Siilinjärvi 21.11. Kunnolla työkykyä kuljettajan työhön - Mitä ja Miksi -tilaisuus, 4M-sarjan ensimmäinen osa. Alustajana erikoistutkija Satu Mänttäri

1. Hyvinvointia työstä
Kunnonpaikka, Siilinjärvi 21.11.2017

2. Satu Mänttäri, erikoistutkija
22.11.2017 © Työterveyslaitos | SM | www.ttl.fi 2
Kunnolla työkykyä kuljettajan
työhön – 2/4 M: Miksi ja Mitä?

3. Työturvallisuus ja työhyvinvointi kuljettajan
työssä 31.3.2017 Sport & Spa Vesileppis
22.11.2017 © Työterveyslaitos | SM | www.ttl.fi 3
Millainen on kuljetusalan
hyvinvoiva työntekijä?
TOP 3:
1) Fyysisen ja psyykkisen kunnon ylläpitäminen
2) Työturvallisuuden parantaminen
3) Asenteet ja motivaatio kuntoon

4. • Yhteiskehittämistä Oulu-Koillismaan,
Pirkanmaan ja Keski-Uudenmaan
pelastuslaitoksen kanssa
• Sytyttäjä-työpaja
• Yksi kehittämiskohteista ensihoitajien
fyysisen toimintakyvyn edistäminen ja
ylläpito
Kroppa ja nuppi kuntoon!
22.11.2017 © Työterveyslaitos | SM | www.ttl.fi 4
www.ttl.fi/tyhyverkosto

5. Satu Mänttäri, Mikko Toivainen, Tiina Kukonlehto, Juha Oksa
22.11.2017 © Työterveyslaitos | SM | www.ttl.fi 5
Hyvä työkyky – Miksi? Mitä? Miten? Milloin?
4M ensihoitajien kunnon ylläpitämiseksi

6. Tarvelähtöisesti
22.11.2017 © Työterveyslaitos | SM | www.ttl.fi 6

7. 22.11.2017 © Työterveyslaitos | SM | www.ttl.fi 7
Hyvä työkyky – Miksi? Mitä? Miten? Milloin?
4M ammattikuljettajien kunnon ylläpitämiseksi

8. Johdanto
• Kuljetusalalle on tyypillistä
korkeat tapaturmatunnusluvut
• valtaosa tapaturmista sattuu
kuljettajan työssä ohjaamon
ulkopuolissa työtilanteissa
• Nostotyö kuormittaa ja voi
aiheuttaa tuki- ja
liikuntaelinvaurioita
• Vaurioiden ilmenemistä ja
tapaturmia ehkäistään riittävällä
fyysisellä kunnolla ja oikeilla
työtavoilla
22.11.2017 8© Työterveyslaitos | SM | www.ttl.fi

9. Tavoite
• Käydään läpi ammattiautoilijan työn ominaispiirteitä, fyysisestä kunnosta
huolehtimisen periaatteita ja työtekniikoita jotka vaikuttavat
myönteisesti työuran aikana terveenä ja työkykyisenä pysymiseen
MIKSI? Vastaus perustelee miksi ammattiautoilijan on syytä kiinnittää
fyysiseen kuntoonsa huomiota. Tässä osassa kerrotaan työn
kuormitustekijöistä ja kuormittavuudesta
MITÄ? Osassa käydään läpi mitä haasteita fyysisesti kuormittava työ
asettaa ja mitä työn kuormittavuus käytännössä tarkoittaa. Mitä se vaatii
työntekijältä?
22.11.2017 © Työterveyslaitos | SM | www.ttl.fi 9

10. Ensi kerralla, 12.12 klo 17.00…
MITEN? Osassa pohditaan miten fyysistä kuormitusta ja kuormittumista
voidaan vähentää
MILLOIN? Osassa otetaan myös huomioon vuorotyön asettamat haasteet
fyysisen kunnon ylläpitämisessä
22.11.2017 © Työterveyslaitos | SM | www.ttl.fi 10

