59. Työterveyspäivät 2012

1. Hyvinvointia työstä
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi

2. Työkyvyn johtaminen pienissä yrityksissä
Työterveyspäivät 23.10.2012; Kannattaako työkykyjohtaminen?
Helena Palmgren, kehittämispäällikkö
5.11.2012 Helena Palmgren 2 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi

3. TYÖKYKYJOHTAMINEN
• Hyvää johtamista
• Kaikki yrityksessä työskentelevät saavat tukea
työkyvylleen
• Työkyvyn edistäminen ja ylläpitäminen
(promootio)
• Varhainen puuttuminen ja tuki
• Kun työkyky on jo selvästi uhattuna eli työhön
paluun, työssä jatkamisen ja osittaisenkin
työkyvyn tukeminen ja säilyttäminen
5.11.2012 Helena Palmgren 3 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi

4. Yritykset kokoluokittain 2009
(pl. alkutuotanto) (Lähde Tilastokeskus 2009)
YRITYSKOKO YRITYKSIÄ OSUUS OSUUS HENKI- OSUUS LIIKE-
lukumäärä YRITYKSISTÄ LÖSTÖSTÄ VAIHDOSTA
% % %
Pienet yritykset: 260 817 98,9 45,4 34,5
alle 50 henkilöä
< 2 henkilöä 177 035 67,1 7,4 5,6
2–9 henkilöä 69 296 26,3 17,7 11,5
10–49 henkilöä 14 486 5,5 20,3 17,4
Keskisuuret yritykset:
50–249 henkilöä 2 334 0,9 17,0 16,5
Suuret yritykset:
vähintään. 250 henkilöä 608 0,2 37,6 49,0
YHTEENSÄ 263 759 100 100,0 100
5.11.2012 Helena Palmgren 4 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi

5. Miten pienet yritykset
organisaatioina eroavat suurista
yrityksistä?
SYSTEEMISET EROT SUURET YRITYKSET PIENET, yrittäjävetoiset
YRITYKSET
Historia Melko pitkä, traditiot, rutiinit Lyhyt; ei perinteitä, rutiineja
Johtamisjärjestelmä Ammattijohtajia, koulutus ja/tai Perustajat/yrittäjät johtavat
kokemus
Rakenne Hierarkkinen ja/tai Matala, epämuodollinen,
byrokraattinen erityinen
Tieto- ja muut järjestelmät Kehittyneitä, virallisia: tieto-, Epävirallinen, ei kehittyneitä
henkilöstöhallinto- ym. järjestelmiä
5.11.2012 Helena Palmgren 5 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi

6. Miten pienet yritykset
organisaatioina eroavat suurista
yrityksistä?
SYSTEEMISET EROT SUURET YRITYKSET PIENET, yrittäjävetoiset
YRITYKSET
Hallinto Hallitus tai johtokunta Omistajan (usein perustajan)
vaikutusvaltianen päätökset, harvoin toimivaa
hallitusta
Omistajuus Hajautettu, usein julkinen, Yksityinen, läheinen, usein
osakkeen arvo tärkeä perheen omistama. Tulos
tärkeämpi kuin osakkeen arvo
Perhe Perheillä vain harvoin Perustajan/omistajan
vaikutusvaltaa tai osallisuutta perheenjäseniä tai sukulaisia
toimintaa usein töissä yrityksessä
5.11.2012 Helena Palmgren 6 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi

7. Suuret ja pienet yritykset ovat
lähtökohtaisesti erilaisia
• Keskeisimmät erot liittyvät yrityksen johtamiseen
• Persoonallinen johtamistapa
• Rakenteet ja prosessit eivät sido johtajia
• Ei suoraa ulkopuolista kontrollia (Bolton ym. 1971)
• Päätöksenteko on keskittynyt johtajan käsiin
• Näin erityisesti silloin, kun johtaja on omistaja
• Omistajuus antaa johtaja-omistajalle oikeuden tehdä
päätöksiä yksin
• Tästä seuraa sekä hyötyjä että haasteita
• Johtaja-omistajan osaaminen ja tahtotila!
5.11.2012 Helena Palmgren 7 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi

8. Pienen yrityksen johtajuuden
vahvuuksia
Parhaimmillaan
• Selkeät, yhteiset tavoitteet
• Riittävän läheiset, luottamukselliset ja arvostavat
johtaja-alaissuhteet
• Riittävän avoin tiedonkulku, avoin vuorovaikutus
• Hyvät vaikuttamismahdollisuudet
• Oikeudenmukainen ja tasapuolinen kohtelu
• Turvallisuuden ja yhteenkuuluvaisuuden tunne
• Hyvä työilmapiiri, yrityksessä viihdytään
5.11.2012 Helena Palmgren 8 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi

9. Pienten, yrittäjävetoisten yritysten
johtajuuden haasteet
• Tarkka kontrolli ja jakamisen vaikeus
• Ei haluta, että kukaan puuttuu yrityksen asioihin
• Vain perheenjäsenet voivat puuttua asioihin
• Vaikea luottaa ulkopuolisiin, kaikki langat omissa käsissä
• Vaikea pyytää ja ottaa vastaan apua
• Odotetaan työntekijöiltä samaa kuin mihin itse on
valmis yrityksen puolesta
• Ei avointa keskustelua johtajan ja alaisten välillä
• Epäselvät tavoitteet (työntekijöille)
• Vaikutusmahdollisuudet puutteelliset
• Mukauduttava päätöksiin, vaikka kokisi ne
epäonnistuneiksi
5.11.2012 Helena Palmgren 9 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi

10. Pienten, yrittäjävetoisten yritysten
johtajuuden haasteet
• Erityisesti pienissä yrityksissä tarvitaan tietoa
• työhyvinvoinnin merkityksestä yrityksen tuloksellisuudelle
(esim. von Bonsdorff 2010, Palmgren ym. 2010b),
• työkyvyn ja sen tukemisen hyödyistä
• työterveyshuollon mahdollisuuksista auttaa yritystä työkyvystä
huolehtimisessa.
• … ja tukea
• työkykyjohtamiselle
5.11.2012 Helena Palmgren 10 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi

11. Työterveyshuollolle velvoite
tukea työkykyjohtamista
• Työterveyshuollon tehtävä on antaa neuvontaa
ja ohjausta
• Työterveysyhteistyöstä ja työkyvyn hallinnan,
seurannan ja varhaisen tuen toimintakäytännön
järjestämisestä
• Työterveyshuolto voi asiantuntijana tehdä
ehdotuksia työnantajalle tai tämän edustajalle:
• Työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen
hyvistä käytännöistä
5.11.2012 Helena Palmgren 11 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi

12. Pienille yrityksille kohdennettu
työterveyshuollon toimintamalli
Tukee työkyvyn hallinnan, seurannan ja
varhaisen tuen kehittymistä ja toteutumista
pienissä yrityksissä
1. työterveyshuoltosopimusta solmittaessa
2. työterveyshuollon toiminnasta ja työterveysyhteistyöstä
sovittaessa
3. jatkuvassa työterveysyhteistyössä
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi

13. Työterveyshuollosta
sopiminen
TYÖTERVEYS- Sopimusneuvottelu
HUOLTO- työpaikalla: Tietoa työter-
veyshuollon tavoitteista, Työterveys-
SOPIMUS- sisällöstä, palveluprosessista, huolto-
NEUVOTTELU työkyvyn hallinnasta, työn- sopimus
JA SOPIMUKSEN antajan vastuista ja yhteis-
SOLMIMINEN toimintamenettelyistä, työ-
paikkaan tutustuminen:
tpk:n menetelmät ja sisällöt
5.11.2012 Helena Palmgren 13 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi

14. Työterveyshuollon käynnistäminen
Työn ja
TYÖTERVEYS- Henkilöasiakkaan työn, terveyden
HUOLTO- terveyden ja työolojen itsearviointi-
itsearviointi
TOIMINNAN lomake
KÄYNNISTÄ-
MINEN Terveystarkastus
(työterveyshoitaja, tarvitta- Terveys-
essa työterveyslääkäri, suunnitelma
tarvittaessa lisäselvitykset)
Työn, terveyden ja
työolojen terveydellisen
merkityksen selvitys
Voimavarat ja terveys- Riskin- Ei tehty Työssä tai työpaikalla
vaarat kartoitettu, ei arviointi riskin- terveysvaaroja tai tarve
lisäselvitystarvetta tehty arviointia lisäselvitykseen terveys-
eikä perustetta laki- vaaroista ja -haitoista,
sääteisille terveys- kuormitustekijöistä tai
tarkastuksille voimavaroista
Yritykselle palaute ja Työpaikkaselvitys tai
suositukset jatkotoimen- yhdistetty riskinarviointi
piteiksi sekä ehdotus työ- ja työpaikkaselvitys;
terveyshuollon toiminta- yritykselle palaute ja
suunnitelmaksi Raportti suositukset jatkotoimen- Raportti
työpaikkaan tutustumisen ja piteiksi; ehdotus
henkilöasiakkaiden tietojen työterveyshuollon
analyysin perusteella toimintasuunnitelmaksi
Sovitaan työpaikalla Sovitaan työpaikalla
työterveystoiminnan tarpeet Työterveys- työterveystoiminnan
ja tavoitteet, työkyvyn huollon tarpeet ja tavoitteet, työ-
hallinnan käytännöt, roolit ja toiminta- kyvyn hallinnan käytännöt,
vastuut sekä työterveys- suunnitelma roolit ja vastuut sekä työ-
huollon toiminta terveyshuollon toiminta
5.11.2012 Helena Palmgren 14 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi

15. Jatkuva
työterveyshuoltotoiminta
JATKUVA Toimintasuunnitelman mukainen
työterveyshuollon jatkuva toiminta
TYÖTERVEYS-
- yhteydenotto yritykseen vuosittain
HUOLTO- - henkilöasiakkaiden itsearvioinnit Päivitetty
TOIMINTA - terveystarkastukset tarvittaessa työterveys-
- työpaikkaselvitykset sopimuksen huollon
mukaan ja tarvittaessa toiminta-
- työterveysyhteistyö suunnitelma
- arviointi ja kehittäminen vuotuisten
yhteydenottojen ja sovituin väliajoin
työpaikalla työterveyshuollon palaute-
tilaisuuksien yhteydessä
5.11.2012 Helena Palmgren 15 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi

16. TYÖTERVEYS- Sopimusneuvottelu
HUOLTO- työpaikalla: Tietoa työter-
veyshuollon tavoitteista, Työterveys-
SOPIMUS- sisällöstä, palveluprosessista, huolto-
NEUVOTTELU työkyvyn hallinnasta, työn- sopimus
JA SOPIMUKSEN antajan vastuista ja yhteis-
SOLMIMINEN toimintamenettelyistä, työ-
paikkaan tutustuminen:
tpk:n menetelmät ja sisällöt
Työn ja
TYÖTERVEYS- Henkilöasiakkaan työn, terveyden
HUOLTO- terveyden ja työolojen itsearviointi-
itsearviointi
TOIMINNAN lomake
KÄYNNISTÄ-
MINEN Terveystarkastus
(työterveyshoitaja, tarvitta- Terveys-
essa työterveyslääkäri, suunnitelma
tarvittaessa lisäselvitykset)
Työn, terveyden ja
työolojen terveydellisen
merkityksen selvitys
Voimavarat ja terveys- Riskin- Ei tehty Työssä tai työpaikalla
vaarat kartoitettu, ei arviointi riskin- terveysvaaroja tai tarve
lisäselvitystarvetta tehty arviointia lisäselvitykseen terveys-
eikä perustetta laki- vaaroista ja -haitoista,
sääteisille terveys- kuormitustekijöistä tai
tarkastuksille voimavaroista
Yritykselle palaute ja Työpaikkaselvitys tai
suositukset jatkotoimen- yhdistetty riskinarviointi
piteiksi sekä ehdotus työ- ja työpaikkaselvitys;
terveyshuollon toiminta- yritykselle palaute ja
suunnitelmaksi Raportti suositukset jatkotoimen- Raportti
työpaikkaan tutustumisen ja piteiksi; ehdotus
henkilöasiakkaiden tietojen työterveyshuollon
analyysin perusteella toimintasuunnitelmaksi
Sovitaan työpaikalla Sovitaan työpaikalla
työterveystoiminnan tarpeet Työterveys- työterveystoiminnan
ja tavoitteet, työkyvyn huollon tarpeet ja tavoitteet, työ-
hallinnan käytännöt, roolit ja toiminta- kyvyn hallinnan käytännöt,
vastuut sekä työterveys- suunnitelma roolit ja vastuut sekä työ-
huollon toiminta terveyshuollon toiminta
JATKUVA Toimintasuunnitelman mukainen
TYÖTERVEYS- työterveyshuollon jatkuva toiminta
- yhteydenotto yritykseen vuosittain
HUOLTO- - henkilöasiakkaiden itsearvioinnit Päivitetty
TOIMINTA - terveystarkastukset tarvittaessa työterveys-
- työpaikkaselvitykset sopimuksen huollon
mukaan ja tarvittaessa toiminta-
- työterveysyhteistyö suunnitelma
- arviointi ja kehittäminen vuotuisten
yhteydenottojen ja sovituin väliajoin
työpaikalla työterveyshuollon palaute-
tilaisuuksien yhteydessä
5.11.2012 Helena Palmgren 16 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi

17. KIITOS!
Helena Palmgren
TkT, KM; kehittämispäällikkö
Työterveyslaitos
Topeliuksenkatu 41 a A
00250 Helsinki
puhelin 030 474 2643
helena.palmgren@ttl.fi
5.11.2012 Helena Palmgren 17 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi