Lapsiomaistyön yhteistyöprojekti on alkanut Joensuussa, Pohjois-Karjalassa. Toteuttajina ovat Pohjois-Karjalan mielenterveysomaiset - FinFami ry, Joensuun Pelastakaa Lapset ry, Pelastakaa Lapset ry, Itä-Suomen aluetoimisto sekä muut järjestöt ja yhteistyötahot. Projektin rahoittaja on Raha-automaattiyhdistys.

1. Minna Turunen, minna.turunen@tukitupa.fi, p. 050-5648708
Lapsiomaistyön yhteistyöprojekti
Joensuussa
Huomaa lapsi — Lapsi- ja mielenterveysomaistyötä
lapsiomaisen hyväksi 2016–2018 Joensuun seudulla.
Pohjois-Karjalan mielenterveysomaiset – FinFami ry
Joensuun Pelastakaa Lapset ry
Pelastakaa Lapset ry, Itä-Suomen aluetoimisto
Pohjois-Karjalan mielenterveysomaiset - FinFami ry

3. “Lapsiomaistyö on lasten, nuorten ja lapsiperheiden
hyvinvoinnin tukemista. Työ on suurelta osin ennalta
ehkäisevää mielenterveystyötä, jonka tavoitteena on tukea
lasten ja nuorten mahdollisuutta tasapainoiseen kehitykseen
vanhemman sairaudesta huolimatta.
Kun vanhempi sairastuu, myös perheen lasten arki muuttuu.
Lapset ovat tilanteessa itsenäisiä tuen tarvitsijoita ja heidän
tarpeensa on huomioitava vanhemman sairauden hoidon
rinnalla. “
– “Lapsiomaistyön periaatteet”, Mielenterveysomaisten
keskusliitto - FinFami ry

5. Etsimme tekijöitä
ja toimijoita
✤ Etsimme lapsiomaistyön
yhteistyöprojektiin Joensuuhun
oman kokemustiedon jakamisesta
kiinnostuneita vapaaehtoisia,
yhteistyötahoja järjestöistä ja
kunnista,
lapsiperheiden ja lasten
tukihenkilöinä toimivia mukaan
kehittämään perehdytysmallia
vapaaehtoisille.
✤ Vastataan yhdessä
lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttilan
ja FinFamin toiminnanjohtaja Pia
Hytösen haasteeseen!

6. Lapsiomaistyötä yhdessä
Mitä kehitetään?
✤ Vahvistetaan ja lisätään yksilöllistä tukea lapsiomaisille Joensuun
seudulla yhdistämällä järjestöjen lapsityön ja
mielenterveysomaistyön voimavaroja.
✤ Vahvistetaan ja kehitetään:
lasten ja perheiden kanssa toimivien järjestöjen vapaaehtoisten
ja henkilöstön osaamista lapsiomaistyössä,
vanhempien tavoittamista järjestöjen tuen ja vertaistuen piiriin,
perheiden ja lasten tukemiseen menetelmiä & paikallisia malleja,
järjestöjen ja kuntien yhteistyötä.

7. Lapsiomaisen
elämäntilanne -
pohdintaa
Mitä mieltä olet näistä
ajatuksista?
✤ Annetaan lapselle ikätasoisesti tietoa
perheen tilanteesta.
✤ Lapsi voi ilmaista omat huolensa ja
ajatuksensa turvallisesti.
✤ Lapsi saa vastauksia: Mikä isää / äitiä
vaivaa? Mitä nyt tapahtuu?
✤ Lapsi elää myös huoletonta lapsuutta:
leikkii, osallistuu kavereiden kanssa
harrastuksiin.
✤ Lapsi saa hyviä eväitä elämään, kun
vaikeuksia kohdataan turvallisissa
puitteissa.

8. Haaste: lapsiomainen jää usein
”näkymättömäksi”
Huomioidaan lapsiomainen paremmin
✤ Järjestöjen työssä tiedostetaan paremmin oma toiminta
kasvuympäristönä, jossa huomioidaan lapsiomaiset paremmin,
ja voidaan lisätä lasten arkeen suojaavia tekijöitä ja tukea
yhteistyössä lapsia ja heidän vanhempiaan.
Järjestetään Toimiva lapsi & perhe -työn koulutuksia
järjestötoimijoille niin vapaaehtoisille kuin työntekijöille.
Tehdään perehdytysmalli järjestöjen vapaaehtoistoiminnan
käyttöön.

10. Minä olen tärkeä
- pienryhmät
✤ Joensuun Pelastakaa Lapset ry:n
“Minä olen tärkeä” -pienryhmissä
ja retkillä tuetaan lasten ja
nuorten kaveri- ja
ystävyyssuhteita
✤ Toiminnan tavoitteena on
ennaltaehkäistä yksinäisyydestä
johtuvia ongelmia.
✤ Projektissa ohjataan yksinäisyyttä
kokevia lapsiomaisia pienryhmiin ja
retkille sekä perehdytetään
ryhmien ohjaajia lapsiomaistyöhön.

11. Haaste: lapsi jää yksin kotiin
Lapsiomaiset mukaan harrastuksiin, pienryhmiin ja
retkille
✤ Yhteistyömallien avulla järjestöjen tuen piiriin tulevien
lapsiomaisten osallistuminen kodin ulkopuoliseen toimintaan,
pienryhmiin ja harrastuksiin helpottuu ja mahdollistuu. Lapsi saa
kaverisuhteita, onnistumisen kokemuksia ja kannustusta.
Miten lapsi tulee mukaan harrastuksiin? Lapsiomaisten polut
pienryhmätoimintaan ja harrastuksiin kuvataan ja kehitetään
toimintatapoja ja yhteistyömalleja osallistumisen tukemiseen.
Lisätään pienryhmiä ja retkiä lapsille, jotka kokevat yksinäisyyttä.

12. Puheeksi ottaminen
- pohdintaa
Miten toimisimme näiden
ajattelutapojen kanssa?
✤ On vaikea hakea apua
mielenterveysongelmiin, sillä pelätään,
että perhe leimataan sairaaksi.
✤ Mielenterveysongelmien takia syrjitään
ihmistä työelämässä ja julkisissa
palveluissa, ja siksi salataan oma huoli.
✤ Pelätään, että lasta kiusataan.
✤ Ajatellaan, että lapsi ei vielä ymmärrä
ja huolestuu, jos vanhemman
sairastumisesta puhutaan.
✤ Miten lapselle kerrotaan vanhemman
mielenterveysongelmasta?

13. Haaste: Ennakkoluulot
mielenterveysongelmia kohtaan
Otetaan kaikki mukaan ja toimitaan
kiusaamista vastaan
✤ Koulutuksiin osallistuneet ohjaajat ja tukihenkilöt osaavat
paremmin toteuttaa lasten ja nuorten toimintaa niin, että
lapsiomaiset eivät jää ulkopuolisiksi ja ilman tarvittavaa tukea tai
tule kiusatuiksi.
Järjestetään koulutuksia järjestötoimijoille vapaaehtoisille ja työntekijöille.
Tehdään perehdytysmalli järjestöjen vapaaehtoistoiminnan käyttöön.

14. Turvallinen aikuinen
- pohdintaa
Mitä mieltä olet näistä
ajatuksista?
✤ Jokainen aikuinen voi luoda
turvallisuutta lapselle.
✤ Jokaisen lapsen elämään löytyy
selviytymistä tukevia ja
suojaavia tekijöitä.
✤ Voin muuttaa omia asenteitani.
✤ Haluan vaikuttaa yleisiin
asenteisiin ja siten auttaa
muita.

15. Haaste: Vanhemmat eivät löydä
perheelle ja itselleen sopivia tukimuotoja
Vanhemmuuden tukea vahvistetaan
✤ Paikalliseen järjestötyöhön vahvistetaan toimivia tapoja tukea
vanhemmuutta, kun perheessä toinen vanhemmista on psyykkisesti
sairastunut tai hänellä on mielenterveyden ongelmia.
Mielenterveysomaisten tukitoiminnan ja etsivän toiminnan kehittäminen.
Perheiden vertaistoiminnan, VERTTI-kurssien toteutus, koulutukset ja
osaamisen vahvistaminen.
Kokemustieto osana kehittämistä: toiminta osallistujien näköistä, kynnys
osallistua madaltuu.

17. Haaste: Maaseudun lapsiomaisten tuki?
Kokeillaan toimintaa maaseutumaisessa
ympäristössä
✤ Kehitetään yhteistyömalleja myös maaseutumaisella alueella,
jossa toimintaympäristö on erilainen kuin kaupungissa.
Etsitään paikkakunnan aktiivit toimijat, joilla on innostusta lähteä
mukaan.
Kokeillaan lasten pienryhmätoimintaa sekä retkiä ja harrastuksiin
osallistumisen tukea maaseudulla.

19. Etsimme toimintaan mukaan
✤ Vapaaehtoisia, joilla mahdollisuus oman kokemustiedon pohjalta
auttaa kehittämään järjestöjen toimintaa pienessä työryhmässä.
Osallistuminen ei edellytä julkista esiintymistä. Etsimme sinulle
sopivan tavan auttaa muita. Olet etsimämme henkilö, jos sinulla on:
kokemusta lapsena tai vanhempana siitä, millaista on lapsiperheen
arki, kun toisella (tai molemmilla) vanhemmista on psyykkinen
sairaus,
olet kiinnostunut auttamaan muita ja sinulla on vapaata aikaa,
sinulla on voimavaroja työskennellä omien kokemusten kautta.
✤ Järjestämme vapaaehtoisille työnohjausta ja tukea.

20. Etsimme yhteiselle
matkalle myös
✤ Yhteistyötahoja
verkostoomme lapsi-,
perhe- ja mielenterveystyön
parista.
✤ Vapaaehtoisia tukihenkilöitä
ja ryhmänohjaajia, joita
kiinnosta lapsiomaistyön
perehdytysmallin
kehittäminen
vapaaehtoistoimintaan.

21. Pohjois-Karjalan mielenterveysomaiset - FinFami ry, Karjalankatu 4 a 2, 80200 Joensuu, www.tukitupa.fi
Tule mukaan kehittämään lapsiomaistyötä!
Yhteystiedot: Mari Eronen, projektityöntekijä mari.eronen@tukitupa.fi, puh. 050 3086163
Minna Turunen, toiminnanjohtaja, minna.turunen@tukitupa.fi, puh.050 5648708

22. ✤ Esityksen kuvitus:
FinFami ry -
Mielenterveysomaisten
keskusliitto
Joensuun Pelastakaa Lapset ry
Pohjois-Karjalan
mielenterveysomaiset - FinFami ry