Professori Erkki Vauramon esitys Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaiken ikäisten omaishoitoa (I&O) -kärkihankkeen maakuntatilaisuudessa Järvenpäässä 1.12.2016.
1. Täytyy - hanke
Porvoo, Lapinjärvi, Savitaipale ja Aalto-yliopisto
I&O - tilaisuus Järvenpäässä
1.12.2016 Järvenpäätalo
Erkki Vauramo
Aalto yliopisto
2. Kärkihankkeen tausta:
Sosiaalihuollon vaikea ongelma
kustannukset
Epästabiili- sosiaalisesti Epästabiili – taloudellisesti
Selviämispolku
vähemmän
resurssia yhtä
henkilöä kohti
Kuntien kantokyky
Sosiaaliset tarpeet Taloudelliset rajat
Väestön odotukset
Henkilökunnan käsitykset
Vaalilupaukset
Toiminta-alue
4. Tilastokeskuksen mukaan
vastasyntyneiden poikalasten
elinajanodote oli viime vuonna 78,5
vuotta ja tyttölasten vastaavasti 84,1
vuotta.
Poikien elinajanodote piteni vuoteen
2014 verrattuna 0,4 vuodella ja
tyttöjen 0,3 vuodella. Muutos on
nopea!!!!
Terve elinikä kasvaa.
Ikään perustuva vanhuspalvelulaki
on kasvuautomaatti.
Oikea peruste on kuolemien
määrään perustuva palvelutarve.
Vanhuspalvelulaki on uusittava
Elinikä pitenee ja palvelutarve keskittyy viimeisen 3 kuukauteen
5. Täytyy – hankkeen tavoitteet:
Rakennamme ikääntyvälle väestölle sopivan asumisympäristön
• Porvoo
– projektin vetäjä
– Johannesbergin uusi asuntoalue
• Lapinjärvi
– Kehittää ikäystävällinen ja ihmisläheinen keskusta
• Savitaipale
– Kehittää ikäystävällinen ja ihmisläheinen keskusta
• Aalto-yliopisto Sotera instituutti
– Osallistua uusien toimintamallien kehitystyöhön
7. Tulevaisuuden palveluverkko 2040
• Sairaaloiden keskenään kilpaileva verkko
– Akuutti sairaala
• Yo-sairaala
• Päivystävä keskussairaala 12
• Maakunnan keskussairaala 7
– Kuntouttava lähisairaala ja kotikuntoutus (Tk-sairaala)
• Hyvinvointikeskus
– Kotisairaala
– Kotihoito
• Vaikeiden sairauksien ja terminaalivaiheen sairaskoti
• Muistisairaiden asunnot
• Senioriasuntoja keskustassa
• Väestön kasvava oma vastuu
– Naapuruus ja sisäinen kontrolli
– Terveet elintavat ja kunnon ylläpito
8. Ylimitoitusten ja päällekkäisyyksien purku
• Erikoissairaanhoidossa on rakennemuutos meneillään
• Perustasolla vanhuspalvelulakimitoitta tavoitteeksi , että 91-
92% yli 75 –vuotiaista asuu kotonaan. Yli 75-vuotiaita on noin
500 000, tämä merkitsee noin 40 000 paikkaa. Kun paikkoja oli
31.12.2014 noin 58 000, on kyseessä iso ylipaikkaongelma.
• Perussyynä on, että hoivasta huolehditaa, mutta toimintakyvyn
palauttamisesta ei.
9. •VISIO:
•Vuonna 2040 asuu 94 % yli 75-vuotiaista vanhuksista
toimintakykyisinä kotona, tarvittaessa tuettuna,
Tarvitaan:
• Kansainvälisten toimintamallien kopiointia
• Moderneja rakenteita
• Uusia rakennuksia
• Väestö tai tarvepohjaista mitoitusta
Sama hoitotarve eri henkilökuntamäärä
0, 5 hk/
paikka
Paikkoja % 3 4 5 10 15
Henkilö-
kuntaa 1,5 2 2,5 5 7,5
10. Miksi 70 000 vanhusta on laitoksissa? THL 31.12.2014
11. Erot ovat liian suuret alin ylin Kerroin
Kertynyt kustannus 75+ kohti € 5525 27 444 5
Kesto vrk 308 1073 3
Keski-ikä v. 80 83 1
Suomen sosiaalipalvelurakenne on sekava !!!
