1. Työkyvyn ongelmiin on
tartuttava ripeästi
Kirsi Ahola
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi

2. Ihmisen toimintakyky
vaihtelee, mutta työkyky
säilyy, kun työ joustaa
• Toimintakyky kertoo, kuinka henkilö selviytyy
päivittäisen elämänsä vaatimuksista. Sitä voivat
heikentää
• sairaus tai sairauden oireet
• turhautuminen ja tyytymättömyys olosuhteisiin
• vaje osaamisessa
• puutteellinen tehtävien organisointi
• vaatimusten ja voimavarojen epäsuhta
• haastava elämäntilanne
• päihde- tai muu riippuvuusongelma.
• Työkyky kertoo, kuinka työntekijän toimintakyky
riittää työn vaatimuksiin. Siihen vaikuttavat
• työntekijän toimintakyky ja motivaatio
• työn vaatimukset ja työssä olevat voimavaratekijät.
• Työpaikalla on hyvät mahdollisuudet tarttua
työkykyä uhkaaviin tekijöihin. Työkyvyn laskua
voidaan ehkäistä työjärjestelyillä.
Kirsi Ahola / 14.2.2011 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi

3. Työntekijän terveystiedot on
pidettävä salassa
• Terveystietoja saa käsitellä
• kun se on tarpeen sairausajan palkan tai siihen
rinnastettavien etuuksien suorittamiseksi
• sen selvittämiseksi, onko työstä poissaoloon perusteltu
syy
• kun työntekijä nimenomaisesti haluaa työkykyisyyttään
selvitettävän.
• Tietoja voi kerätä muualta kuin
työntekijältä iltseltään vain työntekijän
kirjallisella suostumuksella.
• Työpaikalla on sovittava ja tiedotettava,
kuka vastaanottaa lääkärintodistukset ja
miten ne käsitellään.
Kirsi Ahola / 14.2.2011 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi

4. Sairauspoissaolojen hallinta-
malli kokoaa sairauspoissa-
oloihin liittyvät ohjeet
Malli perustuu työehtosopimukseen ja paikallisiin
päätöksiin:
• Kuinka paljon työstä saa olla sairauden vuoksi poissa?
• Kenelle, milloin ja miten poissaolosta ilmoitetaan?
• Milloin ja mihin lääkärintodistus on toimitettava?
• Kuka käsittelee lääkärintodistuksia?
• Millä lailla esimies pitää yhteyttä pitkällä sairauslomalla
olevaan työntekijään?
• Miten poissaoloja seurataan organisaatiossa?
• Milloin poissaoloja ryhdytään selvittelemään tarkemmin?
Kirsi Ahola / 14.2.2011 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi

5. Sairauspoissaolon perusteet
• Sairauspoissaolo on lääketieteellisesti perusteltu, kun
• sairaus alentaa työkykyä niin, ettei henkilö selviydy työstään
• sitä tarvitaan tutkimuksen, hoidon tai kuntoutuksen vuoksi
• työssäkäynti pahentaa sairautta tai hidastaa toipumista
• työpaikalle tulo aiheuttaa tartunnan tai muun vaaran.
• Työntekijä on oikeutettu olemaan poissa työstä,
mikäli hän on sairauden tai tapaturman vuoksi
tilapäisesti estynyt tekemään työtään.
• Palkallisen sairausloman pituus määräytyy työsopimuslain (55/2001)
ja sovellettavan työehtosopimuksen perusteella.
• Sairauspoissaolo voi olla osa-aikainen. Joskus työn keventäminen tai
työjärjestelyt ovat poissaoloa parempi vaihtoehto.
• Työntekijällä on oikeus olla poissa töistä myös
muiden pakottavien tilapäisten syiden vuoksi.
Tällaisten poissaolojen ajalta työnantajalla ei ole
velvollisuutta palkan maksuun.
Kirsi Ahola / 14.2.2011 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi

6. Varhaisen tuen toimintamalli
ehkäisee vakavia työkykyongelmia
Työpaikalla sovitaan yhteistoiminnassa
• mihin mallilla pyritään
• sovitut varomerkit, joihin reagoidaan
• käytäntö, jonka mukaan edetään:
• puheeksiotto: esimies tarttuu havaitsemiinsa
varomerkkeihin ja ilmaisee huolensa työntekijälle
kahden kesken
• selvittely ja järjestelyt: toiminta jatkossa
• yhteistyö työterveyshuollon kanssa: kun kyseessä on
terveysongelma tai tilanne ei selviä tai parane
• toimijoiden velvollisuudet
• yhteistyökäytännöt
• mallin toimivuuden seuranta ja
kehittäminen.
Kirsi Ahola / 14.2.2011 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi

7. Työssä ilmenevät selvittelyä
vaativat varomerkit:
• runsaat poissaolot
• jatkuvasti pitkittyvät työpäivät
• heikentynyt työn laatu ja tuottavuus, lisääntyvät
virheet
• kielteinen asiakaspalaute
• usein esiintyvät ristiriidat tai vakava konflikti
• sovittujen aikataulujen tai vastuiden laiminlyönti
• vetäytyminen sosiaalisesta kanssakäymisestä
• lisääntyneet myöhästymiset
• huolimattomuus, välinpitämättömyys tai
epäsiisteys
• outo tai muuttunut käytös, epäasiallisuus
• päihtyneenä tai krapulaisena esiintyminen
• esimiehen oma huolestuneisuus
Kirsi Ahola / 14.2.2011 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi

8. Puheeksioton avulla
selvitellään tilannetta ja
sovitaan, miten edetään
• Tartu asiaan mahdollisimman varhain. Jos mietit, pitäisikö, niin
tartu!
• Järjestä keskustelu työntekijän kanssa. Työntekijä voi pyytää
keskusteluun tukihenkilön.
• Valmistaudu keskusteluun. Voit pyytää ohjeita
työterveyshuollosta.
• Käyttäydy ystävällisesti ja asiallisesti. Muista, että asenteesi
ilmenee myös sanattomasta viestinnästä.
• Kerro keskustelun syy:
• huoli: konkreetit tosiasiat, joihin se perustuu
• tavoite: selvittely, jotta työt saadaan sujumaan.
• Kuuntele työntekijää.
• Ideoikaa yhdessä vaihtoehtoja ja ratkaisuja. Tarvittaessa voitte
varata suunnitteluun enemmän aikaa ja sopia uuden tapaamisen.
• Sopikaa yhdessä, miten etenette ja milloin tarkistatte taas
asiantilan.
• Ole kärsivällinen. Muista, että aina on tehtävissä jotain.
• Jos kysymyksessä vaikuttaa olevan terveyteen liittyvä asia tai
keskustelu ei suju, varatkaa työntekijälle aika
työterveyshuoltoon.
• Tehkää palaverista muistio ja allekirjoittakaa se.
Kirsi Ahola / 14.2.2011 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi

9. Työkykyä voidaan tukea
työjärjestelyillä
Muokkaa tehtävänkuvaa ja työolosuhteita:
• rajaa työtehtäviä
• säädä työkuormitusta
• vapauta tehtäviä aikatauluista
• kehitä työtä tai työyhteisöä
• lisää yhteistyötä
• muuta työryhmäkokoonpanoa
• rauhoita työympäristö
• tee työaikajärjestelyjä
• lisää joustomahdollisuuksia
• järjestä lisä- tai uudelleenkoulutusta
• järjestä työnohjaus
• mahdollista (ammatillinen) kuntoutus.
Kirsi Ahola / 14.2.2011 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi

10. Työterveysneuvottelu
(kolmikantaneuvottelu, yhteisneuvottelu)
Työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon
yhteistyömuoto, jonka avulla sovitaan
työntekijän työkykyä tukevista
työjärjestelyistä:
• Neuvotteluun osallistuu ainakin työntekijä, esimies ja
työterveyshuollon edustaja. Harkinnan ja mahdollisuuksien
mukaan myös työsuojeluvaltuutettu tai luottamusmies voi
osallistua.
• Kukin puhuu omasta näkökulmastaan ja tuo esille
haluamansa asiat.
• Neuvottelusta laaditaan muistio, jonka kaikki osallistujat
hyväksyvät ja allekirjoittavat.
Kirsi Ahola / 14.2.2011 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi

11. Työterveysneuvottelussa
käsiteltävä asiat
• neuvottelun syy ja tavoite
• nykytilanne ja siihen vaikuttaneet tekijät
• työkykyä tukevat ja alentavat tekijät
• ehdotukset työkyvyn tukemiseksi
• toimintasuunnitelma
• muut mahdolliset tukitoimet
• työyhteisölle tiedottaminen
• tilanteen seuranta
Kirsi Ahola / 14.2.2011 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi