2006 jatkohankke kyp

481 views

Published on

Published in: Business
0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
481
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
1
Actions
Shares
0
Downloads
2
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

2006 jatkohankke kyp

  1. 1. 1(14)HANKESUUNNITELMA vuosille _2006_ - _2008 hankekoodi _28812601________Huom! Katso hankesuunnitelman täyttöohje Hakuoppaasta tai internetistä osoitteesta:http://global.finland.fi/jarjestoille/ uusi hanke x jatkohanke, merkitse UM:n hankekoodi_28812601________, alkamisvuosi_2003__ hankkeen taustalla muita yhteistyövaiheita, vuosina_______ hankkeen valmisteluun on saatu UM:n hankevalmistelumatkatukea, vuonna________Järjestö:1. Hankkeen perustiedot 1.1 Järjestön Suomessa rekisteröity nimi Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry 1.2 Hankkeen nimi suomeksi Ammatti- ja yrittäjyyskoulutuksella paremmat työllistymismahdollisuudet Lusakan nuorille 1.3 Hankkeen nimi englanniksi Vocational and entrepreneurial education: increasing employment possibilities of young people in Lusaka 1.4 Hankkeen nimi mahdollisella muulla kielellä 1.5 Hankkeen sijainti (maa, maakunta, Lusaka, Sambia kylä/kunta) 1.6 Yhteistyökumppanin nimi Kanyama Youth Programme Trust (KYPT) 1.7 Yhteistyökumppanin yhteystiedot City Campus, Plot No. 17104, Los Angeles Road, Lusaka, Sambia kypt2002@yahoo.com 1.8 Yhteistyökumppanin hankkeesta Mr Lewis Mwale vastuulliset henkilöt sekä heidän Puhelin: 260-96-757771 yhteystietonsa, jos eri kuin yhteistyökumppanin yhteystiedot 1.9 Yhteistyökumppanin ja/tai hankkeen mahdollisten kotisivujen osoite 1.10 Hankkeen suunnitellut aloitus- ja Tammikuu 2006 – joulukuu 2008 päättymisajankohdat
  2. 2. 2(14)Vastaa seuraavaan kysymykseen sekä täytä budjettitiivistelmä (1.13) vasta, kun olet vastannutmuihin kysymyksiin: 1.11 Hankkeen perusidean tiivistelmä. Kirjoita tähän lyhyesti (max. 700 merkkiä) ongelma, johon hankkeella pyritään vaikuttamaan, hankkeen välitön tavoite, sekä konkreettiset toimenpiteet, jotka sen saavuttamiseksi on tarkoitus tehdä: Hankkeen tavoitteena on vähentää köyhyyden haittavaikutuksia parantamalla vähäosaisten elinoloja tarjoamalla heille mahdollisuus ammatilliseen koulutukseen. Tätä kautta omavaraisuus sekä mahdollisuudet työllistymiseen joko ulkopuolisen palveluksessa tai omana pienyritystoimintana paranevat. Jatkohankkeessa keskitytään koulutuskeskuksen toiminnan kehittämiseen. Tavoitellut tulokset toimenpiteineen: - Koulutuksen laatu o Opetusvälineiden ja -materiaalien hankinta o Henkilökunnan koulutus o Koulutilojen kunnostus - Tunnettavuus ja imago o Markkinointistrategia o Tiedotus- ja markkinointipäällikkö o Suhteet yrityksiin o Internet-sivut - KYPT kehittyminen järjestönä o institutionaalinen kumppanuus o tulonhankintamuotojen kartoitus ja luominen o perustoimintojen itsellisyys 1.12 Jos kysymyksessä on jatkohanke, kerro tässä hankkeen tähänastisten vaiheiden keskeiset tulokset. Koulutuskeskuksen kurssitarjotinta kehitettäessä on keskitytty KYPT:n vahvuusalueisiin. Vuoden mittaisia kursseja on järjestetty talonrakennuksen, puusepän, hotelli- ja ravintola-alan, vaatetuksen sekä automekaniikan ja –elektroniikan koulutusohjelmissa. Hankkeen kahden ensimmäisen vuoden aikana yhteensä 338 oppilasta on saanut ammatillisen peruskoulutuksen, heistä 55% naisia. Seuratakseen paremmin valmistuneiden sijoittumista työmarkkinoille, KYPT:ssä toimeenpantiin vuoden 2005 alussa seurantatutkimus, jonka tuloksien mukaan 77% koulutetuista on työllistynyt ja lähes kaikki omalle alalle. Parhaiten ovat työllistyneet hotelli- ja ravintola-alaa opiskelleet. 20 prosenttia tutkituista on perustanut oman yrityksen mutta 79 % tutkituista kuitenkin suunnittelee yrittäjäksi ryhtymistä. Yleisintä oma liiketoiminta on vaatetusalalla. Suurin osa valmistuneista opiskelijoista pitää tulojaan parempina saamansa koulutuksen ansiosta. Opettajakunnan jäseniä on koulutettu Kepan ja Tevetan toimesta. Hankkeen kuluessa KYPT on tiedottanut oppilaitaan ja yhteisöään sekä HIV/Aidsista että huumeiden käytön vaaroista.1.13 Budjettitiivistelmä. vuosi 2006 2007 2008 Järjestön omarahoitus 6 997 6 997 6 997 Haettava hanketuki 39 651 39 651 39 651 Kulut yhteensä 46 648 46 648 46 648 1.14 Hankkeen mahdollinen muu rahoitus. Jos hanke saa muuta rahoitusta, mainitse rahoituksen määrä ja lähde. Määrä Lähde
