Artikkeleistani nuorisotyö -lehdessä

1. Lootu nuorisotyössö -kouhuskenoorio vqin Vön völine?
Mitä on laatu nuorisotyössä? Haetaan-
ko sen kriteerit ryön sisällöstä vai sen
ulkopuolelta? Nuorisotyön IaatLra ar
vioidaan ja tullaan arvioimaan alkai-
sempaa enemmän yhteydesså erllai-
siin kehittämispyrkimyksiin, strategi-
oihin ja säästöihin. Nuorisotyöllä on
inhimillin en ja yhteiskunnallinen
merkitys, jonka tulisi jäsentyä arvo-
keskusteluksi tuomaan sisältöå aja-
tuksiin tulostavoitteista, arvioinnista,
laadusta ja kehittämisestä?
Arveluftqvq qrvioinfi
Ttrlosohjaus tarkoittaa tehokkuuden ja
rationaalisuuden lisämistä. Se on omi-
naista liike-elämalle ja kaikelle kilpai-
lulle: pyrkimys tehokkuuteen ja voiton
maksimointiin.Tehoklcr"rus ja tulosajat-
telun kutsumin en laatuajatteluksi on
nykyaikaa.Tehokkuus on monill a aLorT-
la eräs laadun kriteeri. Mutta sosiaali-
sen toiminnanlaatua ei voi mitata vas-
ta;avasti.
Laadusta on kuitenkin tullut muo-
tisana myös sosiaali- ja palvelualoilla.
Ei muodin l.uoksi, vaan oikeuttamisen
ja ohjaamisen välineenä. Laatustrate-
giaa, Iaadunarvio inti a j a Iaadunh allin-
taa harj o itetaan kehittämis en nimis s ä.
Arvioinnilla toiminta oikeutetaan tai
sen oikeutus kumotaan. On luonnol-
lista, että rahoittaja on kiinnostunut
toteutuksen mielekkFydestä.Ja onhan
muutenkin mielekästä pohtia, ovatko
kaikki pyrkimykset ja toiminnot todel-
la tarkoituksenmukaisia.
Arviointitutkimuksen tieteenfi lo-
sofinen kysymys koskee sitä, missä
määrin ja millainen arviointi on päte-
våa ja edes periaatteessa mielekästä.
Ihmistyön laatu on sen arvossa ja in-
himillisen elämän mielekkylteen liit-
fiissä kysymyksissä. Ihmistyön laatu
on käsitteenä erityisen ongelmallinen
ja sitå ongelmallisempaa on sen laa-
Nuorisotyö 4/99
t
dun arwiointi ja kehittäminen. Ttrlos-
ohjauksen maailmass a Laatu ja tehok-
kuus pahimmassa tapauksessa samais-
tetaan ia työn tuotteistaminen johtaa
laadun ymmärtämiseen jonain muu-
na kuin laadullisena asianaesimerkiksi
määrällisesti mitattavana asiana. Täl-
löin peruskysymykset sisällöstä, arvos-
ta, tarkoituksenmukaisuudesta, koko-
naisvaltaisesta yhteisestä hyödystä ja
ihmisten näkökulmasta ohite taan.
Mutta miten mielekkylrttä mita-
taan? Tehokas panos-tulos-suhde on
mieleklqryden mitta ja sitå kutsutaan
laaduksi? Tämä olkoon eräs kauhus-
kenaario.Näin asioiden ei tarvitse olla.
lqqdun metsöstys
Yksittäisten nuorisotyöproi ektien
arviointi on 1 99O-lur,ulla yleisrynyt ja
sitä on pyritty sitomaan joihinkin
mittaristoihin. Mutta paljon hanka-
lampaa kuin rajatun projektin tai
esim. nuorten työpajan tulosten ar-
viointi on avoimen perusnuorisotyön
ja vapaa-ajan toiminnan merkityksen
arvioiminen. Mitä esimerkiksi tarkoit-
taa toiminnan väitetty ennaltaehkäi
sevlys ja miten sitä voidaan mitata?
