24.10.2016, Terveellinen työ - Elämän eri vaiheissa -kampanjan tilaisuus, Kuopio.

1. Hyvinvointia työstä

2. Marjo Wallin, ft, TtT
erikoistutkija
© Työterveyslaitos | Marjo Wallin | www.ttl.fi
Elämän erivaiheet työpaikalla –
mitä tutkimuksissa todetaan?
3.11.2016 2

3. Muutos työura-ajattelumalleissa
Nuoruus
Koulutus
Aikuisuus
Työ
Vanhuus
Vapaa-
aika
3.11.2016 © Työterveyslaitos | Marjo Wallin | www.ttl.fi 3
Ikäeriytynyt
Työ
Vapaa-
aika
Koulutus
Ikäyhdentynyt
mm. Kuijpers & Scheerens 2006, Savickas ym. 2009

4. Mistä on työkaari tehty?
3.11.2016 © Työterveyslaitos | Marjo Wallin | www.ttl.fi 4

5. Työelämään kiinnittyminen
• Työelämään kiinnittyminen on uusien työntekijöiden
integroitumista työympäristöönsä ja tarvittavien
tietojen ja kokemuksen hankkimista, jota odotetaan
organisaation täysivaltaiselta ja osaavalta jäseneltä.
• Askeleet:
• Työtehtävien, taitojen ja käytäntöjen oppiminen =>
työssä suoriutuminen
• Työn tavoitteiden ja vastuiden oppiminen => roolin
selkeys
• Vuorovaikutussuhteiden rakentaminen työkavereihin ja
”porukoihin” pääseminen => sosiaalinen integraatio
3.11.2016 © Työterveyslaitos | Marjo Wallin | www.ttl.fi 5

6. Nuoret ja työelämään kiinnittymisen
erityispiirteet; työturvallisuus
• Nuorille (alle 25-vuotiaat) sattuu 50 % enemmän
työtapaturmia kuin muissa ikäryhmissä (Salminen, 2004; Kines 2013)
• Kunta-alan ja kaupan alan työoloja koskevien selvitysten
mukaan nuoremmat ikäluokat kokevat enemmän väkivaltaa tai
sen uhkaa asiakkaiden taholta työpaikalla.
• Nuorten työturvallisuutta voivat heikentää mm.
kokemattomuus sekä työturvallisuutta koskevan osaamisen
taso (Loughling & Frone 2004)
• Työpaikkatasoon vaikuttamisen lisäksi on tärkeää vahvistaa
nuorten omia valmiuksia työturvallisuuteen liittyen.
3.11.2016 © Työterveyslaitos | Esittäjän Nimi | www.ttl.fi 6

7. Asennetta työhön! –
valmennusmenetelmä
(Nykänen, Klemola & Vuori 2016)
• Työterveyslaitoksella kehitetyn menetelmän tarkoitus on
vahvistaa työuraansa aloittavien nuorten työturvallisuustaitoja.
• Menetelmän vaikutusmekanismi perustuu sosiaalis-
kognitiiviseen teoriaan (Bandura 1997; Jones & Wuebker 1993).
• Päätavoitteet ovat:
1. Lisätä valmistautuneisuutta työturvallisuuteen
2. Vahvistaa nuorten hallinnan tunnetta työturvallisuuteen
3. Vähentää riskiasenteita työturvallisuuteen liittyen
3.11.2016 © Työterveyslaitos | Esittäjän Nimi | www.ttl.fi 7

8. Menetelmän kuvaus
• Ensisijainen kohderyhmä on 3. vuoden opiskelijat toisen
asteen ammatillisessa koulutuksessa sekä nuoret työntekijät
työpaikoilla. Menetelmää voidaan soveltaa eri ammattialoilla.
• Työterveyslaitos kouluttaa työpaikkoja ja oppilaitoksia
menetelmän käyttöön.
• Valmennusohjelman laajuus on 12 tuntia. Ohjelman aikana
käsitellään työhön liittyviä vaara- ja haittatekijöitä sekä niiden
torjuntaa. Lisäksi tunnistetaan työturvallisuutta tukevia keinoja
ja harjoitellaan niiden käyttöönottoa.
3.11.2016 © Työterveyslaitos | Esittäjän Nimi | www.ttl.fi 8

9. Vaikuttavuustutkimus
• Asennetta työhön –valmennusmenetelmän vaikuttavuutta
arvioidaan satunnaistetussa kenttäkokeessa, johon on osallistunut 8
ammatillista koulutuksenjärjestäjää ja n. 500 opiskelijaa eri puolilta
Suomea.
• Tutkimustulokset julkaistaan vuonna 2017.
• Tulokset viittaavat siihen, että menetelmän käytöllä on myönteisiä
vaikutuksia nuorten työturvallisuusvalmiuksiin. Erityisesti
turvattomaan työskentelyyn liittyvien riskiasenteiden on havaittu
vähentyvän.
3.11.2016 © Työterveyslaitos | Esittäjän Nimi | www.ttl.fi 9

