Artikkeli Nuorisotyö -lehdessä 3/1998

1. ttTI
PAAOMAA
NUORISOTYOLLE
Kun tolous kohtoo filosoficn,,,
II
i
X
s
a
N
a
ryl*$
ffi u * r$s*åy* rc rre*rbc€g e? *
ky***n*t*äså*åffi ffi ffi {#{3*
k**tE t *äE*&qäm h *åk* ä ä *
T** ffi# rz ane*mffi
** t *ä *t**-
ea* asffi nå€t *ä*a** "V21rr,z*ca-
å*m* reyå m*åd*ne *ä*2E-,=
ä*mrqz* 3* my** ymp*r*e-
v*ää* rc**åäre*Eå*, ml*WsE
t#tffi åy*å* å*en:rye*...
uorisotyön merkiryksestä, ar-
voista ja identiteetistä on
kayty jonkin verran keskuste-
lua koko sen olemassaolon ajan. Ko-
konaiskuvan muodostaminen näistä
merkiryksistä ja arvoista on kuitenkin
jaånyt vähemmälle; ehkäpä siksi, että
alalla toimivat kokevat kokonaisuu-
den itsestäänselr,yytenä. Täi sitten hr-
vinkin hamaranä?
Mutta itsestäänselr,yys saati hämä-
ryys eivät ole vakuuttavia argumenr-
teja missään väittelyssä. Ajatus itses-
täänselvyydestä edustaa tunnetra, us-
koa ja vakaumusta. Itsestäänsehyy-
teen nojaaminen ei kommunikoi nä-
kokulmia avaten tilanteessa, jossa
vakuuttavuutta ja aitoutta punnitaan
vaatimalla perustelua.
Aj atus nuorisoryön merkin-ksestä
saattaa muuttua hämmentär-äksi ti-
lanteessa, jossa se ll'seenalaistuu.
Tällaisia tilanteita voir-at olla esimer-
kiksi määrärahojen leikkaukset ja
päättdjien välinpitämättömyys tai vä-Tilkko uhookoon ei olisi pohitteeksi?
@
Nuorisotyö 3/eB

2. hättelevä suhtautuminen. Tämä esi-
merkki tuo jo esille nuorisotyön yh-
teiskunnallisen perustelun tarpeen.
Päättäjiä on kyettävä informoimaan
nuorisotyön tarkoituksesta ja påå-
määristä asianmukaisesti.
Perustelu edellyttää jäsentynyttä
kokonaisnäkemystä, perusraa, johon
tukeutua. Kokonaisnäkemys taas ra-
kentuu osista. Nuorisoryö yhteiskun-
nallisena toimialueena on hyvin mo-
nimuotoinen, moniosainen kokonai-
suus. Sanan "nuorisotyö" vakiintu-
neisuus kuitenkin kertoo sen, että
yhdistäviä, yhteisiä ulottuvuuksia tällä
alueella varmasti on. Osista rakentuu
perustelujen ja merkitysten kude,
vaate ja aate, johon nuorisotyö yh-
teiskunnan när'ttämöllä pukeutuu.
Sana "perustelu" viittaa myös pe-
rustaan eli siihen mihin me todella
tukeudumme, minkä päällä me sei-
somme: perustelu on pohja keskuste-
lulle, esiinn'miselle, identiteetille,
itsearvostukselle j a vaikuttamiselle.
To loudellinen
hyötyperustelu ei riit<:
Liikunnan r-hteiskunnallista merkirys-
tä selventär'ä esitvs on jo olemassa.
Kuntaliitossa rapaa-aikatoimen eri-
tyisasiantuntijana n.öskentelevä Kari
Sjoholm ehdottikin Allianssille, eträ
vastaava asiakirja tuotettaisiin myös
nuorisotyötä koskien.
"Perustelussa on kvsymys asentei-
siin vaikuttamisesta", Kari Sjoholm
toteaa. "Mutta tällaisen vaikuttami-
sen on nojattava oikeaan tietoon, ja
silloin tarvitaan er'äitä tiedottami-
seen". Sjöholmin mukaan esimerkik-
si ennaltaehkäisevä nuorisotyö tulee
yhteiskunnalle huomarravasti edulli-
semmaksi kuin vdlinpitämättömlyden
seurauksien korjailu. Tämän sanomi-
nen tai tiedottaminen ei kuitenkaan
ole perusteltu tieto, vaan väite. Vasta
sen osoittaminen, että näin todella-
kin on, kelpaa perusteluksi.
Allianssin pääsihteerinä osan
vuotta 1997 toiminut Timo Heinola
vei Sjoholmin aloitetta eteenpäin.