11. Työturvallisuuslaki
§8: ”Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan
työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä.”
§15: ”Työnantajan on hankittava ja annettava työntekijän käyttöön
apuväline tai muu varuste, silloin kun työn luonne, työolosuhteet tai työn
tarkoituksenmukainen suorittaminen sitä edellyttävät ja se on
välttämätöntä tapaturman tai sairastumisen vaaran välttämiseksi.”
§18: ” Työntekijän on myös kokemuksensa, työnantajalta saamansa
opetuksen ja ohjauksen sekä ammattitaitonsa mukaisesti työssään
huolehdittava käytettävissään olevin keinoin niin omasta kuin muiden
työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä.”
1122.11.2017 © Työterveyslaitos | SM | www.ttl.fi

12. EMS fit  fit
12
”The job will beat you down if you let it”
! Motivoituminen
! Motivaation ylläpitäminen
! Muutosvastarinnan voittaminen
T x V x E > M
22.11.2017 © Työterveyslaitos | SM | www.ttl.fi

13. Kuorma-kuormittuminen –malli
1322.11.2017 © Työterveyslaitos | SM | www.ttl.fi

14. Työn vaatimukset ja toimintakyky
22.11.2017 © Työterveyslaitos | SM | www.ttl.fi 14
Yli / alikuormitutaan
Kuormittuminen
sopivaa
Kuormitustekijät
• fyysiset vaatimukset
• ulkoiset olosuhteet
• varusteet ja välineet
Yksilön
ominaisuudet
• terveys
• yleiskunto
• lihaskunto
• motoriikka
Palaudutaan
• työ ylläpitävää / kehittävää
Ei palauduta
• työ kuluttavaa
• väsymys
• tuntemukset, oireet, vaivat
= >>
≠ >>

15. Fyysinen työkuormitus lihastyössä ja elimistön
kuormittuminen
© Työterveyslaitos | SM | www.ttl.fi 15
Louhevaara 2001, Punakallio 2012
22.11.2017

16. Lait, asetukset ja suositukset
• EU: ei fyysisen työnteon edellytyksiä käsittelevää direktiiviä
• Työturvallisuuslaki:
• otettava huomioon työntekijöiden fyysiset edellytykset
• työpisteen ergonomiaa, työasentoja ja työliikkeitä koskevat säännökset
• työn tauottamista koskevat säännökset
• ILO:
• keskimääräinen kuormittuneisuus ei saisi ylittää kahdeksan tunnin työjakson
aikana 33 % VO2max
22.11.2017 © Työterveyslaitos | SM | www.ttl.fi 16

17. Lait, asetukset ja suositukset jatkuu
• WHO:
• työn fyysinen kuormitustaso ei saisi kahdeksan tunnin normaalisti tauotetun
työjakson aikana ylittää 50 % omasta toimintakyvystä
• raskaimpien, muutamia minuutteja kestävien jaksojen ei suositella nousevan
yli 80 % omasta toimintakyvystä
• Kirjallisuus (Jonsson 1982):
• 14 % tasoa lihaksen maksimaalisesta kapasiteetista ei saisi ylittää. Tällöin
kuormituksen taso voi olla niin suuri, että se altistaa lihaksia ylikuormitukselle.
22.11.2017 © Työterveyslaitos | SM | www.ttl.fi 17

18. Työn kesto ja kuormittavuus
© Työterveyslaitos | SM | www.ttl.fi 18
43,5
34
31
28,5
26,4
24,5
18,9
9,4
0
5
10
15
20
25
30
35
40
45
50
0 10 20 30 40 50 60
Kuormittavuus%max
työaika (h)
𝑀𝐴𝑊𝑇 = 95,33 ∗ 𝑒−7,28∗%𝑉𝑂2𝑚𝑎𝑥
22.11.2017

