VELKAA! Tieteiden yö Suomen Pankin Rahamuseossa torstaina 18.1.2018
Rahamuseon teemana vuoden 2018 Tieteiden yön tapahtumassa oli velka ja velkaantuminen. Suomen Pankin tutkimuspäällikkö Esa Jokivuolle ja Milloin velkaa on liikaa?
Apulaisjohtaja Mika Arola: Valtion velka SuomessaSuomen Pankki
VELKAA! Tieteiden yö Suomen Pankin Rahamuseossa torstaina 18.1.2018.
Rahamuseon teemana vuoden 2018 Tieteiden yön tapahtumassa oli velka ja velkaantuminen. Valtiokonttorin apulaisjohtaja Mika Arolan katsaus valtion lainanottoon
Globaalin osakemarkkinan epävakaa kehitys vuoden viimeisellä neljänneksellä painoi Varman koko vuoden sijoitustuoton negatiiviseksi. Varman sijoitusten markkina-arvo oli vuoden lopussa 44,0 (45,4) miljardia euroa. Tehokkuus parani edelleen ja oli kaikkien aikojen paras. Varma käytti liikekuluihin tarkoitetuista vakuutusmaksuista 60 % (67 %).
Apulaisjohtaja Mika Arola: Valtion velka SuomessaSuomen Pankki
VELKAA! Tieteiden yö Suomen Pankin Rahamuseossa torstaina 18.1.2018.
Rahamuseon teemana vuoden 2018 Tieteiden yön tapahtumassa oli velka ja velkaantuminen. Valtiokonttorin apulaisjohtaja Mika Arolan katsaus valtion lainanottoon
Globaalin osakemarkkinan epävakaa kehitys vuoden viimeisellä neljänneksellä painoi Varman koko vuoden sijoitustuoton negatiiviseksi. Varman sijoitusten markkina-arvo oli vuoden lopussa 44,0 (45,4) miljardia euroa. Tehokkuus parani edelleen ja oli kaikkien aikojen paras. Varma käytti liikekuluihin tarkoitetuista vakuutusmaksuista 60 % (67 %).
Veritaksen sijoitukset tuottivat tammi-syyskuussa 8,3 prosenttia. Parhaiten pärjäsivät osakesijoitukset, joiden tuotto oli 17,2 prosenttia. Kiinteistösijoitukset tuottivat 4,1 prosenttia, korkosijoitukset 1,3 prosenttia ja muut sijoitukset 5,9 prosenttia. Hyvä sijoitustuotto on vahvistanut Veritaksen vakavaraisuutta vuoden aikana.
Varman sijoitukset tuottivat 2,8 (12,0) prosenttia eli 1,4 miljardia euroa vuonna 2020. Sijoitusten arvo nousi koronavuoden 2020 lopussa 50,2 (48,7) miljardiin euroon.
Pandemia ja sitä seurannut elvytys rytmittivät sijoitusvuotta. Veritaksen sijoitukset tuottivat vuoden viimeisellä neljänneksellä 6,8 prosenttia ja koko vuonna 5,6 prosenttia. Hyvä sijoitustulos vahvisti Veritaksen vakavaraisuutta, joka nousi vuoden lopussa 128,8 prosenttiin.
Elon sijoitukset tuottivat tammi-syyskuussa -1,6 (9,4) prosenttia. Sijoitusten markkina-arvo oli syyskuun lopussa 24,6 miljardia euroa. Kolmannen kvartaalin tuotto oli 2,6 (2,0) prosenttia. Vakavaraisuusaste oli 120,6 prosenttia ja vakavaraisuuspääoma oli 1,4-kertainen vakavaraisuusrajaan nähden.
Veritaksen sijoitukset tuottivat huhti-kesäkuussa 3,9 prosenttia ja koko alkuvuoden aikana 7,3 prosenttia. Hyvä sijoitustuotto vahvisti Veritaksen vakavaraisuutta, joka nousi kesäkuun lopussa 131,5 prosenttiin. Vakavaraisuuspääoma ylitti ensimmäisen kerran miljardi euroa. Asiakashankinnan näkökulmasta vuoden toinen neljännes oli Veritakselle ennätyksellisen hyvä.
