Artikkelini Nuorisotyö -lehdessä 3/2005

1. Toiminta jännitteiden keskellä edellyttää
N u ori sotyöpöivi I Iö kaksi v u otta sit-
ten alon työntekiiöiden ammatilli'
se n i d e ntite eti n s e I kiyty m ättö myy s
ki rvoitti os a I I i st uj at vi I kka os e e n
mielipiteiden vaihtoon. Ei tarvitse
ol I a selvö n n ökij ö en nustookseen,
että samasta aiheesta keskustel-
Iaan jölleen, kun nuorisotyöntekiiöt
kokoontuvat h u hti ku u n I opu I I a
Turusso.
Artikkelissaon aihetto pohiustoa
yksi täm ä n kertai sten n u orisotyö-
päivien puhujista, tutkiia Petri
Cederlöf, Hönen mukaonsa nuori'
sotyön ja sen tekiiöiden on iatkos-
sakin kyettövö toimimaan nuorten
elämismaoilman ja "virollisen'i aiko
ajoin moraaliseen paniikkiin aiau'
tuvan ai kuism aai I m on völi sessö
j ä n n ittei se ssä ti I assa. I d e ntiteetti -
ongelmon myönteistö ratkaisua ei
edistö, jos jönnite puretaan ioko-tai
peri oatteell a jom paan ku m P aon
su u ntoa n. Ki rj oittai an mi e lestö
n uorisotyön tulisiki n rakentoa it-
se m ä är ittely n s ö t ö stä i ö n n itte e stä
kösi n, n u orisotyö n kaksi nai srooli a
j a si ll a n r oke n n u stehtäv äö ko r o s'
taen. Samalla kuitenkin tarvitaan
huomottava mäörö työn kuvon sel'
kiyttömistö sekö hyvien ammatil-
Ii sten köytöntöie n doku m entoi nti a,
tutki m usta j a I evittämi stä.
uorisotyötä leimaa jännitteisyys ja kak-
sitahoisuus:työtä tehdään yhtaaltä epa-
muodollisen, marginaalisenkin nuorten
elämismaailman sekä toisaalta virallisen,
julkisen ja joskus moralisoivankin maailman
välisessä tilassa. N uorisotyö määrittyy yhtääl-
tä nuoria ja nuorten intressejä - "vapautta'i
"osa I lisu utta"ym.- i I mentäväksi ja ed ustavaksi,
llITllIT TT
toisaalta nuoria kontrolloivaksija heihin vai- kontaktien saavuttamiseksi hyvin erilaisten
kuttavaksi vallaksi. Jännitteessä kiteytyvät nuorten elämänpiirissä.
sekä nuorisotyön mahdollisuudet, mielekkyys
ja merkitys että sen ristiriidat, ongelmat ja Arvostuksen puute =
haasteet.Sama jännite leimaa myös nuoriso- selkeyden puute?
työntekijän asemaa ja asennoitumista.
Nuorisotyö ei ominaislaatuaan ilmentä- Myönteistä ratkaisua ei edusta jännitteen
en voi toteutua hyvin määrittymällä tässä purkaminenjoko-tai-periaatteellajompaan
kaksitahoisuudessa joko yhteen tai toiseen kumpaansuuntaan.Nuorisotyöntekijänon ky-
suuntaan. Sen haasteena on itsemäärittely ettävätoimimaansuhteessa(vähintään)näihin
juuri tässä "välitilassa'l Tämä nuorisotyön kahteen "erimaailmaan'iMutta selkiytyshaaste
piirre olisi alan toimijoiden tiedostettava ja ei koske vain tätä jännitteisyyttä,vaan yleisem-
lausuttavaselkeästijulki.Sekä min nuorisotyötä. Se ei myös-
julkisestitunnustettutoimen- "Nuorisotyömöärit- käänolevainperiaatteellinen,
kuva että luottamus nuoriin tw vhtööltö nuoria ia vaan hyvin käytännöllinen.Eräs
olisivat kehitettävillit_lyjllä_ irårrrn intressejä _ syy nuorisotyöstä vallitsevaan
tä kaksinaisroolia,jännitteen '-:'-""'--:,:'- osin epäselvään kuvaan on sen
ja ristiriitaisuuoent i. rår,ir vapautta, osallisuutta käytännön sisällön jäsentämi-
välittävää asemaa,"tasapai- ym.-ilmentävöksija sen,selkiyttämisen,esittämisen
noilua"ja "sillanrakennusta" edustavaksi,toisaalta ja kehittämisen puute.Tutki-
korostaen . nuoria kontrolloivoksi muksessani havaitsin,että osalla
OmasSa pienten kuntien , _ . -r-.2_- ___rr---trt-,--t- nuOrisotyöntekijöistä omaan
nuorisotyöta koskeva;r;;;i- ia heihin vaikuttavak- ivån"" rri.vivätsen setkeä sisäl-
kimuksessani havaitsin että sivallaksi." löllinen jäsentely ja määrittely
niissä kunnissa,joissa nuoriso- sekä kehittämisen painotus,osa
N U O R I SOTYO tTA LAPI NAI(YI|YYTTA
työn asema oli hyvä, ol ivat n uorisotyöntekijät
tiedosta neet jän nitteen ja kykenivät m m. puo-
lustamaan ympäristössä myös ristiriitaisesti
tu lkittua toimi ntaa (esi m. yökahvi lat, diskot)
siihen kohdistunutta kritiikkiä vastaan. Sen
sijaan tapauksissa,joissa nuorisotyön asema
oli ongelmallinen, ei vastaavaa selkiyttävää
puolustusta tehty.
Esimerkki ongelmallisuudesta on nuo-
risotyöntekijän nuorille luotettavan roolin
korostaminen ja erottautuminen viran-
omaisasemasta, joka kuitenkin voi johtaa
nuorisotyöhön kohdistuvii n vähätteleviin
tai jopa kielteisiin asenteisiin muiden ta-
holla. Tällöin tasapainoilu tai sillanrakennus
nuorten elämismaailman ja kunnan ia/tai
julkisuuden välillä on voinut murtua nuorten
suuntaan - nuorisotyön yleisen arvostuksen
kustan n u ksel la. Vastakkaisessa ta pa u ksessa
jännitteen voi ajatella murtuvan kunnan tai
vaikkapa moralistisen julkisuuden suuntaan,
ehkä vahvistaen nuorisotyön muodollista
imagoa, mutta osittain käytän nön a mmatilli-
suuden kustannuksella - sen uskottavuuden
ja I uotta m u ksen ku sta n n u ksel I a,jota ta rvitaa n
taas ei pohtinut tällaisia asioita juuri lainkaan.
Edel I isissä ta pa u ksissa n uorisotyöntekijät ky-
kenivät selventämään toiminnan mielekkäät,
am matil liset periaatteet,jotka i I menivät myös
toiminnan laatuna.Jälkimmäisissä tapauksissa
ei esitetty selkeästi vastaavia periaatteita
jolloin toiminnan mielekkyyden epäily tai
kritiikki saattoi olla oikeutettuakin.Tämä oli
yleisintä kunnissa, jossa nuorisotyön asema
oli heikko, siis pienten kuntien tapausten
enemmistössä.
