Varhainen välittäminen työhyvinvoinnin johtamisen keinona

1,191 views

Published on

Turun kaupungin työkyvyn hallintamalli. Esitys Kunnon työn päivän tilaisuudessa Turussa 7. lokakuuta 2013. Työkykykoordinaattori Vuokko Puljujärvi-Seila, Turun kaupunki

Published in: News & Politics
0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
1,191
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
178
Actions
Shares
0
Downloads
5
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Varhainen välittäminen työhyvinvoinnin johtamisen keinona

  1. 1. Varhainen välittäminen- työhyvinvoinnin johtamisen keinona Turun kaupungin työkyvyn hallintamalli Kunnon työn päivä 7.10.2014 Turun kaupunki/ työkykykoordinaattori Vuokko Puljujärvi-Seila
  2. 2. Johdanto • Tarkoitus on vahvistaa työpaikalla henkilöstön työkyvyn edistämistä sekä työkyvyttömyyden ehkäisemistä läpi työurien • Ehkäisevän työterveyshuollon kustannuksista maksetaan 60% korvaus työpaikoille, jotka ovat sopineen yhdessä tth:n kanssa työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen toteuttamisesta työpaikalla. • Toimintatapa, jota käyttämällä voidaan havaita työn tekemiseen liittyvät ongelmat mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, puututaan systemaattisesti niihin, ettei työyhteisön / yksilön työhyvinvointi vaarannu. Työkykykoordinaattori 2012 2
  3. 3. Taustaa • Turun kaupungin valtuuston strateginen linja-päätös Henkilöstöohjelmassa 2010-2013 ”asiantuntevan ja työssään viihtyvän henkilöstön varmistamiseksi tuetaan henkilöstön jaksamista, osaamista ja osallistumista oman työn kehittämiseen” • Turun työkykyjohtamisen tilannekartoitus 2009-2010 • Sirius-hanke 2010-2011 => havaittiin puutteita työkyvyn tukemiseen ja työssä jaksamiseen liittyvissä toimintatavoissa ja käytössä olevien toimintamallien noudattamisessa • Kj Randellin asettamispäätös (7.7.11) Työkyvyn hallintamallin kehittämishankkeelle – luodaan malli koko kaupungille 3Työkykykoordinaattori VP-S
  4. 4. Toimintamalli - Hyväksytty kaupungin yhteistyötoimikunnassa ja johtavassa työsuojelutoimikunnassa toukokuussa 2012 - Hyväksytty kaupunginhallituksen hallintojaostossa 11.6.2012 käytteenotettavaksi menettelytapaohjeeksi Turun kaupungilla Jalkauttaminen - Esimiehille- ja henkilöstölle koulutusta - Puheeksiottamisen taito- valmennus esimiehille pienryhmissä - Johtoryhmissä, työpaikkakokouksissa asian esittely Työkykykoordinaattori VP-S 4
  5. 5. Työkyvyn hallintamalli - tavoitteet - • Kokonaisvaltaisen työhyvinvoinnin edistäminen • Tukea esimiehien suunnitelmallista työkykyjohtamista (konkreettinen työkykyjohtamisen työväline) • Tukea työntekijöiden työkykyä varhaisessa vaiheessa • Parantaa työntekijöiden työssä jatkamista = työuria • Varmistaa henkilöstön oikeudenmukainen ja tasapuolinen kohtelu • Selventää työpaikan ja työterveyshuollon väliset vastuut ja velvollisuudet • Vähentää sairauspoissaolo- ja eläkekustannuksia Työkykykoordinaattori VP-S 5
  6. 6. Työkyvyn hallintamalli - hyödyt - • Työntekijälle: oikeus saada tukea työkyvylleen, tehokkain tuki tapahtuu työpaikalla. Varmistaa tasapuolisen kohtelun. • Esimiehelle: konkreettinen ohjemalli työntekijöiden työkyvyn muutosten varhaiseen tunnistamiseen. Yhteistyö työterveyshuollon kanssa • Työnantajalle: sairauspoissaoloille ja ennen aikaisille eläköitymisille tarvitaan vaihtoehtoja => nopea reagointi hälytysmerkkeihin Työkykykoordinaattori VP-S 6
  7. 7. Työkyvyn hallintamalli - hyödyt - • Työsuojelulle: työkyvyn varhaiseen tukeen liittyvät toimintaperiaatteet ovat työsuojelun yhteistoiminnan keskeistä sisältöä • Työterveyshuollolle: selkeyttää vastuut ja rajat työkykyasioiden selvittelyssä (työntekijä, esimies ja tth). Yhteistyö paranee työpaikkojen kanssa. Työkykykoordinaattori VP-S 7