Helsingin nuorisotoimessa teh-
daan laatutyötä, joka koskettaa myös
mm. nuorisotalojen avointa toimin-
taa. Nuorisotoimelle on etsitty sopi-
via awoja ja laatualueita, sekä måå-
rällisiä tunnuslukukuja, joiden kaut-
ta pyritaån kuvaamaan nuorisowön
keskeisiä työprosessej a.
Toimintaa kuvaamaan on jäsen-
netty monia mitattar.ia määreitä, jois-
ta esimerkkinä vaikkapa 1'ksilölliseen
tukeen käytetty aka jatuettujen mää-
rå. Keraamållå tåmånkaltaista rieto a
saadaan aikaiseksi työprosessista ker-
tovia tunnuslukuja. Ongelmaksi kui
tenkin jaå se, ettå måarälliset tunnus-
lur.ut eivät (ainakaanvielä) tavoita ei-
vätkä kuvaa laadullisia tekijöitä. M^ -
rälliset tunnuslur-ut eivät kerro inhi-
millisistä merkiq'ksistä ja sisäIlöistä.
Mittaristot voi-at kehittyessään hel-
pottaa laadullisenkin näkökulman ta-
voittamista. llutta määrällisten tun-
nuslukujen kä1ttäminen laatukritee-
reinä m1'ös muokkaa käsitystä siitä,
mitä laatu tarkoittaa.
Kukq qrvioi io ketö?
Nuorisoq.ön ei tan'itse olla vallitseviin
välineellisiin arvoihin mukautuva insti-
tuutio, jonka merkitys måäritellään kyl-
mien mittareiden avulla. Inhimillisesti
mielekkään toiminnan kuvaus edellyt-
tää teknise stå ja suorituspainotteisesta
ajattelusta poikkeavaa keskustelua -
kenties kritiikkiäkin. Nuorisotyo voi olla
mielekäs ja tarpeellinen råysin riippu-
m ttA siirå, råym*åko se miuän tietwjd
laanrkriteerej ä Arviointia ei kuitenkaan
voi valttää.Tällöin on pohdittava tulos-
ohjauksen ja laadunawioinnin muka-
naan tuomien mittaristojen, arviointi-
kä1t'åntöjen ja niiden perusteella tehri-
vien johtopäätösten mieleklql'ttä ja sitä,
kenen ehdoilla niiden tarkoinrkserunu-
kaisuus märitellään,
Mita ja miksi an-ioidaan tai kuka
arwioi ketä ovat kärtännöllisiä, talou-
dellisia ja poliittisia lq'symyksiä. Nuo-
risowöhön kohdistetut tulosm aafitte-
lyt, laadun j a r-aikuttal.uuden mittaris-
tot voivat olla hallinnon tai organisaa-
tioiden järjestelmäkeskeisiä ja vali-
neellisiä tap oja merkiryksellistää ilmi-
öitä. Sellaiset ohjaavat ia måarittåvåt
nuorisotl-ötå ja nuorisotoimintaa il-
man, että nuorisoryön arkinen jakåy-
tännöllinen näkökulma sekä nuorten
näkökulmat vaikuttavat siihen.
Hallinnon, kaupan ja sosiaalityon
aloilla suosittu käsite ihmistyon laadun
arvioinnissa on asiakaslähtöisyys: toi-
mintojen merkitys ialaatu olisi määri-

2. teltävd asiakkaan tarpeiden mukaan.