Säännöllinen palautteiden keruu,toimin-
tojen doku mentointi sekä niiden on nistu misen
ja mielekkyyden arviointi oli pikkukunnissa
harvinaista: selvästä toiminnanohjauksesta
saattoi puhua vain yksittäistapauksissa, laa-
d un hal I i n nasta tai strateg isesta nä köku I masta
hyvin harvoin.Myös nuorisotyön merkityksen
ja tarpeiden perustelu oli harvinaista mo-
nissa pienissä kunnissa. Taustaongelmana
oli se, että nuorisotyön sisältöä ja piirteitä ei
jäsennetty, kuvattu ja tehty tunnetuksi edes
toimijoi I le itsel leen, saati mui I le. Miten sil loin
toiminnan merkitystä tai voimavaratarpeita
voisi kaan perustel la jä rkevästi? Onko täl löi n
s
I
nuorisotyÖ 3/2005

2. syytä ha rm itel la sitä, ettei n u orisotyötä a rvos_
teta riittävästi? Kertooko tämä siitä,että kaikki
n uorisotyönte kijät eivät itsekää n a rvosta n uo_
risotyötä selvästi? Kun nuorisotyön sisältöä,
pa i n ot u ks i a, py r k i my ks i ä, te h tä vi ä, tavo itteita
ja tuloksia jne. ei selkiytetty ja esitetty, oli
tavallista. että myös kunnan asiakirjoissa
nuorisotyö esitettiin ylimalkai-
sesti esim. vain nuorisotyölain
yleismääritelmien mukaan - ja
että kuntaorganisaatiossa ei
selvästi tunnettu ja arvostettu
n uorisotyötä.
Niissä kunnissa, joissa oh-
jaajan ja sihteerin ammatillinen
asen noitumi nen, nuorisotyön
arvostus ja asema sekä toimin-
nan selkiytys ja kuvailu ilmeni-
vät selvästi, myös nuorisotyön
toteutu m ista doku mentoitiin,
a rvioiti i n ja tarkasteltiin laadulli-
sesti, pitkäjä nteisesti ja kehittäen.
paa muotoisu uden, arkisen elämä nyhteyden
ja luottam u ksel I isu uden perin ne ja eetos,jota
julkisen jäsentämisen koetaan uhkaavan.
N uorisotyöntekijä saattaa ta rkoitu ksel la pitää
työnsä ja koko toimialan kuvaa epämääräi_
senä säilyttääkseen suuremman vapauden,
itse m ä ä rä ä m i se n, itse n ä i syyd e n ja e ri I I i syyd e n
Teksti: Petri Cedertöf
Myös toimialojen kilpailu niukoista resurs_
seista voi johtaa epämiellyttävään tilantee_
seen, jota vältetään olemalla korostamatta
nuorisotyön tarpeita. Joskus nuorisotyötä
koskevien esitysten ja ehdotusten läpimenoa
pidetään niin epärealistisena, että niiden
eteen nähty vaiva koetaan turhana työnä
- pitkään jatkunut kireä säästämislinja ja toi_
mialan arvostuksen puute on tällöin johtanut
eräänla iseen apatiaan.
Toisaalta kyse voiolla siitäkin,että muiden
työtehtävien paineessa nuorisotyöhön ei eh_
ditä tai jakseta paneutua,tai asian merkitystä
ja tarpeellisuutta ei vain ole tiedostettu.
Joissakin tapauksissa nuorisotyö ei erityi_
sesti kiin nosta kaa n toimijaa, jon ka vastu u I le
se on annettu.
Yllä kuvatut asetelmat tai niiden yhdistel_
mät voivat ylläpitää nuorisotyön jäsentymät_
tömyyttä, jolloin sen aseman ja arvostuksen
ka n nalta toteutuvat kielteiset vaikutuskehät.
Kun nuorisotyö eijäsenny mielekkäästi, sitä
ei arvosteta ja kun sitä ei arvosteta, on sen
korostamisen kynnys yhä korkeampija selkiy_
tykseenkään ei ryhdytä - eikä arvostuskaan
voi kehittyä.
Sopeutuva tyytyminen
vai muutoksen tie?
Olen aiemmin kuvann ut (N uorisot yö 2/200a)
nuorisotyön j u lkisen määrittelyn, mm.vuoden
1995 nuorisotyölain käsitteiden ongelmia.
Tuollaisista yleisistä sekä edellä luetelluista
käytä n nön syistä johtuva n uorisotyö n jäsenty_
mättömyys on ehkä tukenut käytäntöä,jossa
työtä on pyritty perustelemaan retorisilla ja
osin idealisoivilla arvopainotteisilla argumen_
teilla sekä epämääräisen tavoitereioriikan
toistam isel la, rea I ististen ja kon kreettisten ku_
va usten sijaa n. Esi m. vä ite n uorten el i nolojen
pa ra ntamisesta tai syrjäytym isen eh käisystä
ei ole va ku uttava,jo I I ei käs itteide n me rkitystä
täsmennetä kertomalla konkreettisemmin
mitä tehdää n: m i ksi el i mil lä perusteel la, m iten
eli millä tavoin, m ih in toimin na I la käytän nössä
pyritään ja mitä sen seurauksena voidaan
todeta.
