Tyttöjen ja naisten ympärileikkauksen estämisen toimintaohjelman toimeenpano 15.11.2016 Päivi Hoffren

1. MAUSTE -hankkeen tuloksista -
Maahanmuuttajien seksuaaliterveyden ja
turvataitojen edistäminen
Päivi Hoffrén, TtM, lehtori , Savonia-ammattikorkeakoulu
Riitta Ala-Luhtala , TtM, lehtori, kliininen seksologi (NACS), psykoterapeutti (ET)

2. MAUSTE-hankkeen tavoitteet
• Maahanmuuttajien seksuaaliterveyden ja turvataitojen edistämisen –hankkeen (MAUSTE-hanke 2015-2016)
tavoitteena on ollut ennaltaehkäistä maahanmuuttajien seksuaali- ja lisääntymisterveyden ongelmia
tehostamalla ammattilaisten monikulttuurista seksuaaliterveyden osaamista.
• Hankkeessa on lisäksi pyritty kaventamaan väestöryhmien välisiä terveyseroja vahvistamalla
maahanmuuttajien seksuaaliterveyden sekä turvataitojen-osaamista
• Samalla haluttiin lisätä fertiili-ikäisten maahanmuuttajanaisten seksuaaliterveyspalvelujen käyttöä sekä
erityisesti maahanmuuttajamiesten osallistumista palvelujen käyttöön.
• Projektipäällikkö Riitta Ala-Luhtala, JAMK ja Päivi Hoffrén Savonia-amk on vastannut Savonia-amk:n osalta ja
hyvä yhteistyö
• Hankkeen rahoitus STM (Terveyden edistämisen määräraha), hankkeen hallinnoija Jyväskylän
ammattikorkeakoulu ja Savonia ammattikorkeakoulu partnerina

3. Mauste-hankkeeseen liittyvä haastattelututkimus
• Toteutettiin syksy 2015 (( Riitta Ala-Luhtala ja Anjana Hundal 2015)
• Haastateltavia saatiin monien eri kanavien kautta; hankkeessa mukana olevien yhteistyökumppaneiden
avustuksella, erilaisista maahanmuuttajille suunnatuista tilaisuuksista, maahanmuuttajien face book
ryhmästä sekä maahanmuuttajien valmistavasta opetuksesta vastaavasta oppilaitoksesta.
• Haastattelut tehtiin suomen ja tarvittaessa englannin kielellä (kyselylomake). Kaikille haastateltaville ei ollut
selvää mitä seksuaalisuus, seksuaalioikeudet, turvataidot sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelut
tarkoittavat. Haastattelun yhteydessä näitä käsitteitä pyrittiin selventämään heille.
• Haastateltavat olivat iältään 23–40 vuotiaita, suurin osa naimisissa olevia ja asuneet Suomessa 6 kuukaudesta
10 vuoteen.
• Haasteltavat olivat kotoisin Iranista, Pakistanista, Somaliasta, Nepalista, Bangladeshista, Kiinasta, Thaimaasta,
Filippiineiltä, Sudanista, Ghanasta, Kurdistanista, Burmasta, Indonesiasta, Ranskasta, Yhdysvalloista,
Venäjältä, Portugalista, Ukrainasta, Espanjasta, Iso-Britanniasta ja Turkista.
• Haastatteluun osallistui miehiä n=17 ja naisia n= 27. Varsinainen tutkimus ja tarkemmat tiedot ovat saatavilla
MAUSTE-hankkeen sivuilla osoitteessa www.jamk.fi/mauste.

4. Haastattelututkimuksen keskeisimpiä tuloksia
• Vastaajat kokivat, että heillä oli vähän tietoja seksuaali- ja lisääntymisterveydestä. Erityisesti Aasiasta ja
Afrikan maista tulleet eivät olleet saaneet mitään tietoa tai ohjausta seksuaali- ja lisääntymisterveydestä.
• Vastaajista enemmistö oli tietoisia tasa-arvosta ja oikeudesta päättää seksuaalielämästä sekä lisääntymisestä,
silloin kun he ovat Suomessa.
• Kysyttäessä seksuaalisesta tasa-arvosta ja seksuaalisesta väkivallasta heidän kotimaassaan, suurin osa heistä,
jotka tulivat maista, joissa on vahva uskonnollinen ja kulttuurinen kontrolli, vastasivat, että tasa-arvoa miehen
ja naisen välillä ei ole. Naisella ei myöskään ole oikeutta päättää siitä, haluaako lasta tai ei. Jotkut
haastateltavista toivat esille miesten käyttävän seksuaalista väkivaltaa merkkinä miehisyydestä, miehen
kunniasta ja kostosta.
• Haastatteluissa tuli vastaajien kertomuksissa esille, että heidän kotimaassaan (Aasian ja Afrikan maat) nuoria
tyttöjä joutuu hyvin vanhojen miesten vaimoiksi. Miehet saattavat kiduttaa heitä raa`asti seksuaalisesti. Tytöt
traumatisoituvat ja tekevät itsemurhia. Osaa tytöistä pakotetaan myös prostituution jostain asiasta
rangaistuksena.
• Suurin osa vastaajista eivät tienneet seksuaalioikeuksista mitään. Miehet olivat myös kiinnostuneita
tietämään lisää omista oikeuksistaan. Erityisesti Thaimaasta, Filippiineiltä ja afrikkalaisista maista tulleet
naiset, joilla oli suomalainen puoliso, olivat hyvin kiinnostuneita tietämään enemmän seksuaalioikeuksistaan.

5. Haastattelututkimuksen keskeisimpiä tuloksia
• Suurin osa vastaajista tiesivät Suomessa oman lääkärinsä, terveydenhoitajan neuvolasta tai oman alueen
sosiaalityöntekijän.
• Monet neuvolapalveluja käyttävistä ajattelivat, että neuvolassa tehdään ainoastaan lapsen vuositarkastus, ja
siellä ei ole mahdollisuutta puhua muista asioista. Kaikki vastaajat halusivat tietää enemmän palveluista, joita
heillä on mahdollisuus käyttää.
• Moni vastaaja koki kuitenkin vaikeaksi puhua seksuaaliterveyteen liittyvistä asioista muun muassa lääkärin
kanssa. Heidän mukaansa puhumiseen liittyy häpeää. Osa vastaajista koki hyötyvänsä enemmän
keskusteluista toisen (vertaisen) maahanmuuttajan kanssa kuin ammattihenkilön.
• Vastaajat halusivat lisää tietoa tasa-arvosta ja miehen sekä naisen oikeuksista Suomessa. Tietoa toivottiin
lisää Suomalaisesta kulttuurista ja asenteista naisia kohtaan, lisäksi perheen oikeuksista ja velvollisuuksista
koskien molempia vanhempia.
• Lisää tietoa tarvittiin seksuaalirikollisuudesta ja siihen liittyvistä laeista sekä seksuaalisesta väkivallasta ja
niihin liittyvistä palveluista (esim. turvakoti). Lasten oikeuksista ja turvataidoista haluttiin tietää lisää.
• Tietoa toivottiin myös terveys, - sosiaali- ja psykologipalveluista.

