23.5.2017 Ajattoman työn ajatuksia
•
0 likes•184 views
23.5.2017 Ajaton työaika - tuottaako työajan pidennys tuottavuusloikan? Joensuu, Marketta Rantama
Recommended
Recommended
More Related Content
Similar to 23.5.2017 Ajattoman työn ajatuksia
Similar to 23.5.2017 Ajattoman työn ajatuksia (20)
More from Työterveyslaitos
More from Työterveyslaitos (20)
23.5.2017 Ajattoman työn ajatuksia
- 1. Tuottaako työajan pidennys tuottavuusloikan? Ajattoman työn ajatuksia Pohjois-Karjalan Tyhy-verkosto, 23.5.2017 Pohjois-Karjalan opisto, Niittylahti Henkilöstön kehittämispäällikkö, työsuojelupäällikkö Marketta Rantama, Itä-Suomen yliopisto
- 2. UEF // University of Eastern Finland Itä-Suomen yliopisto – monialainen, kansainvälinen tiedeyliopisto HYVÄLLÄ TIETEELLÄ ON TEKIJÄNSÄ ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO JOENSUU | KUOPIO | SAVONLINNA
- 3. UEF // University of Eastern Finland
- 4. UEF // University of Eastern Finland 4 maailmanlaajuista haastetta 31.5.2017 4
- 5. UEF // University of Eastern Finland Kuka olen? Henkilöstön kehittämispäällikkö Itä-Suomen yliopisto 2010 alk. Työsuojelupäällikkö 2014 alkaen Henkilöstöpäällikkö Kuopion yliopisto 2002-2009 Kuopion seurakuntayhtymän henkilöstöpäällikkö 1996-2002 Valtion pelastuskoulu, Pelastusopisto toimistotehtävissä 1993-1996 Kirkkohallitus, eläke-esittelijä 1986-1991 Valmetin eläkesäätiön hoitaja 1978-1986 ----------------- Yleinen vakuutustutkinto, sosionomi, Tampereen yliopisto 1979 Yhteiskuntatieteiden maisteri, Kuopion yliopisto 1993 Yhteiskuntatieteiden lisensiaatti Kuopion yliopisto 2001 Tutkimus seurakuntien hengellisen työntekijöiden työajattomuuden aiheuttamasta kuormittuneisuudesta. ”Ajaton työ seurakunnassa” – kirja 2003 Taivaallinen työaika – näkökulmia ajattomaan työhön ilmestyi. 2016 Korkeakouluhallinnon ja johtamisen tutkinto Tampereen yliopisto 2015 Työhyvinvoinnin kehittäjä Työyhteisösovittelija UEF-Coach, mentori Työelämän asiantuntija – omat nettisivut: www.markettarantama.fi
- 6. UEF // University of Eastern Finland TYÖAIKA ON RISTEYSPAIKKA oTyöajat ovat keskeinen työntekijöiden työhön ja muuhun elämään vaikuttava tekijä. oTyöaikamuoto ja työaikojen sijoittuminen näkyvät kaikessa toiminnassa sekä työn laadussa että työntekijöiden jaksamisessa. oTyöaikaa ei voi ajatella pelkästään työpäivien keston kautta, vaan se on nähtävä moniulotteisena asiana, jolla on pituus, tempo ja ajoitus. oAika on huono mittari, joka ei itsessään kerro mitään työaikaraamin sisällä tapahtuvista toiminnoista, kuten työntekijän ahkeruudesta tai innovatiivisuudesta, työn intensiteetistä, tuloksellisuudesta ja laadusta tai työn tekemisestä ylipäätään.
- 7. UEF // University of Eastern Finland Aika on perinteinen tapa jäsentää ja kontrolloida työtä. Työntekijöiden odotetaan olevan työnantajan nähtävillä ja käytettävissä tiettyinä kellonaikoina työaika on mielletty työhön sitoutumisen ja tehokkuuden mittariksi pitkien työpäivien on katsottu yleensä osoittavan työntekijän sitoutumista, ahkeruutta ja tunnollisuutta, mutta… työn tulos ei riipu työpaikalla vietetyn ajan pituudesta aikakontrolli ei yletä ihmisen henkisen eikä välttämättä edes fyysisen työsuorituksen optimointiin liittyy valtaan ja sitä kautta työpaikan henkilöstön välisiin valtasuhteisiin.
- 8. UEF // University of Eastern Finland Työaikasääntely •Laadittu aikanaan 1900-luvun alkupuolella tehdastyötä varten tavoitteena suojella työntekijöitä ylipitkiltä työpäiviltä. •Työelämässä on sektoreita, joilla tarvitaan kellonaikaan perustuvaa työajan sääntelyä myös tulevaisuudessa •Tarve uudelleen arvioinnille: – Siirtyminen palvelutalouteen ja yhteiskuntaan – Siirtyminen kiinteästä toimipaikasta liikkuvaan työskentelyyn – Työn autonomia – Työntekijöiden yksilölliset tarpeet – Työelämän uudenlaiset riskitekijät Tänä päivänä olisi aiheellista puhua ”vapaa-aikasuojelusta”. • Vuodelta 1996 olevaa työaikalakia uudistetaan parhaillaan
- 9. UEF // University of Eastern Finland Sitran raportti Kello raksuttaa mennyttä aikaa, työaikasääntelyn nykytila ja kehittämistarpeet (2015) tuo esille, kuinka perinteinen työaikasääntely ei enää kuulu nykypäivään. Työn tekemisen muodot ovat muuttuneet: työtä tehdään eri paikoissa, eri aikoina ja erilaisissa muodoissa. Työ muuttuu yleisesti suuntaan, jossa lopputulos ja laatu ovat tärkeämpiä kuin työn tekemiseen käytetty aika.
- 10. UEF // University of Eastern Finland Työaikakeskustelu on aina ajankohtaista. Painotukset vaihtelevat työajan lyhentämisestä pidentämiseen – työaikaa voi joustavoittaa työnantajan tai työntekijän ehdoin. Tosiasia on, että työelämä on muuttunut – tuntiperusteinen työajan sääntely vuotaa saumakohdistaan; työtä tehdään eri paikoissa ja eri aikoina. 24/7-ajattelu valtaa alaa, digitalisaatio ja uusi viestintäteknologia muuttavat työn tekemisen muotoja. Työajan sääntelyn ja seurannan rinnalle on tullut puhe kannustamisesta itsenäiseen, mielekkääksi koettuun ja tulokselliseen työntekoon.
- 11. UEF // University of Eastern Finland Työaika koskettaa jokaista työntekijää Työajoilla on kokonaisvaltainen vaikutus työntekijän työhyvinvointiin ja työkykyyn. Erityisesti vuoro- ja yötyö on fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti kuormittavaa. Työajan järjestämisestä päättää työnantaja. Työnantajan on noudatettava työaikalakia ja työehtosopimuksia. Työajoista päätettäessä työnantajan on huomioitava työsuojelu- ja työterveyslainsäädäntö. Suomalaiset tekevät 9 tuntia kuussa palkattomia ylitöitä (Mikael Sallinen TTL)
- 12. UEF // University of Eastern Finland Työaikaa ei voida yksinomaan käsitellä tunneissa ja minuuteissa Kyse on terveydestä ja turvallisuudesta samoin kuin työn ja muun elämän yhteensovittamisesta, työstä palautumisesta ja siinä suoriutumisesta. Työaika, ajankäyttö ja henkilöstöresurssit kulkevat käsi kädessä. Tuottavuuden kannalta työmotivaatio on ykkösasia.
- 13. UEF // University of Eastern Finland Kohtuullinen työpäivä Työturvallisuuden kannalta kohtuullinen työpäivä määritellään työpäiväksi, jonka kesto ja intensiteetti mahdollistavat fyysisen ja psyykkisen palautumisen ennen seuraavaa työpäivää. (Työterveyslaitos).
- 14. UEF // University of Eastern Finland Työturvallisuuslaki 10 § Työn vaarojen selvittäminen ja arviointi Työnantajan on työn ja toiminnan luonne huomioon ottaen riittävän järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava työstä, työajoista, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät sekä, jos niitä ei voida poistaa, arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. Tällöin on otettava huomioon: 1) tapaturman ja muu terveyden menettämisen vaara 2) esiintyneet tapaturmat, ammattitaudit ja työperäiset sairaudet sekä vaaratilanteet; 3) työntekijän ikä, sukupuoli, ammattitaito ja muut hänen henkilökohtaiset edellytyksensä; 4) työn kuormitustekijät; 5) mahdollinen lisääntymisterveydelle aiheutuva vaara; 6) muut vastaavat seikat.
