Sosiaalisen kestävyyden haasteet lähiyhteiskunnassa, Tapio SalonenSocca_osaamiskeskus
Professori Tapio Salosen (Malmön yliopistosto) esityksessä kerrotaan taloudellisen eriarvoisuuden lisääntymisen seurauksista yhteiskunnalle, miksi tietyt ihmisryhmät jäävät työelämän ja virallisten turvaverkkojen ulkopuolelle ja miten tilanteeseen voidaan vaikuttaa ja korjata yksikön, organisaatioiden tai rakenteiden avulla.
Kansalaistoimijoiden kritiikki ja vaihtoehdot aktiivipolitiikan viitekehyksessävvpulkka
Kansalaistoimijoiden kritiikki ja vaihtoehdot aktiivipolitiikan viitekehyksessä
Suomessa on harjoitettu 1990-luvun puolivälistä lähtien työvoima- ja sosiaalipolitiikkaa yhdistävää
aktiivipolitiikkaa, jonka seurauksena sosiaaliturvan tarveharkintaa, sanktioita ja vastikkeellisuutta
on asteittain lisätty. Tavoitteena on ollut purkaa työttömien kannustinloukkuja ja ehkäistä etenkin
nuorten ja pitkäaikaistyöttömien syrjäytymistä työmarkkinoille integroinnin avulla. Aktiivipolitiikan
myötä työttömyys on muuttunut rakenteellisesta ongelmasta yksilön henkilökohtaisiin valintoihin
palautuvaksi ilmiöksi.
Suomalainen aktiivipolitiikka on ollut osa kansainvälistä trendiä ja etenkin OECD:n ja EU:n rooli
aktiivipolitiikan muotoilijoina on ollut merkittävä. 2000-luvulta lähtien työvelvoitetta korostava
linja on voimistunut monen muun Euroopan maan tapaan myös Suomessa. Valmisteilla olevaa
osallistavan sosiaaliturvan mallia voikin pitää luontevana jatkumona viimeisen parin
vuosikymmenen aikana harjoitetulle politiikalle. Palkkatyön puutteen sijaan ongelmaksi on jälleen
määritelty syrjäytyminen ja toimeentulon turvaamisen sijaan pyritään osallistamaan.
Kartoitin elokuussa 2014 toteutetulla kvalitatiivisella verkkohaastattelulla (28 vastaajaa)
valmisteilla olevaa yhteiskuntapolitiikan pro gradu -tutkielmaani varten kriittisten
kansalaistoimijoiden mielipiteitä osallistavan sosiaaliturvan mallista. Ongelmallisena koettiin
etenkin uhkakuva halpa-/ilmaistyömarkkinoiden kehittymisestä sekä osallistamistoimenpiteiden
pakko-/orjatyötä muistuttava luonne. Molempia huolia yhdisti oletus työn palkattomuudesta.
Kansalaistoimijoiden mukaan mallille asetettuja tavoitteita tulisi edistää ennen muuta tarjoamalla
oikeita palkkatöitä ja parantamalla työttömien perusturvaa. Aktiivitoimenpiteiden pitäisi myös
perustua vapaaehtoisuuteen.
Arvioin esitelmässäni kansalaistoimijoiden esittämää kritiikkiä ja vaihtoehtoja teoriaohjaavasti
aktiivipolitiikan viitekehyksestä käsin, mutta otan myös huomioon osallistavaa sosiaaliturvaa
kehittävän työryhmän tuottaman aineiston sekä media-aineiston. Tärkein johtopäätökseni on, että
kyseessä ei ole paradigmamuutos, mutta uudistus ei myöskään ole täysin ongelmaton. Etenkään
työttömyysongelman ratkaisemiseksi se ei ole oikea työkalu.