19. Kuljettajan työn vaatimuksista
• Ammattinetti: ”Kuljettajan työ voi olla fyysisesti raskasta, koska joissakin
tehtävissä saattaa joutua nostamaan raskaita taakkoja. Vaikeat sääolot,
pimeys, pitkät työpäivät, istumatyö, väsymys, veto ja kireät toimitusajat
lisäävät rasitusta”
• Fyysiset kuormitustekijät
• ali- ja/tai ylikuormitus
• Tuki- ja liikuntaelimistön kuormitus
• Hengitys- ja verenkiertoelimistön kuormitus
22.11.2017 © Työterveyslaitos | SM | www.ttl.fi 19
Millainen on
tyypillinen
työpäiväsi?

20. Esimerkki: Kuormitus ensihoitajan työssä
• Kuormitus kohdistuu pääasiassa lihaksistoon ja hengitys- ja
verenkiertoelimistöön
• 4,6-9,8 MET, 38-84% maksimaalisesta kapasiteetista
• Lihaksiston kuormittuneisuus
• ylävartalo 8-44 % ja yläraaja 8-23 % lihaksen maksimaalisesta kapasiteetista
• Kuormittuvimpia kehonosia ovat yläraajat, alaselkä ja (ajoittain) alaraajat
• selkärankaan kohdistuva ulkoinen voima 1632-6074 N, ylittää USA:n
”Työterveyslaitoksen” suosituksen 3400 N
2022.11.2017 © Työterveyslaitos | SM | www.ttl.fi

21. Liikuntaelimistön kuormittuminen eri työtehtävissä
22.11.2017 21
42,9 kg 14,75 kg
13,4 kg 8,8 kg
x kg
© Työterveyslaitos | SM | www.ttl.fi

22. 22.11.2017 22
reisi selka hartia olka kasi oj kasi kouk ranne ojranne kouk
0
5
10
15
20
25
30
35
40
45
50
55
60
65
70
Lihaskuormitus%maksimista
ambulanssissa
ulkopuolelta
Deffan nosto
© Työterveyslaitos | SM | www.ttl.fi

23. Kuormitustekijänä pitkät työvuorot ja
epäsäännölliset työajat
22.11.2017 © Työterveyslaitos | SM | www.ttl.fi 23

24. Vireyden vuorokausivaihtelu
22.11.2017 © Työterveyslaitos | SM | www.ttl.fi 24
Hakola ym.: Toimivat ja terveet
työajat, Työterveyslaitos 2007

25. Fyysinen vuorotyö
• Fyysisesti raskaassa työssä ihmisen
toimintakyky on yöllä heikompi kuin päivällä
• Elimistö väsyy nopeammin
• Voimantuotto laskee, räjähtävä lihasvoima alenee
• Motoriikka heikkenee
• Liikeradat supistuvat
• Reaktionopeus heikkenee
• Elimistön palautuminen on yöllä hitaampaa
© Työterveyslaitos | SM | www.ttl.fi 25
Fyysinen
vuorotyö
Hormonitoiminta
Aineenvaihdunta
Immuniteetti
Ruumiinlämpö
22.11.2017

26. Kuormitustekijänä kylmyys
22.11.2017 © Työterveyslaitos | SM | www.ttl.fi 26
• Ihon pinnan verenkierron
sulkeminen
• Pinta jäähtyy, lämmönhukka
pienenee
• Kädet ja jalat jäähtyy ensiksi
• Pään verenkierto ei heikkene
• Verenpaine, sydämen työmäärä,
lihasjännitys kasvavat ja
hengitystiet supistuvat

27. © Työterveyslaitos | SM
| www.ttl.fi 2722.11.2017

28. © Työterveyslaitos | SM
| www.ttl.fi 28
Lämpötilariippuvuus
26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36
0
5
10
15
20
25
30
Selkä
R -0,49349
P 0,00762
N 28
Lihaksenkuormittuneisuusmaksimista%
Selän lämpötila [
o
C]
-mitä kylmempi iho ja lihas
sen alla, sitä suurempi
kuormittuneisuus
-kun selän iholämpötila
laskee 5°C, selkälihasten
kuormittuneisuus kasvaa 5 %
22.11.2017