- 15. UEF // University of Eastern Finland Fysiologinen ja psyykkinen palautuminen •Fysiologisen palautumisen tarpeessa on kyse vireystason laskusta. Fysiologiseen palautumiseen auttaa parhaiten lepo, uni ja kevyt liikunta. •Psyykkisessä palautumisessa kyse on enemmän mielen virkistymisestä. Siihen parasta apua löytyy myönteisistä elämyksistä, vaihtelusta, onnistumisen kokemuksista ja myös kokemusten jakamisesta. •Palautumista ja elpymistä tapahtuu jo työpäivän aikana lounas- ja kahvitauoilla. Nämä mikrotauot ovat ”minilomia”, jotka edistävät jaksamista työpäivän aikana. •Työyhteisön myötätunto ja ystävällisyys edistävät palautumista.
- 16. UEF // University of Eastern Finland Työn psykososiaaliset kuormitustekijät 14.2.2014Työsuojelun vastuualue, ylitarkastaja Eini Hyttinen TYÖN JÄRJESTELYIHIN LIITTYVÄT KUORMITUSTEKIJÄT TYÖYHTEISÖN SOSIAALISEEN TOIMIVUUTEEN LIITTYVÄT KUORMITUSTEKIJÄT TYÖN SISÄLTÖÖN LIITTYVÄT KUORMITUSTEKIJÄT Esimerkiksi: - yksitoikkoinen työ - jatkuva valppaana olo - liiallinen tietomäärä - jatkuvat keskeytykset - kohtuuton vastuu - vaikeat vuorovaikutustilanteet asiakastyössä Esimerkiksi: - liiallinen tai liian vähäinen työn määrä - kohtuuton aikapaine työssä - vuorotyö, yötyö tai työhön sidonnaisuus - runsas työhön liittyvä matkustaminen - puutteet työvälineissä tai työskentely- olosuhteissa - epäselvät tehtävänkuvat, tavoitteet tai vastuut sekä epäselvä työnjako Esimerkiksi: - yksintyöskentely - toimimaton yhteistyö tai vuorovaikutus - huono tiedonkulku - esimiehen tai työtovereiden puutteellinen tuki - häirintä ja muu epäasiallinen kohtelu, tasapuolisen kohtelun vastainen tai syrjivä kohtelu
- 17. UEF // University of Eastern Finland
- 18. UEF // University of Eastern Finland
- 19. UEF // University of Eastern Finland
- 20. UEF // University of Eastern Finland Asiantuntijatyön työaika Asiantuntijatyössä työajan käsite – mitä siihen kuuluu, mitä ei – on epäselvä. Yleissivistys, oman alan seuraaminen, uusien asioiden oppiminen, kontaktien luominen, edustaminen, koulutus, kokoukset ja matkustaminen voivat olla välttämätön osa työtä, mutta ovatko kaikki työaikaa.
- 21. UEF // University of Eastern Finland Työaikatodellisuus asiantuntijatyössä Työ on muuttunut intensiivisemmäksi ja työpäivät ovat pidentyneet kaikissa kehittyneissä maissa. Valtaosa työssäkäyvistä joutuu työskentelemään tiukkojen aikataulujen mukaan. Enää ei ole vakiintuneita uria, vaan työelämän kaari koostuu mosaiikista. ”Työ läikkyy vapaajalle”
- 22. UEF // University of Eastern Finland Paine työajan pidentämiseen Tutkimusten mukaan työn itsenäisyys ja autonomia eivät tarjoa riittävästi suojaa työstä ja toimintaympäristöstä syntyviä vaatimuksia vastaan. Vaatimusten ja käytettävissä olevan ajan yhteensovittaminen saa aikaan ristipainetta, joka liittyy pelkoon oman työn ja vaadittavan osaamisen hallinnan menettämisestä. Syntyy tarve pidentää työhön käytettävää aikaa hallinnan tunteen saavuttamiseksi ja työmarkkina-aseman varmistamiseksi.
