Ameu vuosiraportti 2010

681 views

Published on

Published in: Technology
0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
681
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
1
Actions
Shares
0
Downloads
4
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Ameu vuosiraportti 2010

  1. 1. KANSALAISJÄRJESTÖN KEHITYSYHTEISTYÖHANKKEEN VUOSIRAPORTTIVUODELTA 2010 HANKEKOODI 347016011. Hankkeen perustiedot1. HANKKEEN PERUSTIEDOT1.1 Järjestön Suomessa rekisteröity nimiSuomen ylioppilaskuntien liitto ry (SYL)1.2 Järjestön nimi englanniksiNational Union of University Students in Finland1.3 Hankkeen nimi suomeksiLuonnonkatastrofien riskialttiuden vähentäminen ja kriisivalmiuksien kehittäminen Guatemalanmaaseudun mayayhteisöissä.1.4 Hankkeen nimi englanniksiBuilding capacity for disaster prevention, preparedness and response in rural Maya communities ofGuatemala1.5 Hankkeen nimi mahdollisella muulla kielelläCapacitación de comunidades mayas para la prevención de y preparación para desastres naturales1.6 Hankkeen sijainti (maa, maakunta, kylä/kunta)Guatemala, El Quichen ja Alta Verapazin maakunnat.Kunnat El Quichessä:Nebaj, San Juan Cotzal, San Gaspar Chapul ja SacapulasKunnat Alta Verapazissa:San Juan Chamelco, Cobán, San Cristobal Verapaz1.7 Yhteistyökumppanin nimiAsociación Maya de Estudiantes Universitarios (AMEU)1.8 Hankkeen aloitusajankohta ja suunniteltu päättymisajankohtaTammikuu 2008-joulukuu 2010 Sivu 1/18
  2. 2. 1.9 Hankkeen perusidean tiivistelmä ja keskeiset saavutetut tavoitteet tai tulokset (vrt. hankesuunnitelma, kohta 1.11.)Hankeen välittämänä tavoitteena on vähentää mayayhteisöjen riskialttiutta luonnonkatastrofeille jakehittää yhteisöjen kriisivalmiutta seitsemässä kunnassa Alta Verapazin ja El Quichén maakunnissa.Hankkeen ensimmäisenä vuotena luotiin mayayhteisöille ja kunnille riskianalyysit ja kriisisuunnitelmat,joita on hankkeen mittaan päivitetty. Vuonna 2009 hankkeeseen lisättiin uutena elementtinä taimitarha,joissa kasvatetaan puita ja kasveja istutettavaksi luontoon eroosion ehkäisemiseksi. Tämä käytännöntarve ja toimenpide oli tullut esille hankkeen ensimmäisenä vuotena riskianalyysejä tehdessä.Vuonna 2010 hanke on jatkunut hankesuunnitelman mukaisesti; 7 taimitarhaa li toiminnassa, 13koulutustilaisuutta järjestettiin paikallisille ihmisille (kaksi oli alueellisen tason koulutuksia) ja m 24stipendiä myönnettiin yliopistojen opiskelijoille.Tärkeimpiä hankkeella aikaansaatuja tuloksia on: - kunnat ja yhteisöt käyttävät tehtyjä kriisisuunnitelmia ja toimivat niiden mukaan - 750 mayayhteisöjen edustajaa (sekä miehiä että naisia) on koulutettu luonnonkatastrofien ennaltaehkäisyyn liittyvissä teemoissa. - Stipendejä saaneista opiskelijoista on syntynyt monitieteinen katastrofien vaikutusten ennaltaehkäisyyn keskittynyt verkosto - Biodiversiteetti on parantunut ja eroosio vähentynyt taimitarhojen ja puiden istutuksen myötä. Taimitarhoihin on istutettu erilaisia kasveja riippuen paikan ilmastosta. Sivu 2/18
  3. 3. 1.10 Tiivistelmä rahoituksesta Vuosi 2010 Euroa Edelliseltä vuodelta käyttämättä oleva hanketuki 6334 (UM:ltä nostamaton + järjestön nostama, käyttämätön hanketuki) UM:n raportointivuodelle myöntämä hanketuki 46146 Raportointivuoden aikana käytettävissä ollut hanketuki yhteensä 52480 Raportointivuonna käytetty hanketuki yhteensä 51884,10 Käyttämättä oleva, seuraavalle raportointikaudelle siirtyvä hanketuki 595,90 (UM:ltä nostamaton + järjestön nostama, käyttämätön hanketuki) ks. kohta 5.101.11 Hankkeen mahdollinen muu rahoitus, sen lähde ja määrä raportointivuonnaSaksalainen yhteistyökumppani on rahoittanut Baja Verapazin alueella Cubulcon kunnassa sijaitsevanChicruzin yhteisöjen maiden laillistamisessa eli omistussuhteiden kirjaamisessa virallisiin asiakirjoihinyhteensä Q. 52,400.00.2. Yhteistyökumppani ja kumppanuus2.1 Millainen oli yhteistyökumppanin oma panos hankkeen toteuttamisessa? (työvoima, taloudellinen panos, muu?)AMEU on osallistunut hankkeen hallinnointiin ja etsinyt hankkeelle yhteistyökumppaneita paikallisella,kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Järjestö on myös ylläpitänyt olemassa oleviakumppanuussuhteita ja toteuttanut hanketta yhteistyössä kumppanien kanssa. AMEU:n hankekunnissaasuvat jäsenet ovat auttaneet vapaaehtoispohjalta koulutustilaisuuksien käytännön järjestelyissä.Heidän roolinsa on erityisen tärkeä syrjäisissä yhteisöissä.Taloudellisesti AMEU on huolehtinut koulutustilaisuuksien matka- ja kuljetuskustannuksista lukuunottamatta vuodelta 2009 siirtyneitä koulutuksia, jotka maksettiin hankkeen budjetista. Toimistonvuokra, sähkö, puhelinkulut, kopiointikulut ja toimistovälineet ovat olleet AMEU:n rahallista panostustahankkeeseen.2.2 Mitkä muut tahot osallistuivat yhteistyöhön? Mikä oli heidän roolinsa ja panoksensa hankkeessa? (esimerkiksi suomalaiset, paikalliset tai kansainväliset järjestöt tai viranomaiset)?Valtiollinen luonnonkatastrofien ja kriisiavun koordinaatiokeskus (La Coordinadora Nacional para laReducción de Desastres, CONRED) on antanut institutionaalista tukea ja tarjonnut materiaalejaan,kuten luonnonkatastrofeihin liittyviä tilastoja, AMEU:n käyttöön. Hankkeen ensimmäisenä vuonnaAMEU ja CONRED allekirjoittivat aiesopimuksen koulutustoiminnan koordinoimiseksi.Kansallinen seismologian, vulkanologian, meteorologian ja hidrologian instituutti(El Instituto Nacional de Sismología, Vulcanología, Meteorología e Hidrología, INSIVUMEH), ontuottanut tietoa topografisesta tilanteesta, hidrologisista tasoista ja tektoonisista laatoista. AMEUn onhyödyntänyt tietoa hankkeen toimenpanossa, esimerkiksi koulutuksissa. Sivu 3/18