Minna Kivipelto: Toimeentulotuen ja sosiaalityön uusi asento. Esitys Ojista allikkoon? Toimeentulotukiuudistuksen ensi metrit -kirjan julkistamisseminaarissa 30.9.2020
Tuija Korpela: Tulevien uudistusten tueksi –mitä vuoden 2017 toimeentulotukiuudistuksesta voidaan oppia? Esitys Ojista allikkoon? Toimeentulotukiuudistuksen ensi metrit -kirjan julkistamisseminaarissa 30.9.2020
Sosiaalisen kestävyyden haasteet lähiyhteiskunnassa, Tapio SalonenSocca_osaamiskeskus
Professori Tapio Salosen (Malmön yliopistosto) esityksessä kerrotaan taloudellisen eriarvoisuuden lisääntymisen seurauksista yhteiskunnalle, miksi tietyt ihmisryhmät jäävät työelämän ja virallisten turvaverkkojen ulkopuolelle ja miten tilanteeseen voidaan vaikuttaa ja korjata yksikön, organisaatioiden tai rakenteiden avulla.
Kansalaistoimijoiden kritiikki ja vaihtoehdot aktiivipolitiikan viitekehyksessävvpulkka
Kansalaistoimijoiden kritiikki ja vaihtoehdot aktiivipolitiikan viitekehyksessä
Suomessa on harjoitettu 1990-luvun puolivälistä lähtien työvoima- ja sosiaalipolitiikkaa yhdistävää
aktiivipolitiikkaa, jonka seurauksena sosiaaliturvan tarveharkintaa, sanktioita ja vastikkeellisuutta
on asteittain lisätty. Tavoitteena on ollut purkaa työttömien kannustinloukkuja ja ehkäistä etenkin
nuorten ja pitkäaikaistyöttömien syrjäytymistä työmarkkinoille integroinnin avulla. Aktiivipolitiikan
myötä työttömyys on muuttunut rakenteellisesta ongelmasta yksilön henkilökohtaisiin valintoihin
palautuvaksi ilmiöksi.
Suomalainen aktiivipolitiikka on ollut osa kansainvälistä trendiä ja etenkin OECD:n ja EU:n rooli
aktiivipolitiikan muotoilijoina on ollut merkittävä. 2000-luvulta lähtien työvelvoitetta korostava
linja on voimistunut monen muun Euroopan maan tapaan myös Suomessa. Valmisteilla olevaa
osallistavan sosiaaliturvan mallia voikin pitää luontevana jatkumona viimeisen parin
vuosikymmenen aikana harjoitetulle politiikalle. Palkkatyön puutteen sijaan ongelmaksi on jälleen
määritelty syrjäytyminen ja toimeentulon turvaamisen sijaan pyritään osallistamaan.
Kartoitin elokuussa 2014 toteutetulla kvalitatiivisella verkkohaastattelulla (28 vastaajaa)
valmisteilla olevaa yhteiskuntapolitiikan pro gradu -tutkielmaani varten kriittisten
kansalaistoimijoiden mielipiteitä osallistavan sosiaaliturvan mallista. Ongelmallisena koettiin
etenkin uhkakuva halpa-/ilmaistyömarkkinoiden kehittymisestä sekä osallistamistoimenpiteiden
pakko-/orjatyötä muistuttava luonne. Molempia huolia yhdisti oletus työn palkattomuudesta.
Kansalaistoimijoiden mukaan mallille asetettuja tavoitteita tulisi edistää ennen muuta tarjoamalla
oikeita palkkatöitä ja parantamalla työttömien perusturvaa. Aktiivitoimenpiteiden pitäisi myös
perustua vapaaehtoisuuteen.
Arvioin esitelmässäni kansalaistoimijoiden esittämää kritiikkiä ja vaihtoehtoja teoriaohjaavasti
aktiivipolitiikan viitekehyksestä käsin, mutta otan myös huomioon osallistavaa sosiaaliturvaa
kehittävän työryhmän tuottaman aineiston sekä media-aineiston. Tärkein johtopäätökseni on, että
kyseessä ei ole paradigmamuutos, mutta uudistus ei myöskään ole täysin ongelmaton. Etenkään
työttömyysongelman ratkaisemiseksi se ei ole oikea työkalu.