Han oli jo pitkaan pohdiskellut nuo-
risotyön perustelua kokonaisvaltaise-
na filosofisena ongelmana. Heinolan
mukaan taloudellinen hyöryperustelu
ei yksin kykenisi tuomaan esille nuo-
risoryön koko merkirystä ja awomaa-
ilmaa, vaan tarvittaisiin myös filosofi-
sempaa tarkastelua. Talous on nuo-
risoryöllekin toimintaedellyrys j a väli-
ne, mutta se on silti erotettava nuori-
sotyön tarkoituksesta. Tarkoitus on
se perusta, joka Heinolan mielestä
olisi löydettdvä.
"Perustelun rakentaminen nuori-
soryölle on pohjan, ryhdin ja varmuu-
den rakentamista koko toimialan
kohtaamien miksi-kysymysten varal-
le. Kysymyksiin ei ole olemassa kai-
kenkattavaa kokonaisvastausta, mutta
valmiuksia vastata voidaan parantaa
ja juuri tästä nuorisotyön perustelus-
sa on kysymys: se on prosessi", Hu-
manistisen ammattikorkeakoulun
rehtorina talla hetkellä työskentelevä
Heinola pohdiskelee.
Nuorisoasiain neuvottelukunnan
pääsihteerinä ryöskentelevän Reijo
Viitasen mukaan tällaisen prosessin
lapikaynti selventää kasiryksia nuori-
sotyön asemasta ja roolista yhteis-
kuntapoliittisessa kokonaisuudessa.
Perustelu on keskeinen tekijä, kun ha-
lutaan tuoda esille sitä, miksi ja millai-
sia resursseja nuorisoryö tarvitsee.
Perustelun selkeyttäminen ja siitä
käytävä keskustelu auttaa suunraa-
maan paitsi taloudellisia resursseja
myös mm. koulutusohjelmia ja tutki-
mustoimintaa. Samalla jäsentywät ja
rikastuvat kasityksemme nuoren ikä-
luokan asemasta vhteiskunnassa.
@&ä&e4&& &&&&4e4&ea4
Eri nökökulmio
oiheeseen
Syksylla -97 perusteluprosessi harp-
pasi askeleen eteenpäin, kun Allians-
sissa harjoitellut filosofian opiskelija
Petri Cederlof työsti Iaalan pohjapa-
perin aiheesta.
Nyt olemassaolevassa perusteks-
tissä esitetään eräs näkemys nuoruu-
desta, sen merkityksestä, kehitykses-
tä, nykytilasta ja tulevaisuuden näky-
mistä. Tällä tavoin etsitään perusteita
nuorisotyön tarpeellisuudelle, ja luo-
dataan sen merkityksen ja identitee-
tin taustaa. Tekstissä tarkastellaan
myös nuorisotyössä vaikuttaneita
motiiveja ja nuorisotyön asemaa
Suomessa 199O-luvulla. Nain voi-
daan arvioida sitä, miten nuorisotyö
on kyennyt vastaamaan esille tullei-
siin tarpeisiin.
Cederlöfin välitavoitteena oli
osoittaa, millaisista aineksista ja mil-
tå suunnilta nuorisotyön yhteis-
kunnallinen perustelu on rakennetta-
vissa. Petri Cederlöfin mukaan nuo-
risoryön perustelu on jaettavissa aina-
kin seuraaviin osittain eri alueisiin:
- taloudellinen hyöty- ja tulos-
perustelu
- muut tarve-, hyöry- ja tulos-
perustelut
- traditio- ja arvoperustelut
- "itseisarvoperustelu"
Nuorisotyön merkityksen perus-
telun eräs ulottuvuus on osoittaa se
taloudellisesti kannattavaksi yhteis-
kunnan sijoituskohteeksi. Talloin
kysymys koskee sitä, mitä ja minkä-
laista hyödyllistä työtä nuorisotyö
yhteiskunnassa edustaa: millaisia tu-
loksia nuorisotyöhon sijoittamalla
saavutetaan.
Perustelua on myös osoittaa selviä
tarpeita nuorisotyölle sekä todistaa,
i r.... j'"I"'i {',i {..T $"1 {i $f iJ,i..' .sl {, J *-
r : l'i fu c: ri:'i:") j,']"i {:l}i,ii lil..xi"r :t
''c""'.- -."
i:"'"
""!
-::",'i.":,):".t,',1'. :"
Nuorisotyö 3/e8
O

3. " Yhteisku n nqllisen pe-
rustel u n kiteylto m i ne n
on prosessr, johon koikki
voivot osollistuo."
että juuri nuorisotyö on toimiva ko-
konaisuus vastaamaan näihin tarpei-
siin. Tämän lisäksi kaivataan peruste-
lua, joka osoittaa nuorisotyön ytkey-
tyvän sellaiseen yhteiskuntafilosofi-
aaft, arvomaailmaan ja elämänkat-
somukseen, josta on yhteiskunnalle
hyötyä jatkuvana, kehittyvänä tra-
ditiona.
Hyödyn lisäksi voidaan kenties
puhua myös nuorisoryön eräänlaises-
ta itseisarvosta, joka säilyy silloinkin
kun tulokset ja hyöty ovat vaikeasti
nähtdvissä: nuorisotyö on kasvavaan
sukupolveen kohdistuvaa ennaltaeh-
käisevää ja korvaavaa ryötä, murta
myös tuloksista riippumatra, oman
arvomaailmansa kautta, se edustaa
mielekästä, elämänlaatua tukevaa toi-
mintaa ei vain sen kohteena oleville
nuorille, vaan myös työnä nuoriso-
ryön tekijöille.
Cederlofin mukaan "tarkoitus ei
ole esittää ulkokohtaista ajatuskimp-
pua, vaan aineisto, joka vastaa todel-
lisia nuorisotyön ja yhteiskunnan il-
miöitä ja tarpeita. Talloin tämän vuo-
den aikana valmistuva julkaisu voitai-
siin kokea kollektiivisena, kaikkia
alan toimijoita palvelevana." Siksi
tekijä toivoo asiasta keskustelua, jos-
sa esilletuodut näkökulmat toisivat
julkaisuun oman rikastuttavan, elä-
vöittdvän ja aitouttavan lisänsä.
Eräs osa nuorisoryön merkiryksen
perustelua onkin tarjota aineksia ja
virikkeitä koko toimialan ja ammatti-
kunnan identiteetin, irsearvostuksen ja
yhteiskunnallisen imagon yllapitiimisel-
le ja kehittdmiselle. Cederkifin mieles-
tä nuorisotyön ja sen tekijOiden maa-
ilmankuva ja ihmiskasirys edustavat-
kin ajankohtaisuutta, aitoutra ja kos-
kettavuutta tässä ajassa. Siksi ne olisi
tuotava myös laajemmin esiin.
Ajotuksio kehiin:
MIKÄ ON NUORISOTYÖN MERKITYS?
Mikö on nuorisotyön merkitys, orvo. torkoitus? Mitö hyötyö siitö on jo miksi
sitö konnottoo tehdo? onko jokin nuorisotyön muoto mielestösi toisto
torpeellisem pi? M iten ylipoötöö n perustello nuorisotyötö yhteiskunnosso
jo ihmiselömössö?
Allionssin. Nuorisoosioin neuvottelukunnon jo suomen Kuntoliiton
yhteistyÖnö volmistelloon nuorisotyön merkitystö jo perusteluo kösittele-
vöö julkoisuo, joko ilmestyy syksyllö
.l998,
Tovoitteeno on loppututos, josto
olisi suoroo hyÖtyÖ nuorisotyön olueello toimiville ihmisille, Sen tuottomi-
seen toivotoon olon ihmisten voikuttovon omillo ojotuksilloonl
Koikenloiset osioo koskevot mielipiteet ovot siis enemmön kuin terve-
tulleito - niin nuorisotyöntekijöiltö, nuorisotutkijoilto kuin nuorilto jo entisiltö
nuoriltokin, Yhteiskunnollisen - jo yhteisen - perustelun lootiminen on pro-
sessi, johon juuri sinö voit osollistuo,
Petri cederlofin töhön mennessö työstömon loojon tekstin lyhennel-
mö soveltuu hyvin osiosto köytövön keskustelun pohjoksi. Lyhennelmö
on luettovisso jo kommentoitovisso Allionssin kotisivuillo lnternetissö. http:/
/www,olli,filproyouth/nuorisotoimi/
Voit löhettöÖ myös postio Petri Cederlöfille os. Allionssi, Olympiostodi-
on, 00250 Helsinki, emoil Petri,Cederlof@olli,fi
Filosofio poöoineenoon moisteriksi tönö kevöönö volmistuvo ceder-
löf on opiskellut myös sosioolipsykologioo. Hön on toiminut oikoisemmin
mm, Sosioolipolvel utoimiston kotiovustojono. tu ntu rioppoono sekö huvi-
puisto-pelihollin volvojono,
@
Nuorisotyö 3/e8