12. Vanhusten kodinulkopuolisen asumisen nykytilanne 31.12.2014 ja 2040
* Sisältää paikat, joista THL pitää yksilötason kirjaa: Tk pitkä-aikaish., vanhainkodit, tehostetut ja vanhusten tav. palveluasunnot
Eriasteisia paikkoja* 2016 2020 2025 2030 2035 2040
Tilanne 31.12.2014, 57000 57000 57000 57000 57000 57000
Tarve uusi vanhuspalvelulaki
Tarve 92 % asuu kotona, paikkoja 40085 44166 57727 64356 70035 73977
Tarveindeksi tasoon 92 % kotona 142 129 99 89 81 77
Ylimäärä paikkoja taso 92 % kotona 16915 12834 -727 -7356 -13035 -16977
Ylimääräinenvuosikustannus taso 92 %
kotona M€ 592 449 -25 -257 -456 -594
Tarve Göteborg . Eksote
94 % asuu kotona, paikkoja 30064 33124 43296 48267 52526 55483
Tarveindeksi tasoon 94 % kotona 190 172 132 118 109 103
Ylimäärä paikkoja taso 94 % kotona 26936 23876 13704 8733 4474 1517
Ylimääräinenvuosikustannus taso 94% kotona
M€ 943 836 480 306 157 53
Tarve Göteborg . Eksote , kuolemien kasvu
Kuolemista laskettu kasvukerroin 100 103 106 112 120 127
Tarve paikkoja 30064 30882 31916 33648 36071 38201
Ylimäärä nykytilanteeseen 26936 26118 25084 23352 20929 18799
13. Kuntoutuksella pystytään
kriisin jälkeen 80-95%
kuntouttamaan takaisin kotiin
noin 1-3 vuodeksi. Tämän
jälkeen kodin ulkopuolinen
hoitojakso on keskimäärin 6-9
kk eli reilusti alle vuoden
Ruotsissa ja Hollannissa
keskimääräinen hoiva-aika on
noin vuosi, Suomessa 2 vuotta.
Saksa tavoittelee noin 6 kk
keskimääräiseksi hoitoajaksi
Tämä aikajakso
on kriittinen
14. Kuolemien muutos 2015 -2040
indeksi 2015 2020 2025 2030 2035
2040
laskeva
KOKO MAA 100 103 106 112 120 127
Uudenmaan maakunta 100 106 114 125 138 149
Pohjois-Pohjanmaan maakunta 100 105 111 119 129 140
AHVENANMAA - ÅLAND 100 104 109 117 130 139
Pirkanmaan maakunta 100 103 107 113 121 129
Päijät-Hämeen maakunta 100 103 108 115 122 128
Varsinais-Suomen maakunta 100 102 105 111 119 127
Kanta-Hämeen maakunta 100 102 105 111 119 127
Keski-Suomen maakunta 100 102 104 108 115 120
Lapin maakunta 100 103 105 109 114 120
Keski-Pohjanmaan maakunta 100 101 103 108 114 119
Pohjanmaan maakunta 100 99 100 104 111 117
Pohjois-Karjalan maakunta 100 102 103 106 111 116
Pohjois-Savon maakunta 100 101 102 105 110 115
Etelä-Pohjanmaan maakunta 100 99 99 101 107 112
Kymenlaakson maakunta 100 100 101 104 108 112
Satakunnan maakunta 100 101 101 104 108 111
Etelä-Karjalan maakunta 100 101 102 104 107 111
Etelä-Savon maakunta 100 100 100 102 105 108
Kainuun maakunta 100 100 99 100 103 106
Vihreä alue:
Kasvu alle 15%
Ei suuria tarpeita
Sininen alue:
Kasvu 15-20%
Järjestelyjä
Punainen alue:
Kasvu yli 20%
Kapasiteetin
lisäystä 2025
jälkeen
Hämeenkyrö 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
Kuoleet yhteensä 105 119 124 111 89 102 141 114 113 120
% keskiarvosta 92 % 105 % 109 % 98 % 78 % 90 % 124 % 100 % 99 % 105 %
17. Alueellisesti koordinoitu kuntoutus
- tärkein laitosjaksojen lyhentäjä
Toimivassa järjestelmässä kuntoutus alkaa heti akuutin hoidon jälkeen
ja lopullinen sijoitus tehdään vasta kuntoutusjakson tulosten perusteella
- Nykyinen järjestelmä sijoittaa tai jättää (pysyvästi) laitokseen ENNEN/ILMAN kuntoutusta
Todennäköisesti suurin osa voitaisiin kuntouttaa 1-3 vuotta kotona tuettuna selviytyviksi (esim. Göteborgissa 80 %)
Tarvitaan laitoksista riippumaton sijoitus ja arviointijärjestelmä
kuntoutusHoito
Hoiva-osasto
perushoiva
Palveluasunto
Koti
7…30 vrk
arviointi sijoitus
22. Keino 2. Tilat eivät saa tuottaa
enää pitkäaikaispotilaita
eikä lyhentää elämää
Ongelmat:
Terveyskeskuksen pitkäaikainen vuodeosasto
Ahtaat asumisjärjestelmät
Kuntoutustilojen täydellinen puute
23. Tilaan on sovitettu kolme vuodetta ja vuodelepo on
maksimoitu eliminoimalla tuolit
24.