Minna Kivipelto: Toimeentulotuen ja sosiaalityön uusi asento. Esitys Ojista allikkoon? Toimeentulotukiuudistuksen ensi metrit -kirjan julkistamisseminaarissa 30.9.2020
Tuija Korpela: Tulevien uudistusten tueksi –mitä vuoden 2017 toimeentulotukiuudistuksesta voidaan oppia? Esitys Ojista allikkoon? Toimeentulotukiuudistuksen ensi metrit -kirjan julkistamisseminaarissa 30.9.2020
Nuorisotyö ja sosiaalinen media osa 1 keskittyy Facebookin käyttöön nuorisotyöllisenä välineenä. Tämä on ensimmäinen julkaistu versio ja ohjetta päivitetään ajan mittaan. Oppaan ovat tehneet yhteistyössä Hyvinkään, Porin ja Helsingin nuorisotoimet sekä Netari.fi-hanke.
Joukot hommissa. Museoalan teemapäivät 2014Demos Helsinki
Outi Kuittisen puheenvuoro joukkojen ja yhteisöiden kanssa toimimisesta Museoalan teemapäivillä 11.9.2014 otsikolla "Joukot hommissa
Miksi osallistaa, miksi ihmiset osallistuvat, miten se käy – ja miten siinä voi käydä?"
Keynote speech by Outi Kuittinen on working with crowds and communities at the conference of Finnish museums.
Nuorisotyö ja sosiaalinen media osa 1 keskittyy Facebookin käyttöön nuorisotyöllisenä välineenä. Tämä on ensimmäinen julkaistu versio ja ohjetta päivitetään ajan mittaan. Oppaan ovat tehneet yhteistyössä Hyvinkään, Porin ja Helsingin nuorisotoimet sekä Netari.fi-hanke.
Joukot hommissa. Museoalan teemapäivät 2014Demos Helsinki
Outi Kuittisen puheenvuoro joukkojen ja yhteisöiden kanssa toimimisesta Museoalan teemapäivillä 11.9.2014 otsikolla "Joukot hommissa
Miksi osallistaa, miksi ihmiset osallistuvat, miten se käy – ja miten siinä voi käydä?"
Keynote speech by Outi Kuittinen on working with crowds and communities at the conference of Finnish museums.
Nuorisotyön merkityksen ja eetoksen pohdintaa, Allianssiristeily 1998Petri Cederlöf
Nuorisotyön yhteiskunnallinen merkitys - julkaisu ym.
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Nuoriso/nuorisoasiain_neuvottelukunta/julkaisut/muut_tutkimukset/Nuorisotyxn_merkitys.pdf
Avoin, joukkoistava, aktivismia hyödyntävä kaupunki, Maija Faehnle, Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden laitos ja Suomen ympäristökeskus & Pasi Mäenpää, Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden laitos
Artikkeli viestintäleirmallista tulevaisuuden tekemisenä.
Artikkelissa käisiteellään vuorovaikutusyhteiskuntaa, ihmisen olemassaolon peustarpeita ja viestintävalmiuksia. Kerrotaan, miten liestintäleirit vastaavt näihin perustarpeisiin-
Similar to Rakenteellisen sosiaalityön aika - Sosiaalisen raportoinnin uusi tuleminen / Marjaana Seppänen (20)
Aikuisille soveltuvan psykososiaalista kokonaishyvinvointia kartoittavan mittarin esittely. Mittarin ovat kehittäneet pääkaupunkiseudun kuntien aikuissosiaalityön asiantuntijat ja Soccan tutkija Petteri Paasio.
Teos sisältää Pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksen kehittämisyksikkö VKK-Metron leikin kehittämiskauden keskeiset oivallukset ja liikahdukset. Leikki ei enää istahda ja nuupahda omaan ryhmätilaan, vaan kiemurtelee liikuntasaliin koko talon yhteiseksi leikkikokemukseksi, hypähtelee lähimetsään jokapäiväiseksi kertomuspedagogiseksi tapahtumaksi ja sitoo perheet yhteiseen puuhailtapäivään.
