Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Osa 1: Nuorten reviireillä -projektin vuosiraportti 2015

1,310 views

Published on

Nuorten reviireillä -projektin päätavoitteena on edistää nuorten osallisuutta, vastuullisuutta ja tasa-arvoa kaupallisissa tiloissa sekä kehittää kaupallisissa tiloissa toimivien aikuisten ja nuorten keskinäistä ymmärrystä. Päätavoite jakaantuu kahdeksi osatavoitteeksi, joista ensimmäisen kohderyhmän muodostavat nuoret ja toisen kaupallinen ja yhteiskunnallinen sektori.

Tämä vuosiraportin 1 osa kuvaa projektin nuoriin ja nuorten hyvinvoinnin lisäämiseen liittyviä tuloksia ja tuotoksia.

Published in: Government & Nonprofit
  • Be the first to comment

Osa 1: Nuorten reviireillä -projektin vuosiraportti 2015

  1. 1. 0 NUORTEN PALVELU RY NUORTEN REVIIREILLÄ -PROJEKTI VUOSIRAPORTTI 2015 osa 1 Projektin toiminta-aika 1.3.2014–31.12.2016
  2. 2. 1 Yhteystiedot: Mikko Leppävuori Pauliina Lampela Projektivastaava Asiantuntija mikko.leppavuori@nuortenpalvelu.fi pauliina.lampela@nuortenpalvelu.fi puh. 040 157 7848 puh. 040 195 0502 Ilkka Puomilahti Nuorisomanageri ilkka.puomilahti@nuortenpalvelu.fi puh. 044 730 0228 www.nuortenreviireilla.fi
  3. 3. 2 SISÄLLYS VUODEN 2015 PAINOPISTEENÄ NUORTEN OSALLISUUS............................................................................3 TULOKSET JA TUOTOKSET OSA I:......................................................................................................................4 NUORTEN HYVINVOINNIN PARANTAMINEN ..................................................................................................4 Map Out kartoitukset........................................................................................................................................4 Plan On suunnittelutyö.......................................................................................................................................7 Wash Up – nuorten tuulilasinpesupalvelu .................................................................................................. 10 Rule On pelisääntötyöskentely..................................................................................................................... 11 Tiedustelijanuoret............................................................................................................................................ 11 Nuorten yö kauppakeskuksessa ja muut projektin kokeilut..................................................................... 12 LÄHTEET................................................................................................................................................................. 15 LIITTEET .................................................................................................................................................................. 16 Liite 1. Wad Up prosessikuvaus................................................................................................................... 16
  4. 4. 3 VUODEN 2015 PAINOPISTEENÄ NUORTEN OSALLISUUS Nuorten reviireillä -projektin päätavoitteena on edistää nuorten osallisuutta, vastuullisuutta ja tasa-ar- voa kaupallisissa tiloissa sekä kehittää kaupallisissa tiloissa toimivien aikuisten ja nuorten keskinäistä ym- märrystä. Päätavoite jakaantuu kahdeksi osatavoitteeksi, joista ensimmäisen kohderyhmän muodosta- vat nuoret ja toisen kaupallinen ja yhteiskunnallinen sektori. Näistä ja projektin taustoista on tarkemmin kerrottu projektin vuosiraportissa 2014 (Lampela & Leppävuori 2014, 3-4). Projektin taustaorgani- saatio on valtakunnallinen nuorisokasvatusjärjestö Nuorten Palvelu ry, joka toimii nuorten hyvinvoinnin puolesta nuorten omilla reviireillä. Nuorten reviireillä -projekti on jatkoa jo vuonna 2010 järjestössä alkaneelle kehittämistyölle kaupallisissa tiloissa. Myös näistä on tarkemmin kerrottu projektin vuosira- portissa 2014 (mt. 3-4.) Tässä vuosiraportissa kuvataan projektin toista toimintavuotta (vuosi 2015), joka on projektisuunnitel- man mukaisesti keskittynyt erityisesti kehittämään kaupallisissa tiloissa aikaansa viettävien nuorten osallisuutta ja toiminnan mahdollisuuksia. Tammikuussa 2015 projektiin palkattiin kolmas työntekijä, jonka työpanoksen tavoitteena oli edesauttaa erityisesti uudenlaisten nuorten osallisuuden toiminta- mallien kehittämisessä. Samalla on edelleen jatkettu jo hyviksi koettuja toimintamalleja, kuten kaup- pakeskusten suunnittelua yhdessä nuorten kanssa, kartoituksia ja Wash Up – tuulilasinpesupalvelua. Vaikka tänä toimintavuonna painottuikin nuorten osallisuuden kehittäminen, jatkettiin projektissa edel- leen myös kaupallisten tilojen henkilökunnan ja nuorten keskinäisen ymmärryksen lisäämistä. Tämä tar- koitti käytännössä muun muassa kaupallisten tilojen henkilökunnan koulutuksia, turvallisuusalan ja yh- teisöpedagogiikan opiskelijoiden koulutuksia sekä yhteiskunnallista vaikuttamista teeman ympärillä muun muassa viestinnän ja julkaisujen keinoin. Tämän raportin tulokset ja tuotokset on jaettu kahteen osaan. Tämä ensimmäinen osa keskittyy nuoriin ja nuorten hyvinvoinnin lisäämiseen. Toisessa osassa käydään läpi kaupallisten tilojen henkilökuntaan, yhteistyökumppaneihin sekä laajemmin yhteiskuntaan vaikuttamiseen tähtääviä toimintamalleja. Lo- pussa luodaan katsaus projektin tukitoimintoihin kuten arviointiin, viestintään ja levittämiseen.