29. Vakiotyö ja kylmä
• Energiankulutus ja syke korkeampi
• Vaaditaan enemmän lihastyötä
• Työn teho alempi
• Suhteellinen kuormitus kasvaa
• Riittävän voimakas kylmä heikentää myös tietoa käsitteleviä prosesseja
(mm. tarkkaavaisuus, havaitseminen)
• Merkitys kasvaa pitkäkestoisessa ja usein toistettavassa työssä
© Työterveyslaitos | SM | www.ttl.fi 2922.11.2017

30. Iän merkitys
• Fyysinen toimintakyky heikkenee 0,1-1 % vuodessa
• Keskimääräisesti 65-vuotiaalla on jäljellä noin puolet 25-vuotiaan
toiminnallisesta työkapasiteetista
• Ikään liittyvä kestävyyskunnon lasku alkaa noin 30-vuotiaana ja laskee
tämän jälkeen 5—15 % ikävuosikymmentä kohti
• Fyysisesti kuormittava työ voi olla tilanteesta ja työntekijästä riippuen
terveyttä tukevaa
• Fyysisesti kuormittavan työn positiiviset vaikutukset saattavat kääntyä
negatiivisiksi iän myötä
22.11.2017 © Työterveyslaitos | SM | www.ttl.fi 30

31. Fyysisesti alikuormittava työ
22.11.2017 © Työterveyslaitos | SM | www.ttl.fi 31
Mukaeltu Ainsworth, ym. 2000

32. Olemme biologisesti kivikautisia
22.11.2017 © Työterveyslaitos | SM | www.ttl.fi 32

33. Ihmiset istuvat yhä enemmän töissä, työ-
matkoilla ja kotona
• Työikäiset istuvat työpaikalla keskimäärin 30-50% työajasta, n. 100 min
enemmän kuin vapaapäivänä
• Toimistotyöntekijä istuu 66% työajastaan
• Kahdeksan tuntia istumista päivässä on ok
• Tauotus!
22.11.2017 © Työterveyslaitos | SM | www.ttl.fi 33
Montako tuntia päivässä
sinä istut?

34. Pieni, tehokas teko!
22.11.2017 © Työterveyslaitos | SM | www.ttl.fi 34
Energiankulutus  13-20%
Reisilihasten aktiivisuus
moninkertaistuu
Sympaattinen hermosto
aktivoituu
Selkään kohdistuva
kuormitus on tasaisempaa
Insuliiniherkkyys
paranee
Verisuonten rakenne
säilyy paremmin
Lihastasapaino säilyy
Verenkierto reisissä
pysyy normaalina

35. Miksi liiallinen istuminen on vaarallista?
• Paikallaan vietetty aika on yhteydessä kokonaiskuolleisuuteen
• Myös fyysisesti aktiivisen ryhmän sisällä riski on suurempi paljon istuvilla
henkilöillä
• Liiallinen istuminen lisää sydän- ja verisuonisairauksien, syövän ja tyypin
2 diabeteksen riskiä
• Istumisella on annos-vastesuhde ennenaikaisen kuoleman riskiin
• Istuminen voi edistää lihomista liikuntaharrastuksesta huolimatta
• Istuminen on lähes lepoa vastaava passiivinen olotila, joka edistää positiivista
energiatasapainoa
22.11.2017 © Työterveyslaitos | SM | www.ttl.fi 35

36. Istuminen kuljettajan työssä
• Runsas istuminen aiheuttaa kuljettajille etenkin selän, niskan ja hartian
alueen vaivoja
• Istumatyö altistaa kuljettajan niska-hartiaseudun ja alaselän staattiselle
lihaskuormitukselle.
• Kuljetustyössä altistutaan myös koko kehon tärinälle ja heilunnalle mikä
lisää tuki- ja liikuntaelimistön kuormitusta
22.11.2017 © Työterveyslaitos | SM | www.ttl.fi 36