Veritaksen sijoitukset tuottivat tammi-syyskuussa 8,3 prosenttia. Parhaiten pärjäsivät osakesijoitukset, joiden tuotto oli 17,2 prosenttia. Kiinteistösijoitukset tuottivat 4,1 prosenttia, korkosijoitukset 1,3 prosenttia ja muut sijoitukset 5,9 prosenttia. Hyvä sijoitustuotto on vahvistanut Veritaksen vakavaraisuutta vuoden aikana.
Varman sijoitukset tuottivat 2,8 (12,0) prosenttia eli 1,4 miljardia euroa vuonna 2020. Sijoitusten arvo nousi koronavuoden 2020 lopussa 50,2 (48,7) miljardiin euroon.
Pandemia ja sitä seurannut elvytys rytmittivät sijoitusvuotta. Veritaksen sijoitukset tuottivat vuoden viimeisellä neljänneksellä 6,8 prosenttia ja koko vuonna 5,6 prosenttia. Hyvä sijoitustulos vahvisti Veritaksen vakavaraisuutta, joka nousi vuoden lopussa 128,8 prosenttiin.
Elon sijoitukset tuottivat tammi-syyskuussa -1,6 (9,4) prosenttia. Sijoitusten markkina-arvo oli syyskuun lopussa 24,6 miljardia euroa. Kolmannen kvartaalin tuotto oli 2,6 (2,0) prosenttia. Vakavaraisuusaste oli 120,6 prosenttia ja vakavaraisuuspääoma oli 1,4-kertainen vakavaraisuusrajaan nähden.
Veritaksen sijoitukset tuottivat huhti-kesäkuussa 3,9 prosenttia ja koko alkuvuoden aikana 7,3 prosenttia. Hyvä sijoitustuotto vahvisti Veritaksen vakavaraisuutta, joka nousi kesäkuun lopussa 131,5 prosenttiin. Vakavaraisuuspääoma ylitti ensimmäisen kerran miljardi euroa. Asiakashankinnan näkökulmasta vuoden toinen neljännes oli Veritakselle ennätyksellisen hyvä.
Päästrategi Vesa Engdahl puhui Helsingissä 11.–12.3.2015 pidetyssä Vero2015-tapahtumassa markkinoiden tilasta aiheella Osakkeiden noususykli kypsässä vaiheessa – riski palaamassa markkinoille.
Mitä kuuluu USA:n taloudelle ja työmarkkinoille? Miltä näyttää Euroopan taloustilanne? Katso, mitä sijoituskohteita suositaan ja mitä vältetään vuonna 2015.
FiBANin bisnesenkeliaamiainen EK:ssa - "Suomen lähitulevaisuuden näkymät pien...FiBAN
FiBAN järjestää aamiaistilaisuuksia, joiden tavoitteena on jakaa bisnesenkelitoiminnan parhaita käytäntöjä kokeneiden sijoittajien avulla. Tilaisuuteen ovat tervetulleita kaikki kokeneet, sekä kokemattomat bisnesenkelisijoittamisesta kiinnostuneet.
Tilaisuudessa kuullaan EK:n Minna Etu-Seppälän luento kasvuyritysten markkinanäkymistä ja Penna Urrilan investointinäkymät.
Talousosaamisen toimijaverkoston verkostotilaisuus 23.4.2024 rahamuseossa oli varsin antoisa tapahtuma. Tilaisuuden pääaiheena oli vaikuttavuuden arviointi ja mittaaminen. Päivä alkoi Synesis Oy:n Pekka Lavilan esityksellä ihmiskeskeisestä vaikuttavuuslaskennasta. Lisäksi osallistujat saivat kuulla talousosaamisen tutkimuksesta ja OECD:n valmiista mittareista sekä mielenkiintoisista käytännön esimerkeistä mittaamisesta talousosaamisen eri aloilta. Tapahtumassa esiteltiin myös kaksi valtionavustuksen saanutta hanketta. Suuri kiitos kaikille esiintyjille ja osallistujille inspiroivasta päivästä!
Osastopäällikkö Kilponen: Ajankohtaista euroalueen talouskehityksestä ja raha...Suomen Pankki
Suomen Pankin rahapolitiikka- ja tutkimusosaston osastopäällikön Juha Kilposen johdanto rahamuseossa 16.4.2024 pidetyssä tilaisuudessa "Mitä kansalaisen tulee tietää taloudesta ja koroista?"
Tieteiden yö: Järjestystä rahaan ja talouteen 25.1.2024 klo 17.00—20.30
Vanhempi datatiede-ekonomisti
Ville Voutilainen (Suomen Pankki): Kotitalouksien velkaantumisen viimeaikainen kehitys
Tieteiden yö: Järjestystä rahaan ja talouteen
Rahamuseon tapahtuma 25.1.2024 klo 17.00—20.30
Vanhempi neuvonantaja Markus Haavio (Suomen Pankki): Tekstianalyysiä rahapolitiikasta – Mitä sanat paljastavat EKP:n tavoitteesta?
Talousosaamisen toimijaverkostolle suunnattu ”Tutkimuksesta käytäntöön:
Kansainvälisiä tutkimustuloksia talousosaamisesta ja käyttäytymistieteellinen työpaja”
verkostotilaisuus järjestettiin 15.1.2024 Tiedekeskus Heurekassa.
Verkostotilaisuuteen osallistui lähes 80 talousosaamisen toimijaverkoston edustajaa. Koko päivän kestävään tilaisuuteen sisältyi aktiivista keskustelua ja yhteistä työpajatyöskentelyä. Professori Panu Kalmi Vaasan yliopistosta, tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen ja ekonomisti Saara Vaahtoniemi PTT:sta esittelivät talousosaamisen tuoreita kansainvälisiä tutkimustuloksia, joita kommentoivat toimitusjohtaja Juha A. Pantzar Takuusäätiöstä ja yhteiskuntavastuujohtaja Pirjo K. Kuusela Nordeasta. Oikeusministeriö teetti suomalaisten talousosaamisesta tutkimuksen OECD:n talousopetuksen verkoston (International Network on Financial Education, INFE) luoman mallin mukaan. Tutkimus tukee talousosaamisen kansallisen strategian toteuttamista.
Tilaisuudessa talousosaamisen strategian ajankohtaisista asioista kertoivat johtava asiantuntija Sanna Helesuo ja erityisasiantuntija Mette Ranta oikeusministeriöstä sekä talousosaamisen neuvonantaja Anu Raijas Suomen Pankista. Näyttelypäällikkö Vesa Lepistö Heurekasta kertoi uudesta talousnäyttelyhankkeesta.
Tilaisuuden työpajaosuudessa pohdittiin talousosaamisen kansainvälisten tutkimustulosten ja käyttäytymistiedon merkitystä käytännön työn näkökulmasta. Sovelsimme pienryhmissä käyttäytymistietoon pohjautuvaa työskentelymenetelmää, jonka avulla voidaan vahvistaa talousosaamisen hankkeiden suunnittelua ja vaikuttavuutta. Työpajan veti erityisasiantuntija Maarit Lassander tiimeineen.
Talousosaamisen toimijaverkostolle suunnattu ”Tutkimuksesta käytäntöön:
Kansainvälisiä tutkimustuloksia talousosaamisesta ja käyttäytymistieteellinen työpaja”
verkostotilaisuus järjestettiin 15.1.2024 Tiedekeskus Heurekassa.
Verkostotilaisuuteen osallistui lähes 80 talousosaamisen toimijaverkoston edustajaa. Koko päivän kestävään tilaisuuteen sisältyi aktiivista keskustelua ja yhteistä työpajatyöskentelyä. Professori Panu Kalmi Vaasan yliopistosta, tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen ja ekonomisti Saara Vaahtoniemi PTT:sta esittelivät talousosaamisen tuoreita kansainvälisiä tutkimustuloksia, joita kommentoivat toimitusjohtaja Juha A. Pantzar Takuusäätiöstä ja yhteiskuntavastuujohtaja Pirjo K. Kuusela Nordeasta. Oikeusministeriö teetti suomalaisten talousosaamisesta tutkimuksen OECD:n talousopetuksen verkoston (International Network on Financial Education, INFE) luoman mallin mukaan. Tutkimus tukee talousosaamisen kansallisen strategian toteuttamista.