25. Kuntouttava hoito-ote: vuodelepo on maksimoitu:
vuoderuokailua rollaattorin käyttäjille
USA:ssa suunnitellaan VA -sairaaloissa vanhusten ruokailu niin, että kaikki
liikkumaan kykenevät kävelevät vuorokaudessa vähintään3000 askelta aterioille
kulkiessaan
27. Suomen kustannukset noin
45000 €/vuosi, josta asuminen
noin 15 % ja ruoka noin 15% eli
560 €/kk ja hoiva 2500 €/kk eli
70 %
Hollannin kustannukset
asunto 400 €/kk ja ruoka
500 €/kk, hoiva noin 700
€/kk eli 40%
Tila pitää vanhukset
itsenäisenä
Tarvitaan tavallinen asunto ja palveluja
ei makuuhuonetta ja 24/7 palveluja
33. Suomalaisen 20 asukkaan palveluasunnon olohuone on yhdistetty
oleskelu- ruokailu ja tv katsomistila noin 20 hengelle
34. KEINO 4. Kun ylikapasiteettia
puretaan aina ei koti sovi –
tarvitaan palvelukortteli
Koti voi olla liian ahdas
Tai yksinäinen, sijainti kaukana
Palvelukorttelissa asutaan itsenäisesti – myös muistisairaana
Palvelukortteleita on erityyppisiä
35. Ei näin ! Sosiaalipalvelut sijoitetaan keskustan laidalle ja
isoloidaan 500 m metsävyöhykkeellä
36.
37. Sisäpiha on halpa ratkaisu ja avaa monia mahdollisuuksia
Veldhofin sisäpiha on monien tapahtumien keskipiste
38. Ympäristön asukkaat tekevät Vedhofin harrastetiloihin 900 käyntiä
viikossa
Senioritanssit ovat meneillään ja nuoriso on netissä koulun jälkeen
39. Muistisairaan vanhuksen huone Veldhofissa ja suomalaisessa
palveluasunnossa
Huomaa sängyn keskeinen merkitys suomalaisessa kulttuurissa
40. Vanhainkoti, palvelutalo; suljettu
rakennus
Palvelukortteli, avoin taajaman
asukkaille
Potilaan huone Asukkaan yksiö tai kaksio
Talon vaateet Omat vaateet
Päivähuone Korttelin harrastustilat
Kuntohuone, vajaakäyttöinen Kuntosali myös muille
Ruokasali Ravintola ja kahvila
Hoitajien kanslia Vanhusten kotipalvelukeskus
Ohjatutut viriketoiminnat Vapaaehtoiset korttelikerhot, kuorot
Erillisjärjestely Taajaman omat palvelut, kaupat,
apteekki, lähipalvelut
Tarvitaan sekarahoitus ja seka-rakennuksia
41. Keino 5, Johtaja alkaa johtaa
Aika-ikkuna on nyt
Muutos kestää kaksi vuotta
42. Nykytilanne noin 60 000 eriasteista paikkaa, vanhuspalvelulain tavoite
noin 40 000 paikkaa. Ylisuuri järjestelmä tarvitsee vanhuksia, mutta
vanhukset eivät tarvitse niitä
43. Johtaminen kunniaan: Muutos kuntayhtymä
Kaksineuvoisen palvelutuotannossa 2014-2016
Asumispalvelujen paikat 2016 2013 Muutos Muutos -%
Palveluasuminen,
ostopalvelut
22 164 -142 -87
Tehostettu
palveluasuminen
297 226 71 +31
Laitoshoito, 3 149 -146 -98
Paikat yhteensä 322 539 -217 -40
24
Muutos näkyy 3,6 miljoonan eurona säästönä kuntien taloudessa tilinpäätösvuosina 2014 - 2015.
Vuonna 2015 kotihoidon säännöllisen asiakkaan vuosikustannus oli 7 500 €, tehostetun
palveluasumisen asiakkaan 35 000 € ja laitoshoidon asiakkaan 46 000 € kuntalaskutuksen
nettohintana.
Tulos on mittava, mutta ei riittävä, kirjoittaa Kaksineuvoisen johtaja Anna-Kaisa Pusa
44. MUUTOS TAPAHTUU JOKA TAPAUKSESSA, SE ON TAPAHTUMASSA MUISSA MAISSA JA TULEE
TAPAHTUMAAN SUOMESSA.
SUOMALAINEN VANHUSHUOLTO EI OLE VIENTITUOTE, MUTTA SE ON OSAAMISEN VIENNIN KOHDE
Jos nyt aloitetaan, on Eksoten ja Kaksineuvoisen toimintamallien mukaan vanhuspalvelulain tavoite: 92
yli 75 vuotiaista asuu tuettuna kotonaan, pääosin saavutettu ennen vuoden 2020 loppua!
Pitääkö odottaa Rahoituksen kiristymistä uudistuksen vauhdittamiseksi?
Se on kuntoutuksesta ja johtamisesta kiinni!
45. TÄYTYY - HANKE KÄYNNISTÄÄ MUUTOKSEN
1.12.2016 – TULOKSIA KESÄLLÄ 2017
Ongelma on tunnistettu jo vuosina 1995 – 2000
Viimeisenä Skandinavian-maana Ruotsissa purettiin långvård Ädelreformissa 1992
Suomen hoivaorganisaatiota tekevät itse tarvitsemansa pitkäaikaiset potilaat tai asukkaansa