Leikkiä ja leikillisiä oppimisympäristöjä kehitettiin vuosina 2014-2016.
Teos sisältää leikin kehittämiskauden keskeiset oivallukset ja liikahdukset. Leikki ei enää istahda ja nuupahda omaan ryhmätilaan, vaan kiemurtelee liikuntasaliin koko talon yhteiseksi leikkikokemukseksi, hypähtelee lähimetsään jokapäiväiseksi kertomuspedagogiseksi tapahtumaksi ja sitoo perheet yhteiseen puuhailtapäivään.
Towards humane organizations -Ethics of Care in Encountering Families with In...Socca_osaamiskeskus
This document discusses the need for more humane social work practices that focus on relationships and care rather than risk and bureaucracy. It argues that current child protection systems often fail to address the underlying psychosocial problems facing families and instead focus solely on intervening and removing children. The concept of an "ethic of care" is presented as an alternative framework that stresses interdependence, vulnerability, and responsibility towards others. The document calls for organizational reforms that give families more support and choice, repair relationships rather than rupture them, and make the well-being of children and families the highest priority.
Johtava sosiaalityöntekijä ja sosiaalityön jatko-opiskelija Teija Karttunen
Puheista tekoihin! Ylisukupolvisten ongelmien kohtaaminen ja
ehkäiseminen lastensuojelussa ja sosiaalipalveluissa -seminaari
6.11.2015
Laste kaltoinkohtelun tunnistaminen ja pysäyttäminen - kansainvälisen kirjall...Socca_osaamiskeskus
Professori Eija Paavilainen, Tampereen yliopisto
Puheista tekoihin! Ylisukupolvisten ongelmien kohtaaminen ja
ehkäiseminen lastensuojelussa ja sosiaalipalveluissa -seminaari
6.11.2015
Professor Kate Morris
Puheista tekoihin! Ylisukupolvisten ongelmien kohtaaminen ja
ehkäiseminen lastensuojelussa ja sosiaalipalveluissa -seminaari
6.11.2015
Kehittämispäällikkö Laura Yliruka, Soccan Heikki Waris -instituutti
Puheista tekoihin! Ylisukupolvisten ongelmien kohtaaminen ja
ehkäiseminen lastensuojelussa ja sosiaalipalveluissa -seminaari
6.11.2015
Vaikuttavuus ikäihmisten palveluissa – käsite, mittaaminen ja empiirisiä esim...
Rakenteellisen sosiaalityön aika - Sosiaalisen raportoinnin uusi tuleminen / Marjaana Seppänen
1. MARJAANA SEPPÄNEN
M A R J A A N A . S E P P Ä N E N @ U L A P L A N D . F I
K I I T O K S E T : A N N E L I P O H J O L A J A M E R J A
L A I T I N E N
P Ä Ä K A U P U N K I S E U D U N P R A K S I K S E N
O P P I M I S V E R K O S T O 2 5 . 5 . 2 0 1 5
Rakenteellisen sosiaalityön aika
Sosiaalisen raportoinnin uusi tuleminen
2. Is this any more true?
We think structurally
but act individually”
3. Lastensuojelun
työntekijöiden suut
tukitaan? – ”Nolaamista,
eristämistä”
(…) Yle kertoi tällä viikolla, että Tampereen
lastensuojelun vetoomus lisärahan saamiseksi
kaikui kuuroille korville. Kuopion
sosiaalityöntekijät puolestaan varoittivat jo
kesällä kaupunkia lastensuojelun tilanteesta.
Kuopiossa sattui noin viikko sitten
lapsisurmatapaus. (…) Jenni Tamminen, Uusi Suomi
29.11.2014
4.
5. Esitys perustuu teoksen artikkeleihin:
Anneli Pohjola, Merja Laitinen & Marjaana
Seppänen: Rakenteellinen sosiaalityö aikakauden
haasteena
Anneli Pohjola, Merja Laitinen & Marjaana
Seppänen: Rakenteellisen sosiaalityön
jäsentyminen
Teoksessa Pohjola, Laitinen & Seppänen (toim.)