  8. 8. Työkyvyn hallintamallin kokonaisuus Työkykyongelman havaitseminen työpaikalla tai tieto pitkästä sairauslomasta Terveydentilaan liittyvät ongelmat Tunnuslukujen, työyhteisön toiminnan ja ilmapiirin seuranta, kehityskeskustelut Yhteydenotto työterveyshuoltoon Elämän- tilanteeseen liittyvät ongelmat Työyhteisöön liittyvät ongelmat Työhön liittyvät ongelmat Työkyky vastaa työtä Pitkään sairauslomaan liittyvät asiat Sairaus- poissaolo- seuranta, Puheeksiotto: esimies-alais- keskustelu tai sairausloma- ajan yhteydenpito- neuvottelu Varhaisen tukemisen lomakkeet, työhön paluun tuki-lomake Yhdessä sovittujen toimen- piteiden toteuttaminen Ratkaisu- vaihtoehtojen hahmotus, jatkosta sopiminen ja kirjaaminen Seuranta, tuke- minen, arviointi Seuranta- tai sairaus- lomalta paluu- keskustelu Varhaisen tukemisen lomake tai työhön paluun tuki-lomake Työkyky EI vastaa työtä Toteutetut toimenpiteet riittämättömiä, haetaan uutta ratkaisua, lisää keinoja ja yhteistyökumppaneita Työkyky- ongelman luonteen selvittäminen, Työkykyongelman havaitseminen työpaikalla tai tieto pitkästä sairauslomasta Terveydentilaan liittyvät ongelmat Tunnuslukujen, työyhteisön toiminnan ja ilmapiirin seuranta, kehityskeskustelut Yhteydenotto työterveyshuoltoon Elämän- tilanteeseen liittyvät ongelmat Työyhteisöön liittyvät ongelmat Työhön liittyvät ongelmat Työkyky vastaa työtä Pitkään sairauslomaan liittyvät asiat Sairaus- poissaolo- seuranta, Puheeksiotto: esimies-alais- keskustelu tai sairausloma- ajan yhteydenpito- neuvottelu Varhaisen tukemisen lomakkeet, työhön paluun tuki-lomake Yhdessä sovittujen toimen- piteiden toteuttaminen Ratkaisu- vaihtoehtojen hahmotus, jatkosta sopiminen ja kirjaaminen Seuranta, tuke- minen, arviointi Seuranta- tai sairaus- lomalta paluu- keskustelu Varhaisen tukemisen lomake tai työhön paluun tuki-lomake Työkyky EI vastaa työtä Toteutetut toimenpiteet riittämättömiä, haetaan uutta ratkaisua, lisää keinoja ja yhteistyökumppaneita Työkyky EI vastaa työtä Toteutetut toimenpiteet riittämättömiä, haetaan uutta ratkaisua, lisää keinoja ja yhteistyökumppaneita Työkyky- ongelman luonteen selvittäminen, Työkykykoordinaattori VP-S 8
  9. 9. Toimintamallin lomakkeet 1) Työntekijän valmistautumislomake - tukee keskusteluun valmistautumista - mahdollisuus kirjata itselle tärkeät asiat muistiin (työntekijän näkemys esille) - voidaan käyttää kehityskeskustelun osana (1x v) - osa-alueet: terveys ja voimavarat, työ ja työolot, työyhteisön toimivuus, ammatillinen osaaminen 2) Työhyvinvoinnin tukikeskustelu -lomake - toimii muistiona - sisältää suunnittelun, toteutuksen ja loppuarvioinnin - lähetetään omalle työterveyshoitajalle tiedoksi työntekijän luvalla, jos työntekijä ohjataan työterveyshuoltoon 3) Työhönpaluun tuki -lomake - kirjataan jo poissaolon alkaessa työntekijän kanssa yhteisesti sovittu yhteydenpitomenettely poissaolon ajaksi - informoidaan esim. sairausloman loppupuolelle sijoittuvasta työhön paluun keskustelusta - toimii muistiona, tarvittaessa lähetetään kopio omalle tth:lle tiedoksi työntekijän luvalla (tiivis yhteistyö tth:n kanssa) Työkykykoordinaattori VP-S 9
  10. 10. Mahdolliset hälytysmerkit Yksilö Osaaminen Työyhteisö Työympäristö muuttunut käytös jaksamisongelmat lisääntyneet poissaolot toistuva myöhästely työaikojen noudattamattomuus toistuvat pidentyneet työpäivät sairaana työskentely eristäytyminen päihteet epäsiisteys toistuvat unohdukset, virheet keskittymiskyvyn puute osaamisen muuttuminen asiakaspalautteen muuttuminen kielteiseksi jatkuva motivaation puuttuminen koulutuskielteisyys liialliset osaamisvaatimukset työn liiallinen haasteellisuus epäasiallinen kohtelu ristiriitatilanteet/ kuppikunnat vuorovaikutuksen muutokset/ puutteet yhteistyössä tapahtuneet muutokset epäoikeudenmukainen työmäärä välinpitämättömyys yhteisistä asioista epäsiisteys ja – järjestys välinpitämättömyys työvälineistä ja työturvallisuudesta tapaturmat työrauhan puuttuminen muutokset työoloissa muutokset työn sisällössä Työkykykoordinaattori VP-S 10