Tilaisuudessa talousosaamisen strategian ajankohtaisista asioista kertoivat johtava asiantuntija Sanna Helesuo ja erityisasiantuntija Mette Ranta oikeusministeriöstä sekä talousosaamisen neuvonantaja Anu Raijas Suomen Pankista. Näyttelypäällikkö Vesa Lepistö Heurekasta kertoi uudesta talousnäyttelyhankkeesta.
Tilaisuuden työpajaosuudessa pohdittiin talousosaamisen kansainvälisten tutkimustulosten ja käyttäytymistiedon merkitystä käytännön työn näkökulmasta. Sovelsimme pienryhmissä käyttäytymistietoon pohjautuvaa työskentelymenetelmää, jonka avulla voidaan vahvistaa talousosaamisen hankkeiden suunnittelua ja vaikuttavuutta. Työpajan veti erityisasiantuntija Maarit Lassander tiimeineen.
Talousosaamisen toimijaverkostolle suunnattu ”Tutkimuksesta käytäntöön:
Kansainvälisiä tutkimustuloksia talousosaamisesta ja käyttäytymistieteellinen työpaja”
verkostotilaisuus järjestettiin 15.1.2024 Tiedekeskus Heurekassa.
Verkostotilaisuuteen osallistui lähes 80 talousosaamisen toimijaverkoston edustajaa. Koko päivän kestävään tilaisuuteen sisältyi aktiivista keskustelua ja yhteistä työpajatyöskentelyä. Professori Panu Kalmi Vaasan yliopistosta, tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen ja ekonomisti Saara Vaahtoniemi PTT:sta esittelivät talousosaamisen tuoreita kansainvälisiä tutkimustuloksia, joita kommentoivat toimitusjohtaja Juha A. Pantzar Takuusäätiöstä ja yhteiskuntavastuujohtaja Pirjo K. Kuusela Nordeasta. Oikeusministeriö teetti suomalaisten talousosaamisesta tutkimuksen OECD:n talousopetuksen verkoston (International Network on Financial Education, INFE) luoman mallin mukaan. Tutkimus tukee talousosaamisen kansallisen strategian toteuttamista.
Tilaisuudessa talousosaamisen strategian ajankohtaisista asioista kertoivat johtava asiantuntija Sanna Helesuo ja erityisasiantuntija Mette Ranta oikeusministeriöstä sekä talousosaamisen neuvonantaja Anu Raijas Suomen Pankista. Näyttelypäällikkö Vesa Lepistö Heurekasta kertoi uudesta talousnäyttelyhankkeesta.
Tilaisuuden työpajaosuudessa pohdittiin talousosaamisen kansainvälisten tutkimustulosten ja käyttäytymistiedon merkitystä käytännön työn näkökulmasta. Sovelsimme pienryhmissä käyttäytymistietoon pohjautuvaa työskentelymenetelmää, jonka avulla voidaan vahvistaa talousosaamisen hankkeiden suunnittelua ja vaikuttavuutta. Työpajan veti erityisasiantuntija Maarit Lassander tiimeineen.
Talousosaamisen toimijaverkostolle suunnattu ”Tutkimuksesta käytäntöön:
Kansainvälisiä tutkimustuloksia talousosaamisesta ja käyttäytymistieteellinen työpaja”
verkostotilaisuus järjestettiin 15.1.2024 Tiedekeskus Heurekassa.
Verkostotilaisuuteen osallistui lähes 80 talousosaamisen toimijaverkoston edustajaa. Koko päivän kestävään tilaisuuteen sisältyi aktiivista keskustelua ja yhteistä työpajatyöskentelyä. Professori Panu Kalmi Vaasan yliopistosta, tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen ja ekonomisti Saara Vaahtoniemi PTT:sta esittelivät talousosaamisen tuoreita kansainvälisiä tutkimustuloksia, joita kommentoivat toimitusjohtaja Juha A. Pantzar Takuusäätiöstä ja yhteiskuntavastuujohtaja Pirjo K. Kuusela Nordeasta. Oikeusministeriö teetti suomalaisten talousosaamisesta tutkimuksen OECD:n talousopetuksen verkoston (International Network on Financial Education, INFE) luoman mallin mukaan. Tutkimus tukee talousosaamisen kansallisen strategian toteuttamista.