Selkiytyshaaste voi kuulostaa monimut_
kaiselta,jos toiminnan dokumentointi (mm. @
"Nuorisotyöntekijä
saattao tarkoituk-
sella pitöö työnsö jo
koko toimialan ku-
vaa epömööröisenö
säilyttöäkseen suu-
remmon vapauden,
itsemööröömisen,
itsenäisyyden ja
erillisyyden tunteen
osemassaon."
tunteen asemassaan.
Nuorisotyön kuvailuun,
jäsentämiseen, järjestel-
mällisempään ohjaukseen,
arviointiin ja kehittämiseen
ryhtyminen voidaan kokea
liian työlääksi tai vaativak-
si. Kuvausten ja esitysten
tekeminen ei ehkä todella
kiinnosta, sellaista pidetään
turhana teoriana tai vasten-
mielisenä paperityönä, jolla
ei nä hdä merkitystä. Monesti
n uorisotyöntekijät ovat kiin-
nostu neempia jä rjestämään
Näissä kunnissa toimintaa ja tavoitteita ei
kuvattu vain yleisillä ilmaisuilla (esim.,,elin_
olojen pa ra nta m ineni "syrjäytymisen eh kä i-
sy") vaan konkreettisesti kertomalla mitä ja
m iten tehdään (tuetaan, neuvotaan,ohjataan,
puututaan, tarjotaan, mahdollistetaan jne.),
miksitehdään ja mihin vaikutuksiin pyritään.
Toi m i n not kuvatti i n käytä n nöl I isesti, tavoit_
teet ja tulokset määriteltiin ymmärrettävinä
asioina.
N uorisotyön jäsentely, selkiyttäm i nen
ja kuvaus ovat perusta sen merkityksen ja
tarpeiden rehelliselle tunnetuksi teolle. Toi_
minnan sisällön selkiytys ja täsmentäminen
on esim. sen laadun ja arvioinnin edellytys
- eikä vain edellytys vaan laadukkuuden
perustaa. Selkiytys myös helpottaisi nuori_
sotyön roolin määrittelyä moniammatillisissa
su hteissa,sen asema n strateg ista jäsentä mistä
ja kehittämistä.
Peiliin katsominen voi kannattaa
Miksi sitten paikallisessa nuorisotyössä ei
ehkä useinkaan kiinnitetä huomiota tähän
selkiyttämiseen? Esitän mahdollisia syitä.
Haluttomuutta jäsentää nuorisotyötä
toimintana ja ammattina voi tukea sen va_
)/2005
mahdollisimman paljon toimintaa kuin poh_
timaan ja jäsentelemään tämän toiminnan
sisältöjä ja ideaa.
Nuorisotyöstä vastaavan sihteerin ja käy_
tännön nuorisotyöntekijän työt voivat myös
jakautua muodollisempaan ja epämuodolli_
sempaan alueeseen,jolloin jälkimmäinen jää
vähälle huomiolle: käytännön työn sisältö
ei tule esille.Työntekijöiden välillä voi myös
vallita ammatillinen statuskilpailu, tai aina_
kin jännite, jossa käytännön nuorisotyö jää
paitsioon. Joissain tapauksissa käytännön
työtä ei hoideta niin hyvin, että sen kuvaa_
minen houkuttelisi, vaikka juuri siihen tulisi
panostaa.
Nuorisotyötä vähän arvostavalle ku nna lle
sen painottaminen yhdistelmävirassa on
"ongelma'/mikä voi muodostua myös viranhal_
tija lle kiusa lliseksi: n uorisotyö u h kaa leimata
omaa toimintaa kielteisesti. N uorisotyön pai_
notta m inen voi johtaa suora na iseen konfl i kti i n
ku ntaorga n isaatiossa,joka vastustaa tä I la ista
pyrkimystä,ja työntekijä haluaa välttää tätä.