  4. 4. Kuntien paikallishallinnon elimet ovat auttaneet koulutusten järjestämisessä niin käytännönjärjestelyjen kuin suhteiden luomisen osalta. Kuntien metsätoimistot ovat osallistuneet ja auttaneettaimi- ja kasvitarhojen kehittämisessä.Monia koulutustilaisuuksia on järjestetty yhteistyössä valtion organisaatioiden ja eri kansalaisjärjestöjenkanssa (GuateAmala, CONJUVE, DEMI). Yhteistyönmuodot ovat vaihdelleet koulutustilaisuuksienmainostamisesta seminaarien evaluoimiseen.3. Hankkeen kestävyys3.1 Millä tavoin ennakoidut tai ennakoimattomat ulkopuoliset tekijät vaikuttivat hankkeen toteutumiseen? (taloudelliset, yhteiskunnalliset, sosiaaliset, ympäristölliset tai kulttuuriset tekijät)Taloudelliset tekijätVuonna 2010 koulutuksiin osallistuvien majoituskulut aiheuttivat taloudellisia haasteita, koska hanke eikattanut majoituskuluja. Kuitenkin hallituksen instituutioiden ja kansalaisjärjestöjen tuella tämä ongelmasaatiin ratkaistua.Sosiaaliset tekijätOsa koulutuksista järjestettiin paikoissa, joista oli hankala liikkua pois pimeän aikaan eli koulutustenpäätyttyä. Tämä vaikutti erityisesti naisten osallistumiseen negatiivisesti.YmpäristötekijätElokuussa ja syyskuussa hankealueilla oli rankkasateita, jotka tuhosivat laajasti viljelyalueita jaaiheuttivat maanvyörymiä, jotka puolestaan aiheuttivat ihmishenkien menetyksiä ja materiaalisiatuhoja. Rankkasateet ja niiden aiheuttamat ongelmat vaikuttivat ihmisten koulutuksiinosallistumisasteeseen ja näin muutamien koulutustilaisuuksien osallistujamäärä jäi suunniteltuapienemmäksi. Tästä huolimatta suurimpaan osaan koulutuksiin osallistui ennakoitua enemmän ihmisiä.KulttuuriMayojen maailmankatsomuksen mukaan luonnon, ihmisen ja Jumalan välisen tasapaino palautuu ainaennalleen. Tällaisella ajattelutavalla on vaikutus myös ympäristöön, kun ihmiset ajattelevat sentasapainon palautuvan ennalleen automaattisesti. Tämän takia mayojen tietoisuuden kasvattaminenplaneetan tilan huononemisesta on tärkeää myös kulttuurisesta näkökulmasta käsin.3.2 Miten paikallinen hallinto, paikallinen järjestö tai hyödynsaajat ovat ottaneet vastuuta hankkeen talouden ja toiminnan kestävyydestä?Vuosi 2010 oli hankkeen viimeinen vuosi. Hankkeen hyödynsaajat ovat ottaneet vastuuta hankkeenjatkumisesta, erityisesti sen tuloksien hyödyntämisestä. Esimerkiksi kriisisuunnitelmien valvonta japäivittäminen on siirtynyt kuntien ja yhteisöjen vastuulle. AMEU toimii institutionaalisena tukenakriisisuunnitelmien päivittämisessä, mutta ei enää osallistu rahallisesti niiden jatkokehittämiseen. Sekähankealueen kunnat että yhteisöt ovat sitoutuneet taloudellisesti hankkeen jatkumiseen. Haasteenahankkeen toimintojen siirtämisessä kuntien ja yhteisöjen vastuulle on, että joissakin paikoissa kuntienja yhteisöjen intressit eivät kohtaa. Tästä huolimatta monessa paikassa on positiivisia tuloksia. MyösAMEU jatkaa myötävaikuttamistaan yhteistyön ylläpitämiseksi ja parantamiseksi. Seuraavaksihankkeen kestävyyttä ja rahoitusta on tarkasteltu hankkeen eri osien näkökulmista.Opiskelijoille myönnetyt stipenditHankerahoituksen loputtua myös mahdollisuus myöntää stipendejä uusille opiskelijoille loppuu. AMEUtyöskentelee edelleen löytääkseen uusia rahoituskeinoja, mutta toistaiseksi niitä ei vielä ole. Jo Sivu 4/18
  5. 5. stipendien saaneet opiskelijat muodostavat oman verkostonsa, jonka tietotaitoa sekä AMEU ettäkunnat ja yhteisöt voivat hyödyntää. Opiskelijat vievät osaamistaan myös omiin yhteisöihinsä.Institutionaalinen kestävyys ja koulutuksetKunnat ja yhteisöt pyrkivät takaamaan koulutusten tuoman tiedon levittämistä ja hyödyntämistä.Koulutuksiin osallistuneet kunnan hallintoelinten ihmiset, naisten ryhmien jäsenet, alkuperäiskansojenedustajat ja/tai paikalliset neuvostot jakavat kukin tahollaan koulutuksessa opittuja asioita eteenpäin.Kunnat ja yhteisöt ovat sitoutuneet kriisisuunnitelmien päivittämiseen ja toteuttamiseen.TaimitarhatKunnissa ja yhteisöissä pyritään turvaamaan taimitarhojen jatkuvuus budjetoimalla niihin rahaa.Esimerkiksi Santa María Nebajissa noin 2 % kunnan budjetista on suunnattu taimitarhojen ylläpitoon jalaajentamiseen. Sacapulcasin kunnassa budjetista on suunnattu 1 % vastaavaan toimintaan jaCabánissa 2,5 % budjetista on annettu metsätoimistolle. Useilla hankkeen alueilla on varattu myösmaata taimitarhojen ylläpitoon sekä kasvien ja puiden istutukseen.4. Hyödynsaajat4.1 Keitä olivat hankkeen välittömät hyödynsaajat ja paljonko heitä oli?Hankkeen välittömiä hyödynsaajia olivat hankealueen kunnat ja niiden asukkaat, erityisesti koulutuksiinosallistuvat yhteisöjen edustajat. Hankkeen välittömiä hyödynsaajia olivat myös stipendejä saaneetyliopisto-opiskelijat. Vuonna 2010 stipendejä annettiin 24 opiskelijalle. Stipendinsaajien määrää onvuosien myötä nostettu ja stipendisummaa pienennetty, jotta stipendin saisi mahdollisimman moniopiskelija. Haastattelujen mukaan opiskelijat ovat kokeneet tämän hyväksi asiaksi. Alla on taulukko,josta käy ilmi vuoden 2010 koulutustilaisuudet, paikat ja osallistujamäärät (naiset/miehet). Cobán 51 (17/34)Vuodelta 2009 koulutukset siirtyneet San Cristóbal Verapaz 43 (38/5) San Juan Chamelco 89 (42/8 ja 19/20) (kaksi koulutusta) Cobán 63 (19/44)Alta Verapaz San Cristóbal 57 (43/57) San Juan Chamelco 128 (93/35) Sacapulas 41 (20/21) San Juan Cotzal 46 (19/27)Quiché Santa María Nebaj 60 (26/34) San Gaspar Chajul 32 (20/12)Ensimmänen yhteinen San Juan Chamelco 58 (48/10)koulutustilaisuus eri maakunnanedustajilleToinen yhteinen tapahtuma eri San María Nebaj 82 (54/28)maakuntien edustajille Sivu 5/18