(2014) Rakenteellinen sosiaalityö. Unipress.
6. Kirjan tausta-ajatukset:
Sosiaalityön tavoitteissa ja käytännön toiminnassa on
kaksoissidos: sen lähtökohtana on rinnakkain sekä
i) asiakkaaksi tulevien yksilöiden, perheiden ja ryhmien
auttaminen ja tukeminen että
ii) yhteiskunnalliseen ajatteluun, palveluihin ja
päätöksentekoon vaikuttaminen.
Yhteistä näille molemmille on sosiaalityön perusfunktiona
oleva muutostyö ihmiselle epäsuotuisten tilanteiden ja
olosuhteiden parantamiseksi.
7. Rakenteellisen sosiaalityön käsite syntyi 1970-luvulla,
mistä lähtien se on ollut esillä sosiaalityön
kansainvälisessä keskustelussa.
Kytkös kriittiseen todellisuussuhteeseen ja
tutkimusperinteeseen
Käsitteen hahmottamiseen on liittynyt kaksi juonnetta;
yhtäältä on kyse asiakkaana olevien huono-osaisten ryhmien
asian ajamisesta ja heidän valtaistamisestaan toimimaan
olosuhteiden parantamiseksi ja
toisaalta kyse on ollut toiminnasta yhteiskunnallisten
rakenteiden muuttamiseksi.
8. Rakenteellisen sosiaalityön haasteet
1990-luvun laman aikana ja rakenteellisen
murroksen keskellä yksilötason suuntautuminen
vahvistunut sosiaalityössä
Nyt sosiaalityön kenttä muutospaineiden keskellä:
vaikuttavuus- ja tilivelvollisuusvaateet sekä
ohjelmallinen ja strateginen työn kehittäminen
Taustalla myös globaalit muutosprosessit
Uusi sosiaalihuoltolaki: kunnan velvoite
rakenteelliseen sosiaalityöhön
9. Sosiaalityön haasteet
Sosiaalityölle haasteeksi noussut toisin katsominen
ja toimiminen
Suomalaisen sosiaalityön paradoksaalinen suhde
rakenteelliseen orientaatioon
Palvelujärjestelmään kiinnittymisen kautta ”aitiopaikka”
Osana järjestelmää vaikeus tuoda kriittistä näkökulmaa:
”Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat”
Työn ytimessä muutos: mitä ja millaista muutosta
tarkoitetaan, minkä tai keiden muuttamiseen työssä
suuntaudutaan?
10. Rakenteellisesta sosiaalityöstä piirtyvä kuva
Toiminnallisena tavoitteena muutos ja siihen
vaikuttaminen
Ilmenee ja toteutuu työn prosesseissa eri toimintatasoilla:
yhteiskunnallisella, yhteisöllisellä, institutionaalisella sekä
kansalaisten ja asiakkaiden tasolla
Muutosta tukevina yläkategorioina jäsentyvät
rakenteellisen sosiaalityön toiminnallinen perusta ja
käyttöpääoma
11.
12.
13. Toiminnan perusta (1)
Ymmärrys rakenteista
Keskeistä se, mitä rakenteilla ymmärretään
Rakenteet voivat olla toiminnallisia, institutionaalisia tai
ideologisia ja niiden rajapinnoille asettuvia
Sosiaalityön konkreettisissa toimintaympäristöissä
korostuvat paikalliset rakenteet
Rakenteisiin kiinnittyvät toiminnalliset lähtökohdat
Kontekstuaalisuus
Kulttuurisuus
Yhteisöllisyys
Osallisuus
14. Toiminnan perusta (2)
Rakenteellisen työn toimintaperiaatteet ja arvot
Sosiaalityön yleiset eettiset periaatteet
Vahvempi radikaali painotus
Lähtökohtana kansalaisen perus- ja sosiaaliset oikeudet,
oikeudenmukaisuuden toteutuminen
Kriittisyys
Oikeudenmukaisuuden ja kriittisyyden periaatteet
>vastuullisuus ja kantaaottavuus
15.