Avoimessa nuorisotyössä asiakaslähtöi-
syys tarkoittaa yksinkertaisesti nuorten
tarpeita.Nuoria palvelevan toiminnan
perustelu edellyttä sen sitomista nuor-
ten toiveisnn ja tarpeisiin jotka tällöin
on tunnettava. Mutta tuskin nuoriso-
työ kaikkiin mahdollisiin nuorten ha-
luihin edes pyrkii vastaamaan. Se, mil-
lä nuorten tarpeilla on keskeistä mer-
kitystä, måäritelLåän ulkoapäin: vai il-
moittavatko toimintaan osallistuvat
nuoret todella motiiveikseen kasr,'un ja
kansalaisvalmiudet, syrjäytymisen eh-
käisvn tai muuta sellaista? Asiakasläh-
töisr-r-s nuorisotyössä tarkoittaa myös
r-altion ja r-leisesti koko yhteiskunnan
tarpe ir:r Tlssä tapauksessa nuorisotyo
on rnstituutto. joka palr-elee operatio
naalisesti toista instituutiota.
Missö se loqtu on -
ollo omenopuun?
Nuorisotyön mahdolliset vaikutukset
toteutuvat sosiaalisessa työprosessis-
sa toimintoien ia kokemusten inhi-
millisten merkitysten kautta.Jos mie-
lekäs kokemus vaikuttaa elåmaän
myönteisesti ja toimii vaihtoehtona
tai esteenä kielteiselle tapahtumaku-
lulle, se on voimakkaasti vaikuttava
tekijä. Sitä voi olla vaikeaa saada na-
klrriin ulkoapäin suunnatulla arvioin-
nilla. Mutta inhimillisen työprosessin
kuvaus voi avata näkymiä laadulli
seen ulottu,-uuteen.
Se käsirys laadusta jota tässä et-
sin, on erilainen kuin tulosohjauk-
seen ja projektiiviseen hallintaan liit-
$vä käsitys laadusta. Haluan painot-
taa sitå, ettå jafiestelmälähtöistä ih-
mistyön arvon määrittel1,ä ei pidä
h1wäksyä annettuna. On mielekästä
tuoda esille elämälle tärkeitä merki-
tyksiä tällaisten määrittelyjen rinnal-
le ja jopa niitä vastaan.Vähintäänkin
on voitava keskustella siitä, miten
ihmisryön arvoa mittaavan (ajatus)-
järjestelmän voima ja ihmistähtöiset
elämälliset kokemukset suhtautuvat
toisiinsa.Tämä on äärimmäisen vaka-
va ja periaatteellinen kysymys nyky-
maailmassa, jossa taloudellinen ja
poliittinen ohjaus tunkeuruu kaikki-
alle. Ihmistå jahanen toimintaansa ei
ole eettisesti hywäk syttavaa arvioida
ottamatta hänen näkökulmaarrsa
huomioon. Näkökulma olisi aina
myös ilmaistava.TYön määrittely ul-
kopuolisin kriteerein olisi outoa alal-
la, jonka piirissä puhutaan nuorten
kansalaisuuden ja osallisuuden mer-
kityksestä: juuri siitä, että ei olla ul-
koa ohjautuvia.
Ihmisryön Iaatua ei voi maårittaa
ja arvioida ulkoapäin, tierämdttå ia
tuntematta sille ominaista tarkoituk-
senmukaisuutta j a mieleklqlrttä. Kos-
ka I'leispätevä ulkoinen näkökulma
on poissuljettu, voidaan sanoa, että
laatu on sisäisen merkiryksen syvlf/t-
tä. Nuorisotr-öntekijät ja nuoret ovat
asiantuntij oita nuorisoryön arviointi-
ja laatuln-sr-mr-ksissä. Nuorisotyönte-
kijän ja nuoren suhde on arvojen ja
merkin-sten - m1'ös laadun - keskei-
nen ilmenemispaikka.
Tutkijalle kiinnostavia kTsymyksiä
on monia. Löytlykö nuorisoryön käy-
tännöstä elämänarvo ja ja yhteiskun-
nallisia awoja sisällöksi laatukriteereil-
le? Mikä on nuorisotyön suhde elä-
måntapaan , millaist a elamintaitoa se
valittitdt? Nuorten kautta nuorisotyö
on kosketuksissa tulevaisuuteen täs-
sä ajassa. Nuorisotyö-lehden numeros-
sa I/1993 Suvi Kuikka kirjoitti Iama-
leikkauksiin ja -tunnelmiin viiraren:
"Ehkä SO-lur,.un loistossa kuoppasim-
me kaikki aatteet rahojen alle. samal-
la menivät ajatuksetkin mukana." Mi-
ten on tånaån? Onko nuorisotyö toi-
punut lamasta - tai toipumassa?
mqlli
mittqomiseksi
qlueellisessq
nuorisotyössö
Nuorisofyön
lqqfuolueet
Nuoret ja nuorisotyö
-Nuorten omatoimisuus
-Nuorten vaikuttamismahdollisuudet
-Toiminnan vaikutus nuoreen
-Nuorisotalon ilmapiiri ja yleisilme
-Palveluhenkislys
-Luotettar,'uus
Organisaation toimivuus
-Työyhteisön toimil,'uus
-Ohjaajan rooli aikuisena
-Turvallisuus
-Toimiva arviointij ärj estelmä
-Toiminnan suunnitelmallisuus
Asiakaslähtöisyys
-Verkostoituminen
-Ulkoinen kuva ja tunnettuvrlu
-Toimiva awiointijarj e stelmä
-Toiminnan vastaavuus alueen
tarpeisiin
Tunnusluvuf
Käyntikerrat nuorisotalos s a
-käv ijät, maahanmuutt ai at
Nuorisotyölliset kontaktit
-ryhmätoimintaan osallistuneet,
aktiivinuoret
Yksilöllinen tuki
-tuetut nuoret, ohjaajan työtunnit
Informaatiokontaktit
-tiedottamisella tavoitetut
Aluetap ahturniin os allistuneet
-tilauksiin osallistujat
Verkostoyhteistyö
-ohjaajan työtunnit
Jäsenkortit
Helsingin
lqqdun
A

3. Aiatuksia laalutyöslii - keskuslelun svaus
I Laatutyöstä voidaan olla montaa
I mieltä.Tässä kirjoituksessa laatutyöl-
- lä tarkoitetaan laadr-rn määrittelyä.
laadun kehittämis tå ja laadun arviointia.
On mahdollista, etta laatuajattelun
korostuminen on vain nopeasti ohime-
nevä ilmiö. Toisaalta laatuajattelu tekee
ainakin jossain muodossa tuloaan myös
nuorisoalalle, halusimme sitä tai emme.
Niin nuorisoryöntekijän kuin tutkijankin
kann:attaa olla laatutematiikan edessä
sekä avoin että varuillaan: perusajatuksiin
kannattaa tutustua ja ott^ kantaa.Jos ja
kun nuorisotyössä tehdään laatutyötä
kannattaa ajatella e rityi s e sti sitä, kuka laa-
tua tekee ja millä perusteilla sitä tehdään.
Vaikka laatutyön pioneerien jälkiä voi olla
hyödyllistä ja mukavinta sellrata, ei silti
tarvitse urautua pelkästään perässähiih-
täjäksi. Laaturyö voi olla vastaamista tu-
losvaatimuksiin ja rahoituksen haastei
siin;mutta se voi olla myös oman työn
ymmärryksen ja arvostuksen lisäämistä
ja työn arvon esille tuontia.