  6. 6. Kuten taulukosta näkyy, vuonna 2010 toteutettiin vuonna 2009 toteutumatta jääneetkoulutustilaisuudet. Vuonna 2009 suuri osa Guatemalan maksatuksista maksettiin vastaloppuvuodesta ja näin vuoden kaikkia koulutuksia ei kyetty järjestämään. Vuodelta 2009 jääneetkoulutukset järjestettiin tammi-helmikuussa 2010.4.2 Keitä olivat hankkeen välilliset hyödynsaajat?Hankkeen välillisiä hyödynsaajia olivat AMEU, koulutusten fasilitaattorit, kuntien hallintoelimet jametsätoimistot, yhteistyöhön osallistuneet kansalaisjärjestöt (GuateAmala) ja valtiolliset instituutiot,kuten CONRED, kansallinen nuorten neuvosto (el Consejo Nacional de la Juventud – CONJUVE, jaalkuperäiskansojen naisten oikeuksiin erikoistunut järjestö DEMI (la Defensoría de la Mujer Indígena)sekä SYL.Jos myönnetty avustus on alle 20.000 €, vastaa seuraavaan kysymykseen:4.3 Miten hyödynsaajat osallistuivat hankkeeseen?Jos myönnetty avustus on 20.000 € tai enemmän, vastaa seuraavaan kysymykseen:4.4 Erittele hankkeeseen osallistumisen tavat kunkin hyödynsaajaryhmän osalta erikseen.Hankealueen kunnat osallistuivat yhteistyöhön koulutusten organisoimiseksi ja taimitarhojenperustamiseksi ja ylläpitämiseksi sekä hankkeen ensimmäisenä vuonna kriisianalyysien ja –suunnitelmien tekoon.Kuntien hallintoelimien edustajat, valtiollisten instituutioiden edustajat ja kansalaisjärjestöt osallistuivathankkeeseen antamalla poliittista tukea ja allekirjoittamalla aiesopimuksia (cartas de intención)AMEU:n kanssa. Edellä mainittujen tahojen edustavat osallistuivat myös koulutusten avaamiseen jadiplomien jakoon. Tämä on Guatemalassa tyypillistä ja todella tärkeää suhteiden hoitoa. Myöstapahtumat saavat aivan erilailla painoarvoa, kun sen avaa ja/tai diplomeja jakaa joku merkittävähenkilö.Kuntien metsätoimistot tarjosivat teknistä apua koulutusten järjestämiseen ja ennen kaikkeataimitarhojen organisoimiseksi. He ovat auttaneet taimitarhojen tekemisessä, tarjonneet erilaisiatyökaluja, kasvien hoidossa erilaisissa olosuhteissa, erityisesti paikoissa jotka ovat erityisen herkkiäluonnonkatastrofeille. He ovat tehneet tämän hyvin motivoituneina tietäessään, että tämä parantaakestävyyttä pitkällä aikavälillä.Kuntien asukkaat (lukuun ottamatta koulutuksiin ja taimitarhojen toimintaan osallistuneita) eivätosallistuneet hankkeen aktiviteetteihin suoraan, mutta hyötyvät hankkeen tuloksista.Yhteisöjen edustajat osallistuivat koulutuksiin ja vastasivat tiedonsiirrosta oman yhteisönsä jäsenille.He toimivat myös perimätiedon siirtäjinä yhteisöistä AMEU:n päin.Yliopistojen opiskelijat / stipendien saajat osallistuivat koulutustilaisuuksiin ja auttoivat kääntämääntilaisuuksia alkuperäiskielille sekä edustivat AMEU:ta muissa, ei AMEU:n järjestämissä, Sivu 6/18
  7. 7. koulutustilaisuuksissa. Tämän lisäksi he osallistuivat materiaalin tuotantoon hankkeen ensimmäisenvuoden aikana.Kurssien fasilitaattorit vastasivat koulutustilaisuuksien sisällöntuottamisesta, pedagogisistamenetelmistä ja koulutuksien pitämisestä sekä tiedonsiirrosta tilaisuuksiin osallistujille.AMEU vastasi hankkeen suunnittelusta, toimeenpanosta ja evaluoinnista. Hanke jakautui neljäänosaan:1) kuntien kriisisuunnitelmien teko (hankkeen ensimmäinen vuosi)2) koulutusten järjestämien (suunnittelu, mainostaminen, logistiikka, fasilitaatorien palkkaaminen jaevaluointi)3) stipendien myöntäminen yliopisto-opiskelijoille4) taimitarhojen luominen, ylläpito ja laajentaminenTämä lisäksi AMEU on solminut aiesopimuksia luonnonvarojen luomiseksi, lisäämiseksi ja uudelleenmetsittämiseksi eri järjestöjen ja instituutioiden kanssa. AMEU:ssa toteutuksesta olivat erityisestivastuussa hankkeen koordinaattori, assistentti ja sihteeri-kirjanpitäjä. AMEU:n hallitus (junta directiva)vastasi hankkeen monitoroinnista. Hallitus on osallistunut myös koulutustilaisuuksiin monitoroinnintehostamiseksi.SYL osallistui hankkeen suunnitteluun, koordinoimiseen, monitoroimiseen ja evaluointiin Suomessa5. Hankkeen tavoite, toteutus ja seurantaTAVOITE5.1 Onko hankkeen tavoite tai tavoitteet pysyneet samoina kuin alkuperäisessä hankesuunnitelmassa? Jos ne ovat muuttuneet, kerro tässä, kuinka.Hankkeen on pysynyt samana, eli sen tavoitteena on vähentää mayayhteisöjen alttiuttaluonnonkatastrofeille ja kehittää yhteisöjen kriisivalmiuksia.TOTEUTUS5.2 Onko hankkeen tavoitteita toteutettu niillä toimenpiteillä, jotka hankesuunnitelmassa mainittiin? Jos on turvauduttu suunnitellusta poikkeaviin toimenpiteisiin, kerro millaisiin ja miksi? Onko toimenpiteiden suunniteltu aikataulu toteutunut?Hankkeen tavoitteita on toteutettu hankesuunnitelmassa suunnitelluilla toimenpiteillä.Lisäyksenä alkuperäiseen hankesuunnitelmaan hankkeen toisena ja kolmantena vuotenahankkeeseen otettiin mukaan taimitarhat. Hankkeen ensimmäisenä vuonna tehtiin kriisikartoituksia jaselvitys siitä, miten luonnonkatastrofien vaikutuksia voi ehkäistä. Taimitarhat ja puidenistutus nousivatyhtenä teemana esille eroosion ja maanvyörymien ehkäisemiseksi ja tämän takia taimitarhat otettiinosaksi hanketta.Vuonna 2009 rahalähetykset viivästyivät Guatemalaan ja sen takia kaikkia vuodelle 2009 suunniteltujakoulutuksia ei ehditty toteuttaa. Nämä toteutettiin vuonna 2010. Sivu 7/18
