHITYSYHTEISTYÖTOIMINNAN NYKYTILANTEEN KUVAUSSYL on tehnyt kehitysyhteistyötä 1950-luvulta lähtien. Kehitysyhteistyö on tärkeä osa SYL:nkansainvälistä toimintaa, ja sitä voisikin ajatella yhtenä yleisen kansainvälisyyskasvatuksenmuotona. Opiskelijoita yhteiskunnassa edustavana järjestönä SYL voi ottaa kantaa myös kestävääyhteiskuntaa koskeviin asioihin liittokokouksen linjausten mukaisesti. On tärkeää, että SYL:nkautta voi levitä viesti siitä, että suomalaiset opiskelijat ajattelevat maailmaa kokonaisuutena jaovat valmiita kantamaan globaalia vastuuta.Tällä hetkellä SYL:lla on neljä ulkoasiainministeriön ja opiskelijoiden rahoittamaa hanketta. Niistäkolme on kehitysmaissa (Mongolia, Sambia, Guatemala) ja yksi on tiedotushanke, jonkatavoitteena on lisätä tietoisuutta kehityskysymyksistä opiskelijoiden keskuudessa Suomessa.KENKKU eli kehitysyhteistyöasiain neuvottelukunta on SYL:n hallituksen neuvonantajakehitysyhteistyötoiminnassa. KENKKU käsittelee kehitysyhteistyöhankkeisiin liittyvät asiat. Senjäseninä on noin viisitoista vapaaehtoistoimijaa ylioppilaskunnista. KENKKUn puheenjohtajanatoimii hallituksen kehitysyhteistyövastaava ja KENKKUn sihteerinäkehitysyhteistyökoordinaattori. Koordinaattorin tehtävänä on vastata hankehallinnostaKENKKUn avustuksella sekä esitellä kehitysyhteistyöhön liittyvät asiat SYL:n hallitukselle.Jokaisessa hankkeessa käydään kahden viikon pituisilla hankeseurantamatkoilla kerran vuodessa,ja muutoin hankkeiden etenemistä seurataan neljännesvuosiraporteilla, vuosiraporteilla jasäännöllisellä yhteydenpidolla kumppanijärjestöihin. Ulkoasiainministeriö seuraa rahoittamiensahankkeiden tavoitteiden toteutumista, ja KENKKUn tehtäviin kuuluu vuosiraporttien valmisteluyhdessä hankekumppanijärjestöjen ja koordinaattorin kanssa.Guatemalan nykyinen hanke loppuu vuonna 2010 ja Sambian ja Mongolian hankkeet vuonna 2011.Hankkeiden jatko ja uudet hankkeet on syytä suunnitella hyvissä ajoin ennen nykyistenhankkeiden päättymistä. SYL:n kehitysyhteistyötoiminta rahoitetaan nykyisin opiskelijoidenvapaaehtoisilla kehitysyhteistyömaksuilla sekä ulkoasiainministeriön hanketuella.Ylioppilaskuntien maksamia jäsenmaksuja ei käytetä kehitysyhteistyötoimintaan.Kehitysyhteistyökoordinaattori työskentelee osa-aikaisesti ja hänen palkkaansa maksetaankehitysyhteistyöhankkeiden budjeteista.LIITE 2: SYL:N KEHITYSHTEISTYÖN HISTORIAAKansainvälisen toiminnan mahdollistaminen oli alun perin vuonna 1921 myös SYL:n perustamisenlähtökohta. SYL on ollut myöhemmin mukana perustamassa erilaisia järjestöjä ja toimikuntia, jotkaovat yhdessä toimineet kansainvälisten kehityskysymysten parissa. Vuosien varrella osa 7
  8. 8. järjestöistä on hävinnyt kentältä ja korvattu myöhemmin uusilla. Samalla myös SYL:n tekemäkehitysyhteistyö on muuttunut.Kansainvälisen Ylioppilasavun Suomen Toimikunta (KYST) perustettiin toisen maailmansodanjälkeen. Tavoite oli saada kansallinen toimielin, joka olisi osa International Student Servicen (ISS)toimintaa. ISS:n toiminta yhdistettiin World Student Reliefin (WSR) kanssa, ja vuonna 1952KYST:sta tuli Suomen virallinen toimikunta (FINWUST). Tätä tapahtumaa on pidettysuomalaisten opiskelijoiden tekemän kehitysyhteistyön lähtökohtana.Vuonna 1961 SYL oli mukana perustamassa Ylioppilaiden Kansainvälistä Apua (YKA). SYLosallistui myös International Student Confrencen (ISC) perustamana International UniversityExchange Fundin (IUEF) toimintaan.Kansainvälisen järjestötoiminnan lisäksi SYL:n omaa asemaa kehitysyhteistyökentällä alettiinpohtia. Vuonna 1968 perustettiin toimikunta selvittämään SYL:n tavoitteita ja toimintatapoja, javuonna 1976 laadittiin säännöt SYL:n oman kehitysyhteistyörahaston perustamiselle. Sitähoitamaan perustettiin oma hallitus, jonka kokoonpano vastasi aluksi pitkälti liiton kulloistakinhallitusta. Pari vuotta myöhemmin mukaan saatiin myös ulkopuolisia asiantuntijoita. Vuonna1989 perustettiin ylioppilaskuntien ehdottamista toimijoista koostuva ryhmä. Toimintaa kesti vainmuutaman vuoden, ja elin lakkautettiin vuonna 1991. Vuonna 1992 SYL:nkehitysyhteistyörahaston (KYRH) ehdotuksesta SYL:n liittokokous lakkautti SYL:n rahaston, jaKYRH:n tilalle perustettiin Kehitysyhteistyöasiain neuvottelukunta. KENKKU toimii edelleen, jasen jäsenet koostuvat ylioppilaskuntien esittämistä opiskelijoista.SYL:n kehitysyhteistyöprojekteille on kerätty vapaaehtoista kehitysyhteistyömaksuaylioppilaskuntien jäsenmaksun yhteydessä vuodesta 1961. Kokonaisuudessaankehitysyhteistyötoimintaa on leimannut rahoituksen epävarmuus ja poliittinen jännite, niinmaailmanpoliittisen tilanteen kuin jäsenkunnan intressien suhteen. Vuoden 1969 ylimääräisessäliittokokouksessa SYL:n hallitus esitti, että ylioppilaskunnat lahjoittaisivat yhden prosentin omastabudjetistaan kehitysyhteistyölle. Osa ylioppilaskunnista lähti tavoitteeseen myöhemmin mukaan0,7-kampanjan hengessä. SYL:n keskustoimisto ja jäsenistö on myös osallistunut erinäisiinlipaskeräyksiin. SYL:n kehitysyhteistyötoiminnan pitkäjänteisyyttä paransi vuoden 1975ulkoasianministeriön linjaus alkaa tukea kansalaisjärjestöjen tekemää kehitysyhteistyötoimintaa.SYL:n kehitysyhteistyökumppanit ovat vaihdelleet vuosikymmenien aikana. Maailmanpolitiikantapahtumilla on ollut omat vaikutuksensa kohteiden valinnassa. Afrikan vapautusliike, Chilenvallankaappaus, Vietnamin sota ja Etelä-Afrikan apartheidin kaataminen olivat pitkään toiminnankeskiössä. 8
  9. 9. SYL:n kehitysyhteistyötoiminta oli aluksi katastrofiapuluonteista, esimerkiksi erilaisten luonnonkatastrofien tai poliittisten konfliktien uhrien auttamista. KYST ja SYL olivat mukana tukemassa esim. Unkarin kansannousun (1956) pakolaisylioppilaita. 1970-luvulla toiminnan painopiste muuttui projektiluonteisuudesta suunnitelluksi yhteistyöksi etelän kumppanijärjestöjen kanssa. Kansainvälisen toiminnan ohjelma otti lähtökohdakseen kumppanijärjestön ehdoilla toimimisen. Aiempaa pitkäjänteisempi toiminnan fokus näkyi myös siinä, että koulutusalojen ja terveydenhoidon tukemisella haluttiin ennaltaehkäistä ja tukea suunnitellusti kehitysyhteistyömaiden yhteiskuntarakenteiden vahvistumista. SYL:n kehitysyhteistyön luonnetta kuvastaa edelleen opiskelijalähtöisyys, sillä suurin osa toiminnassa mukana olevista on mukana vapaaehtoistyöpohjalta. Miltei kaikissa ylioppilaskunnassa on toiminnassa kehitysyhteistyökerho, -jaosto tai -valiokunta, joka kokoaa yhteen paikalliset toimijat. SYL:n kehitysyhteistyö on vuosien varrella vaihdellut solidaarisuustoiminnasta hankehallintoon. Kaikesta poliittisesta myllerryksestä huolimatta köyhyyden poistaminen sekä oikeudenmukaisempaan ja tasa-arvoisempaan maailmaan pyrkiminen ovat edelleen se arvopohja, johon koko toiminta perustuu.Lähteet:Kehityksen tiellä. SYL:n julkaisu 1985Kehityksen karuselli. SYL:n julkaisu 1990Näin sen näin. Seija Silventoinen 2001 9

×