Artikkelini Nuorisotyö -lehdessä 2/2004

1. N UORISOTYO N O N6[LM ISTA
Tutkija Petri Cederlöf perään-
ku u I uttaa arti kke I i ssa a n n u o-
risotyöl Ie pysyv ö ö st rate g i sta
ohja ustukea se kä ke skush al I i n-
non että aluehallinnon tasoille.
Myös n uori sotyö n j ä rj e stelm äl -
Iistä ja kosautuvaa tutkimusta
tarvittai si i n, jott a toi m i a I o n
pitkäjäntei n e n ke h ittä m i n e n
mahdollistuisi - myös pienissö
kunnissa.
ffi* utki mustyön i on ava n n ut kysymyksen
+H
ffi siitä, mistä nuorisotyön heikko asema
ffi ja arvostus erityisesti pienissä kunnis-
sa johtuu. Haasteena näen nuorisotyön
ominaislaadun selkiyttämisen, mikä ei
mielestäni ole ristiriidassa toimija rool ien
ja toimintamuotojen moninaisuuden
kanssa. Nuorisotyö tarvitsee pysyvää stra-
tegista ohjaustukea ja kehittämistä sekä
koordinoitua tutkimusta. lsot kaupungit
voivat tehdä tätä työtä ilman valtion
tukeakin, mutta huomattava ongelma
koskee ku n nallista nuorisotyötä Suomen
kuntien enemmistössä. Kunnallishallin-
non järjettömyys sinänsä selittää paljon.
Suomessa yli puolet kunnista (noin 260
kpl) on alle 5000 asukkaan kuntia,TO o/o
kunnista (noin 330 kpl) on alle 10 000
asukkaan kuntia ja miltei 900/o kunnista
(lähes a00 kpl) on alle 20 000 asukkaan
kuntia.
Nuorisotyölaki on huono
Nuorisopoliittisten (n uorten elinolostra-
tegisten) tehtävien samaistaminen ja
yhdistäminen nuorisotyöhön siten kuin
voimassa olevassa nuorisotyölaissa ta-
pahtuu, on epärealistista, hämärtävää ja
ha ita I I ista n uorisotyö I I e. El i nol ostrateg isen
idean korostus on tapahtunut nuorisotyöl-
le ominaisen sisällön ja siten nuorisotyön
selkeyden ja aseman kustannuksella. Rea-
listinen määrittely erottaisi nuorisotyön
selvästi laaja-alaisesta nuorten elinolojen
parantamisesta ja nuorisopolitiikasta.
Nämä tehtävät kuuluvat kuntien johdon
ja useimpien toimialojen,maakuntien liit-
2/2004
ll
mä työ rajoittaisi perusnäkökulmaon
myös nuorisotyön,,Aluehallinnon nykykehitykseen epärealistinen.
perustehtävien to- ,.. rxl^i.;:;;,;-:.-.^ On outoa, et_
reutusta. ei ole reagoitu jäsentämällä nuo- - . :'.' ".
Myös nuoriso- risotyön rootia siinö,ioiloin nro- :eJJ;:Hfj;ltjl:
työlain määritelma risotyö uhkaa jäädä tömönkin aktiivisesti huomi-
nuorisotyöstä"edel- kehityksen jalkoihin.Tilanne on oitu.llmeisestilakiin
lytysten luomisena
ironinen, *un esim.esitetty nuor- periaatteellisena
nuorisotoiminnalle
on epämääräisen ten elinolostrategian idea sopisi iliJ":t:T::lirl:
lavea ja sopimaton tällaiseen kehitykseen." duttu lojaalisti ja
suhteessa nuoriso- ,,kiitollisesti,,sen
tojen sekä valtion alue-ja keskushallinnon
vastuulle. Tulisi arvioida kriittisesti sitä,
miten nämä toimijat ovat tästä tehtävästä
selvinneet.Sen sijaan tätä vastuuta on mm.
sysätty paikal lisel le n uorisotyöl le. Mutta
monialainen nuorisopoliittinen ohjaus-
tehtävä eivoi kuulua yhdelle toimialalle.