  8. 8. Hankkeella tuettiin stipendeillä mayaopiskelijoita, joiden opinnot liittyvät alkuperäiskansoihin sekäympäristöasioihin. Alun perin oli tarkoitus tukea kuutta opiskelijaa, mutta vuonna 2009 stipendiaattienmäärä nostettiin kahteentoista ja vuodelle 2010 kaksinkertaistettiin jälleen, siten että vuonna 2010jaettiin jo 24 stipendiä yliopisto-opiskelijoille, jotka edustavat monia eri tieteenaloja. Stipendeillähaluttiin saavuttaa parempi kattavuus. Stipendien summat pienentyivät huomattavasti, jolloin niidenkokonaiskustannukset säilyivät samoina. Opiskelijoiden haastatteluissa hankeseurantamatkalla 2010kävi ilmi, että sen vuoden stipendiaatit olivat tyytyväisiä stipendiensä suuruuteenTarkemmin toimenpiteitä ja tuloksia on kuvattu kohdassa 5.4.Jos myönnetty avustus on alle 20.000 €, vastaa seuraavaan kysymykseen:5.3 Arvioi, millä tavoin ja kuinka hyvin hankkeen tavoitteet ovat toteutuneet hankkeen alusta ja raportointivuoden aikana?Jos myönnetty avustus on 20.000 € tai enemmän, vastaa seuraavaan kysymykseen:5.4 Millaisia tuloksia on saavutettu hankkeen alusta ja raportointivuoden aikana?Tulos 1.Hanke alkoi vuonna 2008 kolmen kuukauden suunnitteluvaiheella, jossa mukana olivat asiantuntijatRomeo Jiatz Batz, Carlos Fredy Ochoa García ja Vicenta Tzirin Socop.Hankkeessa vuonna 2008 tehty pedagoginen opas arvioitiin ja sen pohjalta tehtiin koulutustenosallistujien käyttöön toinen materiaalivihkonen koulutuksia varten. Ensimmäinen materiaali osoittautuikäytännössä hankalaselkoiseksi osin lukutaidottomalle osallistujajoukolle, joten haluttiin tehdä uusimateriaali, jossa hankkeen kannalta olennaiset koulutussisällöt esitettiin tiivistetymmässä muodossa jayksinkertaisemmalla kielellä kuin ensimmäisessä koulutusmateriaalissa. Tekstiä pyrittiinkonkretisoimaan myös useiden kuvien avulla. Uusi materiaali sai hyvän vastaanoton osallistujienkeskuudessa ja he lukivat sitä kiinnostuneina.Tulos 2-3Kaikki hankesuunnitelmassa määritellyt koulutukset järjestettiin, mutta aikataulullisesti ne eivätmenneet aivan hankesuunnitelman mukaan. Hankkeessa suoritettiin vuoden 2009 lopulla tarkempitilintarkastus hankeseurantamatkan yhteydessä, jolloin myös vuoden viimeinen maksuerä lykkääntyi.Vuoden 2009 lopulta siirtyi näin ollen neljä koulutusta tammi-helmikuulle 2010.Vuonna 2010 toteutettiin neljän edelliseltä vuodelta siirtyneen koulutuksen lisäksi seuraavatsuunnitelman mukaiset koulutukset: 3 Alta Verapazissa, 4 El Quichéssa ja alueelliset tapaamisetmolemmilla alueilla. Koulutusten aikataulut ovat olleet suunnitelmien mukaiset, eli jokainen koulutus onkestänyt kaksi päivää ja pituus päivässä on ollut 8 tuntia.Samalla hankkeessa otettiin käyttöön tietokonepohjainen tilintarkastusjärjestelmä. Vuoden 2010 aikanamyös AMEU:n nettisivut päivitettiin. Sivuille lisättiin mahdollisuus niiden jatkuvaan päivittämiseenvuoden aikana ja sen myötä tiedonvälitystä saatiin vuoden aikana tehostettua. Palvelu kuitenkin loppuijoulukuussa. Sivu 8/18
  9. 9. Koulutuksissa kerätyt tiedot ja kokemukset koottiin ja systematisoitiin koulutustilaisuuksien yhteydessä.Myös luonnonkatastrofeihin ja niiden tuhojen ehkäisemiseen liittyvää mayakulttuurin perinnetietoa jamaailmankatsomukseen liittyvää tietoa ja filosofiaa kerättiin hankkeen aikana.Tulos 4Kriisianalyysien avulla saatiin määriteltyä 13 eri ongelmakohtaa, jotka ratkaisemalla voitaisiin helpottaaAlta Verapazin ja El Quichén alueiden mayaväestöjen asukkaiden tilannetta luonnonkatastrofinsattuessa. Hankkeen puitteissa ei nähty olevan mahdollista pureutua tuloksellisesti kaikkiinongelmakohtiin, joten yhdessä kriisianalyysin tekijöiden kanssa valittiin yksi ongelmakohta, johonpuuttumisella nähtiin olevan suurimmat hyödyt hankkeen kohdealueilla. Hankkeen puitteissa alettiinsiis perustaa ja hoitaa taimitarhoja ja istuttaa taimia eroosio- ja maanvyörymäherkille alueille.Taimitarha- ja istutustoiminnan suurimpina etuina nähtiin se, että taimet suojelevat alueen asukkaitatehokkaasti eroosiolta ja maanvyörymiltä, sillä ne sitovat maata tiiviimmäksi juuriensa avulla. Taimienhoitaminen ja istuttaminen myös kiinnittää huomiota sekä kasvattaa ja vastuuttaa alueiden asukkaitanäkemään puuston ja sen hoitamisen tärkeyden. Hankkeen puitteissa laajennettiin Santa MaríaNebajin ja San Juan Cotzalin taimitarhoja El Quichén maakunnassa sekä Cobánin y San CristóbalVerapazin taimitarhoja Alta Verapazin maakunnassa. El Quichéssa sijaitsevaan Sacapulasiin ja AltaVerapazissa sijaitsevaan San Juan Chamelcoon perustettiin uudet taimitarhat. Hedelmäpuita istutettiinEl Quichén San Gaspar Chajulissa ja Alta Verapazin San Juan Chamelcossa.Hankkeen yhtenä osa-alueena oli jakaa stipendejä maya-opiskelijoille. Myös stipendit toteutettiin, tosinkohdassa 5.2 toteutettujen muutosten mukaisesti.Jos myönnetty avustus on alle 20.000 €, vastaa seuraavaan kysymykseen:5.5 Miten hankkeen vastuunjako toteutui?Jos myönnetty avustus on 20.000 € tai enemmän, vastaa seuraavaan kysymykseen:5.6 Kuvaa hankkeen tämänhetkinen toteutus- ja seurantaorganisaatio AMEU:n hallitus SYL:n hallitus Sihteeri Hankekoordinaattori & SYL:n hankekoordinaattori Kirjanpitäjä assistentti KENKKU ja Guatemalan maaryhmä Asiantuntijat (3) Fasilitaattorit (2) Seminaarit ja koulutustapaamiset- AMEU:n hallitus on ylin elin, joka antaa hankkeen toteuttamiseen liittyviä toimintaohjeita, AMEU:nhallitus osallistuu myös hankkeen toimintojen seurantaan. Sivu 9/18
  10. 10. - AMEU:n yleiskokous (asamblea) on järjestön edustuksellinen elin, joka tukee AMEU:n henkilöstöntoimia. Yleiskokouksessa ovat edustettuna molemmat hankemaakunnat.- Hankekoordinaattori vastaa koulutustilaisuuksien käytännönjärjestelyistä ja hankkeenpaikallishallinnosta.- Hankekoordinaattorin avustaja auttaa hankekoordinaattoria hankkeen hallinnoinnissa. Assistenttimyös kerää ja analysoi koulutustilaisuuksien tulokset.- Sihteeri vastaa toimistotöistä AMEU:n toimistolla sekä sisäisistä ja ulkoisista yhteyksistä.- Kirjanpitäjä vastaa budjetoinnista, budjetin toimeenpanosta sekä talousseurannasta.- Asiantuntijoiden tehtävänä on koulutusten ja materiaalien temaattisen sisällön kehittäminen.- Fasilitaattorit vastaavat opetuksesta koulutustapaamisissa.- SYL:n hankekoordinaattori vastaa hankkeen hallinnosta Suomessa, avustaa kumppania hankkeentoteutuksessa ja raportoi SYL:n hallitukselle hankkeen tilanteesta.