Tilaisuudessa talousosaamisen strategian ajankohtaisista asioista kertoivat johtava asiantuntija Sanna Helesuo ja erityisasiantuntija Mette Ranta oikeusministeriöstä sekä talousosaamisen neuvonantaja Anu Raijas Suomen Pankista. Näyttelypäällikkö Vesa Lepistö Heurekasta kertoi uudesta talousnäyttelyhankkeesta.
Tilaisuuden työpajaosuudessa pohdittiin talousosaamisen kansainvälisten tutkimustulosten ja käyttäytymistiedon merkitystä käytännön työn näkökulmasta. Sovelsimme pienryhmissä käyttäytymistietoon pohjautuvaa työskentelymenetelmää, jonka avulla voidaan vahvistaa talousosaamisen hankkeiden suunnittelua ja vaikuttavuutta. Työpajan veti erityisasiantuntija Maarit Lassander tiimeineen.
Talousosaamisen toimijaverkostolle suunnattu ”Tutkimuksesta käytäntöön:
Kansainvälisiä tutkimustuloksia talousosaamisesta ja käyttäytymistieteellinen työpaja”
verkostotilaisuus järjestettiin 15.1.2024 Tiedekeskus Heurekassa.
Verkostotilaisuuteen osallistui lähes 80 talousosaamisen toimijaverkoston edustajaa. Koko päivän kestävään tilaisuuteen sisältyi aktiivista keskustelua ja yhteistä työpajatyöskentelyä. Professori Panu Kalmi Vaasan yliopistosta, tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen ja ekonomisti Saara Vaahtoniemi PTT:sta esittelivät talousosaamisen tuoreita kansainvälisiä tutkimustuloksia, joita kommentoivat toimitusjohtaja Juha A. Pantzar Takuusäätiöstä ja yhteiskuntavastuujohtaja Pirjo K. Kuusela Nordeasta. Oikeusministeriö teetti suomalaisten talousosaamisesta tutkimuksen OECD:n talousopetuksen verkoston (International Network on Financial Education, INFE) luoman mallin mukaan. Tutkimus tukee talousosaamisen kansallisen strategian toteuttamista.
Tilaisuudessa talousosaamisen strategian ajankohtaisista asioista kertoivat johtava asiantuntija Sanna Helesuo ja erityisasiantuntija Mette Ranta oikeusministeriöstä sekä talousosaamisen neuvonantaja Anu Raijas Suomen Pankista. Näyttelypäällikkö Vesa Lepistö Heurekasta kertoi uudesta talousnäyttelyhankkeesta.
Tilaisuuden työpajaosuudessa pohdittiin talousosaamisen kansainvälisten tutkimustulosten ja käyttäytymistiedon merkitystä käytännön työn näkökulmasta. Sovelsimme pienryhmissä käyttäytymistietoon pohjautuvaa työskentelymenetelmää, jonka avulla voidaan vahvistaa talousosaamisen hankkeiden suunnittelua ja vaikuttavuutta. Työpajan veti erityisasiantuntija Maarit Lassander tiimeineen.
Talousosaamisen toimijaverkostolle suunnattu ”Tutkimuksesta käytäntöön:
Kansainvälisiä tutkimustuloksia talousosaamisesta ja käyttäytymistieteellinen työpaja”
verkostotilaisuus järjestettiin 15.1.2024 Tiedekeskus Heurekassa.
Verkostotilaisuuteen osallistui lähes 80 talousosaamisen toimijaverkoston edustajaa. Koko päivän kestävään tilaisuuteen sisältyi aktiivista keskustelua ja yhteistä työpajatyöskentelyä. Professori Panu Kalmi Vaasan yliopistosta, tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen ja ekonomisti Saara Vaahtoniemi PTT:sta esittelivät talousosaamisen tuoreita kansainvälisiä tutkimustuloksia, joita kommentoivat toimitusjohtaja Juha A. Pantzar Takuusäätiöstä ja yhteiskuntavastuujohtaja Pirjo K. Kuusela Nordeasta. Oikeusministeriö teetti suomalaisten talousosaamisesta tutkimuksen OECD:n talousopetuksen verkoston (International Network on Financial Education, INFE) luoman mallin mukaan. Tutkimus tukee talousosaamisen kansallisen strategian toteuttamista.