Nuorisotoimilla ei usein ole siihen mah-
dol I isu utta kaa n voi mava rojen, asema n ja
arvostuksen pu utteiden vuoksi. Elinolojen
kehittämisen koordinoinnin edellyttä-
työn perinteeseen, erityisesti ammat-
timaisen käytännön nuorisotyön pää-
sisältöön. Nuorten toiminnallisuus on
usein nuorisotyön sisältöä, sen väline
tai aikaansaannos. Mutta nuorisotyö on
keskeisesti nuorisotyöntekijöiden työtä
suhteessa nuoriin ja nuorten asioihin
(tiedotus, neuvonta, ohja us,tu ki, a pu, kes-
kustelu yms.), mitä vä Ii I Iisen "edeI lytysten
luonnin" korostus ei tavoita.
Nuorisotyölaki (1995) ei viittaa nuo-
risotyön muotoihin, menetelmiin, työ-
prosesseihin, työn kuvii n, toim ija-asemiin
ja ammatillisuuteen, esim, koulutukseen
ja osaamisvaatimuksiin. Se ei tunnusta
kuntien n uorisotyötä n uoria pa lveleva na,
nuoria kontaktoivana ja nuorisotoimi ntaa
järjestävänä toimintana. Se ei lainkaan
tunnista eikä vastaa käytännön nuoriso-
o hja u sta, d ia log ista yksi lö I I i stä ja sos iaa I ista
n uorisotyötä, erityisn uorisotyötä - yleensä-
kään keskeisiä olemassa olevia nuorisotyön
toimintoja ja sisältöjä. Laki ei mainitse
kirkkoa nuorisotyön ja nuorisotoiminnan
toteuttajana,vaikka se on kummankin his-
toriassa ja nykypäivässä merkittävä toimija
jä rjestojen ja ku ntien ri n na I la. I n stitu utio- ja
orga nisaatiokeskeisyydestää n h uol imatta
laki ei sijoita nuorisotyötä yhteiskuntaan
millään jäsentävällä tavalla esim. koulun,
lastensuojel un ja sosiaalitoimen, lii ku nta-ja
kulttu u ritoimen rin na I le ja su hteissa n ii h in.
Laissa eitukeuduta tai edes viitata muihin
nuorten elämää yhteiskun nassa jäsentäviin
lakeihin eikä yleisestikään mainita nuorten
elämään vaikuttavia keskeisiä toimijoita.
N uorisotyölaki oli jo syntyessää n irral-
laa n n uorisotyön keskeisistä käytä n nöistä,
eivätkä lakimuutokset (1985, 1995) kor-
janneet tätä ongelmaa, koska lain koko
sisällöstä riippumatta - tai siksi että suh-
teessa käytännön työhön se on koettu
"ha rmittoma ksi"?
Lain sisältö ei monien nuorisotyön-
tekijöiden näkökulmasta ehkä ole kovin
merkityksellistä, jos/kun kysymyksessä
on väljä puitelaki,joka ei selvästi velvoita
ketään mihinkään. Laki kuitenkin on vä-
hintään taustoittava linjaus ja nuorisotyön
toteutusta oikeuttava. Olisi mielekästä
että se vastaisi nuorisotyötä, vaikka ei
sen tiettyjen muotojen ja sisältöjen to-
teuttamiseen velvoittaisikaan. Toisaa lta:
alan toimijat, jotka eivät tunne lakia tai
joita se tai muu tavoitteisto ei kiinnosta,
eivät ainakaan tällä asenteellaan ilmennä
ammatillisuutta.