Nuorisotyön statuksen pitäminen alhaisena
voi olla sihteerillekin tarkoituksenmukaista:
sen vähäisempi painotus tukee ongelmatto_
m u utta ja a rvostusta yhd istelmävirassa,jon ka
muita osia arvostetaan enemmän.
snuorisotyö

3. Torvrxu rÄNlnrgDil rrsrrnÄ totnvnÄÄ
NutlRrstlTvöttÄ tÄpl uÄrvvvvnÄ
$ tyopaiväkirjanpito, palautekyselyt, säännöl- Nuorisotyön asemaa tulisi linjata suh-
liset tiiviit raportit tapahtumista yms.) ei ole teessa muihin toimialoihin osana paikal-
vielä muodostunut tavaksi. Mutta jos tällai- lista ja alueellista hyvinvointipalvelujen ja
nen tapa on muodostunut,ei
ole kovin vaikeaa hahmottaa
toi mintaprosesseja, tapahtu-
makul kuja, saatua palautetta
sekä havaintoja arvioinnin ja
tulosten koostamiseksi (tieten-
kin luottamuksellisuus muista-
en).Tällöin toiminnasta muo-
dostuu arkinen kuva, joka on
realistinen ja mielekäs perusta
nuorisotyön identiteetille ja
siitä tehtäville huomioille.
Vaikka nuorisotyön voi-
"Vöite nuorten elin-
olojen parontamises-
tatai syrjöytymisen
ehkäisystä ei ole
vokuuttavo, jollei kä-
sitteiden merkitystä
täsmennetä kerto-
mallo konkreettisesti
mitö tehdäön."
eri toi mijoiden kokonaisu utta.
Eräs koulutushaaste voisi olla
alalla jo kokeneiden koulu-
tus nuorisotyön kehittämis-
tä tukeviksi ja koordinoiviksi
toimijoiksi. Va ltaku nna I li nen
haaste olisi tällaisten toimi-
joiden vakinaistaminen edes
alueittain. Erityisesti pienten
kuntien enemmistön jou kossa
koordinaatiokäytä n nöt ja ver-
kostot olisivat tarpeen toimin-
nan ja aseman linjaamiseksija
mavarojen vähäisyys, sen merkityksen sel-
kiytymättömyys ja huono arvostus ilmenivät
monessa pienessä kun nassa,olivat merkitystä
perustelevat ja voi mava ratarpeiden esitykset
harvinaisia juuri näissä tapauksissa. Jotkut
sihteerit kielsivät nuorisotyön heikon arvos-
tuksen vedoten omaan henkilökohtaiseen
arvostukseensa kunnassa (joka oli hyvä),
siitä huolimatta että nuorisotyön asema oli
selvästi heikko. Jotkut pieniä voimavaroja
ha rmitelleetki n si hteerit puol ustivat tilannetta
toisaalta kunnan talousvaikeuksiin vedoten.
H e eivät ha I u n n eet "va I ittaa'jeivätkä "kerj ätä "
voimavaroja. Tämä on eräs ymmärrettävä
tapa sopeutua ongelmallisiin tilanteisiin ja
a rvojä rjestyksi i n. Se voi ol I a ku n na n työte htä-
vässä miel lyttävä m pää ku i n eh kä risti ri itaisia
asenteita ja tunteita herättävä nuorisotyön
edistäminen ja sen tarpeiden korostaminen
sekä esi m. aktiivisuus kehittämistyössä.
Haaste on kokonaisuudessaan suuri, mutta
käytännössä ei vai kea: kysymys on ammatil li-
su udesta n uorisotyön ohja u ksessa ja toteutu k-
sessa.Aiem mi n (Nuorisotyö 212004) viittasin
myös nuorisotyön tutkimuksen haasteisiin.