6. Hankkeessa pidetyt ryhmät ja osallistujat:
Tavoite :Toteutetaan maahanmuuttajien vanhemmuus, parisuhde ja turvataito - teemalliset miesten ja naisten
vertaisryhmät ja perhevalmennukset. ( Kaksi 8 hengen vertaisryhmää 2015-2016 aikana). Yhteistyökumppaneiden
kautta saadaan osallistujat. Naisten ja tyttöjen ryhmät eripituisia tapaamiskertoja (1-3 kertaan):11 ryhmää, osallistujia
yhteensä 100
• Miesten ja naisten ryhmät eripituisia tapaamiskertoja (1-6 kertaa): 12 ryhmää, osallistujia yhteensä noin 200 (14-55
vuotiaita)
• Nuoret 57 osallistujaa (14-18 vuotiaita)
• Perhevalmennusryhmät toteutuivat Jyväskylässä ja Kuopiossa
• Osallistujat monista eri maista: Irak, Iran, Somalia, Afganistan, Pakistan, Venäjä, Filippiinit, Thaimaa, Kongo
Teemana: seksuaaliterveys ja seksuaalisuus, seksuaalioikeudet, parisuhde ja seurustelu, nuorille murrosikään liittyvät
asiat, vanhemmuus, seksuaalinen väkivalta, turvataidot, Suomen lakiin liittyviä asioita, ehkäisy, lapsettomuus ja
sukupuolitaudit, seksuaali- ja lisääntymisterveyden palvelut.
Yhteistyökumppanit: Gloria monikulttuurisuuskeskus, Jyväskylän kristillinen opisto, Jyväskylän aikuisopisto, Avaimet
onnistumiseen projekti (Jyväskylä), Huhtasuo projekti (Jyväskylä), Jyväskylän kaupunki kotouttamispalvelut, Sakky
(Kuopio), Pohjois-Savon opisto, Suonenjoen vastaanottokeskus, Petäjäveden vastaanottokeskus, Viikinhovi nuorten
turvapaikanhakijoiden yksikkö, Säynätsalon tukiasumisyksikkö
Vakiintuneet käytännöt: Gloria, kotouttamispalvelut, vastaanottokeskukset- nuoret 14-18 vuotiaat

7. 3.5
3.36
3.46
3.43
3.68
3.5
3.54
1 2 3 4
Ryhmän keston pituus oli sopiva
Aihe oli mielenkiintoinen
Aihe oli tärkeä
Ryhmässä oli helppo puhua
Sain uutta tietoa
Vastasiko tapaaminen odotuksiasi
Ohjaajat onnistuivat tehtävässä
Nuorten miesten (14-18 v) ryhmätoiminnan palautteet
N=28
1Täysin eri mieltä, 2 Jokseenkin eri mieltä,3 Jokseenkin samaa mieltä, 4 Täysin samaa mieltä

8. Palautteita ryhmät (18-55 vuotiaat)
• Mauste-hankkeen eräässä ryhmässä kuulosti voimaannuttavalta ryhmäläisten kommentti ”otamme sen molemmista
kulttuureista, sen mikä toimii”.
• Ryhmän jäsenet totesivat, että oli hyvä olla suomalaisten naisten ohjaamassa ryhmässä. Tällöin he saattoivat opetella
suomen kieltä sekä kuulla ja nähdä suomalaisia naisia.
• Suomalainen parisuhde koettiin vaikeaksi. Siinä nähtiin paljon ristiriitaisuutta – ja ”kokivat kaiken hajoavan helposti”.
• Ryhmissä keskusteltiin siitä mikä tekee hyvää ja mikä aiheuttaa pahaa. Lisäksi pohdittiin yhtäläisyyksiä sekä eroavaisuuksia
länsimaiseen kulttuuriin ja heidän arkielämäänsä. Ryhmäläiset kuvasivat monella tavalla omaa oloaan, kuten terveyden
tilaansa tai kehollisia muutoksiaan ja kokemuksiaan.
• Yleisempänä toiveena, erityisesti naisten ryhmissä, oli seksuaaali- ja lisääntymisterveyden palveluista kertominen.
• Monilla oli hyvin erilaisia terveysongelmia, joihin he halusivat tietoa ja palveluja. Lapsettomuuteen liittyvät kysymykset,
parisuhteen ongelmat ja erimuotoinen koettu väkivalta oli haluttu puheenaihe.
• Palautteissaan he kokivat seksuaaliterveyden aihealueen käsittelyn ja yhdessä puhumisen olleen tärkeää, koska saivat uutta
tietoa ja näkemystä omaan elämäänsä.