- SYL:n Guatemalan maaryhmä koostuu espanjan kielentaitoisista ylioppilaskuntien vapaaehtoisista.Maaryhmä seuraa hankkeen suunnitelman mukaista toteutusta, tiedottaa hankkeestaylioppilaskunnissa ja avustaa SYL:n hankekoordinaattoria hankkeen hallinnoinnissa.- SYL:n hallitus seuraa hankkeen edistymistä SYL:n hankekoordinaattorin raporttien pohjalta.SEURANTA5.7 Millä tavoin suomalaisen järjestön vastuuhenkilöt seurasivat hanketta ja sen varainkäyttöä, ja osallistuivat hankkeen toteutukseen?Hanketta on seurattu AMEU:lta tulleiden vuosi- ja neljännesvuosiraporttien avulla. Raportit pitävätsisällään narratiivisen osuuden sekä talousseurantaosuuden. Raportteihin liittyen SYL on pyytänytAMEU:lta tarvittaessa lisätietoja.Raporttien lisäksi SYL on seurannut hanketta vaihtamalla AMEU:n kanssa aktiivisesti sähköpostejasekä keskustelemalla Skypen välityksellä. SYL:n osa-aikaisen kehitysyhteistyökoordinaattorin lisäksihanketta seuraa ylioppilaskuntien vapaaehtoisista kehitysyhteistyöasiantuntijoista koostuvakehitysyhteistyöasiain neuvottelukunta (KENKKU) ja sen sisällä erityisesti Guatemala-maaryhmä.Joulukuussa 2009 SYL teki Guatemalaan kahden viikon hankeseurantamatkan, jonka aikana käytiinarvioitiin hanketta ja käytiin läpi taloushallintoa. Vuoden 2011 alussa AMEU ja SYL ovat yhteistyössävalmistaneet vuoden 2010 vuosiraportin.5.8 Miten paikalliset yhteistyökumppanit seurasivat hanketta?AMEU:n hallitus on vastuussa hankkeen ohjaamisesta ja seuraamisesta. AMEU:n hallitus kokoontuukuukausittain kokouksiin, joissa käsitellään AMEU:n hankkeiden budjetteja sekä valvotaan jasuunnitellaan hankkeita. Sivu 10/18
  11. 11. AMEUn hallitus loi hankevuonna arviointi-instrumentin, jota käytettiin aktiivisesti hankkeentoiminnassa. Arviointi-instrumentti koostuu kolmesta osasta: a) teknisen ryhmän itsearviointi, b)hallituksen itsearviointi ja c) tapahtumien vertaisarviointi.Hankkeen koulutusten toimintaa arvioitiin jokaisen koulutuksen jälkeen. Kouluttaja raportoi ja arvioisekä oman toimintansa että koulutuksen toteutumisen. Koulutukseen osallistujilta kerättiin palautettasuullisesti ja kirjallisesti koulutuksen lopussa. Osallistujien tuli arvioida kouluttajan ja koulutuksentoteutuksen lisäksi myös omaa osallistumistaan ja oppimistaan koulutuksen aikana.Stipendiaateilta kerättiin palautetta sekä stipendien osalta että heidän osallistumisestaan koulutuksiin.5.9 Millaista sanallista tai numerotietoa hankkeen etenemisestä on kerätty?Hankkeen etenemisestä kerättiin sekä sanallista että numerotietoa. Hankkeeseen osallistujia onhaastateltu, koulutuksiin osallistujilta kerättiin palautetta koulutuksista, hankkeen henkilökunta vierailihankealueilla ja toteutettiin riskikarttoja hankkeen alueista.Hankkeen aikana on kerätty seuraavia määrällisiä ja laadullisia tietoja:Määrälliset tiedot Laadulliset tiedot750 yhteisöjen edustajaa (paikallisia johtajia) ja Paikallisjohtajien osallistuminen oli tärkeää, silläyliopisto-opiskelijaa koulutettiin vuonna 2010 heidän tehtävänään on usein vastata ympäristöongelmien ratkaisemisesta. Heidän vaikutusmahdollisuutensa ympäristön tukemiseksi ovat kasvaneet saadun tiedon ja koulutusten kautta.Noin 20 kylän, kunnan, osaston tai kaupunginjohtohahmoa haastateltiin Arviointien kautta on löydetty tapoja parantaa hankkeen toimintaa ennestään.30 vierailua yhteisöihin Yhteistyö muiden järjestöjen kanssa on ollut erittäinNoin 15 arviointilomaketta täytetty tärkeää hankkeen toiminnalle. Asiantuntijoiden yhteistyön avulla on saatu kehitettyä koulutuksia7 yhteistyösopimusta allekirjoitettu huomattavasti eteenpäin.Hankkeen aikana on tuotettu kaksi julkaisua Molempia julkaisuja on käytetty apunakoulutusten käyttöön: La Guía Pedagógica de koulutuksissa. La Guía Pedagógica onPrevención Comunitaria ante Fenómenos yksityiskohtaisempi opas luonnonkatastrofienNaturales ja Mediación Pedagógica. tuhojen ehkäisyyn yhteisössä. Mediación pedagógica on sisällöltään samankaltainen kuin edellinen, mutta se on helpompilukuinen ja sisältää enemmän asiaa konkretisoivia kuvia. Tarve uudelle julkaisulle perustui siihen, että alkuperäinen oli osalle heikosti lukevasta / lukutaidottomasta väestöstä liian vaikea ja raskaslukuinen teos. Sivu 11/18
  12. 12. 95 % osallistujista sai paljon arvokasta lisätietoa On tärkeää että koulutukseen osallistuvat ovatluonnonkatastrofien tuhojen ehkäisyyn liittyen. paikalla koko koulutuksen ajan. Koulutuksessa he saivat paljon tietoa siitä, kuinka tulisi toimia luonnonkatastrofin sattuessa.Ympäristöasioita hoitavista tahoista on tehty Tavoitteena on, että vuonna 2011 yhteistyötähankkeen puitteissa tietokanta. Tietokannassa on muiden järjestöjen kanssa voidaan vahvistaa niin,mukana sekä kansallisia että kansainvälisiä että saadaan aikaan konkreettisia ehdotuksia sille,valtiollisia toimijoita että kansalaisjärjestöjä. miten katastrofituhoja voitaisiin ehkäistä.Metsien hakkuita on saatu vähennettyä noin 10 % Suojelukohteita ja resursseja niiden hankkimiseksiverran. Tässä jäätiin noin 20 % tavoitteesta. on ollut vaikea löytää.Koulutuksissa opitun perusteella voidaan arvioida, Ihmiset ovat koulutuksissa ottaneet vakavastiettä nyt olisi noin 60 % epätodennäköisempää, että vaaran talojen rakentamisesta katastrofiherkilletaloja enää rakennettaisiin jokien töyräille tai muille alueille. Apuna on käytetty mm. riskikarttoja,katastrofiherkille alueille. arviointeja, tuholaskelmia ja yhteistyötä kuntien ja järjestöjen kanssa. Yhteydenpito ja yhteistyö toimijoiden välillä on lisääntynyt. Yhteistyön seurauksena on luotu eri tahojen välinen yhteistyöverkko, joka helpottaa suuresti yhteisten tavoitteiden saavuttamista. Informaatiota ja kokemuksia on vaihdettu muun