Esitys perustuu seuraaviin artikkeleihin: Anneli Pohjola, Merja Laitinen & Marjaana Seppänen: Rakenteellinen sosiaalityö aikakauden haasteena Anneli Pohjola, Merja Laitinen & Marjaana Seppänen: Rakenteellisen sosiaalityön jäsentyminen Teoksessa Pohjola, Laitinen & Seppänen (toim.) (2014) Rakenteellinen sosiaalityö. Unipress. 25.5.2015

1. MARJAANA SEPPÄNEN
M A R J A A N A . S E P P Ä N E N @ U L A P L A N D . F I
K I I T O K S E T : A N N E L I P O H J O L A J A M E R J A
L A I T I N E N
P Ä Ä K A U P U N K I S E U D U N P R A K S I K S E N
O P P I M I S V E R K O S T O 2 5 . 5 . 2 0 1 5
Rakenteellisen sosiaalityön aika
Sosiaalisen raportoinnin uusi tuleminen

2. Is this any more true?
We think structurally
but act individually”

3. Lastensuojelun
työntekijöiden suut
tukitaan? – ”Nolaamista,
eristämistä”
(…) Yle kertoi tällä viikolla, että Tampereen
lastensuojelun vetoomus lisärahan saamiseksi
kaikui kuuroille korville. Kuopion
sosiaalityöntekijät puolestaan varoittivat jo
kesällä kaupunkia lastensuojelun tilanteesta.
Kuopiossa sattui noin viikko sitten
lapsisurmatapaus. (…) Jenni Tamminen, Uusi Suomi
29.11.2014

5. Esitys perustuu teoksen artikkeleihin:
 Anneli Pohjola, Merja Laitinen & Marjaana
Seppänen: Rakenteellinen sosiaalityö aikakauden
haasteena
 Anneli Pohjola, Merja Laitinen & Marjaana
Seppänen: Rakenteellisen sosiaalityön
jäsentyminen
Teoksessa Pohjola, Laitinen & Seppänen (toim.)
(2014) Rakenteellinen sosiaalityö. Unipress.

6. Kirjan tausta-ajatukset:
Sosiaalityön tavoitteissa ja käytännön toiminnassa on
kaksoissidos: sen lähtökohtana on rinnakkain sekä
 i) asiakkaaksi tulevien yksilöiden, perheiden ja ryhmien
auttaminen ja tukeminen että
 ii) yhteiskunnalliseen ajatteluun, palveluihin ja
päätöksentekoon vaikuttaminen.
Yhteistä näille molemmille on sosiaalityön perusfunktiona
oleva muutostyö ihmiselle epäsuotuisten tilanteiden ja
olosuhteiden parantamiseksi.

7.  Rakenteellisen sosiaalityön käsite syntyi 1970-luvulla,
mistä lähtien se on ollut esillä sosiaalityön
kansainvälisessä keskustelussa.
 Kytkös kriittiseen todellisuussuhteeseen ja
tutkimusperinteeseen
 Käsitteen hahmottamiseen on liittynyt kaksi juonnetta;
 yhtäältä on kyse asiakkaana olevien huono-osaisten ryhmien
asian ajamisesta ja heidän valtaistamisestaan toimimaan
olosuhteiden parantamiseksi ja
 toisaalta kyse on ollut toiminnasta yhteiskunnallisten
rakenteiden muuttamiseksi.

8. Rakenteellisen sosiaalityön haasteet
 1990-luvun laman aikana ja rakenteellisen
murroksen keskellä yksilötason suuntautuminen
vahvistunut sosiaalityössä
 Nyt sosiaalityön kenttä muutospaineiden keskellä:
vaikuttavuus- ja tilivelvollisuusvaateet sekä
ohjelmallinen ja strateginen työn kehittäminen
 Taustalla myös globaalit muutosprosessit
 Uusi sosiaalihuoltolaki: kunnan velvoite
rakenteelliseen sosiaalityöhön

9. Sosiaalityön haasteet
 Sosiaalityölle haasteeksi noussut toisin katsominen
ja toimiminen
 Suomalaisen sosiaalityön paradoksaalinen suhde
rakenteelliseen orientaatioon
 Palvelujärjestelmään kiinnittymisen kautta ”aitiopaikka”
 Osana järjestelmää vaikeus tuoda kriittistä näkökulmaa:
”Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat”
 Työn ytimessä muutos: mitä ja millaista muutosta
tarkoitetaan, minkä tai keiden muuttamiseen työssä
suuntaudutaan?