  5. 5. 4 TULOKSET JA TUOTOKSET OSA I: NUORTEN HYVINVOINNIN PARANTAMINEN Map Out kartoitukset Kaupallisissa tiloissa hengailevien nuorten vapaa-ajanviettoa näissä tiloissa ja asiakaskohtelukoke- muksia kartoitettiin edelleen vuonna 2015. Kartoitusmenetelmä on projektissa vakiintunut menetelmä, jonka avulla saadaan suoraan nuorilta tietoa heidän kaupallisista reviireistään. Parhaiten menetelmä toimii kauppakeskus- tai keskustaympäristössä, sillä esimerkiksi ABC-liikennemyymälöiden koon pie- nuus tuo menetelmän käyttämiseen omat haasteensa. Kartoitusmenetelmälle annettiin vuonna 2015 nimitys Map Out ja siitä on tarkoitus kirjoittaa ja julkaista konsepti projektin aikana. Vuonna 2015 nuoria tavoitettiin Map Out konseptilla yhteensä 160. Näistä tyttöjä oli 67 ja poikia 93. Kaikkiaan Map Out menetelmällä on Nuorten Palvelu ry:n kehittämishankkeissa tähän mennessä tavoitettu siis 1 229 nuorta (pääosin kauppakeskuksissa) ja reilu enemmistö (79 %) heistä on ollut 13– 17-vuotiaita. Vuonna 2015 kartoituksia toteutettiin neljässä kaupallisessa yksikössä: kauppakeskus Triossa (Lahti), Matkus Shopping Centerissä (Kuopio), ABC Pitkälahdessa (Kuopio) ja kauppakeskus IsoKristiinassa (Lappeenranta). Näistä ensimmäinen oli seurantakartoitus aikaisemmista toimenpiteistä ja tästä tarkemmin raportin sivulla 25. Muut kolme olivat alkukartoituksia, jossa selvitettiin sen hetkistä tilannetta nuorten ja henkilökunnan näkökulmasta ennen varsinaisten toimenpiteiden aloittamista. Vuoden 2015 alussa tehtiin siihen mennessä kartoituksissa tavoitettujen nuorten tarkempaa analyysia. Nuorten vastaukset jaoteltiin eri tyyppien (heavy userit, piipahtelijat, odottelijat tai shoppailijat) mu- kaan kartoitushetkellä annettujen vastausten perusteella (nuorten tyypeistä ks. esim. Lampela 2013; Lampela & Tani 2015). Yhteensä 560 nuorta pystyttiin näin määrittelemään jonkun tyypin edustajaksi. Loppujen nuorten (yhteensä 383) osalta jälkikäteen tehdessä määrittelyä ei pystytty yksiselitteisesti tekemään ja nämä vastaukset jätettiin pois analyysista. Tämä kertoo hyvin konkreettisesti siitä, että nuorten tyypittely vain näiden neljän ryhmän kautta on karkea yksinkertaistus. Nuorten eri tyyppien eroista voi lukea lisää Lampelan & Tanin (2015) artikkelista erityisesti kauppakeskusten järjestyksen- valvojien ja nuorten kohtaamisten näkökulmasta. Tässä raportissa käydään läpi tärkeimpiä huomioista. Nuorten tyyppien tarkempi analyysi tuotti uutta tietoa kauppakeskuksissa aikaansa viettävistä nuo- rista. Esimerkiksi nuorten kauppakeskuksille esittämissä toiveissa huomattiin, että penkkejä toivoivat
  6. 6. 5 selkeästi eniten kaikki nuorten tyypit eivätkä vain heavy userit (Taulukko 1). Toiveissa kiinnittää huo- mion myös heavy usereiden kohdalla korostunut toive elintarvikekaupoista kauppakeskuksiin. Muuten toiveet liikkeille ovat melko tasaisia eri tyyppien välillä. Tämä kertoo tulkintamme mukaan siitä, että heavy userit käyvät ostamassa eväitä monia tuntia kestävän oleilunsa aikana. Lisäksi erityisesti heavy usereilla toiveiksi nousevat erilaiset toiveet tekemisistä, kuten pallomeri, karuselli, huvipuisto ja esiinty- mislava. Taulukko 1. Vertailu nuorten eri tyyppien toiveista kauppakeskuksille. Asiakaskohtelua tarkasteltaessa