9. Palautteita ryhmät
• Nuorille pojille ja tytöille (14 -18 vuotta) järjestetyissä ryhmissä osallistujia oli
yhteensä 57.
• He saivat tietoa mm. seksuaalisuudesta, seksuaalioikeuksista, seksuaalisuuden
monimuotoisuudesta, seurustelusta, seksuaalisuutta loukkaavasta väkivallasta,
pornosta, ehkäisystä, sukupuolitaudeista ja seksuaaliterveyspalveluista. Lisäksi he
saivat tietoa turvataidoista. Nuoret harjoittelivat mm. tunnistamaan omia rajojaan
ja miten kunnioittaa omia sekä toisten rajoja. Rajojen tunnistamisella pyrittiin
lisäämään turvallisuuden tunnetta.
• Ryhmissä keskusteltiin siitä, mitä pitää tehdä, jos kiusataan ja miten turvataidot
auttavat toimimaan hankalissa tilanteissa. Ryhmässä pohdittiin muun muassa
hyvän olon tuottamista, mukavien asioiden ajattelemista ja lohdutuksen
pyytämistä toiselta.

10. Palautteita ryhmät
• Nuoria askarrutti seurusteluun, rakastumiseen, seksiin, ehkäisyyn ja sukupuolitauteihin liittyvät kysymykset.
Myös erilainen avioliitto- ja rikoslaki oli käsiteltävien toiveiden listalla. Porno oli monelle tuttu asia, mutta
erityisesti poikien mielestä suomalaisten naisten niukka pukeutuminen hämmensi. Nuoret ottivat rohkeasti
esille muun muassa itsetyydytyksen. Heillä oli moninaisia vääriä käsityksiä asiasta, ja monelle oli helpotus
kuulla, että itsetyydytys ei ole rikollista tai, ettei siitä sairastu, jos sitä harrastaa.
• Suullisissa palautteissa nuoret toivoivat, että erityisesti seurustelusta olisi puhuttu vielä enemmän. Suurin osa
koki suomalaisten vapaamman suhtautumisen seurusteluun hyväksi.
• Ryhmäläiset kokivat, että ryhmätapaamisista oli ollut heille hyötyä. He olivat oppineet uutta. Uutta tietoa
ryhmäläiset kokivat saaneensa eri ehkäisymenetelmistä, suojaikärajasta, netissä käyttäytymisestä,
tiedonhausta ja siitä miten ”pitää tehdä eri tilanteissa esim. jos ongelmia tyttöystävän kanssa”. Nuoret
kokivat suhtautuvansa seksuaalisuuteen liittyviin asioihin nyt avoimemmin.
• Tärkeäksi asiaksi todettiin puhumisen helppous tapaamisten aikana. Kaikki kokivat, että ryhmässä oli ollut
helppo puhua. Suurin osa koki tärkeäksi myös sen, että omista asioista sai puhua luottamuksellisesti, sai
esittää kysymyksiä ja niihin sai vastauksia sekä sai olla oma itsensä.