  3. 3. 3(14)2. Yhteistyökumppani ja kumppanuus2.1. Millä perusteella yhteistyökumppani on valittu?Yhteistyö kumppanin kanssa alkoi vuonna 2002, kun SYL etsi kumppania koulutussektorilta, Saharanetelänpuoleisesta Afrikasta. Kolmesta Sambian Kepan kautta saadusta sambialaisesta hanke-ehdotuksestaKYPT:n ehdotus oli selkeästi paras. Heidän organisaationsa on selkeä, heillä oli kokemusta ulkomaisistarahoittajista sekä realistinen ja yksityiskohtainen budjettiehdotus.2.2 Onko yhteistyökumppanin kanssa tehty aiemmin yhteistyötä, jos niin milloin ja millaista?Kyseessä on jatkohanke. Hankeen ensimmäinen vaihe aloitettiin vuonna 2003.2.3 Lisätietoja yhteistyökumppanistaKanyama Youth Programme Trust (KYPT) on rekisteröity, 1990-luvun alussa perustettu yhdistys, jonkatavoitteena on ylläpitämässään koulutuskeskuksessa (KYPT: Technical Institute) tarjotaammattikoulutusta heikossa asemassa oleville nuorille. KYPT perustettiin yhteisön aloitteesta vuonna1989. Koulutuskeskuksessa kurssien tarjoaminen aloitettiin vuonna 1993 Community Campus -alueella.Vuonna 1994 rakennettiin toinen kampusalue, City Campus, lähemmäksi Lusakan keskustaa yhteisönkysyntää vastaamaan.KYPT on monipuolinen toimija yhteisössään. Toiminnan ytimenä on monipuolistenkoulutusmahdollisuuksien tarjoaminen vähävaraisille nuorille, mutta myös yhteisön epävirallisen sektorinpienyrittäjille ja ammatinharjoittajille tarjotaan heidän toimeentuloaan kehittäviä viikon mittaisiaintensiivikursseja. Koulutuspalveluiden lisäksi KYPT toimii aktiivisesti HIV/AIDS -tiedon levittäjänä sekätarjoaa CTT katulapsiprojektille toimitilat kampuksellaan, osallistuen monipuolisesti ympäröivän yhteisöntukemiseen.KYPT on Sambian ammattioppilaitosviraston (Teveta) rekisteröimä ja valvoma koulutuskeskus.2.4 Millainen on yhteistyökumppanin oma panos hankkeen toteuttamisessa (työvoima, taloudellinenpanos, muu)?KYPT vastaa kokonaisuudessaan hankkeen toteutuksesta. Operatiivisesta työstä (oppilaiden koulutus,kampusten hoito, järjestön taloushallinto sekä muut hallinnolliset tehtävät) vastaavat KYPT:n kolmetoimeenpanotason johtajaa (manager) sekä heidän alaisuudessaan toimivat opettajat. KYPT:n vuosikokousja hallitus antavat toiminnalle vuosittaiset päälinjaukset.KYPT antaa opetustilat hankkeen käyttöön ja kantaa rahallisen vastuun kaikista paikallisistahallintokuluista (ml. hallintohenkilökunta), lyhytkurssien rahoituksesta sekä kampusten hoidosta. KYPT:nomarahoitusosuus kootaan oppilailta perittävistä pienistä kurssimaksuista, kampusalueen yritystenvuokratuloista, järjestön jäsenmaksuista sekä City kampuksella sijaitsevan kännykkämaston vuokratuloista.2.5 Mitkä muut tahot osallistuvat yhteistyöhön? Mikä on heidän roolinsa ja panoksensa hankkeessa(esim. suomalaiset, paikalliset tai kansainväliset järjestöt tai viranomaiset)?KYPT:n hallituksessa ovat edustettuina paikallisen seurakunnan, peruskoulun opettajakunnan, Teveta:n jayhteisön kansalaisjärjestöjen edustajat.Teveta takaa koulutuskeskuksen yleisen tason spesifien vaatimusten ja vuosittaisten tarkastusten avulla.Cisep rahoittaa KYPT:ssä järjestettäviä yrittäjyyskursseja.Kepan Sambian toimisto on hankkeen merkittävä yhteistyötaho, erityisesti kommunikaationylläpitämisessä, sen edelleen kehittämisessä sekä yleisessä hankeseurannassa. KYPT:n hallintohenkilökuntaosallistuu Kepan tarjoamiin talous- ja hankehallintokoulutuksiin.Family Health Trust rahoittaa Aids ja huumevalistusta oppilaille.