Merkityksestö lqqluun
Laadulla tarkoitetaan yleensä tuotteen tai
palvelun laatua. Nuorisotyön "tuote" on
nuorille ja koko yhteiskunnalle suunnat-
tua palvelua, inhimillistä ja yhteiskunnal-
lista toimintaa.Taman toiminnan laatu
maåritry työn merkityksen kautta: laatu
on merkityksen toteutumista.Tuotteen eli
nuorisotyön merkityksen ja sisällön kuvaa-
minen on samalla mahdollisten laatuteki-
jöiden kuvailua. Nuorisotyon "tuote" voi
sisältää mm. hlvinvotntia ja kansalaisval-
miuksia,"evaita elåmaän" ja erilaisten on-
gelmien ehkäisyä. Nuorisotyön tutkimuk-
sen näkökulmasta merkityksen tekijöitä
ovat tarpeet nuorisotyölle, nuorisotyön ta-
voitteet ja pyrkimykset, nuorisoryön toi
mintasisällöt ja arvot sekä nuorisotyön
tuottamat vaikutukset. Taustan nuoriso-
työn laatutekijöille j a arviointikriteereille
sekä niiden mielekklyden arvioinnille
muodostavat nuoria koskettavat ongelmat
ja elämänhaasteet sekä nuorten tarpeet,
joiden määrittämisessä mm. nuorisotutki-
mus on ajankohtaisena apuna.
Julkisten tavoitteiden ja tutkimuksen
rinnalla varsinaisia asiantuntij alahteita
ovat nuorisotyöntekijät: tutkija tai kehit-
tajavainjäsentelee, analysoi ja kokoaa yh-
teen heidän ammattitaitonsa tekijöitä.
Timå tulisi muistaa silloinkin,kun laatu-
työtä tehdään hallinnon ja rahoituksen
vaatimuksesta.Yleisissä laadun määrittc-
lyissä ja laatutyön periaatteissa voidaan
myös tukeutua jo olemassa oleviin laatu-
järjestelmiin.
Seuraavat jäsentellt perllstuvat Suo-
men kuntaliiton Julkisten palvelujen laa-
tustrategiaan.
Laadulla tarkoitetaan niitä piirteitä tai
ominaisunksia, joilla tuote tai palvelu tä1t-
tää sille asetetut tai oletettavat tarpeet.
TäUöin tärkeäksi kysymykseksi nousee se,
kenen näkökulmasta tarpeet asetetaan,
oletetaan ja mairitellään : nuorten, nuori-
sotyöntekijöiden, tutkijoiden, hallinnon?
Laadun määritelmät toimivat samalla työn
ja toiminnan arviointiperusteina sekä
nuorisotyön ja sen merkityksen julkisina
kuvauksina, joten ei ole samantekevää,
kuka ne määrittelee ja miten.
Asiakaskeskeislys ja -lähtöislTs on
keskeinen palvelujen ja sosiaalisen työn
laadun kriteeri ja samalla keskeinen pe-
iaate laatutyössä. Nuorisotyön keskeisiä
asiakkaita ovat nuoret, mutta toisaalta
myös mm. kunnat, valtio ja koko yhteis-
kunta:nuorisotyön tehtävien ja sen laa-
tutyön tulee perustua sekä nuorten toi-
veisiin ja tarpeisiin että nuorisotyön yh-
teiskunnalliseen kokonaistarpeellisuu-
teen ja tavoitteisiin. Nuorisotyö toimii
me rkitykseltåan enanlaisena v alittåjånå
1'leisesti määrittl.wien yhteiskunnallisten
tarp e i de n ja ajallis -p aikalli s e s ti e rityi ste n
nuorten tarpeiden välillä. Kun nuori näh-
dään nuorisotyön asiakkaana, ovat laatu-
tekijöitä vastaaminen hänen tarpeisiinsa
ja hänen osallisuutensa tarjonnan määrit-
tymiseen. Palvelun saata.uus laatutekijä-
nä koskettaa kysymystä siitä, kuinka hy-
vin nuorisofyö kykenee tavoittamaan ne
nuoret, joita voidaan pitäa potentiaalise-
na nuorisotyön kohderyhmänä.Yleisen
tarpeellisuuden määrittelyssä suositelta-
vaa olisi sosiaali- ja yhteiskuntatieteelli
sen tutkimuksen hyödyntäminen. Samal-
la nuorisotyöntekij öiden j a nuorisotutki-
joiden välistä r,-uorovaikutusta, tiedon-
vaihtoa ia yhteistyötä kannattaisi kehit-
tdiL.