11. Mauste- koulutus Jyväskylä ja Kuopio
Tavoite: Seksuaalikasvatuskoulutus ammattilaisille. Osallistujina neuvolan, koulu- ja opiskelijaterveyden, maahanmuuttajapalveluiden, kristillisen ja
ammattiopiston ammattilaiset, kirkon työntekijä, kätilö-opiskelijoita, kolmannen sektorin toimijoita. Koulutuksen aihe integroidaan osaksi jokaisen omaa
työtä (kysely toteutumisesta syksy 2016)
• 5 op toteutus syksy 2015 ja kevät 2016. Osallistujia Jyväskylä 15 ja Kuopio 12. Osallistujia terveydenhoitajia, sosiaalityöntekijöitä, seurakunta,
kotouttamispalvelut, opettajia, ohjaajia, opiskelijoita, psykologi, kolamnnen sekstorin toimijoita. Tuotetaan koulutuksen toteuttamisesta ohjelma.
• Kehittämistehtäviä koulutuksesta mm.:
• Verkkosivut seksuaaliterveydestä opiskelijaterveydenhuoltoon (Jyte),
• Lähihoitajaopiskelijoille verkkokurssi monikulttuurisuus ja seksuaaliterveyden edistäminen (JAO),
• Maahanmuuttajanuorten vanhemmille- vanhemmuus ja nuoruus kodin ja koulun yhteistyöilta (JKO),
• Maahanmuuttaja ja seksuaaliterveys, miten ottaa seksuaaliterveysteemoja puheeksi äitiysneuvolassa (Jyte),
• Seksuaalisuus, tasa-arvo ja parisuhde kotoutumisen näkökulmasta (ryhmät nuorille miehille),
• Seksuaaliterveysteeman integrointi maahanmuuttajien perusopetukseen (JKO),
• Saa Puhua opas (käännetään myös Arabiaksi) opinnäytetyö,
• Parisuhteen mosaiikki hankeopinnot suomi ja eng.kielinen,
• Poikien ja miesten seksuaaliterveyden edistäminen –opinnäytetyö,
• Seksuaalisuus ja sukupuolisuus ja sen sensitiivisyyden kohtaaminen- koulutus vastaanottokeskusten ohjaajille,
• Elämismaailma käsitteen hyödyntäminen Minä- Mallin tuottaminen

12. 4.4
4.3
4.5
2.7
4.2
4.3
4.5
4.8
3.9
3.6
1 2 3 4 5
1. Millainen koulutuksen toteutus mielestäsi oli?
2. Vastasiko koulutus odotuksiasi?
3.Vastasiko luennoitsijoiden asiantuntijuus odotuksiasi?
4. Millainen oli mielestäsi tieto-taitosi maahanmuuttajien seksuaaliterveyden edistämisestä ennen
koulutuksen alkua?
5. Lisäsikö koulutuspäivä tieto-taitoasi edellä mainitusta aiheesta?
6. Onko koulutuksen sisältö vastannut työsi tarpeita?
7. Miten hyvin uskot hyödyntäväsi koulutuksen sisältöä työssäsi?
8. Miten hyvin uskot hyödyntäväsi koulutuksen materiaalia työssäsi?
9. Hyödynsikö koulutuspäivä verkostoitumistasi?
10. Muuttiko koulutus jollain tapaa asenteitasi liittyen maahanmuuttajien seksuaaliterveyden
edistämiseen?
Ammattihenkilöille suunnatun Mauste-koulutuksen 5 op palautteet
(2015-2016)
N=24
Likertin asteikolla 1 heikko/heikosti-5 erinomainen/erinomaisesti

13. • Palautteiden mukaan koulutus vastasi erittäin hyvin
osallistujien odotuksia ja luennoitsijat koettiin
asiantuntijoiksi.
• Tieto-taito aihepiirin asioista lisääntyi.
• Koulutuksen sisältö vastasi hyvin osallistujien työn tarpeita ja
he uskoivat, että pystyvät hyödyntämään koulutuksen sisältöä
ja erityisesti koulutuksessa käytettyä materiaalia omassa
työssään.
• Koulutus hyödynsi melko hyvin osallistujien verkostoitumista
ja muutti heidän asenteitaan maahanmuuttajien
seksuaaliterveyden edistämiseen.