muassa elävien ja kuolleiden esteiden käytöstä, hälytyssysteemeistä ja muista hedelmällisistä toimintatavoista katastrofitilanteissa. Nämä kokemukset on kirjattu riskianalyyseihin ja kriisisuunnitelmiin. Edellisten avulla on löydetty ratkaisuja moniin katastrofitilanteiden paikallisiin ongelmakohtiin.5.10 Miten hankkeen taloussuunnitelma toteutui? Jos hankkeen toteutuneet kulut joissain toimintokohdissa poikkeavat yli 15 % suunnitelluista, selosta se tässä.Hankkeen taloussuunnitelma toteutui suunnitelman mukaisesti budjettierojen ollessa pieniä, vain n. 3-4%.Pienistä budjettieroista huolimatta hankkeen kokonaiskulut nousivat suunnitelmaa suuremmaksiGuatemalassa. AMEU raportoi talousraportissaan kaikki hankkeen kulut, ja talousraportista näkee, ettäheillä on mennyt hankkeeseen suunniteltua enemmän rahaa. Tämän summan he ovat kattaneetomista rahoistaan, mutta vääristää osaltaan ulkoministeriölle lähetettävää talousraporttia, jossa luvutovat sisällä (budjettisuunnitelma on 61737, mutta toteuma oli 62087 e).SYL:n puolelta hankkeesta jäi käyttämättä matkakuluja ja toimistokuluja yhteensä 595,90 euronedestä. Koska AMEU käytti hankkeeseen omia rahoja yli 1000 eurolla, onko näitä SYL:n puoleltaylijääviä rahoja mahdollista maksaa jälkikäteen AMEU:lle vai palautetaanko rahat UM:öön?5.11 Missä ja miten hankkeen kirjanpito ja tarkastus on järjestetty?Kirjanpito ja tilintarkastus toteutettiin Guatemalassa. Hankkeen sihteeri/kirjanpitäjä on vastuussahankkeen kirjanpidossa ja tilintarkastuksesta vastasi paikallinen, yhdessä valittu tilitoimisto. Sivu 12/18
  13. 13. Lic. Mibzar Castañón Orozco7a. Ave. 7-78 zona 4. Oficina 703Nivel 7, Edificio CentroamericanoTeléfono. (502) 2331-5177AMEU uudisti myös omaa kirjanpitoaan hankkien tietokoneistetun tilinpitojärjestelmän. Tämä ontehostanut kirjanpitoa huomattavasti.5.12 Onko hankkeessa toteutettu arviointia raportointivuonna? Jos on, kerro lyhyesti sen löydöksistä. Liitä arviointiraportti vuosiraportin liitteeksi.Vuoden 2010 lopussa AMEU toteutti hankkeesta itsearvioinnin ”Mitä hyvää, mitä huonoa, mitä opimmeja mitä parannettavaa seuraavaa hanketta varten” (raportin liitteenä). Tämän lisäksi hankkeenedistymistä on arvioitu hankkeen mittaan keräämällä palautetta hankkeeseen osallistuneilta.Itsearvioinnissa tarkasteltiin kohta kohdalta hankkeelle asetettuja tavoitteita ja niiden saavuttamista.Suurin hyöty itsearvioinnista oli uutta hanketta suunniteltaessa; arvioinnin avulla saatiin kirjattua ylöshyviä ja huonoja kokemuksia tämän hankkeen ajalta.Tässä esimerkkejä opituista asioista:Suuret ympäristöongelmat ovat mayayhteisöjen päätösvallan ulkopuolella ja siksi hankkeentavoitteiden ei kannata olla liian suuret. Hankkeen avulla voi kuitenkin tarjota arvokasta tietoapaikallisille ihmisille siitä, mistä luonnonmuutokset johtuvat ja miten niihin varautua.Koulutukset ovat olleet suosittuja, mutta jatkossa materiaalit pitäisi olla myös paikallisella kielellä, eivain espanjaksi.Stipendiaatit: Rahavarojen ollessa rajalliset stipendien määrät kannattaa pitää suhteellisen pieninä,jotta stipendejä riittää useammille opiskelijoille. Tämä on tullut esille stipendiaatteja haastatellessa.Jotta pidempiaikainen opiskelu olisi mahdollista, stipendit kannattaa myöntää koko hankkeen ajaksitietyille opiskelijoille, ei niin että joka vuosi annetaan uudet stipendit eri opiskelijoille. Stipendiaattiensitominen muuhun hankkeen osaksi, esim. tiiviimmin koulutuksiin, on tärkeää.5.13. Miten hankkeesta on tiedotettu? Mitkä olivat tiedotuksen kohderyhmät, tiedotusaineistot ja niiden jakelukanavat?Hankkeesta on tiedotettu sisäisesti ja ulkoisesti. Sisäisesti hankkeesta ja sen etenemisestä ontiedotettu AMEU:n ja SYL:n hallitusta pääasiallisesti erilaisten raporttien (suullisia ja kirjallisia).Ulkoisesti AMEU on tiedottanut yhteistyökumppaneitaan ja mainostanut koulutuksista. Suuri osatiedottamisesta on ollut suullista. Tämän lisäksi AMEU on pyrkinyt parantamaan Internet-sivujaan.Sivuja saatiin jo hieman parannettua, mutta valitettavasti kehitystyö jäi hankkeen loputtua kesken.Suomessa SYL on tiedottanut hankkeesta yliopisto-opiskelijoita lähinnä sähköpostilistojen ja SYL:nInternet -sivujen kautta. Sivu 13/18
  14. 14. 6. Mitä opittiin ja miten hanke jatkuu6.1 Millaisia ongelmia hankkeen aikana kohdattiin ja kuinka ne pyrittiin ratkaisemaan? (esimerkiksi hyödynsaajien tavoittamisessa, hankkeen toteutusaikataulun noudattamisessa, muut kuin hankesuunnitelman kohdassa 3.7 mainitut riskit.)AMEU:n toimisto sijaitsee Guatemala Cityssä ja hankealueen kunnat suhteellisen pitkien välimatkojenpäässä pääkaupungista. Tämä tuotti välillä logistisia ongelmia, kun tiet olivat poikki esim.mielenosoituksien takia. Pitkistä välimatkoista johtuen hankealueet jaettiin koordinaattorin ja assistentinvälillä kahteen osaan. Näin kumpikin vastasi omista hankealueistaan ja kahden ihmisen ei tarvinnutliikkua kaikkiin koulutuksiin.Vuonna 2010 joidenkin koulutusten osallistujamäärä oli tavoitetta pienempi. Tämä johtui osaltaanluonnon olosuhteista (välillä pääsy koulutuksiin oli hankalaa) ja osaltaan siitä, että etenkin naisten onhankala palata pimeällä koulutuksista kotiin. Tästä opittiin tulevaisuuden varalle niin, että mahdollisenjatkohankkeen aikana koulutukset järjestettäisiin niin, että sinne pääsy olisi mahdollisimman helppoa.Ongelmia tuotti myös kommunikaatio paikalliskielillä; kaikki mayat eivät puhu espanjaa. Tämä pyrittiinratkaisemaan järjestämällä koulutuksiin kääntäjä. Usein kääntäjinä toimivat hankkeeseen osallistuvatopiskelijat. Tulevaisuudessa tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota kouluttajien kielitaitoon.6.2 Mitkä ovat hankkeen toteutuksen seuraavat