2. Lähtö-
kohtana
keväällä
julkaistu
raportti
Saikkonen, Paula; Hannikainen, Katri; Kauppinen, Timo; Rasinkangas,
Jarkko; Vaalavuo, Maria (2018):
Sosiaalinen kestävyys : asuminen, segregaatio
ja tuloerot kolmella kaupunkiseudulla
Helsinki: Raportti 2, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-084-6
4. Kestävän kehityksen monet määritelmät:
mistä kestävyydestä puhumme
Heikko Vahva
TaloudellinenEkologinen
Sosiaalinen ja kulttuurinen
Ekosysteemi
Sosiokulttuurinen
järjestelmä
Talous
5. Miksi
sosiaalinen
kestävyys?
× Sosiaalinen kestävyys jäänyt kestävän kehityksen ja erityisesti kestävän
kaupunkikehityksen tarkasteluissa vähemmälle.
× Kaupungit eivät itsestään selvästi ole kehityksen ajureita – keskustelu
voittajista ja häviäjistä koskee myös kaupunkeja.
× Raportin fokuksessa kaupunkiseudut (Helsinki, Tampere, Turku)
− Kaupunkiseudut mukautuvat ja pyrkivät vaikuttamaan eri tavoin
valtakunnan politiikan päätöksiin.
− Tuloerot kaupungeissa korkeammat kuin koko maan keskiarvo.
− Kaupunkien politiikkatoimet erilaisia – esim. asuntokysymys.
× Kestävä kaupunkikehitys edellyttää kaikkien osa-alueiden
huomioimisen,
− mutta kestävyyksien erilainen aikajänne politiikkatoimissa.
6. Tuloerojen kehitys Helsingissä, Turussa ja Tampereella
2004-2014 Gini-kertoimella mitattuna
Lähde:
URMI-data
10
15
20
25
30
35
40
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
Gini-
kerroin
Helsinki
Turku
Tampere
Koko Suomi
7. Sosiaa-
linen
kestävyys
× Raportissa tarkasteltu sosiaalisesta kestävyydestä asumista,
segregaatiota ja tuloeroja: tarkastelun ulkopuolelle jäävät palvelut. (ks.
Dempsey ym. 2011)
× Sosiaalisen kestävyyden parempi ymmärtäminen tukisi myös
kestävyyden muiden osa-alueiden toteutusta (esim. Vallance ym. 2011)
− Sosiaalinen kestävyys mahdollistaa pitkäjänteistä
päätöksentekoa tukemalla yhteiskunnallista luottamusta (esim.
varovaisuusperiaate)
× ”Arkipäivän ympäristöpolitiikka” – ympäristösuhteen kehitys
− Ihmisten tarpeet ja ympäristön yhteensovittaminen
− Ihmisten tarpeiden erottaminen haluista: hyvä elämä
− Ihmisten halut suhteessa ympäristöön
8. Siirtymiä
kestävään
kehityk-
seen?
× Otetaan monimutkaisuus vakavasti, hyväksytään ettei kaikista ilmiöistä
ole olemassa vielä informaatiota tai dataa, jota voisi jalostaa
esimerkiksi indikaattoritiedoksi.
× Tietopohjan jatkuva parantaminen vrt. aikajänne
× Poliittiset arvovalinnat näkyväksi vrt. tiedonkäyttö päätöksenteossa
× Kestävän kehityksen tavoitteiden konkretisointi paikallisista
lähtökohdista käsin, myös seuranta!
× Sukupolvivaikutukset mukaan päätöksentekoon.
× Monialaisesti vaikuttavat toimenpiteet.
9. Esityksen keskeisimmät lähteet
• Dempsey, Nicola, Bramley, Glen, Power, Sinéad & Brown, Caroline (2011) The Social Dimension of Sustainable
Development: Defining Urban Social Sustainability. Sustainable Development 19, 289–300.
• Heikkurinen, Pasi (2014) Kestävyyden käsitteen ulottuvuudet. Tieteessä tapahtuu 32(4): 10–16.
• Steffen, Will & Richardson, Katherine & Rockström, Johan & Cornell, Sarah E. & Fetzer, Ingo & Bennett, Elena
M. & Biggs, Reinette & Carpenter, Stephen R. & de Vries, Wim & de Witt, Cynthia A. & Folke, Carl & Gerten,
Dieter & Heinke, Jens & Mace, Georgina M. & Persson, Linn M. & Ramanathan, Veerabhadran& Reyers,
Belinda & Sörlin, Sverker (2015): Planetary boundaries: Guiding human development on changing planet.
Science 347 (6223), 736–737.
• Stiglitz, Joseph E., Sen Amartya & Fitoussi, Jean-Paul (2009) Report by the Commission on the Measurement of
Economic Performances and Social Progress progress revisited. Columbia University, IEP, OFCE Working Paper,
no. 2009-33.
• Vallance, Suzanne, Perkins, C. Harvey & Dixon, E. Jennifer (2011) Whati is social sustainability? A Clarification
of concepts. Georum 42, 342–348.