10. Eläkesiirtymiseen pitää valmistautua
• Eläkesiirtymä on Suomessa tabu, josta ei
työpaikalla puhuta
• Kriittistä osaamista häviää eläköitymisten myötä
• Ikästereotypiat vaikuttavat sekä työnantajien että
työntekijöiden asenteissa
• Haluttomuus palkata varttunutta työvoimaa,
eläkkeeltä työskentelyn mahdollistaminen vielä
harvinaista
• Osaamisen ja työmarkkinakelpoisuuden
ylläpitäminen haaste, jos ei haluja eikä
mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen työuran
loppuvaiheessa
=> Ikästereotypioita vastaan ”rokottaminen”
3.11.2016 © Työterveyslaitos | Marjo Wallin | www.ttl.fi 10

11. Mahdollisuudet
• Aikaisempaa tutkimusnäyttöä (Menestyväksi senioriksi;
Työuran uurtaja): työuranhallintaa voidaan vahvistaa
• lisäsi osallistujien uskoa siihen, että he pystyvät vastaamaan
työuransa haasteisiin ja selviytymään mahdollisista
vastoinkäymisistä. Työhön liittyvien tavoitteiden määrä ja
vastuullisuus omien asioiden hoidosta kasvoivat merkittävästi.
• Voimavaroja voidaan vahvistaa
• psyykkiset voimavarat lisääntyivät ja masennusoireet vähenivät.
Ennenaikaiselle eläkkeelle jäämisen aikomukset vähenivät
erityisesti niillä, jotka olivat lähimpänä vanhuuseläkeikää.
Ryhmästä hyötyivät eniten ne, joilla oli ennen sitä kohonnut
masennusoire- tai työuupumustaso. Myös pitkät
sairauspoissaolot vähenivät.
3.11.2016 © Työterveyslaitos | Marjo Wallin | www.ttl.fi 11
Vuori ym. 2012, Toppinen-Tanner ym. in press

12. Satunnaistettu kenttäkoe 2014-2017
17 organisaatiota
T1 alkukysely (n = 704)
Interventio (31 ryhmää)
T2 välittömät
vaikutukset
T3 seurantakysely 6kk
Kontrolli
T2 välittömät
vaikutukset
T3 seurantakysely 6kk
3.11.2016 © Työterveyslaitos | Kaisa Kirves | www.ttl.fi 12
Tilanne
31.5.2016
n=620
(88%)
n=293
(333)
(88%)

13. 1) Ryhmävalmennus
• 10-15 osallistujaa
• 4 x 4 tuntia
• Ohjaajan käsikirja ja osallistujan työkirja
• Ohjaajat fasilitoivat ryhmän toimintaa, ryhmä
itse tuottaa ratkaisut
2) Lukupaketti
• N. 40 sivua helppolukuisia artikkeleita samoista
teemoista, joita käsitellään
ryhmävalmennuksessa
• Linkkejä hyödyllisille nettisivuille
27.9.2016 © Työterveyslaitos | Kaisa Kirves | www.ttl.fi 13
Toteutus

14. 27.9.2016 © Työterveyslaitos | Kaisa Kirves | www.ttl.fi 14
49
48
48
44
27
11
5
18
10
4
0 10 20 30 40 50 60
ikäennakkoluulojen kohtaamiseen
mahdollisista muutostilanteista selviytymiseen
hyvinvoinnista huolehtimiseen
verkostojen hoitamiseen
urasuunnitteluun
paljon/erittäin paljon %
Menetelmä antoi välineitä...
Ryhmävalmennus (n = 320) Lukupaketti (n = 275)

15. Lähteet:
• Bandura, A (1997). Self-efficacy. The exercise of control. NY: W.H. Freeman and company.
• Jones, J & Wuebker, L (1993) Safety locus of control and employees accidents. Journal of
business and Psychology, vol 7, No 4.
• Kines, P., Framke, E., Salmi, A., & Bengtsen, E. (2013). Young workers’ occupational safety and
health risks in the Nordic countries (TemaNord 2013:569). Nordic Council of Ministers,
Copenhagen.
• Kuijpers & Scheerens (2006). Career competencies for the modern career. Journal of Career
Development, 32, 303-319.
• Loughlin, C & Frone, M.R (2004). Young workers occupational safety. In Barling, J & Frone, M.R
(eds.) The psychology of workplace safety (pp. 107-125). Washington, DC: American
psychological Association.
• Nykänen, M., Klemola, S & Vuori, J (2016) Asennetta työhön –valmennusmenetelmä.
Työterveyslaitos. Helsinki. www.ttl.fi/asennetta
• Salminen, S (2004) Have young workers more injuries than older ones? An international
literature review. Journal of Safety Research, 35, 513-521
• Savickas ym. (2009). Life designing: A paradigm for career construction in the 21st century.
Journal of Vocational Behavior 75, 239-250.
• Vuori, J., Toppinen-Tanner, S., & Mutanen, P.(2012). Effects of resource building group
intervention in work organizations on career management and mental health: Randomized
controlled field trial (RCT). Journal of Applied Psychology, 97, 273-286.
3.11.2016 © Työterveyslaitos | Marjo Wallin | www.ttl.fi 15

16. Kiitos!
tyoterveyslaitos@tyoterveys
@fioh
Tyoterveyslaitostyoterveysttl.fi