nuorten tyyppien vastauksissa nousee esille ero siitä, ovatko nuoret kohdanneet kauppakeskuksen järjestyksenvalvojia vai ei. Heavy user nuorten osalta lähes kaikki nuoret ovat järjestyksenvalvojia kohdanneet (Taulukko 2). Tässä kuviossa on mukana niin nuorten mielestä negatiiviset, neutraalit kuin positiivisetkin kohtaamiset. Heavy user nuorilla oli lähes yhtä paljon hyviä tai neutraaleja kuin huonojakin kokemuksia järjestyksenvalvojista. Negatiivisia kokemuksia oli hieman enemmän, jolloin useimmin haukuttiin järjestyksenvalvojia kovin sanoin, sanottiin heidän asenteensa tai käyttäytymisensä olevan huonoa tai kerrottiin järjestyksenvalvojien olevan keskenään erilaisia ja puut- tuvan nuorten tekemisiin eri kriteereillä. Hieman samoja negatiivisia kokemuksia oli myös muilla nuorten tyypeillä, mutta järjestyksenvalvojia ei kommentoitu yhtä kovin sanoin. Lisäksi muilla tyypeillä oli enem-
  7. 7. 6 män kerrottavaa järjestyksenvalvojista myös positiivisessa hengessä. Kauppakeskusten liikkeiden toi- minnasta nuoret ovat puolestaan harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta antaneet lähes ainoastaan po- sitiivista palautetta. Taulukko 2. Vertailu nuorten eri tyyppien kokemuksista kauppakeskusten järjestyksenvalvojien kohtaamisessa. Tupakointi mainittiin tyypilliseksi tekemiseksi kauppakeskuksissa erityisesti heavy user nuorten vastauk- sissa. Tupakoinnista ei tosin suoraan kysytty nuorilta osana kartoituksia eli analyysi ei tältä osin ole täydellinen. Jokapäiväisen työn havainnot kuitenkin tukevat tulosta, sillä erityisesti paljon kauppakes- kuksissa aikaansa viettävien nuorten hengailuun kauppakeskuksissa vaikuttaa kuuluvan erottamatto- masti tupakointi isoillakin porukoilla. Sama havainto on tehty myös ABC-liikennemyymälöissä aikaansa viettävien nuorten osalta. Ongelmalliseksi asian tekevät paitsi tupakoitsijoiden ikä ja terveyshaitat sekä se, että tupakointi tapahtuu usein aivan ulko-ovien läheisyydessä, jolloin savu kulkeutuu sisälle ja nuoret isoissa porukoissa ollessaan tukkivat kulun muilta ihmisiltä. Lisäksi kukaan ei oikeastaan tiedä, miten tätä tilannetta ratkaistaisiin. Tätä niin sanottua tupakkapaikkaongelmaa ratkaisemassa olivat syksyllä 2015 Mikkelin ammattikor- keakoulun yhteisöpedagogiopiskelijoiden kaksi kehittämisosaamiskurssin ryhmää. Molemmat ryhmät selvittivät asiaan liittyviä taustoja, haastattelivat nuoria, tilojen työntekijöitä ja muita asiakkaita sekä
  8. 8. 7 ehdottivat näin esille tulevia ratkaisuja tilanteeseen. Maata mullistavia ideoita ei näissä kehittämis- suunnitelmissa syntynyt, mutta ainakin saimme varmuuden siitä, että hengailevista ja tupakoivista nuo- rista moni itsekin tunnistaa asiaan liittyvät ongelmat ja he toivovat siihen kaikkia tyydyttävää ratkai- sua. Loogisin ratkaisu olisi kunnollisen eli katollisen tupakkapaikan rakentaminen kaikille tupakoitsijoille tarpeeksi kauas, mutta tarpeeksi lähelle kaupallisen tilan ulko-ovia. Tämä ratkaisu on kuitenkin käy- tännössä vaikea toteuttaa, sillä esimerkiksi kauppakeskukset eivät omista tonttia ympäriltään eivätkä voi itse päättää tupakkakatoksen rakentamisesta. ABC-liikennemyymälöissä tämä puolestaan voisi olla mahdollista. Toiseksi ehdotukseksi nousi näkyvämpien ja herättelevien