  4. 4. 4(14) Teveta = Technical Education and Vocational Training Authority Cisep = Concept for Informal Sector Employment Promotion3. Hankkeen tausta ja kestävyys 3.1 Miten hankkeen idea sai alkunsa? Onko se esimerkiksi osa jotain suurempaa hankekokonaisuutta? Hankealoitteen teki KYPT keväällä 2002, kun SYL oli ensin KEPA:n Sambian toimiston kautta tiedottanut etsivänsä yhteistyökumppania Sambiasta. Kesällä 2004 aloitimme keskustelut mahdollisesta jatkohankkeesta. 3.2 Kerro lyhyesti hankkeen toimintaympäristöstä. KYPT toimii Kanyamassa, yhdessä Sambian pääkaupungin Lusakan vanhimmista ja isoimmista slummeista. Aluetta vaivaavat vuodenajasta riippuen tulvat tai kuivuus mutta ennen kaikkea äärimmäinen köyhyys. Työnsaaminen on hyvin suurelta osin epävirallisella sektorilla itsensä työllistämisen varassa, sillä virallinen sektori työllistää vain hieman yli 10 % työvoimasta. Sekä miehet että naiset osallistuvat tulonhankintaan. Alueella on valtava määrä pienyrityksiä, joiden tarjoamat palvelut vaihtelevat vaatteiden ompelusta luonnonlääketieteeseen. KYPT:n toimitiloissa toimii myös mikroluototusta tarjoava yritys Pulse. KYPT kuitenkin tekee yhteistyötä valtion mikroluottoja myöntävän pankin kanssa. KYPT:n suosituksella entisen oppilaan lainansaanti on hyvin todennäköistä. Sambian valtion opetusbudjetti kohdistuu lähinnä perusopetukseen. Valtio ei tue yksityisiä ammattikouluja. Peruskoulunsa päättäneistä alle puolet jatkaa toisen asteen kouluissa ja vain 22 000 nuorta yli 600 000 ikäryhmään kuuluvasta saa jotain ammatillista koulutusta. Paha Aids-tilanne on aiheuttanut runsaasti orpoja johtaen lasten koulunkäynnin keskeyttämiseen. 3.3 Millainen on hankkeen toimialan yleinen kehitystaso kohdealueella? Miten paikallinen hallinto tällä alalla ja näissä asioissa toimii? Miten paikallinen hallinto osallistuu hankkeen toteutukseen tai rajoittaa sitä? Vuonna 2004 Tevata:an rekisteröityneitä ammatillisia opetuslaitoksia oli maassa noin 350. Näistä 23 on luokiteltu hyvätasoisiksi, loput ovat pieniä ja resursseiltaan pahasti puutteellisia. Ammattikoulutusta on Lusakassa saatavilla, mutta se on kallista ja siten edunsaajien tavoittamattomissa. Sambian opetussektorin resurssit on sidottu peruskoulutuksen kehittämiseen ja tukemiseen, josta syystä ammattikoulusektori on yksityisten ja järjestöjen käsissä. Valtion ammattikoulutusvirasto Teveta tarkastaa koulutuskeskuksia sekä testaa ja myöntää maksullisia ammattitutkintoja oppilaille. 3.4 Miten hanketta on suunniteltu? Hanketta on suunniteltu vapaaehtoistyönä ylioppilaskuntien edustajista koostuvan Kehitystyöasian neuvottelukunnan (KENKKU) toimesta yhteistyössä kumppanijärjestön kanssa. Elokuussa 2002 toteutettiin kaksiviikkoinen valmistelumatka Sambiaan. Tammikuussa 2005 SYL:n kahden hengen delegaatio toimeenpani kahden viikon yhdistetyn hankkeen seuranta- ja jatkon suunnittelumatkan Lusakaan. Matkojen aikana kerättiin lisää tietoa järjestöstä ja sen toiminnasta, opettajakunnasta, ongelmista ja kehitystavoitteista. Tapaamisissa ja neuvotteluissa KYPT:n kanssa keskusteltiin avoimesti ja rakentavasti hankkeen tavoitteista ja toimintatavoista. Molempien matkojen aikana SYL:n edustajat myös haastattelivat opettajia ja oppilaita. Suunnittelua on jatkettu yhteistyössä KYPT:n kanssa sähköpostin välityksellä.