- 23. UEF // University of Eastern Finland Työ on henkilökohtaistunut •Erityisesti työn vastuun henkilökohtaistuminen Valmista ei tule ennen kuin työntekijä itse tekee. Juuri hän henkilökohtaisesti tietää, miten työ pitää tehdä. Siksi myös työaika ja työn ajoittaminen nähdään jokaisen omana asiana: työntekijä itse tietää, milloin jokin työ on mahdollista ja järkevintä tehdä. Virallinen työaika ei määritä työntekoa. Paradoksaalisesti työn henkilökohtaistuminen törmää työntekijöiden suureen riippuvuuteen toisistaan. Työn eteenpäin vieminen vaatii ratkaisevia tietoja monilta muilta työntekijöiltä. Soja Ukkola: Tietotyön työkaikakulttuurit – väitöskirja Lapin yo 31.5.2017Esityksen nimi / Tekijä 23
- 24. UEF // University of Eastern Finland Tulevaisuuden työajan idea Uudenlaisessa työaikakulltuurissa pärjääminen edellyttää: Työntekijöiltä aloitteellisuutta, luovuutta ja osaamista Kykyä taiteilla amebamaisen työn kanssa Työnantajalta joustavuutta työnteon tavoissa ja työajoissa Tavoite: Työntekijä voi antaa oman elämänsä kulloisistakin lähtökohdista parhaan työpanoksensa Tärkeää, että kutsumus ja sisäinen motivaatio, jopa intohimo säilyvät koko työuran aina vastavalmistuneesta eläköityvään.
- 25. UEF // University of Eastern Finland Työajat voidaan suunnitella terveyttä ja tuottavuutta tukeviksi 31.5.2017Professori Mikko Härmä/Työterveylaitos 25 Työnantajan tarpeet Toiminnallinen työaikasuunnittelu - Asiakkaiden ja kysynnän tarpeet - Operatiivinen tehokkuus Työntekijän tarpeet Yksilölliset tarpeet - Työn ja muun elämän yhteensovittaminen - Terveys ja työssä jaksaminen - Osatyökykyisten ja eri-ikäisten tarpeet Työvoiman määrä ja saatavuus Terveys ja hyvinvointi Tuottavuus
- 26. UEF // University of Eastern Finland
- 27. UEF // University of Eastern Finland Taivaallinen työaika Palautumisen, rentouden ja kiireettömyyden mahdollistava työaika viestii erilaisesta elämänmuodosta, jota aikamme kiirekulttuurin kyllästämä ihminen kaipaa. Työajan optimaalinen suunnittelu. Työaika voidaan järjestää paikallisesti palvelemaan sekä työnantajan etua että työntekijän omaa hyvinvointia. Johtaminen on taivaallisen työajan vipuvarsi, sillä tämä työaika voi toimia vain hyvin johdetussa työyhteisössä. Palautuminen työstä on keskiössä. Myötätunto ja ystävällisyys
- 28. UEF // University of Eastern Finland Luottamus on liima ja laasti, joka pitää työyhteisön koossa. Luottamus kollegaan, esimieheen tai alaiseen syntyy arjen pienistä teoista ja sanoista. Samat pienet teot voivat myös rikkoa luottamuksen. (Professori Taina Savolainen, Itä-Suomen yliopisto) Työaikaan liittyy paljon luottamusta edellyttäviä elementtejä Johtamisen oikeudenmukaisuus Luottamus
- 29. UEF // University of Eastern Finland Työ voimavarat Työelämän tutkimus on kehittynyt ongelmakeskeisestä lähestymistavasta työntekijän ja työyhteisöjen voimavaroja painottavaan suuntaan. Jari Hakanen 2014
- 30. UEF // University of Eastern Finland Työstä innostuminen on eri asia kuin kuormittumisoireiden puuttuminen (Keva) 30 Työn voimavarat Työn ilo ja innostuminen Työn laatu, sitoutuminen, työssä jatkamisen halu… Työn vaatimukset Stressi, työuupumus Heikentynyt terveys
- 31. UEF // University of Eastern Finland Sisäinen motivaatio Onko kutsumus vanhanaikainen käsite? Tänä päivänä puhutaan sisäisestä motivaatiosta: • Omaehtoisuus tarkoittaa valinnan- ja toiminnanvapautta. • Kyvykkyys tarkoittaa tunnetta aikaansaamisesta ja oppimisesta. • Yhteisöllisyys tarkoittaa tunnetta siitä, että on osa välittävää yhteisöä ja pystyy tekemään hyvää muille