julisteiden kiinnittäminen kauppakeskusten ulko-oville, jolloin asia varmasti huomattaisiin. Kylteinhän asia ilmaistaan jo tällä het- kellä asiakkaille monissa tiloissa, mutta julisteiden tekoon voisi vielä enemmän panostaa. Plan On suunnittelutyö Kaupallisten tilojen suunnittelua yhdessä nuorten, suunnittelusta vastaavien arkkitehtien ja kaupallisten johtajien kanssa jatkettiin vuonna 2015. Koko prosessi nimettiin Plan On suunnittelutyöksi ja vuonna 2015 mukana olivat Ouluun vuonna 2016 valmistuva kauppakeskus Valkea, Espooseen vuonna 2016 laajentuneena ja uudistuneena avautuva kauppakeskus Iso Omena sekä pienemmässä, kauppakeskuk- sen kehittämiseen tähtäävässä työssä Helsingin kauppakeskus Itis. Lisäksi Plan On suunnittelutyötä hyö- dynnettiin kauppakeskus Matkukseen rakennetun vapaan oleilun tilan eli Matkus Loungen osalta. Plan On suunnittelutyön haastavuus tulee kauppakeskusten suunnittelun vuosia kestävistä prosesseista. Vaikka Nuorten Palvelussa työ on aloitettu jo vuonna 2013 (kauppakeskus Valkea), ei yksikään kaup- pakeskus ole vielä valmistunut. Vuoden 2016 aikana on tästä huolimatta tavoitteena kirjoittaa työ- mallista konsepti ja onneksi niin Valkea kuin Iso Omenakin avautuvat ensi vuoden aikana eli prosessi saadaan jollain tavalla päätökseensä. Vuosia kestävät kauppakeskuksen suunnittelu- ja rakennusprosessit ovat erityisen vaikeita nuorten kan- nalta, jotka ehtivät jopa kasvaa aikuisiksi prosessin aikana. Suunnittelutyöhön oleellisena kuuluvat nuor- ten ideapajat eivät myöskään aina ole ajallisesti lähellä toisiaan, koska asiat eivät kauppakeskuksen suunnittelussa usein etene nopeasti. Tästä syystä esimerkiksi Oulussa ensimmäisessä ideapajassa olleita nuoria ei enää vuoden 2015 lopussa olleessa ideapajassa tavoitettu. Vuonna 2015 ideapajoja nuor- ten kanssa järjestettiin yhteensä kuusi ja niihin osallistui yhteensä 72 nuorta. Koko projektin aikana nuoria on ideapajoihin osallistunut siis yhteensä 111. Tässä luvussa on mukana osittain samoja nuoria eli yksittäisiä nuoria on todellisuudessa hieman vähemmän.
  9. 9. 8 Vuoden 2015 aikana tehtiin koontia kaikista Nuorten Palvelu ry:n toteuttamien ideapajojen sisällöistä. Ideapajojen teemoiksi ovat valikoituneet muun muassa seuraavat teemat: oleskelu- ja istuinpaikat, ra- vintolamaailma, nuorten oma paikka, kohtaamispaikka sekä kauppakeskuksen ja nuorten välinen vuo- rovaikutus. Näistä kohtaamispaikka ja oleskelupaikka ovat tähän mennessä saaneet määrällisesti eni- ten erilaisia toiveita nuorilta. Kohtaamispaikkaan (Taulukko 3) nuoret toivoivat sisustukseen liittyen penkkejä, suihkulähdettä ja latausmahdollisuuksia. Myös mahdollisuuksia erilaisiin aktiviteetteihin toi- vottiin- Tällaisia olivat esim. kiipeilyseinä, biljardi ja muu pelaamismahdollisuus. Lisäksi erilaiset liikkeet kohtaamispaikan läheisyydessä olivat toivottuja. Taulukko 3. Nuorten toiveet kauppakeskuksen kohtaamispaikasta määrineen. Oleskelupaikalta (Taulukko 4) nuoret puolestaan toivoivat tekemistä ja toimintaa. Lisäksi sisustukseen liittyviä ideoita olemme saaneet paljon. Oleskelupaikkaan toivottiin kohtaamispaikan tavoin penkkejä ja latauspistokkeita. Tärkeänä elementtinä esille nousi tarve rauhallisuudesta. Nuoret erikseen toivoivat tiloja, joissa voisi olla ihan hiljaa. Oleskelupaikalle oli tärkeää myös se, ettei siellä ole ostopakkoa, eikä häätöpelkoa. 22 5 8 135 4 3 2 2 2 30 3 9 8 0 20 40 60 80 100 120 140 160 Sisustus, kalustus, rakenne Tekeminen ja toiminta Liikkeet Muut
  10. 10. 9 Taulukko 4. Nuorten toiveet oleskelupaikalle. Tässä raportissa haluamme edellä mainittujen suosittujen ideapajateemojen lisäksi nostaa esille kaup- pakeskuksen ja nuorten välistä viestintää käsitelleiden ideapajojen annin. Viestintää käsiteltiin kahden eri teeman kautta: Ensimmäinen oli nuorten antama palaute kauppakeskukselle ja toinen kauppakes- kuksen henkilökunnan ja nuorten välinen kommunikointi. Palautteisiin liittyen nuorilta pyydettiin ideoita mieluisimmasta palautteenanto- ja viestintäkanavasta ja sitä, miten he haluavat saada vastauksia omiin palautteisiinsa. Vaihtoehtoja palautteenantokanaviin tuli useita sovelluksista kotisivuihin ja suu- reen valotauluun, eikä mikään kanava noussut selkeäksi suosikiksi. Viestinnän sisältöön liittyen nuoret toivoivat ilmoituksia tapahtumista. Nuorten antamien palautteiden vastaamiseen toivottiin inhimilli- syyttä ja sitä, että nuorilta kysytään parannusehdotuksia. Lisäksi nuoret toivoivat, että palautteet kä- siteltäisiin siten, että ne näkyisivät ulospäin kauppakeskuksen viestinnässä. Kauppakeskuksen henkilökunnan ja nuorten kommunikointiin liittyen nuorilla saatiin eniten toiveita var- tijoihin liittyen. Vartijoiden toivotaan kohtelevan nuoria tasa-arvoisesti ja olevan ystävällisiä. Lisäksi 4 2 2 3 2 2 4 10 2 2 1 1 1 1 1 1 1 2 4 1 2 1 1 1 1 0 2 4 6 8 10 12 Pöydät Pelit Tekniikka Akvaario Suihkulähde Eläviäpuita Bluetoothkaiuttimet Omanmusiikinsoitto Hierontatuoli Säkkituoli Muunneltavatvalaistukset… Infotaulu Lehdetjakirjat Kiipeilyseinä Nyrkkeilysäkkitjms. Netflix Mikro Kahviautomaatti/kahvia Limuautomaatti Jääkaappi Läheisyyteenkahvila Eiostopakkoa Kahvila,jossavoihengailla… Eipikkulapsia Eihäätöpelkoa Sisustus Musiikki Tekeminen ja toiminta Juotavat ja purtavat
  11. 11. 10 vartijoiden toivotaan antavan nuorille mahdollisuuden korjata käytöstään ennen häätämistä. Muuta henkilökuntaa kohtaan tulleissa toiveissa esiintyi myös tasa-arvoinen kohtelu ja rauha olla. Kuva 1. Valkean ideapajassa kahden pojan tekemä viesti Valkean tuleville vartijoille ja kauppiaille. Wash Up – nuorten tuulilasinpesupalvelu Wash Up – nuorten tuulilasinpesupalvelu on nuorten ja liikennemyymälän tai huoltoaseman kanssa yhteistyössä toteutettu toiminnallinen päivän mittainen tapahtuma. Nuorten ryhmä tarjoaa sovitusti pesu- tankkaus- ja neuvontapalveluja liikennemyymälän mittarikentällä ja / tai pysäköintialueella. Nuorten ryhmä on yleensä valmiiksi koossa (esim. koululuokka). Vuonna 2015 Wash Up -tapahtuma toteutettiin kerran Kuopion ABC Pitkälahdella Pyörön koulun 7N- luokan kanssa. Toinen suunnitelmissa ollut Wash Up ABC Pitkälahdelle ei yrityksestä huolimatta toteu- tunut, sillä nuorten ryhmää ei saatu kasaan tapahtumaa varten. Vuonna 2015 Wash Up -tapahtumasta valmistui myös yksityiskohtainen konsepti eri tahoille suunnattujen ohjeiden kera. Konseptia markkinoi- tiin ruotsinkieliseen yhteisöpedagogikoulutukseen. Neuvotteluissa päästiin siihen vaiheeseen, että ta- pahtuma järjestynee opiskelijoiden toimesta keväällä 2016.