  5. 5. 5(14)3.5 Mitkä ovat ne hyödynsaajien kannalta keskeiset ongelmat, joihin hankkeella pyritäänvaikuttamaan?KYPT:n kohderyhmän nuorten yhteinen nimittäjä on köyhyys. Työnsaantimahdollisuudet virallisellasektorilla ovat todella alhaiset, joten oman käden taidot ja liiketoimintaosaaminen ovat ratkaisevassaasemassa elannon saamiseksi. Koulutukseen pyritään houkuttelemaan työttömiä tai koulunsa päättäneitä,heikossa sosiaalisessa tilanteessa olevia nuoria. Monet KYPT:n oppilaista ovat orpoja tai vaillaperheen/suvun tukea. KYPT:n keräämät lukukausimaksut ovat hyvin alhaiset verrattuna muihinammattioppilaitoksiin.KYPT:n oppilaiden peruskoulutuksen taso vaihtelee suuresti. Arjessa selviämisen taidot saattavat ollahyvinkin puutteelliset, joten koulutukseen sisältyy kaikilla kursseilla yrittäjyyskasvatusta, kansalaistaitojasekä lisääntymisterveys- ja HIV-valistusta.Sambiassa naiset ovat usein perheensä elättäjän asemassa, mutta heidän mahdollisuutensatulonhankkimiseen ovat heikot. Koulutuksella pyritään parantamaan naisten yleistä yhteiskunnallistaasemaa ja mahdollisuutta itsenäiseen päätöksentekoon.3.6 Millaiset riskit voivat vaikuttaa hankkeen onnistumiseen? Miten näiden riskien toteutumistapyritään ennaltaehkäisemään?KYPT:n kohderyhmänä olevien nuorten houkutteleminen jatkokoulutukseen on haasteellista. Koskamitään oppilaanohjausta ei maassa ole, niin oppilaiden tavoittaminen riippuu täysin KYPT:stä itsestään.Sen lisäksi että KYPT pitää saada kohderyhmän tietoisuuteen, koulutuksesta ja sen tärkeydestä pitäätehdä muita ajan- ja resurssienkäytön vaihtoehtoja houkuttelevampi. Markkinointistrategianonnistumiseksi käytetään useita eri viestintävälineitä (radio, lehdet, julisteet, järjestökontaktit).Markkinoinnista luodaan kattava toimintasuunnitelma ja kohderyhmäkartoitus. Osa markkinoinnistakohdistetaan mahdollisille työnantajille koulun tunnettavuuden parantamiseksi yritysmaailmassa. KYPT:nparas mainostaja ovat tähän mennessä olleet sen entiset oppilaat, ja tätä linkkiä tullaan ylläpitämään myösjatkohankkeen puitteissa.Ydintavoitteiden saavuttamiseksi KYPT:n opetuksen on oltava houkuttelevaa ja vastattava opiskelijoidenja työnantajien tarpeisiin. Toistuvilla tarvekartoituksilla pyritään takamaan tarjottavien kurssienajankohtaisuus/relevanttius.Paha Aids-tilanne voi aiheuttaa henkilökunnan ennenaikaisia menetyksiä. Tämä voi johtaa jokoulutuksella ja kokemuksella opittujen tietotaitojen menettämiseen. Yksi kumppanijärjestönkeskushenkilö on jo kuollut Aidsiin. HIV/Aids-valistukseen panostetaan niin oppilaiden kuinhenkilökunnankin joukossa.Hallinnon kestävyys on pyritty turvaamaan rakentamalla avoin ja välitön kumppanuussuhde, jossa SYLtarjoaa KYPT:lle jatkuvaa tukea raportoinnin ja taloushallinnon tason kohottamisessa.3.7 Luoko hanke jonkin uuden rakenteen tai toimintatavan, vai tuetaanko sen avulla jo olemassaolevaa? Selvitä.Ei, hanke tukee jo olemassa olevan ammattioppilaitoksen toiminnan kehittämistä.3.8 Miten ja milloin vastuu hankkeesta siirretään paikalliselle hallinnolle, paikalliselle järjestölle taihyödynsaajille itselleen?Tavoitteena on koulun asteittainen omavaraisuus tämän vuosikymmenen lopussa koulun omanoppilastyöliiketoiminnan kehittyessä.
  6. 6. 6(14)4. Hyödynsaajat 4.1 Keitä ovat hankkeen välittömät hyödynsaajat? Paljonko heitä on (arvio)? Välittömiä hyödynsaajia ovat koulutuskeskuksen oppilaat, joita on noin 150 vuodessa. Välittömänä hyödynsaajana on myös KYPT järjestönä, koulutuskeskuksen opettajat, KYPT:in järjestöorganisaation toimijat (hallitus, toimeenpaneva taso ja heidän alaisuudessaan toimivat henkilöt). 4.2. Keitä ovat hankkeen välilliset hyödynsaajat? Välillisiä hyödynsaajia ovat KYPT:n tuella toimivat yhteisöryhmät ja niiden aktiiviset toimijat. KYPT:n oppilaiden kautta hyöty leviää myös muualle Lusakan alueelle. Jo yhden perheenjäsenen kouluttautuminen parantaa koko perheen sosioekonomista asemaa.Jos haettava avustus on alle 20.000 €, vastaa seuraavaan kysymykseen: 4.3 Miten hyödynsaajat itse osallistuvat hankkeeseen?Jos haettava avustus on 20.000 € tai enemmän, vastaa seuraavaan kysymykseen: 4.4. Erittele hankkeeseen osallistumisen tavat kunkin hyödynsaajaryhmän osalta erikseen. - Oppilaat: oppilaskunta osallistuu koulun kehittämiseen antamalla palautetta, tapaamalla hallintoa säännöllisesti ja osallistumalla Annual Review -työhön - Opettajat: jatkokoulutus, osallistuminen KYPT:n kehittämistyöpajoihin ja vuosikokouksiin sekä Annual Review -työhön - Hallitus: kokoukset, osallistuminen KYPT:n kehittämistyöpajoihin ja vuosikokouksiin sekä Annual Review -työhön osallistuminen - Hallinto: hankkeen toimeenpano, hankkeen seuranta, taloudellinen vastuu, hallinnon kehittäminen, osallistuminen KYPT:n kehittämistyöpajoihin ja vuosikokouksiin, Annual Review -työhön osallistuminen5. Hankkeen tavoite, toteutussuunnitelma ja seurantaTavoitteet 5.1 Mikä on hankkeen pitkän tähtäimen kehitystavoite? Köyhyyden haittavaikutusten vähentyminen alueella. 5.2 Mikä on hankkeen välitön tavoite? (Alueellisesti ja hyödynsaajien osalta rajattu) Lusakan Kanyaman alueen nuorten ja erityisesti naisten elämänlaadun ja työllistymismahdollisuuksien parantaminen kehittämällä ammatillista- ja pienyrittäjyyskoulutusta.