16. Toiminnan käyttöpääoma
Tietoperusta
Tieto yhteiskunnallisista muutostekijöistä, paikallisista
sosiaalisista ilmiöistä ja ongelmista sekä ymmärrys
palvelujärjestelmän kehittämistarpeista
Tiedon tuottaminen kansalaisten ja asiakkaiden elinoloista
elinehto rakenteelliselle sosiaalityölle (useita toimijoita)
Lisäksi tarvitaan tietoa sosiaalityön toimintatavoista,
menetelmistä ja asemasta
Ajallisuus
Valta
Rakenteellisessa työssä vallan elementtejä pyritään
valjastamaan toiminnan käyttövoimaksi (vaikuttaminen)
Myös empowerment-näkökulma
17.
18. Rakenteellisen sosiaalityön asiantuntijuus
Em. tekijät yhdessä muodostavat rakenteellisen
sosiaalityön sisällön, tärkeää
Paikallisten reunaehtojen ja olosuhteiden tuntemus ja
kyky toimia niiden ja sosiaalisen kokonaisnäkökulman
puolesta
Osallisuus keskusteluissa
Vahva eettinen sitoutuminen
Suhteissa oleminen, jaettu työ yhdessä toisten
toimijoiden kanssa
19. Onko nyt rakenteellisen sosiaalityön aika?
Epätasa-arvoisuuden kasvu kansallisesti ja
kansainvälisesti ei ratkea yksilöiden, perheiden ja
yhteisöjen kanssa tehtävällä työllä
Murroksen aikakausi edellyttää aiempien
toimintamallien lisäksi uudenlaista osaamista ja
asiantuntijuutta
Kohta julkistettavan hallitusohjelman linjauksien
suuri merkitys
Uudenlaiset mahdollisuudet vaikuttaa
Esimerkkinä Sosiaalinen tekijä –blogi
http://sosiaalinentekija.wordpress.com/
20. - Y K S I R A K E N T E E L L I S E N S O S I A A L I T Y Ö N
M E N E T E L M Ä
Sosiaalinen raportointi
21. Vihdoinkin vakiintumassa?
Sosiaalisen raportoinnin käsite vakiintumassa:
Yhteiskunnalliset muutokset: paine rakenteelliseen työhön
Lainsäädännön tuki
Innostus mallien kehittämisessä
Asiakkaiden osallisuus
Kolme sosiaalisen raportoinnin muotoa (Hussi
2005)
Asiakasraportointi
Horisontaalinen raportointi
Vertikaalinen raportointi
22. Tuottaako vertikaalinen raportointi tulosta?
Kriittisiä kysymyksiä (Laura Tiitinen 2015):
Aikansa elänyt?
Organisaation sisällä sosiaalisen raportoinnin tietoa välitetään
viestintähierarkioita pitkin: monta vaientamisen paikkaa?
Avoin tiedonvälitys suoraan julkisuuteen?
23. Viisi vaientamisen tapaa
Sosiaalialan työntekijöiden julkiseen viestintään
kohdistuvat sananvapauden rajoittamisen ja
vaientamisen käytännöt (Tiitinen & Kauppi 2014,
Oikeus 2/2014)
Vaientamista tapahtui
Kieltämällä julkinen viestintä ennakkoon
Rankaisemalla sosiaalisesti – uhkailu ja irtisanominen
Pelon ilmapiirillä ja hiljaisuuden kulttuurilla
Palveluviestinnän sensuroinnilla
Viestinnän mitätöinnillä
24. Mikä tieto? Kenen tieto? Missä muodossa?
Tieteellisen tiedon rajat
Tiedon kontekstisidonnaisuus
Käytäntö vahvasti mukana
Eri tahojen osallisuus
Kriittisen tiedon tuottamisen rajat
Sosiaalityön johtamisen näkökulma
Globalisoituvan, digitaalisoituvan maailman
”tietomyrskyt”
(vrt. Aulikki Kananoja 2010)