Julkisten palvelujen laatustrategian
mukaan laatua voidaan tarkastella kolmel-
la tasolla. Organisaation sisäinen laatu
jäsengy työyhteisön, ryöelämän laadun
fa ryön sisäisen kehittämisen kautta. Or-
ganisaatiosta ulospäin suuntatutunut laa-
tu ymmärret^dn työn ja toiminnan suh-
teena Llysyntään j a tarpeisiin. Yhteiskun-
nan jakansalaisten välisen suhteen tasolla
laatutyössä on kysymys yhteiskunnan ja-
senten elämän laadusta. Nuorisotyön si-
sällön yhteys (nuorten) kansalaisten elä-
män laatuun onkin kiinnostava haaste
sekä tutkimus- että kehitystyölle. Tässä
tilanteessa olisi selvitettavå, mitä elämän-
laadulla tavoitteena nuorisotyössä tarkoi-
tetaan. Nuorisotyön on osallistuttava af-
vokeskusteluun.
Kehinöminen io orviointi
Laaturyön yhteydessä olisi tarkoituksen-
mukaista selvittää nuorisotyön periaat-
teellinen suhde mm. sosiaalityöhön,kou-
luun, vapaa-ajan palveluihin, koteihin ja
vanhemmuuteen.Toiminnan painotuksia,
keskeisimpiä teemoja, työnjakoa ja yhteis-
työtä toiminnan eri alueilla ja eri toimi-
joiden välillä kannattaa selventää. Samal-
la on uskallettava esittää nuorisotyön nä-
kökulma yhteiskunnallisiin ja inhimilli-
siin arvoihin ainakin tiettyjen toimijoiden
ja työnpainotusten osalta; tällainen jäsen-
tely selkiytää työn paamåarlå, merkitys-
tä ja perustelua muodostaen samalla läh-
tökohdan laatupohdinnoille. Jäsentelyn
kautta voidaan myös pohtia sitä, miten ja
ketkä nuoret måårittyvitt työn kohde- tai
asiakasryhmäksi: näin päästään pohti
maan tavoittavuutta nuorisotyön yhtenä
laatutekijänä. Tämän kaltaiset jäsentelyt
on räätälöitävä alueellisesti ja paikallisesti,
aika- ia tilannesidonnaisesti, sekä toimin-
tasektorin luonteen ja sisältöjen (esim.
@
Nuorisotyö Z/ee

4. rajatun tavoitealueen tai järjestön arvo-
jen) mukaisesti.
Moninaiset laatuyön haasteet vaikut-
tavat ehkä turhauttavilta siellä, missä
työntekijöiden kuormittaminen ia resurs-
sien alasajo on jo edennyr pitkälle ja uu-
sien leikkauksien uhka leijuu ilmassa.
Tällöin on kuitenkin mielekästa ajatella
laatutyötä enemmän oman työn merki-
tystä ia an-oa esille tuor.ana toimintana
kuin vastauksena tulosvastuun vaatimuk-
seen. "Laatupolitiikkaa" ja erifyisesti voi-
mavaroja ajatellen koko nuorisoalalla
kannattaisi viljellä innovoivaa aiatusten
vaihtoa, laatutietouden ja laatutyön ko-
kemusten jakamista sen sijaan, ett^ laa-
tutyötä tehtäisiin ilman r-uorovaikutusta
ia periaatteellista 1'hteen hiileen puhal-
tamista. M1'öskään n'ön arviointikä1tän-
töjen kehitn-essä ei tulisi jäädä passiivi-
sen kohteen asemaan: osana laatutyötä
on sy)rtä tarkasrella arviointinäkökulmi-
en mieleklnrttä.
Julkisten palvelujen laatustrategian
mukaan arr-ioinnin perusnäkökulmat
kohdistur-at toiminnan tuloksellisuuteen,
merkitl'kseen. tarkoituksenmukaisuu-
teen, toimeenpanopfosessin onnistunei-
suuteen. sekä organisaation toimi-uuteen
ja tehokkuuteen. "Perusolemukseltaan
arviointi on r-ertailua, jossa verrataan kes-
kenään tosiasioita (mikä tilanne on) ar-
viointiperusteisiin (miten pitäisi olla).