keskeiset vaiheet?Vuosi 2010 oli hankkeen viimeinen vuosi. Tarkoituksena on hakea hankkeelle jatkohanketta alkavaksivuonna 2012. Jatkohanke toteutettaisiin eri paikkakunnilla kuin vuosien 2008–2010 hanke.Tämä hanke jatkuu osittain vaikka Suomen rahoitus loppuu. Tavoitteena on jatkaa mayojen koulutustahankealueella tätä hanketta täydentävillä teemoilla. Esimerkiksi maya-kansojenelämänkatsomuksellisten teemojen säilyttäminen koulutuksessa ja sen yhdistäminen sosiaalisiinolosuhteisiin / katastrofeihin on yksi mahdollinen teema.Taimitarhojen luominen ja laajentaminen sekä metsien istutus jatkuu hankkeen päätyttyä. Kuntienmetsätoimistot vastaavat tästä toiminnasta, mutta myös AMEU tarjoaa teknistä tukea taimitarhojenkehittämiseen.7. Vapaamuotoinen selostus hankkeesta ja sen toimintatavasta(vapaaehtoinen: Jos tämän lomakkeen muut kysymykset eivät sovi tai riitä hankkeenraportoimiseen, kerro tässä lisätietoja.)Vuosi 2010 oli hankkeen viimeinen vuosi. Tässä osiossa tarkastellaan Ulkoasianministeriön erillisiäkysymyksiä hankkeen loppuraportille. Osa kysymyksien tiedoista on tullut jo aikaisemmin ilmi tässäraportissa, joten tässä vastataan kysymyksiin niiltä osin, mihin ei ole tullut vastausta jo aiemmin. 1. Hankkeen vaikutukset. Saavutettiinko hankkeelle asetetut tavoitteet? Mitä positiivisia ja negatiivia sivuvaikutuksia hankkeella oli? Miten hanke vaikutti haavoittuvimpien ihmisryhmien asemaan? Sivu 14/18
  15. 15. Hanke saavutti suurimmaksi osaksi sille asetetut tavoitteet. Hankkeen aikana koulutettiin 750 maya-kansoihin kuuluvaa ihmistä hankealueilla, myönnettiin 24 stipendiä opiskelijoille ja perustettiin tailaajennettiin yhteensä 7 taimitarhaa.Hankkeen positiivisina vaikutuksina oli mm. hankealueille syntynyt eri toimijoiden verkosto, joka toimiiluonnonkatastrofien ehkäisemisen hyväksi. Koulutuksissa useat maya-yhteisöjen jäsenet pääsivätvaihtamaan tietojaan ja nyt heidän oma verkostonsa toimimiseen on parantunut. Myös hankealueenkunnat ja esim. kuntien metsätoimistot ovat nyt paremmin verkostoituneet. Tämä helpottaa eri tahojenyhteistyötä nyt ja tulevaisuudessa. Hankkeen aikana allekirjoitettiin myös 7 aiesopimusta eri toimijoidenvälillä. Sopimusten tavoitteena on mm. taata taimitarhojen toimintojen jatkuvuus ja määritellä niidensekä istutettujen puiden omistajuussuhteet. Tämän lisäksi kriisisuunnitelmien ja taimitarhojen ylläpitoon saatu osaksi kuntien toimintasuunnitelmia. Tämä tuo toiminnalle institutionaalista jatkumoa.Sekä positiiviset että negatiiviset vaikutukset vaikuttivat hankkeen osallistujien, niin koulutuksiinosallistujiin, yliopisto-opiskelijoihin kuin metsätoimistoihinkin. Hanke vaikutti erityisesti senvaikutuspiirissä olevien mayojen (jotka on myös Guatemalan köyhin väestönosa) tietoisuuteen siitä,miten varautua luonnonkatastrofeihin. Nyt ihmiset tietävät esimerkiksi miten välttää rakentamistaherkille alueille (esim. joentörmät tai puuttomat alueet) kuolemien välttämiseksi. Myös naisten asemaon vahvistunut hankkeen aikana, koska useat taimitarhat ovat naisten ylläpitämiä ja näin he saavattoiminnasta lisätuloja.Taimitarhojen laajentaminen ja uusien perustaminen on myös monipuolistanut viljeltyjä tuotteina, kuntaimitarhoissa viljellään myös erilaisia kasveja ja hedelmäpuita. Näin paikalliset asukkaat saavatsamalla itselleen ruokaa istuttaessaan puita katastrofiherkille alueille. 2. Tulosten kestävyys. Ovatko tulokset kestävällä pohjalla, mitä ovat kestävyyteen liittyvät riskit?Hankkeen kestävyyteen vaikuttavat monet tekijät ja tässä vaiheessa monia asioita on vielä vaikeaarvioida. Hankkeen taloudellista kestävyyttä tukee se, että alueen kunnat ovat ottaneet vastuuntaimitarhoistaan ja budjetoineet niihin varoja. Koska taimitarhoihin vaadittavat siemenet ja taimetostettiin hankkeen aikana, ei tähän tarvitse enää budjetoida rahaa, vaan jo olemassa olevien taimienavulla voidaan tuottaa lisää kasveja.Maya-yhteisöt ovat oppineet luonnonkatastrofien vaikutusten minimoimisesta ja ottaneet vastuutaasiasta. Hankkeen saavutuksena Maya-yhteisöt ovat paremmin verkostoituneita luonnonkatastrofi -asioihin liittyen ja toimivat aktiivisemmin ympäristökysymysten puolesta paikallisten kehitysneuvostojen(Consejo Comunitarios de Desarrollo) jäseninä.Opiskelijoiden tukeminen stipendeillä loppui hankkeen päätyttyä, mutta toisaalta stipendin saaneetopiskelijat saivat mahdollisuuden opiskella ja siten jakaa tietojaan omilla asuinalueillaan.Suurimpana ulkopuolelta tulevana haasteena hankkeen tulosten jatkuvuudelle on luonnonkatastrofienmäärä. Jos määrä jatkaa nousuaan, eivät vaikutusten ehkäisyyn varatut resurssit riitä. Samalla myösGuatemalan valtion on otettava entistä enemmän vastuuta luonnonkatastrofien ja niiden vaikutustenehkäisemisestä.Hankkeen sisäpuolelta tulevana haasteena jatkuvuudelle on se, hyödynnetäänkö hankkeessa saatujatietoja tehokkaasti myös tulevaisuudessa. Haasteena on myös yhteisomistuksessa olevien maidenpuute. Näin maita ei hoideta kollektiivisesti vain jokainen vastaa osaltaan maansa hoidosta. Tämänlisäksi alueella on yhtiöitä, jotka etsivät alueelta jalometalleja. Nämä voivat hankaloittaa puidenistutuksia joillain alueilla.Hankkeen aikana myös AMEU on vahvistunut institutionaalisesti. Esimerkiksi siirtyminentehokkaampaan kirjanpitojärjestetelmään auttaa toimintaa nyt ja tulevaisuudessa. AMEU:llayhteistyöverkosta Guatemalassa on myös parantunut hankkeen ansioista. Hankkeen aikana AMEU onmyös parantanut omaa konsulttitoimintaansa niin, että sen omarahoituskapasiteetti on parantunut.Tästä huolimatta järjestö on yhä riippuvainen ulkopuolisesta avusta ja siinä haasteena onkin Sivu 15/18