- 32. UEF // University of Eastern Finland Työ autonomia voimavarana Kantavaa, tervettä ja kestävää vahvuutta on kyky elää ja toimia rennosti, läsnä ollen, uuvuttamatta itseään ja muita. Tehdä ja luvata sellaista, mitä syvimmiltään tahtoo ja mihin kykenee. Vaarallista vahvuutta on tahtoa ja luvata enemmän kuin mihin kykenee, yliarvioida halunsa ja kykynsä ja jäädä pahimmillaan oman arvionsa panttivangiksi. Isa Merikallio (2015)
- 33. UEF // University of Eastern Finland Työyhteisön ajanhallinnan keinoja •Mahdollisuus etätyöhön •Selkeät työtehtävät ja työnjako •Keskittymistä helpottava työyhteisö •Hyvä tiedonkulku yhteisistä aikatauluista •Vuosikello •Työtekoa tukevat kokouskäytännöt •Esimiehen tuki ajanhallinnassa •Toimivat tekniset sovellukset •Ajankäytön pelisäännöistä sopiminen Lähde: Fokus kateissa – aika palasina – ajanhallinnan verkko-opas https://www.ttl.fi/fokus-kateissa-aika-palasina/ 31.5.2017Esityksen nimi / Tekijä 33
- 34. UEF // University of Eastern Finland Yksilötason ajanhallinnasta organisaation yhteiseen aikaymmärrykseen 31.5.2017Esityksen nimi / Tekijä 34 Keskityttävä olennaiseen Jos työtä on liikaa, mikään ajanhallinnan menetelmä ei toimi Ymmärrys yhteisestä päämäärästä syntyy panostamalla organisaation eri osien vuorovaikutukseen Moniajosta on haittaa, kun organisaatio on jakanut käytettävissä olevat resurssit liian ohuesti samanaikaisesti käynnissä olevien hankkeiden kesken Aikaan kunnioittavasti suhtautuva organisaatio parantaa laadukkaan ajattelutyön edellytyksiä Linkki: https://www.ttl.fi/wp-content/uploads/2016/12/ajanhallinta-asiantuntijatyo.pdf
- 35. UEF // University of Eastern Finland Työn ja muun elämän rajapinta •Työn ja muun ajan välinen raja on keinotekoinen •Työntekijät eivät koe erillisiä työ- ja yksityiselämän ”minuuksia”. •Ihmisen kokonaishyvinvointi riippuu työelämän ja muun elämän roolien ja niihin liittyvien kuormitustekijöiden yhtäaikaisesta vaikutuksesta. •Puhutaan hyvän arjen hallinnasta, jota myös ympäristön tulisi tukea. Hakanen 2004
- 36. UEF // University of Eastern Finland Tavoitteena hyvän arjen hallinta Voitaisiinko työaika toteuttaa paikallisesti kehittämällä uudenlaisia työelämän pelisääntöjä puskuroimaan kiirekulttuurista aiheutuvia haittoja? Työpaikolla on kyettävä aidosti keskustelemaan työajoista ja niiden pelisäännöistä. Ajanhallinnan hanskaavat työpaikat ovat myös tuottavia! Ydinkysymys on arjen hallinta: työn, perheen ja vapaa-ajan yhteensovittaminen. Kokonaisuutena siihen liittyvät työn ja kodin lisäksi lähiympäristön hyvä suunnittelu, palvelujen saatavuus, liikenteen sujuvuus sekä ympäristön kokonaisvaltainen viihtyisyys ja turvallisuus – siis hyvä arki kokonaisuudessaan
- 37. UEF // University of Eastern Finland Lämmin kiitos! www.markettarantama.fi
- 38. UEF // University of Eastern Finland Lähteitä Antila J. 2005: Veteen piirretty viiva. Työn ja yksityiselämän välisen rajapinnan tarkastelua. Työpoliittinen tutkimus nro 272. Työministeriö. Hakapaino Oy. Helsinki. Fokus kateissa – aika palasina – ajanhallinnan verkko-opas https://www.ttl.fi/fokus-kateissa-aika-palasina/ Hakanen, J. 2004: Työuupumuksesta työn imuun: työhyvinvointitutkimuksen ytimessä ja reuna-alueilla. Työ ja ihminen tutkimusraportti 27. Tampereen yliopistopaino. Tampere Hakanen, J. 2009: Työn imua, tuottavuutta ja kukoistavia työpaikkoja? – Kohti laadukasta työelämää. Työsuojelurahasto Järvelin-Pasanen, S. 2014: Työajat ja sykevälivaihtelu opetus- ja hoitotyötä tekevillä naisilla. Itä-Suomen yliopisto. Kuopio Rantama, M. 2016: Taivaallinen työaika. Edita. Helsinki. Työterveyslaitos: www.ttl.fi Ukkola S. 2016: Tietotyön työaikakulttuurit. Lapin yliopisto 31.5.2017Esityksen nimi / Tekijä 38