14. Esimerkkejä koulutukseen osallistujien
sanallisista palautteista:
• ”Oli hyvä ja sopivan kokoinen ryhmä. Joka tuki oppimisen kokemuksia.”
• ”Mieletön kokemus olla mukana tässä ryhmässä. Antanut paljon avaimia työelämään.
• Antoisaa keskustelua. Hyvä kokonaisuus.”
• ”Hyvä ja laaja kokonaisuus. Paljon kotitehtäviä, jotka veivät paljon aikaa (olivat silti hyödyllisiä).”
• ”Toiminnalliset harjoitteet antoivat konkretisoimaan käsiteltyjä aiheita. Hienoa, että ryhmä oli moniammatillinen.”
• ”Pidin tavasta toteuttaa koulutusta. Maahanmuuttaja taustainen vierailija olisi ollut hyvä juttu. Hyvät materiaalit
läpi koulutuksen.”
• ”Erittäin tärkeää, että osallistujat ja luennoitsijat olivat moniammatillisesti koottu.”
• ”Aikataulu ei aina pitänyt, hieman syvyyttä olisin halunnut asioiden käsittelyssä.”
• ”Kiitos kaikesta tästä tiedosta, itse en olisi edes osannut etsiä tällaista tietoa mistään.”
• ”Koulutus oli mahtava. Oli hieno kuulla niin monenlaisia ammattilaisia ja monenlaisia näkökulmia.”

15. MateriaaliTavoite: Kehitetään ohjausmateriaalia maahanmuuttajille vanhemmuus-, parisuhde- ja turvataitoteemoista sekä seksuaaliterveyspalveluista
• Parisuhteen palikat maahanmuuttajille,
• Parisuhteen mosaiikki opaslehtinen maahanmuuttajien kanssa työskenteleville (suomeksi ja englanniksi),
• Suomen seksuaalikulttuuri opaslehtinen (suomeksi ja englanniksi),
• VSO työntekijöille opaslehtinen monikulttuurisuuden kohtaamisesta,
• Tunne- ja turvataidot opaskirjanen maahanmuuttajavanhemmille,
• Saa puhua opaslehtinen maahanmuuttajille (suomeksi, englanniksi ja käännös arabia),
• Maahanmuuttajien seksuaaliterveys, seksuaaliterveysteeman puheeksi ottaminen maahanmuuttajien kanssa (ammattihenkilöille), maahanmuuttajille
opaslehtinen lapsettomuudesta, ohjekirjanen neuvolahenkilöstölle tyttöjen ympärileikkauksen ehkäisemisestä, selkokielistä materiaalia raskaudesta ja
synnytysestä maahanmuuttajille,
• Naiseus eri kulttuureissa-materiaalia kätilötyöhön,
• Maahanmuuttajapoikien ja miesten seksuaaliterveyden edistäminen
• Nuorille maahanmuuttajille suunnattu nettipeli
• Maahanmuuttajien perhevalmennus, Käsikirja nuorten kanssa työskenteleville ammattihenkilöille, miten käsitellä nuorten kanssa seksuaaliterveys ja
turvataitoteema, aikuisille suunnattua materiaalia
Tavoite: Organisoidaan ja järjestetään hankkeen aikana alueellinen ja valtakunnallinen verkostotapaaminen monikulttuurisesta seksuaaliterveyden ja
lisääntymisterveyden ajankohtaisista teemoista.
• Valtakunnallinen verkostopäivä Helsinki 9.5 (yhteistyö THL, Väestöliitto). Osallistujia 100. Seksuaalisuutta loukkaava väkivalta- onko maahanmuutto ja
pakolaistilanne vaikeuttanut asiaa?
• Loppusyksystä loppuseminaarit: Jyväskylä 12.12 ja Kuopio 2.12

16. 9.5.2016 Seksuaalisuutta loukkaava väkivalta Suomessa- koulutuksen yhteenveto
Vaihteluväli asteikolla 1-5 Keskimäärin asteikolla 1-5
1.Millainen koulutuksen toteutus mielestäsi oli? 3-5 4
2.Vastasiko koulutus odotuksiasi? 3-5 4
3.Vastasiko luennoitsijoiden asiantuntijuus odotuksiasi? 2-5 4
4.Minkälaiseksi kuvailisit tieto-taitosi seksuaalisuutta
loukkaavasta väkivallasta maahanmuuttoon liittyen
ennen koulutuspäivää?
1-5 3
5.Lisäsikö koulutuspäivä tieto-taitoasi edellä mainitusta
aiheesta?
2-5 4
6.Vastasiko koulutuspäivän esityksien sisältö työsi
tarpeita?
2-5 4
7.Miten hyvin uskot hyödyntäväsi koulutuksen sisältöä
työssäsi?
2-5 4
8.Hyödynsikö koulutuspäivä verkostoitumistasi? 1-5 3
9.Muuttiko koulutus jollain tapaa asenteitasi liittyen
maahanmuuttajien seksuaaliterveyden edistämiseen?
1-5 3