  16. 16. pidempiaikaisen tuen ja siten toiminnan mahdollistaminen. Esimerkiksi tämän hankkeen puitteissasaavutettujen tulosten analysointi on vaikeaa ajan lyhyydestä johtuen. 3. Hankkeen onglemat. Jäivätkö jotkut tavoitteet saavuttamatta? Miksi? Mitä muita ongelmia oli? Mitä on opittu?Suurimmaksi osaksi hankkeen tavoitteet saavutettiin suunnitelmien mukaisesti. Suurimpanaongelmana oli rahamaksatusten myöhästyminen Suomesta Guatemalaan vuonna 2009, jolloin AMEUei voinut toteuttaa kaikkia toimintojaan suunnitelmien mukaisesti. Asia saatiin kuitenkin hoidettua jaesim. vuodelta 2009 jääneet koulutukset totetutettua vuoden 2010 alussa. Tästä SYL oppi etenkin se,että hankekumppanien kanssa on oltava avoin ja selitettävä avoimesti, mistä rahalähetystenviivästymiset johtuivat. Positiivisena tuloksena oli AMEU:n kirjanpidon tehostuminen ja vaikeuksistaselviäminen. Pidemmällä aikavälillä tämä vahvisti kumppanuutta.Pienempiä aikataulusta myöhästymisiä oli mm. taimitarhojen siementen ostaminen. Tässä tärkeänäoppina oli realistisen aikataulutuksen tärkeys. Välillä toimintaa hidasti myös toimijoiden muutoskuntatason hallinnnossa.Muita ongelmia oli mm. hankealueiden sijainti. Kunnat sijaitsivat suhteellisen kaukana GuatemalaCitystä ja näin logistiikka oli välillä hankalaa. Välimatkat rajoittivat välillä myös osallistujien paikalletuloa. Mielenosoitukset ovat arkipäivää Guatemalassa ja myös tämä esti osallistujia tulemasta, joskussen takia, että tiet oli tukittu, joskus sen takia että osallistujat osallistuivat itse mielenosoituksiin.Mielenosoituksiin on hankala puuttua, mutta jatkossa hankealueille pääsyä on analysoitava paremmin.Hankkeen aikana opittuja asioita olivat mm. tehokkaampi työnjako, kun eri vastuualueita jaettiintehokkaammin hankkeen henkilökunnan kanssa. Näin työnteko tehostui ja hankkeiden tavoitteisiinpäästiin helpommin. Toiseksi opittiin se, että oikeanlaisten fasilitaattoreiden rekrytointi on todellatärkeää. Ei esimerkiksi riitä se, että fasilitaattorilla on asiantuntemus käsiteltävästä asiasta, vaan myöshyvät pedagogiset menetelmät ja paikallinen kielitaito on tärkeää. Tärkeänä oppina oli myös se, ettähankkeen avulla ei voi vaikuttaa kaikkiin ongelmiin vaan pitää keskittyä tiettyihin ongelmiin. Tämänlisäksi on tärkeää, että eri järjestöt keskittyvät tiettyihin teemoihin ja osaamisaloihin. 4. Tulosten laajempi sovellettavuus. Miten tuloksia ja toimintamalleja voi soveltaa muissa hankkeissa, mistä tietoa saa?AMEU kokee, että yhtenä tärkeimpänä oppina heille hankkeen aikana ovat parantuneet suunnittelu- jaevaluaatiotaidot sekä toimintatavat. Näitä voi soveltaa missä tahansa hankkeessa. Jotta tuloksia voisoveltaa laajemmalti, on toiminnassa tärkeää ottaa mukaan paikallisia toimijoita ja kertoa hankkeentavoitteista, toimintatavoista ja tuloksista. Tietoa saa sekä AMEU:sta että SYL:sta. AMEU on toiminutyhteisytössä esim. CONREDin kanssa ja he voivat soveltaa hankkeesta saatua tietoa. Lisätietojaluonnonkatastarofityöstä saa esim. eri maiden paikallisilta viranomaisilta, jotka työskentelevät teemaanliittyen tai Kansanväliseltä Punaiselta Ristiltä.Muuta:Hankkeen ensimmäisenä vuotena hankkeeseen ostettiin digikamera. Tämän käyttöoikeus siirtyiAMEU:lle hankkeen päätyttyä. Sivu 16/18
  17. 17. 8. Hankkeen toteutuneet kulut ja rahoitusHankkeen budjetti ja toteutuneet kulut Hyväksytty Toteutunut hankebudjetti1. Henkilöstökulut (Liite 1) Suomalaisen henkilöstön palkka- ja sivukulut 0 Suomalaisten asuminen ja matkakulut 0 Paikallisen henkilöstön palkka- ja sivukulut 16473 16460,02 Muut henkilöstökulut 1148 1147,28 Suomalaisten vapaaehtoistyön arvo 0 0Henkilöstökulut yhteensä 17621 17607,302. Toimintokulut (esimerkiksi koulutus) (Liite 2) Ostetut asiantuntijapalvelut 17659 18491,39 Muut kulut 4050 4297,11Toimintokulut yhteensä 21709 22788,503. Materiaalit, hankinnat ja investoinnit (Liite 3) Laite- ja materiaalihankinnat 3185 3179,34 Rakentaminen 0 0 Muut hankinnat 0 0 Tavaralahjoitusten arvo 0 0Materiaalit, hankinnat ja investoinnit yhteensä 3185 3179,344. Käyttö ja kunnossapito (Liite 4) Käyttökulut 93 0 Kunnossapitokulut 0 0Käyttö ja kunnossapito yhteensä 93 05. Seuranta-, arviointi- ja tiedotuskulut (Liite 5) Ulkopuoliset palvelut (sis. Asiantuntijakulut) 0 0 Matka- ja majoituskulut 5180 4641,85 Muut kulut 6777 6774,28 Tiedotuskulut (max. 5 % kokonaiskuluista) 998 997,5Seuranta-, arviointi- ja tiedotuskulut yhteensä 12955 12413,63TOTEUTUSKULUT YHTEENSÄ 55562 55988,776. Hallintokulut (Liite 6) Hallinnon palkka- ja sivukulut 5775 5775 Toimistokulut 100 42,25 Suomalaisen järjestön lakisääteiset tilintarkastuskulut 300 300 Varainhankinta 0 0 Suomalaisten vapaaehtoistyön arvo 0 0Hallintokulut yhteensä 6175 6117,25HANKKEEN KOKONAISKULUT YHTEENSÄ 61737 62106,02 Hallintokulujen osuus kokonaiskuluista (%) 10,00 9,42 Sivu 17/18
  18. 18. Hankkeen rahoitus Hyväksytty Toteutunut hankebudjetti1. Järjestön omarahoitus (Liite 7) Rahallinen osuus 4628,75 4628,75 Vapaaehtoistyö ja tavaralahjoitus 4628,75 4628,75Järjestön omarahoitus yhteensä 9257,5 9257,5 Omarahoitus kokonaiskuluista (%) 14,91 14,912. Ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyötuki Aiemmilta vuosilta siirtynyt/ siirtyvä hanketuki 6334 6334 Raportoitava hanketuki yhteensä 52480 52480HANKKEEN KOKONAISRAHOITUS YHTEENSÄ 61737 61737,59. AllekirjoituksetPaikka ja päivämäärä Paikka ja päivämääräAllekirjoitus AllekirjoitusNimen selvennys Nimen selvennysTehtävä Tehtävä❏ Kopio yhteistyösopimuksesta kumppanin kanssa (jos sitä ei ollut hankesuunnitelman liitteenä)❏ Järjestön toimintakertomus❏ Järjestön tilinpäätös (=tuloslaskelma, tase ja liitetiedot)❏ Järjestön tilintarkastuskertomus❏ Tilintarkastajan vakuutus hanketuen käytön lainmukaisuudesta❏ Sivu 18/18

×