Vertailu sisäln-v merkityksen, tehokkuu-
den ja erin'isesti vaikuttar.-uuden arvioin-
tiin, jossa pYritään osoittamaan sly-seu-
raussuhteen olemassaolo (fulkisten pal-
velujen laatustrategia, osa 3 s.10).
Nämä määrittellt ovat suunt aa-anta-
via, mutta m1'ös jossain määrin fajoittu-
neita.Toiminnan tehokkuus on vain yksi
rajattu osa vaikuttamudesta, joka on eräs
laadun osatekijä.Toiminnan tuloksilla on
trastaava asema : tehokkuuden tai tulosten
yksioikoinen painottaminen vinouttaa
laatuajattelua. Tulo sarviointia voidaan
kdytnå laatutyössä, mutta laadun mitta-
rit eivät ole palautettavissa tulosmittarei-
hin. Pahimmillaan tulosajattelu välineel-
listää työtä ja ihmisten roimintaa ja pel-
kistää niiden merkityksen mitattaviksi
saavutuksiksi, esineellistää työn ia toimin-
nan monimuotoista vaikuttavuutta ka-
peuttamalla sen merkitystä.Vaikuttavuus
on ymmärrettdvä laajemmin kuin vain
tehokkuutena ja yksiselitteisinä toimin-
nan tuloksina.Vaikuttavuuden ymmärtä-
minen nuorisotyössä edellyttää ulkoista
ja teknistä lähestymistap^a monimuotoi-
sempaa tarkastelua ja efi osapuolten
(nuoret, nuorisotyöntekijät) näkökulmi-
en huomioon ottamista.
Laatutyössä määrällistä (kvantitatiivis-
ta) tarkastelua tulee rikastuttaa laadullisel-
la (lwalitatiivisella) tarkastelulla. Tiukasti
määriteltyä kausaalista sly-seuraussuhdet-
ta laajempi näkökulma voisi muodostua
työprosessin erilaisten ulottuvuuksien ku-
vauksen kautta: vaikuttavuuden ja laadun
tekijöitä voivat olla mm. työn sisällön,
ammattitaidon sekä inhimillisten pyrki-
mysten, merkitysten ja awoien ulottur,'uu-
det. Nuorisoryön vålittamat inhimilliset ja
yhteiskunnalliset merkitykset sekä nuori-
sotyön edustama arvomaailma tulisi laa-
tutyön yhteydessä nostaa avoimen poh-
dinnan ja keskustelun keskipisteeseen.
Liikkeelle sisälröien pohdinnosro
Ldhtökohtana nuorisotyön laadun pohdin-
taan voidaankä1ttää vaikkapa Nuostra: ssa
esitettyjä tekijöitä. Esimerkiksi Nuostra:ssa
esitet)'t kolme vaikuttavuus elementtiä -
toiminta veftaisryhmässä, arvostava aikui-
nen ja nuorisotyön välittämä kulttuuripe-
rintö voidaanottaa laadun ia vaikuttavuu-
den kriteerien lähteiksi ja selvittää niiden
%
&
+
+
z
+
z
+
?4
=
=
;
+
+a
toteutumista nuorisotyön toimintaproses-
seissa. Arvosisältöjen ja muiden laadullis-
ten, sisdllöllisten tekijöiden lö1tämiseksi
olisi hedelmällistä pohtia mm. identiteet-
tityön, elämänhallinnan, elåmåntavan ja
elämäntaidon haasteita nykykulttuuris-
samme kasvavalle ihmiselle, sekä sitä, mis-
sä määrin tällaista remariikkaa sisältyy tai
voisi sisdltyä nuorisotyöhön sen laadulli-
sena merkityksen ja vaikuttar.'uuden ulot-
tuvuutena.