17. Maahanmuuttaja ja seksuaaliterveys, vinkkejä puheeksiottoon
äitiysneuvolassa (Helena Laulumaa, Marianna Mikkonen ja Päivi Ylinen)
• Tarjoamalla maahan muuttaneille mahdollisuuden puhua seksuaalisuuteen liittyvistä kysymyksistä, annamme
heille luvan tulla kohdatuksi kokonaisena ihmisenä.
• Työntekijänä saatamme kuitenkin pelätä, ettei meillä ole valmiuksia kohdata seksuaalisuuteen liittyviä
monimutkaisia tai omalle kulttuurilleen vieraita kysymyksiä. Saatamme myös miettiä rohkeuden ja
kulttuurisensitiivisyyden rajaa. Voinko tehdä jotain väärin kysymällä?
• Seksuaalisuuden puheeksi ottaminen ei tarkoita sitä, että kaikkiin kysymyksiin pitäisi osata vastata. Tärkeintä
on avoin mieli, empaattinen ja kiireetön asenne sekä ymmärrys siitä, että voi olla vaikea sanoittaa
seksuaalisuuteen ja seksuaaliterveyteen liittyviä asioita.
HUOMIOI TUTKIMUSTILANTEESSA
• Varaa aikaa.
• Yritä järjestää häiriötön ympäristö.
• Kerro mitä teet ja miksi, mitä siitä seuraa. Etene tutkittavan ehdoilla. Kunnioita alastomuutta, peitä. Ole
mahdollisimman hellävarainen.
• Anna tunnustusta selviämisestä. Kerro normaaliudesta, korosta sitä.

18. MAUSTE-hankkeen arviointi
• Hankkeen aikana kerätään Webropol - kyselypalaute osallistujilta. Hankkeeseen osallistuneille ammattihenkilöille
tehdään ryhmähaastattelut heidän kokemuksistaan toteutuneista ryhmistä, koulutuksista ja vertaisryhmistä
• Suulliset ja kirjalliset palautteet itse maahanmuuttajilta ja ammattihenkilöiltä kerätty. Palautteet pääsääntöisesti
positiiviset: aihe koettu tärkeäksi, tietoa ollut vähän asioista, kokemus, että helpottaa uuteen kulttuurintutustumista,
pistänyt ajattelemaan asioita. Mutta myös hämmennystä, kokemus, että Suomessa toimitaan toisin, kuin omassa
maassa, vaikea toteuttaa omassa kulttuurissa
Hankkeen interventioista sekä palautekyselyidenkoosteista ja ryhmähaastatteluista kootaan 2 eri julkaisua
• Kätilölehti (juhlavuoden numeroon mauste-hankkeen esittely )Kätilölehti (koulutusartikkeli) Terveydenhoitajalehti
(Ryhmät) Abstrakti NACS konferenssi, Terveydenhoitajapäivät ?
• Julkaisu hankkeesta (mukana monia asiantuntijoiden artikkeleita, myös miten opetukseen integroitu aihe)
• Posteriesitys Terve- SOS messuilla ( 6.5.2015 -7.5.2015)
• Posteri Thl valtakunnallisissa terveyden edistämisen päivässä 6.10.2016
• Posteri-esitys Kätilökoulutuksen 200 vuotistilaisuudessa JAMK 1.11.2016 (myös materiaalia mukana)
• NACS konferenssi Tartossa 22.9-25.9.2016 (Riitta ja Päivi)

19. KIITOS !
Päivi Hoffrén, paivi.hoffren@savonia.fi, puh. 044-7856474