  7. 7. 7(14)Jos haettava avustus on 20.000 € tai enemmän, vastaa seuraavaan kysymykseen:(myös pienempää hanketukea hakevat voivat halutessaan vastata tähän)5.3. Mitkä ovat hankkeella tavoiteltavat tulokset? - KYPT:n opetuksen laatu parantunut o 150 koulutettua vuodessa, joista vähintään 50 % naisia o Kaikki oppilaat saavat mielekkään työharjoittelupaikan o Opettajien lisääntynyt motivaatio ja sitoutuneisuus o Riittävät resurssit o Hyvät opetustilat - KYPT:n tunnettavuuden ja imagon parantuminen työnantajien ja nuorten keskuudessa o Vähintään 25 % osuus oppilaista markkinoinnin kautta o Tehokas, tavoittava ja ylläpidettävä markkinointistrategia o Koulutus houkuttelevaa nuorten silmissä o KYPT yhteisönsä ja alueen työnantajien näkökulmasta tunnettu ja arvostettu koulutuslaitos - KYPT:n hallinnon toimintatapojen ja rahoituspohjan kestävyys o Toimitilojen vuokraustoiminnan kehittäminen o Hallituksen sitouttaminen o Riittävät hallinnon henkilöresurssit o Tiivistynyt yhteistyö Teveta:n kanssa o Koulutuskeskuksella hyvä Teveta:n arvosana o Jatkuva, mielekäs seurantajärjestelmä o Taloudellisesti kannattava oppilastyöliiketoimintaToteutus5.4 Millaisilla toimenpiteillä hankkeen tuloksiin ja välittömään tavoitteeseen pyritään? Mikälimahdollista, merkitse tähän myös toimenpiteiden karkea (vuositason) toteutusaikataulu.Kaikki toimenpiteet ovat vuosittaisia ellei muuta mainita. - KYPT:n opetuksen laadun parantaminen o Opetusvälineiden hankinta o Taataan opetusmateriaalien riittävyys o Tarvekartoitus kurssitarjottimen kehittämiseksi 2007/8 o Henkilökunnan kouluttaminen o Vierailijaluennoitsijoita yritysmaailmasta o Opintoretkiä yrityksiin o Koulutilojen kunnostustyöt (uusi autonkorjauskatos, toinen ompeluhuone, varastotila keittiöopetusvälineille) o Järjestetään vuosittain kahdeksan pitkäkestoista kurssia o Pidetään liiketoiminta kaikkien kurssien opetusohjelmassa o Viestintätaitojen sisältyminen kursseihin o Oppikirjojen hankkiminen oppilaiden käyttöön o Työkalujen uusiminen o Runsaasti poissaolevia ja opinnoissa heikosti menestyviä pyritään saamaan opintojen ohjauksella paremmin mukaan o Opetusjohtaja ohjaa opettajia kiinnittämään erityishuomiota kurssien vähemmistösukupuolen huomioimiseen
  8. 8. 8(14) - KYPT:n tunnettavuuden ja imagon parantuminen työnantajien ja nuorten keskuudessa o Markkinointistrategia Radiomainokset Lehtimainokset Julisteet Flyerit Yleisesite Suhdetoiminta (työnantajat, yhteisö, Teveta ja muut järjestöt) Julkisivumainosten kunnostus Markkinoinnin kohderyhmänä erityisesti haavoittuvassa asemassa olevat nuoret naiset o Palkataan tiedotus- ja markkinointipäällikkö o Nettisivujen luominen (2006) ja päivittäminen - KYPT:n hallinnon toimintatapojen ja rahoituspohjan kestävyys o Oma Internet-yhteys o Uuden hallituksen orientointi ja koulutus o Annual review -seminaari o Koulutuskeskuksen oppilastyönä tehtävän liiketoiminnan mahdollisuuksien kartoitus (2006) ja sen mukaiset toimet kannattavan oppilasliiketoiminnan perustamiseksiJos haettava avustus on alle 20.000 €, vastaa seuraavaan kysymykseen:5.5. Mitä hankkeen toteutuksen vastuunjaosta on kumppanin kanssa sovittu?Jos haettava avustus on 20.000 € tai enemmän, vastaa seuraavaan kysymykseen: 5.6 Kuvaa hankkeen toteutus- ja seurantaorganisaatio ja vastuunjako Vuosikokous (Annual General Meeting) Hallitus (Board of Trustees) Koulutuskeskuksen johtaja Tiedotus- ja Hallinto- ja Opetusjohtaja talouspäällikkö markkinointi- päällikkö Opettaja Opettaja Opettaja Opettaja (Hotel & (Auto- (Auto- (Tailoring) Kassanhoitaja/ Catering) mechanics electronics) toimistoapulainen Cashier (1) Vartijat Apulaiset OpiskelijatOpetusjohtaja vastaa kurssien opetusmateriaalien ja -tilojen sekä itse opetuksen laadun kehittämisestäyhteistyössä opettajien kanssa.