Tilaisuudessa talousosaamisen strategian ajankohtaisista asioista kertoivat johtava asiantuntija Sanna Helesuo ja erityisasiantuntija Mette Ranta oikeusministeriöstä sekä talousosaamisen neuvonantaja Anu Raijas Suomen Pankista. Näyttelypäällikkö Vesa Lepistö Heurekasta kertoi uudesta talousnäyttelyhankkeesta.
Tilaisuuden työpajaosuudessa pohdittiin talousosaamisen kansainvälisten tutkimustulosten ja käyttäytymistiedon merkitystä käytännön työn näkökulmasta. Sovelsimme pienryhmissä käyttäytymistietoon pohjautuvaa työskentelymenetelmää, jonka avulla voidaan vahvistaa talousosaamisen hankkeiden suunnittelua ja vaikuttavuutta. Työpajan veti erityisasiantuntija Maarit Lassander tiimeineen.
Talousosaamisen toimijaverkostolle suunnattu ”Tutkimuksesta käytäntöön:
Kansainvälisiä tutkimustuloksia talousosaamisesta ja käyttäytymistieteellinen työpaja”
verkostotilaisuus järjestettiin 15.1.2024 Tiedekeskus Heurekassa.
Verkostotilaisuuteen osallistui lähes 80 talousosaamisen toimijaverkoston edustajaa. Koko päivän kestävään tilaisuuteen sisältyi aktiivista keskustelua ja yhteistä työpajatyöskentelyä. Professori Panu Kalmi Vaasan yliopistosta, tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen ja ekonomisti Saara Vaahtoniemi PTT:sta esittelivät talousosaamisen tuoreita kansainvälisiä tutkimustuloksia, joita kommentoivat toimitusjohtaja Juha A. Pantzar Takuusäätiöstä ja yhteiskuntavastuujohtaja Pirjo K. Kuusela Nordeasta. Oikeusministeriö teetti suomalaisten talousosaamisesta tutkimuksen OECD:n talousopetuksen verkoston (International Network on Financial Education, INFE) luoman mallin mukaan. Tutkimus tukee talousosaamisen kansallisen strategian toteuttamista.
Tilaisuudessa talousosaamisen strategian ajankohtaisista asioista kertoivat johtava asiantuntija Sanna Helesuo ja erityisasiantuntija Mette Ranta oikeusministeriöstä sekä talousosaamisen neuvonantaja Anu Raijas Suomen Pankista. Näyttelypäällikkö Vesa Lepistö Heurekasta kertoi uudesta talousnäyttelyhankkeesta.
Tilaisuuden työpajaosuudessa pohdittiin talousosaamisen kansainvälisten tutkimustulosten ja käyttäytymistiedon merkitystä käytännön työn näkökulmasta. Sovelsimme pienryhmissä käyttäytymistietoon pohjautuvaa työskentelymenetelmää, jonka avulla voidaan vahvistaa talousosaamisen hankkeiden suunnittelua ja vaikuttavuutta. Työpajan veti erityisasiantuntija Maarit Lassander tiimeineen.
Talousosaamisen toimijaverkostolle suunnattu ”Tutkimuksesta käytäntöön:
Kansainvälisiä tutkimustuloksia talousosaamisesta ja käyttäytymistieteellinen työpaja”
verkostotilaisuus järjestettiin 15.1.2024 Tiedekeskus Heurekassa.
Verkostotilaisuuteen osallistui lähes 80 talousosaamisen toimijaverkoston edustajaa. Koko päivän kestävään tilaisuuteen sisältyi aktiivista keskustelua ja yhteistä työpajatyöskentelyä. Professori Panu Kalmi Vaasan yliopistosta, tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen ja ekonomisti Saara Vaahtoniemi PTT:sta esittelivät talousosaamisen tuoreita kansainvälisiä tutkimustuloksia, joita kommentoivat toimitusjohtaja Juha A. Pantzar Takuusäätiöstä ja yhteiskuntavastuujohtaja Pirjo K. Kuusela Nordeasta. Oikeusministeriö teetti suomalaisten talousosaamisesta tutkimuksen OECD:n talousopetuksen verkoston (International Network on Financial Education, INFE) luoman mallin mukaan. Tutkimus tukee talousosaamisen kansallisen strategian toteuttamista.