10. Rakenteellisesta sosiaalityöstä piirtyvä kuva
 Toiminnallisena tavoitteena muutos ja siihen
vaikuttaminen
 Ilmenee ja toteutuu työn prosesseissa eri toimintatasoilla:
yhteiskunnallisella, yhteisöllisellä, institutionaalisella sekä
kansalaisten ja asiakkaiden tasolla
 Muutosta tukevina yläkategorioina jäsentyvät
rakenteellisen sosiaalityön toiminnallinen perusta ja
käyttöpääoma

13. Toiminnan perusta (1)
 Ymmärrys rakenteista
 Keskeistä se, mitä rakenteilla ymmärretään
 Rakenteet voivat olla toiminnallisia, institutionaalisia tai
ideologisia ja niiden rajapinnoille asettuvia
 Sosiaalityön konkreettisissa toimintaympäristöissä
korostuvat paikalliset rakenteet
 Rakenteisiin kiinnittyvät toiminnalliset lähtökohdat
 Kontekstuaalisuus
 Kulttuurisuus
 Yhteisöllisyys
 Osallisuus

14. Toiminnan perusta (2)
 Rakenteellisen työn toimintaperiaatteet ja arvot
 Sosiaalityön yleiset eettiset periaatteet
 Vahvempi radikaali painotus
 Lähtökohtana kansalaisen perus- ja sosiaaliset oikeudet,
oikeudenmukaisuuden toteutuminen
 Kriittisyys
 Oikeudenmukaisuuden ja kriittisyyden periaatteet
>vastuullisuus ja kantaaottavuus

16. Toiminnan käyttöpääoma
 Tietoperusta
 Tieto yhteiskunnallisista muutostekijöistä, paikallisista
sosiaalisista ilmiöistä ja ongelmista sekä ymmärrys
palvelujärjestelmän kehittämistarpeista
 Tiedon tuottaminen kansalaisten ja asiakkaiden elinoloista
elinehto rakenteelliselle sosiaalityölle (useita toimijoita)
 Lisäksi tarvitaan tietoa sosiaalityön toimintatavoista,
menetelmistä ja asemasta
 Ajallisuus
 Valta
 Rakenteellisessa työssä vallan elementtejä pyritään
valjastamaan toiminnan käyttövoimaksi (vaikuttaminen)
 Myös empowerment-näkökulma

18. Rakenteellisen sosiaalityön asiantuntijuus
 Em. tekijät yhdessä muodostavat rakenteellisen
sosiaalityön sisällön, tärkeää
 Paikallisten reunaehtojen ja olosuhteiden tuntemus ja
kyky toimia niiden ja sosiaalisen kokonaisnäkökulman
puolesta
 Osallisuus keskusteluissa
 Vahva eettinen sitoutuminen
 Suhteissa oleminen, jaettu työ yhdessä toisten
toimijoiden kanssa

19. Onko nyt rakenteellisen sosiaalityön aika?
 Epätasa-arvoisuuden kasvu kansallisesti ja
kansainvälisesti ei ratkea yksilöiden, perheiden ja
yhteisöjen kanssa tehtävällä työllä
 Murroksen aikakausi edellyttää aiempien
toimintamallien lisäksi uudenlaista osaamista ja
asiantuntijuutta
 Kohta julkistettavan hallitusohjelman linjauksien
suuri merkitys
 Uudenlaiset mahdollisuudet vaikuttaa
Esimerkkinä Sosiaalinen tekijä –blogi
http://sosiaalinentekija.wordpress.com/

20. - Y K S I R A K E N T E E L L I S E N S O S I A A L I T Y Ö N
M E N E T E L M Ä
Sosiaalinen raportointi

21. Vihdoinkin vakiintumassa?
 Sosiaalisen raportoinnin käsite vakiintumassa:
 Yhteiskunnalliset muutokset: paine rakenteelliseen työhön
 Lainsäädännön tuki
 Innostus mallien kehittämisessä
 Asiakkaiden osallisuus
 Kolme sosiaalisen raportoinnin muotoa (Hussi
2005)
 Asiakasraportointi
 Horisontaalinen raportointi
 Vertikaalinen raportointi

22. Tuottaako vertikaalinen raportointi tulosta?
 Kriittisiä kysymyksiä (Laura Tiitinen 2015):
 Aikansa elänyt?
 Organisaation sisällä sosiaalisen raportoinnin tietoa välitetään
viestintähierarkioita pitkin: monta vaientamisen paikkaa?
 Avoin tiedonvälitys suoraan julkisuuteen?

23. Viisi vaientamisen tapaa
 Sosiaalialan työntekijöiden julkiseen viestintään
kohdistuvat sananvapauden rajoittamisen ja
vaientamisen käytännöt (Tiitinen & Kauppi 2014,
Oikeus 2/2014)
 Vaientamista tapahtui
 Kieltämällä julkinen viestintä ennakkoon
 Rankaisemalla sosiaalisesti – uhkailu ja irtisanominen
 Pelon ilmapiirillä ja hiljaisuuden kulttuurilla
 Palveluviestinnän sensuroinnilla
 Viestinnän mitätöinnillä

24. Mikä tieto? Kenen tieto? Missä muodossa?
 Tieteellisen tiedon rajat
 Tiedon kontekstisidonnaisuus
 Käytäntö vahvasti mukana
 Eri tahojen osallisuus
 Kriittisen tiedon tuottamisen rajat
 Sosiaalityön johtamisen näkökulma
 Globalisoituvan, digitaalisoituvan maailman
”tietomyrskyt”
(vrt. Aulikki Kananoja 2010)