  9. 9. 9(14)Tiedotus- ja markkinointipäällikkö vastaa markkinointistrategian tekemisestä ja toteutuksesta. Hän hoitaasäännöllisen yhteydenpidon sähköpostitse SYL:n hankekoordinaattorille.Hallinto- ja talouspäällikkö vastaa budjettiseurannasta ja talousraportoinnista sekä KYPT:n hallitukselleettä SYL:lle. Lisäksi hänen vastuullaan on strategiasuunnitelman mukaisen oppilasliiketoimintaanperustuvan omavaraistumisen kehittäminen yhdessä koulutuskeskuksen johtajan kanssa.Koulutuskeskuksen johtaja vastaa keskuksen yleisen toiminnan lisäksi mm. vuosiraportoinnista.Hallitus seuraa koulun toiminnan kehittymistä säännöllisissä kokouksissaan johtohenkilöiden tekemienraporttien perusteella.Suomessa SYL:n hankekoordinaattori ja ylioppilaskuntien vapaaehtoisista koostuva KENKKU seuraavathankkeen etenemistä ja raportoivat Ulkoasianministeriölle.Tummalla painetut osiot tulevat SYL/UM rahoituksella, kumppani vastaa muusta rahoituksesta itse.Seuranta5.7 Millä tavoin suomalaisen järjestön vastuuhenkilöt seuraavat hanketta ja sen varainkäyttöä sekäosallistuvat hankkeen toteutukseen?SYL seuraa hanketta säännöllisen sähköpostitse tapahtuvan kirjeenvaihdon lisäksi neljännesvuosi- javuosiraporttien avulla sekä Kepan Sambian yhteystoimitsijan välityksellä. Seurantaan osallistuupuolipäiväisen hankekoordinaattorin lisäksi vapaaehtoisista ylioppilaskuntien edustajista koostuvaKENKKU. SYL antaa institutionaalista tukea KYPT:lle järjestönä kehittymisessä.5.8 Miten paikalliset yhteistyökumppanit seuraavat hanketta ja sen varojenkäyttöä?Opettajakunta ja hallintohenkilökunta kokoontuvat joka toinen viikko seurantapalaveriin. Keskuksenjohtaja raportoi säännöllisesti hallitukselle toimintojen edistymisestä ja talouspäällikkö puolestaanbudjetista. Luottamusoppilailla on kuukausittaiset tapaamiset opettajakunnan kanssa.5.9 Millaista sanallista tai numerotietoa hankkeen etenemisestä kerätään? - KYPT:n opetuksen laatu parantunut • Opiskelijat jättävät palautelomakkeet kurssien aikana ja kurssien päättyessä. • Koulutettujen määrä ja sukupuoli tilastoidaan ja näiden kehittymistä seurataan • Koulutettujen arvosanojen kehitystä seurataan • Opettajien motivaatiota ja sitoutuneisuutta seurataan luottamuksellisilla työyhteisökeskusteluilla ja opettajien pysyvyydellä • Opetustilojen kehitystä seurataan yleisen viihtyvyyden lisäksi mm Teveta:n tarkastusraporteilla • Uusittavan valmistuneiden työllistymistutkimuksen tuloksia verrataan vuonna 2005 tehtyyn tutkimukseen • Pyydetään harjoittelupaikkoja täyttämään valmis arviolomake työharjoittelijoiden taidoista • Seurataan keskeyttäneiden sukupuolijakaumaa - KYPT:n tunnettavuuden ja imagon parantuminen työnantajien ja nuorten keskuudessa • Markkinointistrategian onnistumista seurataan tilastoimalla oppilaan koulutukseen hakeutumisen yhteydessä mitä kautta kukin oli kuullut KYPT:stä
  10. 10. 10(14) • Opettajat ja luottamusoppilaat raportoivat sekä kirjallisesti että suullisesti opetusjohtajalle harjoittelupaikkojen laadusta ja saannin helppoudesta • Markkinointia seurataan myös tilastoimalla koulutukseen hakevien ja tiedustelujen määrän kehitystä • Uusittavan valmistuneiden työllistymistutkimuksen tuloksia verrataan vuonna 2005 tehtyyn tutkimukseen- KYPT:n hallinnon toimintatapojen ja rahoituspohjan kestävyys • Seurataan vuokralaisten vuokranmaksukykyä ja pysyvyyttä • Seurataan Teveta:n tarkastusraportteja • Oppilastöinä tehtävän liiketoiminnan mahdollisuuksista tehdään selvitysraportti5.10 Missä ja miten hankkeen paikalliskulujen kirjanpito ja tarkastus järjestetään?Paikanpäällä oleva kirjanpitäjä ja tilintarkastustoimisto hoitavat.5.11 Onko hankkeelle suunniteltu väliarviointia tai evaluointia sen päätyttyä? Jos, niin miten arviointitai arvioinnit toteutetaan?Väliarviointina valmistuu kesällä 2005 entisten opiskelijoiden työllistyneiden seurantatutkimus. Tutkimusuusitaan laajennettuna hankkeen loppuessa.6. Vapaamuotoinen selostus hankkeesta ja sen toimintatavasta(vapaaehtoinen: jos hankesuunnitelmalomakkeen muut kysymykset eivät sovi tai riitä hankkeenkuvailemiseen, kerro tässä lisätietoja.)