  12. 12. 11 Rule On pelisääntötyöskentely ABC-liikennemyymälöissä pelisääntötyöskentelyssä keskiöön nousi sääntöjen uusiminen ja säännöistä viestimisen tärkeys. Uusia avauksiakin on tulossa, sillä sääntöprosessin levittämisestä kauppakeskuksiin vuoden 2016 aikana sovittiin kahden kauppakeskuksen kanssa. Pelisäännöistä käytiin nuorten kanssa keskustelua etenkin ABC Pitkälahdessa Kuopiossa. Nuorten mie- lestä voimassa olevat säännöt olivat pääosin hyvät, mutta terävöittämistä toivottiin etenkin siihen, että kunnioitus nuorten ja henkilökunnan välillä olisi molemminpuolista. ABC:n kanssa keskustelua jatkettiin ja säännöistä tehtiin muokatut versiot. Liikennemyymälän kommentteja uusiin sääntöihin odotetaan, jo- ten prosessi on kesken. Vaasaan kahdelle ABC:lle vuonna 2014 tehdyistä pelisäännöistä tehtiin Vaa- san nuorisotoimen toimesta seurantakysely. Säännöt toimivat pääosin, mutta niistä viestimistä pitää vielä tehostaa, jotta kaikilla aikuisilla ja nuorilla on niistä sama tieto. Tiedustelijanuoret Tiedustelijanuori on uusi vapaaehtoistoiminnan muoto, jonka kehittäminen aloitettiin vuonna 2015. Ta- voitteena on saada nuoret toimimaan oman paikkakuntansa tai lähiympäristönsä parantamiseksi. Li- säksi heidän kauttaan projekti ja jatkossa taustaorganisaatio Nuorten Palvelu ry saa tietoa kaupalli- sista, puolijulkisista ja julkisista tiloista nuorten silmin katsottuna. Tiedustelijanuoret hankkivat tietoa nuorten kohtelusta kaupallisissa tiloissa ja niiden henkilökunnan käytöksestä nuoria kohtaan. Tietoa halutaan esimerkiksi seuraavista asioista: Kuinka eri liikkeet suhtautuvat nuoriin? Onko nuorten ja ai- kuisten kohtelussa eroa? Mitkä asiat kiinnostavat nuoria? Mitä ovat tämän hetken trendit ja mitä on mahdollisesti tulossa? Vuonna 2015 nuoria on rekrytoitu vapaehtoisiksi tiedustelijanuoriksi ympäri Suomea. Aktiivisinta toi- minta on ollut Vaasassa, Kuopiossa ja Espoossa. Nuorten rekrytointi on toteutettu eri paikkakunnilla eri tavoin riippuen tiedustelutehtävästä ja projektin kontakteista. Tiedustelijanuorina on ollut mukana niin kauppakeskusten heavy usereita kuin nuorisovaltuustolaisia. Tiedustelijanuoriksi rekrytoidut nuoret voi- vat toimia pienissä ryhmissä tai yksittäin ja toiminta on yleensä kestoltaan lyhyt keskittyen selkeään tehtävään tai tapahtumaan. Työmuodon kehittämistä jatketaan edelleen vuonna 2016, jolloin siitä tehdään myös tarkempi kuvaus ja konsepti.
  13. 13. 12 Nuorten yö kauppakeskuksessa ja muut projektin kokeilut Projektin yhtenä tavoitteena on tuottaa kokeiluja kaupallisissa ympäristöissä, joilla mahdollistetaan matalan kynnyksen toimintaa kaupallisissa tiloissa paljon aikaansa viettäville nuorille. Tiedämme, että monet näissä tiloissa hengailevista nuorista hyötyisivät toimimisesta, joka ei ole tiukasti ohjattua. Sa- moin liian aktivoivilla työotteilla ei kokemuksemme mukaan tavoiteta juuri projektin ydinkohderyhmänä olevia heavy user nuoria. Keinoja näiden nuorten tavoittamiseksi on oleellista kehittää ja Nuorten re- viireillä -projektissa tätä pyritään tekemään juuri kokeilujen avulla – jos toimintamalli ei toimi, pysty- tään se hylkäämään helpostikin. Vuonna 2015 kokeilujen puitteissa toteutettiin nuorten yöpyminen kauppakeskuksessa, Wad Up eli nuorten infoviesti alueen tapahtumista ja menoista, geokätkön teke- minen kauppakeskukseen ja Pelataan Roskista tempaus. Näistä yksi onnistui loistavasti, kaksi osittain ja yksi epäonnistui. Kokeiluista onnistunein oli marraskuussa toteutettu nuorten yöpyminen kauppakeskus Isossa Omenassa Espoossa. Tapahtumassa 11 nuorta ja kaikki kolme projektin työntekijää viettivät koko yön kauppa- keskuksessa. Alkuillan ja yön paikalla olivat myös edustajat kauppakeskukselta sekä turvallisuudesta vastaava palveluesimies. Yöpyminen alkoi kauppakeskuksen sulkeutuessa tutustumalla kauppakeskuk- sen valvomoon ja muihin normaalisti pääsemättömiin paikkoihin. Tämän jälkeen pelattiin jalkapalloa ja frisbeetä, otettiin matsi ultimatea, ajettiin potkulaudoilla ja radio-ohjattavalla autolla sekä tietenkin nukuttiin kauppakeskuksen käytävillä. Ohjelman aikana nuorten valitsema musiikki raikui kauppakes- kuksen ämyreistä. Kuva 2. Potkulautailijat yöllisessä Isossa Omenassa.