37. Minkälainen kuntotaso tähän työhön vaaditaan?
Ikä huomioon ottaen (jotta jaksetaan koko
työura)
3722.11.2017 © Työterveyslaitos | SM | www.ttl.fi

38. Aktiivisuusluokka
1 et harrasta säännöllisesti vapaa-ajan liikuntaa tai muuta vaativaa fyysistä toimintaa
harrastat säännöllisesti vapaa-ajan liikuntaa tai teet fyysistä työtä ja viikoittainen
harjoitusmääräsi on…
2 vähemmän kuin yksi tunti
3 enemmän kuin yksi tunti
harrastat säännöllisesti urheilua tai muuta fyysistä toimintaa ja harjoittelet viikoittain…
4 alle 30 minuuttia
5 30–60 minuuttia
6 1-3 tuntia
7 yli 3 tuntia
harjoittelet säännöllisesti tai harrastat kilpaurheilua ja viikoittainen harjoitusmääräsi on…
7,5 5-7 tuntia
8 7-9 tuntia
8,5 9-11 tuntia
9 11-13 tuntia
9,5 13-15 tuntia
10 yli 15 tuntia
22.11.2017 © Työterveyslaitos | SM | www.ttl.fi 38

39. Paljonko kuljettajan työ kuormittaa?
39
Kuljetusauton tai taksin ajo: 148 kcal/h
(Backe ym. 2009 pohjalta)
22.11.2017 © Työterveyslaitos | SM | www.ttl.fi

40. Hyvä yleiskunto
• Pienentää työssä kuormittumista ja väsymystä
• Lisää jaksamista ja nopeuttaa työtehtävien suorittamista
• Nopeuttaa palautumista
• Vähentää tapaturmia
• Ylläpitää terveyttä
• Parantaa kognitiivista suorituskykyä
• Jaksat olla aktiivinen myös vapaa-ajalla!
4022.11.2017 © Työterveyslaitos | SM | www.ttl.fi

41. Riittävä lihaskunto
• Parantunut taakan kantokyky
• Matalampi energiankulutuksen taso työssä l. vähäisempi kuormitus
• Lisää jaksamista ja nopeuttaa työtehtävien suorittamista
• Nopeuttaa palautumista
• Pienentää vammautumisriskiä
• Ylläpitää terveyttä
4122.11.2017 © Työterveyslaitos | SM | www.ttl.fi

42. Voiko olla hyvä yleiskunto jos on huono
lihaskunto? Voiko olla hyvä lihaskunto jos on
huono yleiskunto?
4222.11.2017 © Työterveyslaitos | SM | www.ttl.fi

43. Huomioi myös kehonhallinta ja liikkuvuus
• Hyvä motoriikka
• Ennustaa hyvää fyysistä työkykyä
• Parantaa tasapainoa
• Pienentää kompastumis- ja kaatumisriskiä
• Notkeus
• Ehkäisee lihasrevähdyksiä
• Pienentää tapaturman vaaraa
• On yhteydessä vähäisempään selkävaivojen ilmenemiseen
4322.11.2017 © Työterveyslaitos | SM | www.ttl.fi

44. Miten kehon koostumus vaikuttaa?
• Runsas rasvakudoksen määrä heikentää:
• Fyysistä toimintakykyä ja työssä selviytymistä
• Energiankulutuksen taloudellisuutta
• Liikkeiden nopeutta
• Tasapainoa
• Ketteryyttä
• Riittävä määrä lihaskudosta:
• Parantaa fyysistä toimintakykyä
• Pienentää työssä kuormittumista
• Nopeuttaa palautumista
• Mahdollistaa taloudellisen työskentelytekniikan
4422.11.2017 © Työterveyslaitos | SM | www.ttl.fi

45. tyoterveyslaitos@tyoterveys
@fioh
Kiitos!
Tyoterveyslaitostyoterveysttl.fi