  11. 11. 11(14)7. Hankkeen budjetti ja rahoitussuunnitelmaHankkeen budjetti 2006 2007 2008 Yhteensä1. Henkilöstökulut (Liite 1)Suomalaisen henkilöstön palkka- ja sivukulut 0 0 0 0Suomalaisten asuminen ja matkakulut 0 0 0 0Paikallisen henkilöstön palkka- ja sivukulut 5 520 5 520 5 520 16 560Muut henkilöstökulut 0 0 0 0Suomalaisten vapaaehtoistyön arvo 0 0 0 0Henkilöstökulut yhteensä 5 520 5 520 5 520 16 5602. Toimintokulut (esimerkiksi koulutus) (Liite 2)Ostetut asiantuntijapalvelut 9 264 9 264 9 264 27 792Muut kulut 9 720 9 720 9 720 29 160Toimintokulut yhteensä 18 984 18 984 18 984 56 9523. Materiaalit, hankinnat ja investoinnit (Liite 3)Laite- ja materiaalihankinnat 4 200 4 200 4 200 12 600Rakentaminen 4 620 4 620 4 620 13 860Muut hankinnat 0 0 0 0Tavaralahjoitusten arvo 0 0 0 0Materiaalit, hankinnat ja investoinnit yhteensä 8 820 8 820 8 820 26 4604. Käyttö ja kunnossapito (Liite 4)Käyttökulut 420 420 420 1 260Kunnossapitokulut 0 0 0 0Käyttö ja kunnossapito yhteensä 420 420 420 1 2605. Seuranta- ja arviointikulut (Liite 5)Ulkopuoliset palvelut (sis. asiantuntijakulut) 820 820 820 2 460Matka- ja majoituskulut 5 400 5 400 5 400 16 200Muut kulut 2 020 2 020 2 020 6 060Seuranta- ja arviointikulut yhteensä 8 240 8 240 8 240 24 720TOTEUTUSKULUT YHTEENSÄ 41 984 41 984 41 984 125 9526. Hallintokulut (Liite 6)Hallinnon palkka- ja sivukulut 2 777 2 777 2 777 8 332Toimistokulut 207 207 207 621Suomalaisen järjestön lakisääteiset tilintarkastuskulut 0 0 0 0Varainhankinta ja tiedottaminen 0 0 0 0Suomalaisten vapaaehtoistyön arvo 1 680 1 680 1 680 5 040Hallintokulut yhteensä 4 664 4 664 4 664 13 993HANKKEEN KOKONAISKULUT YHTEENSÄ 46 648 46 648 46 648 139 945 Hallintokulujen osuus kokonaiskuluista (%) 10,00 10,00 10,00 10,00
  12. 12. 12(14)Hankkeen rahoitussuunnitelma 2006 2007 2008 Yhteensä1. Järjestön omarahoitus (Liite 7) Rahallinen osuus 3 517 3 517 3 517 10 551 Vapaaehtoistyö ja tavaralahjoitus 3 480 3 480 3 480 10 440 Järjestön omarahoitus yhteensä 6 997 6 997 6 997 20 991 Omarahoitus kokonaiskuluista (%) 15,00 15,00 15,00 15,002. Ulkoasiainministeriön hanketuki Aiempi hanketuen myöntö HAETTAVA HANKETUKI 39 651 39 651 39 651 118 953HANKKEEN KOKONAISRAHOITUS YHTEENSÄ 46 648 46 648 46 648 139 9448. Hankkeen kehityspoliittiset päämäärät ja läpileikkaavat teemat 8.1. Mikä on tai ovat hankkeen kehityspoliittinen päämäärä tai päämäärät? Merkitse yksi päätavoite ja korkeintaan kolme merkittävää osatavoitetta: Päätavoite Osatavoite x Äärimmäisen köyhyyden ja nälän poistaminen Peruskoulutuksen ulottaminen kaikille x Sukupuolten tasa-arvon ja naisten aseman parantaminen Lapsikuolleisuuden vähentäminen Odottavien äitien terveyden parantaminen HIV/AIDS:in vastainen työ Malarian ja muiden merkittävien tautien vastustaminen Ympäristön kestävä kehitys Puhtaan veden saanti x Slummien olojen kohennus x Yksityisen sektorin toimintaedellytysten ja taloudellisen vuorovaikutuksen lisääminen Demokratian, ihmisoikeuksien ja hyvän hallinnon edistäminen Rauhantilan ja turvallisuuden edistäminen Oikeudenmukaisen ja sääntöperusteisen kansainvälisen kauppa- ja rahoitusjärjestelmän kehittäminen Kehitysmaiden velkaongelman ratkaiseminen kansallisin ja kansainvälisin toimin Uuden teknologian ja erityisesti informaatioteknologian hyötyjen saattaminen kehitysmaiden käyttöön yhdessä yksityisen sektorin kanssa Ei mikään edellä mainituista. Muu, mikä?Jos haettava avustus on 20.000 € tai enemmän, vastaa seuraavaan kysymykseen, muutensiirry kysymykseen 8.3. 