  14. 14. 13 Idea kokeiluun syntyi nuorten usein ilmaisemasta toiveesta pidemmistä kauppakeskusten aukioloajoista. Ohjelmaan valittiin juuri niitä asioita, jotka ovat normaalisti kiellettyjä. Isossa Omenassa toteutettu ensimmäinen kokeilu järjestettiin yhteistyössä Securitaksen ja Cityconin kanssa. Tapahtumaan osallistu- neiden nuorten valinnassa auttoi Omenan kirjaston nuortentila Starttis. Yön aikana mukana olleilta nuorilta kerättiin palautetta ja uusia ideoita ohjelmaan. Parhaana nuoret pitivät juuri mahdollisuutta olla kauppakeskuksessa koko yön. Tapahtuma sai paljon kiinnostusta osakseen sosiaalisessa mediassa ja kaikki osallistuneet, olivat tapahtuman jälkeenkin tyytyväisiä. Jälkikäteen nuorten ja Ison Omenan järjestyksenvalvojien sekä mukana olleen kauppakeskuspäällikön väliseen vuorovaikutukseen on tullut lisää tuttuutta, sillä nuoret ovat tervehtineet ja pyrkineet heidän kanssaan aikaisempaa enemmän jut- tusille. Nuorten keskuudessa tieto tapahtumasta on selvästi levinnyt ja muutkin toivovat vastaavaan tapahtumaan pääsemistä. Tapahtumalle onkin tulossa uusinta eri kauppakeskuksessa vuonna 2016. Kuvat 3 ja 4. Securitaksen palveluesimies nuorten ympäröimänä ja nukkujat kauppakeskuksen käytävällä. Osittain onnistuneita kokeiluja olivat Lappeenrannassa toteutettu Wad Up eli nuorten infoviesti alueen tapahtumista ja menoista sekä Kuopiossa kokeiltu geokätkön rakentaminen kauppakeskukseen. Wad up oli toimiva kokeilu ja sai mukavasti nuoria mukaansa, mutta ei toteuttanut projektin kokeilulle aset- tamia tavoitteita (ks. lisää Liitteestä 1). Geokätkö kauppakeskukseen rakennettiin ja sen tekeminen
  15. 15. 14 sinällään oli mukana olleelle joustavan perusopetuksen kouluryhmälle hyvä kokemus. Geokätköä ei kuitenkaan lopulta hyväksytty, sillä virallinen raati tulkitsi kauppakeskuksen puolijulkisen tilan liiketi- laksi, joihin geokätköjä ei hyväksytä. Pelataan Roskista puolestaan oli kauppakeskuksessa kokeiltu tapahtuma, jossa heitettiin erilaisia roskia roskakoriin. Tämä oli niin sanottu ketterä kokeilu, jossa ta- loudellinen ja ajallinen panostus toiminnan toteuttamiseksi ei ollut suuri. Toimivuudeltaan kokeilu ei on- nistunut, koska nuorten mukaan saaminen osoittautui haastavaksi. Edes hyvät palkinnot eivät riittäneet nuorten motivoimiseksi.