Lisääntyvä perustutkimus on hyvä, mutta
eri I listutkimu kset eivät riitä. Ensisijaisesti a lal la
tarvitaan sen eri osa-alueiden ja toimintojen
rinnakkaista, yhteistä selkiyttämistä, sekä
hyvien toimintakäytäntöjen kokoamista ja
levittämistä.
keh ittä m iseksi.Tavoitteena voi sivat ol la a la n
alueel liset osaamisverkostot.
L
Artikkeli pohjautuu Petri Cederlöfin viime i
syksynöjutkaistuun kirjaan "Nuorisotyöia i
sen haasteet pienissö kunnissa'! å
Kirjoittojon uusi kirja seutuyhteistyön mah- i
dollisuuksista nuorisotyössö julkistetoan å
Valtakunnqllisten nuorisotyöpöivien yh- I
teydessöTurussa. i
J u I ki st a m i s ee n I i ittyv ö kesku stel uti I ai s u u s i
jörjestetöön torstaina 28.4.ko 1 7-1 8 Lönsi- i,
Suom e n Lö ö n i n hal litu ksen a u ditori ossa (os.
Itsenöisyydenaukio 2).Tilaisuus on avoin
kaikille kiinnostuneille, myös muille kuin
N uori sotyöpöivi I le osal li stuvi I I e.
Molempia kirjoja voi tilato Nuorisotutki-
m u sver kostosta M i n n a La a s o I o lta,s p-osoi -
te: verkosto@alli.fi , puh. 09-348 24326.
re# nuorisotyö 3/2005
Labour-puolue on ollut vallassa
koksi va al i ka utta I sossa- B rita n n i -
osso. Mielipi demitta usten m ukao n
puolue on soomossa jotkoluvan
to u koku u ssa pi dettövi ssä parl o-
menttivaaleissa, ellei viime hetken
yllätyksiö sotu.On siis hyvö hetki
t ar kastel I o, mitä I so n - B rita n ni a n
nuorisotyössä ja -politiikossa on
t ap ahtu n ut vi i m ei sten koh d eksa n
vuoden aikana sekö millaiset asiot
si el I ä p uh uttavat al on työntekijöi -
tä vaolien kynnyksellö. Seuraava
artikkeli perustuu pöäosin Nuori'
sotyö-lehden brittilöisen sisoriul-
koisun,Young People Now -lehden
ki rj oitu ksi i n. Esi I I e tu I evista yksityis-
kohdisto osa koskee nuorisotyötä
pelköstäön Englannin alueello, sillö
saarivaltakunnan muissa osissa on
usein oma| hieman poikkeavat jär-
jestelynsö.
ffi ffuoden alussa brittimedia revitteli nuori-
ffi soministeri Margaret Hodgen lausunnolla,
W ;ossa hän erääseen 1970-luvulla syntyneitä
nuoria koskevaan seurantatutkimukseen
vi itaten totesi, "että nä iden n uorten olisi ol I ut
parempi pysyä kotona tv:n ääressä"(kuin käy-
dä nuorisotalolla).Tutkimuksen mukaan ne,
jotka olivat nuoruusvuosinaan 1 980-luvulla
henganneet pelkkää oleilua tarjoavissa nuo-
risoti loi ssa, toden nä köi sem m i n ku i n i kätove-
rinsa menestyivät h uonosti kou I ussa, rikkoivat
lakia ja tupakoivat. Lehdistössä lausunto oli
ku iten ki n i rrotettu asiayhteydestää n,ja saatu
kuulostamaan siltä kuin Hodge asettaisi koko
nykyisen nuorisotyön kyseenalaiseksi. Syn-
tynyt kohu herätti luonnollisesti ärtymystä
n u orisotyöntekijöi ssä.Joi ssa ki n You n g People
Now -lehden puheenvuoroissa kehotettiin
m i n i steriä, vää ri n käsitysten vä lttä m iseksi,
hakemaan esimerkkinsä mieluummin 2000-
lukua koskevasta tutkimuksesta kuin vuo-
sikymmenten takaiseen työhön liittyvästä.