  11. 11. Työntekijäkohtainen sairauspoissaoloseuranta Hälytysrajat Omailmoitusten määrä 3 poissaolokertaa 1-3 päivää, 6 kuukauden aikana 5 poissaolokertaa tai yli 20 päivää, 12 kuukauden aikana yli 30 päivän yhtäjaksoinen poissaolo tai useita lyhyitä jaksoja peräkkäin yhteensä kuukauden ajan. Esimies ilmoittaa työterveyshoitajalle. Työhön paluun tuen suunnittelu 90 päivää yhtäjaksoisesti tai 2 vuoden aikana. Työterveyshuolto kirjoittaa lausunnon Kelalle. Työkykykoordinaattori VP-S Seurannan tarkoituksena on tunnistaa tuen tarpeessa olevat työntekijät mahdollisimman varhaisessa vaiheessa Seuranta toteutetaan esimiestyönä: ESS –raportit 1 x kk 11
  12. 12. Tilanteen kartoittaminen ja toimenpidesuunnitelma Työkykykoordinaattori VP-S ☐ Työjärjestelyt ☐ Ergonomia ☐ Paremmat työvälineet/apuvälineet ☐ Työaikajärjestelyt ☐ Lomien jaksotus ☐ Työkierto ☐ Ammatillinen lisäkoulutus ☐ Koulutus, valmennus, perehdytys ☐ Työnohjaus, mentorointi ☐ Työterveyshuollon tutkimukset, hoito, kuntoutukseen ohjaus ☐ Työyhteisöselvitykset ja jatkotoimet ☐ Työn ulkopuolisen elämän toimenpiteet, omaehtoinen toiminta ☐ Jotain muuta, mitä ? 12
  13. 13. Varhaisella tuella on vaikutusta • Organisaatiossa, jossa oli käytössä varhaisen tuen malli: • työkyvyn ylläpitämiseen liittyvä yksilöllisen tuen tarve tunnistettiin paremmin • työkykyyn vaikuttavat tekijät otettiin yleisemmin puheeksi ja niihin tehtiin korjaavia toimenpiteitä • esimiesten kyky huomioida työkykyasiat laaja-alaisesti parantui sekä kyky tukea työntekijöitä monipuolistui • varhaisten tukitoimien saatavuus työkyvyn ylläpitämiseksi parani Turja, Kaleva, Kivistö & Seitsamo. 2012. Työkyvyn varhainen tuki. TTL. Työkykykoordinaattori VP-S 13
  14. 14. Puheeksiottaminen • Vastuullista vuorovaikutusta, kun jokin asia työyhteisössä tai jollakin työyhteisön jäsenellä uhkaa muuttua huonommaksi • Esimies puuttuu asioihin ja ongelmiin jämäkästi ja varhaisessa vaiheessa, ystävällisesti ja määrätietoisesti • Ongelman laatu selvitetään aina ensin esimiehen ja työntekijän välisessä keskustelussa. Molemmat valmistautuvat keskusteluun! • Sovittu ja suunniteltu tilanne (aika ja paikka). • Esimiehen ja työntekijän oppiminen keskustellen ratkaisemaan työhön liittyviä asioita enemmän yhdessä => työkyvyn ja työhyvinvoinnin turvaaminen sekä ennaltaehkäiseminen työyhteisön näkökulmasta Työkykykoordinaattori VP-S 14
  15. 15. Tehostettu tuki • Kun työyksikön omat toimenpiteet eivät riitä työssä jaksamisen ja jatkamisen tukena tai aikaisemmin tehdyt toimenpiteet eivät ole johtaneet toivottuihin tuloksiin, tarvitaan lisää toimijoita ja resursseja • Käynnistyy yhteisellä tilannearviolla esim. esimies, työterveyshuolto, henkilöstöhallinto ja yksilö itse. Esimies toimii vastuuhenkilönä. Yksilö voi ottaa mukaan henkilöstön edustajan • Keinoja voivat olla mm. hoitotoimenpiteet, ammatillinen kuntoutus, osa-aikaeläke tai organisaation omat toimenpiteet Työkykykoordinaattori VP-S 15
  16. 16. Työhön paluun tuki Paluun tuki-toimintamalli koostuu useammasta suunnitellusta tapahtumasta: Tarvittaessa työntekijä ja esimies voivat yhdessä tai erikseen ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon yhteisen työterveysneuvottelun järjestämiseksi. Työkykykoordinaattori VP-S 16
  17. 17. Työhön paluun tuki • Toimintamalli auttaa esimiestä ja työntekijää varmistamaan onnistunut, turvallinen ja oikea-aikainen pitkän poissaolon jälkeen • Poissaololla tarkoitetaan pitkää (yli 30 päivää) poissaoloa omasta työstä SL tai virka- tai työloma • Pohditaan tarpeelliset tukitoimet esim. koulutus, perehdytys, kevennetty työ, muutokset työtehtävissä • Keskustelu käydään ennen työhön paluuta • Sovitaan seuranta kuukauden päähän työhön paluusta Työkykykoordinaattori VP-S 17
  18. 18. Työkykykoordinaattori VP-S Hyvä työkyky ei turvaa vain työssä jatkamista vaan sillä on suuri vaikutus pitkälle eläkevuosiin! KIITOS, TYÖNILOA KUNNON TYÖPAIKOILLE! 18

×