Julkiset nuorisotyön tavoitteet ia ku-
vaukset esittåvät monia keskeisiä arvopää-
määriä. Esimerkiksi kestävdn kehityksen
periaate on mainittu nuorisotyölaissa ja
Euroopan unionin Nuorten Eurooppa -
ohjelmassa vitata fi ekologisiin arvoihin
-miten ne ilmenevät, toteutuvat ia v^litq/-
våt itse kunkin tekemässä nuorisotyossä?
Laatutyössä on valittava keskeiset awopåa-
måårat ja tehtävd ymmärrettäväksi, miten
niiden sisällöt ja niihin pyrkiminen ilme-
nee käytännön toiminnassa. Laadun kes-
keinen määre on tarkoituksenmukaisuus:
työn vastaar,rrus tarpeisiin ja sen perustel-
tar.uus. Julkisten palvelujen laatustrategi-
an mukaan laadun määritelmät ia arvioin-
tiperusteet voidaan johtaa toiminnan ta-
voitteista, asiakkaiden tarpeista ja osapuol-
ten afvostuksista. Osapuolten arvostukset
voi nähdä laajanaperuskriteerien j oukko-
na, jonka kautta tarpeet, tavoitteet jala tu
saavatmerkityksensä. Niiden esille tuomi-
nen on sekä tutkimuksen että kehittämis-
työn haaste.
Enemmän kuin yksiselitteisesti mää-
rittyvdå tulosta laatu on merkityksen to-
teutumista, toiminnan sisältöä, ja arvoa,
joiden kautta voidaan kuvata mahdollis-
ta toiminnan vaikuttamutta; vaikutuksen
todistamistakin tärkeämpää tulisi olla
työn tarpeellisuus ja siihen kiinnitfiä
työn tarkoituksenmukaisuus ja perustel-
tavuus.Täta ajattelutapaa olisi hywä lisätä
hallinnon, organisaatioiden ja tutkimuk-
sen (kapeaan) tulosohjaukseen ja mittaa-
vaan otteeseen tukeutuvan kehittämis-
fyön piirissä. Kaikki inhimillinen ei ole
mitattaviss a ja maariteltävissä tuloksina,
mutta monet sisällöltään rikkaat asiat
voidaan kuvata ymmärrettävästi. Viime
kädessä laadulla tarkoitetaan hywää työ-
tä:sitä, mikä on nuorisotyön ammattitai-
toa, sekä sitä, mikä on inhimillisesti mer-
kityksellistä ja eettisesti arvokasta työta
ja toimintaa.
Kats o b ttp ://ut tt w. alli.fi/ti e t o/nu oris o-
tyo/
*4
*
&
4
tu
+
#
+
&
+
ä
e
*4
.?4
4
+
-=
e + = Z ?=
= = z = = = Z e + + + + & * *a &-e e # + # & + & 4 & & + + + + & +
Kevään 2000 aikana Petri Cederlöf käytiinnön nuorisotyöntekiiöiden aiatuk-
sia siitä, mikä on hyvntyötå, aiataksia työn merkityksistä ia arvoista, sekä
laatutyösä.Jos olet kiinnostunut esittlimän ajatuksiasi vapaamuotoisen kes-
kustelun merkeissä, ota yhteyttii. Noin tunnin mittaiset keskustelut nauhoite-
taan ia kdsitellzän luottamuksellisesti osana tutkimusta. Voit myös krrioittaa
ajatuksiasi suoraan tutkiialle tai py,taa lisätietoia.
Pe tri c e d erl öf, p ub : 0 4 o 7 o o 65 3 4, s äb k öp o s ti ; petri. c e d ertof@ aili.fi
= + + Z +- Z'= ?+ -< Z = =
zz 4 4 * A & e e = Z + = = Z + = Z + 4 + A 4 a
TUIE MUI(AAN KBSKUSITLUUN
++= 4?z
Nuorisotyö Z/99
@