8.2 Miten hankkeen suunnittelussa on huomioitu kehitysmaan köyhyydenvähentämisohjelma (PRSP) tai vastaava? Jos sitä ei ole huomioitu, perustele miksi: Sambian ensimmäinen PRSP ohjelma oli vuosille 2002-2004. Uuden PRSP-ohjelman suunnittelu on käynnissä, mutta voimassa olevaa ohjelmaa ei ole. Aikaisemman ohjelman puitteissa oli suunniteltu kuusi koulutussektorin ohjelmaa, joista yksi ammattiopetukseen keskittyvä. Suunnitelmassa määriteltiin
  13. 13. 13(14)seitsemän prioriteettialuetta, TEVET-rahaston perustaminen ja kattavan ammattiopetusohjelmankehittäminen.Hankkeen tavoitteena on PRSP:n mukaisesti koulutuksen saavutettavuuden, laadun, relevanssin jatasa-arvon lisääminen.8.3. Kehityspolitiikan läpileikkaavat teematKehityspoliittiseen ohjelmaan sisältyy joukko ns. läpileikkaavia teemoja, joiden totetumiseen pyritäänkehtiyspolitiikassa kautta linjan.Vastausohje: merkitse kohtaan "vaikutus" alla olevan taulukon mukainen merkki sen mukaan,millaisia vaikutuksia arvioit hankkeella olevan. Perustele yhdellä virkkeellä tärkeimmät myönteiset jahaitalliset vaikutuksetVastausvaihtoehdot: ++ merkittävä myönteinen vaikutus + myönteinen vaikutus 0 ei vaikutusta - haitallinen vaikutusTeemat Vaikutus Perustelu/lisätiedotYmpäristövaikutukset:Puhtaan veden saanti ja haku +sekä sanitaatioYmpäristökuormitus (maa, vesi, 0ilma(sto), jäte)Luonnon monimuotoisuuden 0säilyminenLuonnonvarojen kestävä käyttö 0(ml. energia, kulutus, eroosio)Sukupuolten välisen eriarvoisuuden vähentäminenTyön jakaantuminen +sukupuoleen perustuenNaisten tulonhankinta, ++ Ammatillisella koulutuksella ja kursseihin sisältyvilläomistusoikeudet liiketoimintaopeilla kohderyhmän naisten tulonhankintamahdollisuudet paranevatNaisten osallistuminen +päätöksentekoonLisääntymisterveys, +lisääntymisoikeudetVäkivallan vähentyminen 0Yhtäläiset ++ Koulutusta tarjotaan yhtäläisesti molemmille sukupuolillekoulutusmahdollisuudetHelposti syrjäytyvien ryhmien tukeminen (vammaiset, etniset tai uskonnolliset vähemmistöt,alkuperäisväestö, lapset)Helposti syrjäytyvät ryhmät +yhteisön jäseninä(asennoituminen helpostisyrjäytyviin ryhmiin)Helposti syrjäytyvien ryhmien +osallistaminen
  14. 14. 14(14) Helposti syrjäytyvien ryhmien + yhtäläiset oikeudet Hyvä hallinto ja demokratian edistäminen Korruption väheneminen 0 Paikallisen hyvän hallinnon ++ KYPT:lle korostetaan raportoinnin kattavuuden ja osaamisen edistäminen täsmällisyyden tärkeyttä Taloushallinnon avoimuus ja + tiedonjako (toteuttajien välillä) Kansalaisyhteiskunnan + tiedonsaannin paraneminen Kansalaisyhteiskunnan + osallistumisen lisääminen9. AllekirjoituksetPaikka ja päivämäärä Paikka ja päivämääräAllekirjoitus AllekirjoitusNimen selvennys Nimen selvennysTehtävä TehtäväLiitteet: Mahdolliset sopimukset, avustuspyynnöt ja toimiluvat

×