Tilaisuudessa talousosaamisen strategian ajankohtaisista asioista kertoivat johtava asiantuntija Sanna Helesuo ja erityisasiantuntija Mette Ranta oikeusministeriöstä sekä talousosaamisen neuvonantaja Anu Raijas Suomen Pankista. Näyttelypäällikkö Vesa Lepistö Heurekasta kertoi uudesta talousnäyttelyhankkeesta.
Tilaisuuden työpajaosuudessa pohdittiin talousosaamisen kansainvälisten tutkimustulosten ja käyttäytymistiedon merkitystä käytännön työn näkökulmasta. Sovelsimme pienryhmissä käyttäytymistietoon pohjautuvaa työskentelymenetelmää, jonka avulla voidaan vahvistaa talousosaamisen hankkeiden suunnittelua ja vaikuttavuutta. Työpajan veti erityisasiantuntija Maarit Lassander tiimeineen.
Talousosaamisen toimijaverkostolle suunnattu ”Tutkimuksesta käytäntöön:
Kansainvälisiä tutkimustuloksia talousosaamisesta ja käyttäytymistieteellinen työpaja”
verkostotilaisuus järjestettiin 15.1.2024 Tiedekeskus Heurekassa.
Verkostotilaisuuteen osallistui lähes 80 talousosaamisen toimijaverkoston edustajaa. Koko päivän kestävään tilaisuuteen sisältyi aktiivista keskustelua ja yhteistä työpajatyöskentelyä. Professori Panu Kalmi Vaasan yliopistosta, tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen ja ekonomisti Saara Vaahtoniemi PTT:sta esittelivät talousosaamisen tuoreita kansainvälisiä tutkimustuloksia, joita kommentoivat toimitusjohtaja Juha A. Pantzar Takuusäätiöstä ja yhteiskuntavastuujohtaja Pirjo K. Kuusela Nordeasta. Oikeusministeriö teetti suomalaisten talousosaamisesta tutkimuksen OECD:n talousopetuksen verkoston (International Network on Financial Education, INFE) luoman mallin mukaan. Tutkimus tukee talousosaamisen kansallisen strategian toteuttamista.
Tilaisuudessa talousosaamisen strategian ajankohtaisista asioista kertoivat johtava asiantuntija Sanna Helesuo ja erityisasiantuntija Mette Ranta oikeusministeriöstä sekä talousosaamisen neuvonantaja Anu Raijas Suomen Pankista. Näyttelypäällikkö Vesa Lepistö Heurekasta kertoi uudesta talousnäyttelyhankkeesta.
Tilaisuuden työpajaosuudessa pohdittiin talousosaamisen kansainvälisten tutkimustulosten ja käyttäytymistiedon merkitystä käytännön työn näkökulmasta. Sovelsimme pienryhmissä käyttäytymistietoon pohjautuvaa työskentelymenetelmää, jonka avulla voidaan vahvistaa talousosaamisen hankkeiden suunnittelua ja vaikuttavuutta. Työpajan veti erityisasiantuntija Maarit Lassander tiimeineen.
Deputy Governor Marja Nykänen: A thriving Finland needs a robust economy
Tutkimuspäällikkö Esa Jokivuolle: Milloin velkaa on liikaa
1. Milloin velkaa on liikaa?
Esa Jokivuolle ja Matti Virén
Suomen Pankki
Tutkimusyksikkö
Perustuu artikkeliimme ”Miksi Suomi säästyi pankkikriisiltä?”,
Kansantaloudellinen aikakauskirja 4/2017
3. Kolme keskeistä ”selittäjää” pankkisektorin luottotappioille
• Velkaisuusaste (altistava tekijä)
• Reaalikorko (shokki)
• BKT:n kasvu (shokki)
• Miten näiden tekijöiden merkitys erosi 1990 luvun alussa vs 2008-9?