  16. 16. 15 LÄHTEET Ikonen, Matti & Kokkonen, Antti 2015. Nuorisovartija työmuotona. ”Eihän siitä ois muuta kuin hyötyä”. http://theseus.fi/bitstream/handle/10024/88617/Ikonen_Matti%20Kokkonen_Antti.pdf?se- quence=1 (Viitattu 22.12.2015.) Lampela, Pauliina 2013. Kauppakeskus nuorten vapaa-ajan tilana. Kauppakeskusten nuoret -hank- keen loppuraportti. http://nuortenpalvelu.fi/wordpress/wp-content/uploads/2014/01/Loppura- portti_Maaliskuu_2013.pdf (Viitattu 22.12.2015.) Lampela, Pauliina & Leppävuori, Mikko 2014. Nuorten reviireillä -projekti. Vuosiraportti 2014 osa 1. http://www.slideshare.net/NuortenPalvelu/nuorten-reviireill-projektin-vuosiraportti-2014-osa-1 (Vii- tattu 22.12.2015.) Lampela, Pauliina & Tani, Sirpa 2015. Ulossulkemisesta tilan jakamiseen: nuorten ja kontrollin kohtaa- misia kauppakeskuksessa. Yhdyskuntasuunnittelun seura. http://www.yss.fi/journal/ulossulkemisesta- tilan-jakamiseen-nuorten-ja-kontrollin-kohtaamisia-kauppakeskuksessa/ (Viitattu 18.1.2016.) Myllyniemi, Sami & Berg, Päivi 2013. Nuoria liikkeellä! Nuorten vapaa-aikatutkimus 2013. https://tie- toanuorista.fi/wp-content/uploads/2013/07/Nuoria_liikkeell%C3%A4_Julkaisu_Nettiversio.pdf (Viitattu 22.12.2015.)
  17. 17. 16 LIITTEET Liite 1. Wad Up prosessikuvaus WAD UP? eli nuorten infoviesti alueen tapahtumista ja menoista kokeilun varsinainen tavoite oli kaksi- suuntainen. Nuorten reviireillä -projekti lähetti nuorille viestejä alueen tapahtumista ja vastavuoroisesti toivomme nuorilta tietoa kyseisen alueen kaupallisista toimijoista. Tietoa kerättiin lähettämällä nuorille kyselyitä, joihin toivottiin vastauksia. Alustana viestittelylle toimi WhatsApp-sovellus, joka on ladatta- vissa älypuhelimeen ilmaiseksi. Viesti lähti kaikille yhteisesti vastaanottajalistan mukaan. Mahdolliset vastaukset näkyvät vain ja ainoastaan listaa hallinnoivalle. Kokeilua testattiin Lappeenrannan ja Imat- ran alueella. Kokeilun toteuttaminen muualla kuin projektin omalla takapihalla oli tärkeää, jotta näh- tiin, onko tällainen toiminta mahdollista järjestää jostakin muualta kuin tapahtuma paikkakunnalta kä- sin. WAD UP? kokeilu alkoi elokuussa ja päättyi lokakuussa kestäen yhteensä 8 viikkoa. Tänä aikana nuorille lähetettiin noin kolme viestiä viikon aikana. Postituslistalle liittyminen ja siitä eroaminen tehtiin nuorille mahdollisimman helpoksi. Toimintaan pääsi mukaan tallentamalla palvelun puhelinnumeron omaan puhelimeen ja lähettämällä samaan numeroon viestin TILAA. Listalle liittyvälle lähetettiin aina henkilökohtainen tervetulotoivotus. Muutoin lähetetyt viestit noudattivat seuraavaa kaavaa: maanan- taisin kysely, viikolla muistutus kyselystä ja perjantaisin infoa alueen tapahtumista. Kirjoitettujen vies- tien lisäksi käytettiin meemejä etenkin alussa toiminnan markkinoimiseksi. Kaikkiaan 28 henkilöä osal- listui kokeiluun, joista kuusi oli Nuorten Palvelun omia työntekijöitä. Kokeilun aikana vain 6 nuorta pe- ruutti tilauksen. Palautetta nuorilta kerättiin google docs kyselylomakkeella, joka lähetettiin jokaiselle osallistujalle. Palautteissa kiiteltiin liittymisen ja eroamisen helppoutta. Kokeilu saavutti sille asetetut tavoitteet osittain. Riittävä määrä käyttäjiä oli kokeilussa onnistumisen kannalta mukana, sillä tavoitteena oli vähintään kymmenen osallistujaa. Lisäksi saimme arvokasta ko- kemusta siitä, miten nuoret lähtevät mukaan vuorovaikutteiseen tiedon jakamiseen. Tähän parhaaksi keinoksi koettiin kasvokkain markkinointi (face-to-face) ja tiedon kulku suusta suuhun – kokeilun aikana tieto palvelusta kulki selvästi nuorelta toiselle. Nämä kokemukset ovat tärkeitä mahdollista seuraava toimintamallin toteutusta varten. Kokeilun tavoitteena ollut tiedon saanti nuorilta projektille ei kuiten- kaan päässyt tavoitteeseensa, sillä nuorille suunnattuihin kyselyihin ei saatu toivottua osallistumista. Yhteenvetona voisi sanoa, että tällaisesta toiminnasta saisi hyvän ja toimivan mallin, jos vain tiedon jako onnistuu hyvin ja nuoret ottavat toiminnan omakseen.

×