• Voidaanko näiden antamaa selitystä vielä tarkentaa?
4. Kahden kriisiperiodin vertailu - 1990-luvun
alun lama vs 2008-2009:n lama jota ”ei tullut”
• Mitkä asiat ovat muuttuneet?
• Markasta euroon
• Korkoympäristö
• Valuuttaluotot (markka- vs euroaikana)
• Yritysten tase
• Velkaisuus
• Yritysten tuloskunto (voitot ja pääomatulot)
• Pankkien tase
• Luottosalkun suhteellinen koostumus – yritysluotoista kotitalousluottoihin
• (Kotitalouksien velkaisuus)
5. -0,5
0
0,5
1
1,5
2
2,5
3
1980Q1 1982Q1 1984Q1 1986Q1 1988Q1 1990Q1 1992Q1 1994Q1 1996Q1 1998Q1 2000Q1 2002Q1 2004Q1 2006Q1 2008Q1 2010Q1 2012Q1 2014Q1 2016Q1
Luottotappiot sektoreittain
kotitaloudet yritykset
Luottotappioiden valossa 1990–luvun alun ongelma oli
erityisesti ylivelkaantunut yrityssektori
6. 0
0,1
0,2
0,3
0,4
0,5
0,6
0,7
1980Q1 1982Q1 1984Q1 1986Q1 1988Q1 1990Q1 1992Q1 1994Q1 1996Q1 1998Q1 2000Q1 2002Q1 2004Q1 2006Q1 2008Q1 2010Q1 2012Q1 2014Q1 2016Q1
Pankkiluotot sektoreittain/BKT
kotitaloudet Yritykset
1990-luvun alussa yritysten pankkiluotot olivat lähes yhtä suuret kuin kotitalouksien, nyt kotitalouksilla on yli 50 %
enemmän. 1990-luvun alussa yrityksillä oli myös paljon valuuttaluottoja ja velkaa eläkevakuutusjärjestelmälle.
7. -10
-5
0
5
10
15
20
25
30
35
1980Q1 1982Q1 1984Q1 1986Q1 1988Q1 1990Q1 1992Q1 1994Q1 1996Q1 1998Q1 2000Q1 2002Q1 2004Q1 2006Q1 2008Q1 2010Q1 2012Q1 2014Q1 2016Q1
Yrityssektorin tulo-osuuden kuvaajia
Voitot Yrittäjätulot
Yritysten tulokehitys ennen 1990 –luvun lamaa oli heikko, se osaltaan selittää velkaantumisen ja heikon riskinsietokyvyn
16. Luottotappiot 2008 jälkeen
• Mitä vaikuttaa, jos luottotappioiden perusmalliin lisätään
varallisuushintoja, valuuttakurssit ja sektorittaiset velkaisuusasteet?
• Seuraavassa kuviossa on luottotappioiden ehdolliset ennusteet
ajanjaksolle 2008q3 -2017q1 kolmella eri mallivaihtoehdolla:
• perusmalli
• malli, jossa on mukana reaaliset asuntohinnat ja reaalinen valuuttakurssi
• malli, jossa on näiden lisäksi sektoreittaiset (yritykset ja kotitaloudet)
velkaisuusasteet
• Lisämuuttujat parantavat mallin ennustekykyä
21. Yhteenveto - milloin velkaa on liikaa?
• Täsmällinen ”kynnys” vaikea määrittää, riippuu ajankohdasta
• Ylivelkaantuneisuus on kuitenkin aina riski
• Mallimme muut tulemat
• Valuuttakurssijärjestelmällä on vaikutusta
• Yritysten rahoitusrakenteella (ja siten pankkien taseella) on vaikutusta
• Koroilla (rahapoliittisella järjestelmällä) on vaikutusta
• Velkaantuneisuutta ja järjestämättömiä luottoja on syytä tarkkaan
seurata, jottei tulisi samanlaisia ”yllätyksiä” kuin 1990-luvun alussa
• Seurannan ja ennustamisen analyyttisiä välineitä on edelleen
kehitettävä kriisien ennakointia ja torjumista silmällä pitäen