Laki seisoo tai kaatuu
su hteessaa n todel lisuuteen
Nuorisotyölaissa ei ole täsmennetty sel-
vää toimintavelvoitetta esim kunnille
mm. koska sellaista ei eduskunta ehkä
olisi säätänyt. Vaikeus johtuu siitä, että
nuorisotyötä ammattina ja toimialana
jäsentävä pätevä, pitkäjä nteinen ja jatkuva
sen reaalisisällön, mahdollisuuksien ja
haasteiden selkiytystyö on laiminlyöty.
nuorisotyö re%
öl
FVr
Fi
!oFl
no
a.
o
o:

2. *&
N uonrsotvöN oNGttM tsTA
Alalla on paneuduttu kausittain mm. yleis- gista ja eri toimintojen palettia.Tämä ei ole
ten tavoitekäsitteiden tehtailuun ja periaat- vain "teoretisointia'jTutkimustyössäni olen
teellisiin esityksiin. Muuhun ei ole kyetty tai kohdannut nuorisotoimia, jossa toiminnan
motivoiduttukaan,koska perustava toimialan sisällön, tehtävien ja tavoitteiden sekä haas-
merkitystä koskeva varmuus on puuttunut. teiden käytäntölähtöinen selkiyttäminen ja
Siksi olisi toistaiseksi ylioptimistista odottaa esittäminen olitehtyja nuorisotyön asemakin
myöskään lainsäädännöltä nuorisotyölle huo- selväksimäärittynyt.Tällöin nuorisotyölakiin
mattavaa uutta ja tukevaa merkitystä:sille ei ehkä viitattiin,mutta sen käsitteistöä eiollut
ole perustelevia perusteita. mielekästä sellaisenaan käyttää toiminnan
Nuorisotyön toteuttamista, asemaa ja kuvaukseen.KuitenkinSuomennuorisotoimet
kehittämistä tukisi parhaiten sen toimin- jakautuvat todennäköisesti melko selkeästi
nallisen, ammatillisen ja oppisisällön kautta kahteen osaan,joista vain pienen vähemmis-
jäsentyvä tehtävänmäärittely,eivät sille niistä tön muodostavat sisällöltään ja asemaltaan
riippumattakonstruoidutjaabstraktioinaesit- selkiytyneet.
täytyvät yleiset tehtävät ja perustel ut.Vai kka
nuorisotyölakiin eivoitaisi kirjata yksilöityjä Kehittäminen on kehittymätöntä
n uori sotyövelvoitteita, ol isi
mielekäs lakisellainen,joka "Nuorisotyön ongelmolli- Nuorisotyön aseman ja tar-
määrittelisitodellisen nuo- nen asemo on sisällöltään peiden kannalta tärkeintä
risotyön realistisesti edes
'
-.-' - -;;::-,,i,.,,n c!i+ä ai perustyötä eioletehty'Tämä
ruetteremurru r"n i"]ä=i- ainutloatuinen'sitö ei'
joiden, toimijaroorien, toi- vötytlöpidö vain huonot HT'älX:;ilJäi:ffi;if:
mintatapojen ja sisältojen viralliset määrittelyt tai konkreettinen selkiytys ja
kirjoa. Yleistasolla melko nuorisotyöhön nihkeästi krYays,.2) sen keskeisten
;:l["å'J l";:?åI"ililfi suhtautuvat tahot, vaon [Tå?$ff:Ti:li'i..;;
ja toiminnun uru", r.Jrron selvösti myös toimiolan sekä 3)edellisiä realistisesti
sekä järjestöjen nuorisotoi- hallinto ia nuorisotyönteki- vastaava nuorisotyön stra-
minnan ja -työn alue,nuo- jät passiivisuudellaan alan teginen kehittäminen yh-
risotyöntoimialakohtainen
-möärittetyssö
ja kehittömi- leiskul:assa.
Nuorisotvön
kannalta näihin toimiinja ammatillinen alue,laaja- --.--2 ,,
alainen nuorten elinolojen SeSSA'" keskittyminen ja selvä pa-
alue,sekäsenparantamisen nostus sekä kunnissa että
moniammatillinen ja nuorisopoliittinen teh- valtionhallinnossa olisi ensisijaisen tärkeää.
täväalue.Tällaiset alueet tulisi nähdä paitsi Mutta tätä nuorisotoimialalla kentältä valti-
yhteenliittyneinä ja rinnakkaisina, myös eril- onhallintoon eioleyleisestitajuttu tai haluttu.
lisinä ja todeta niiden tehtävät ja haasteet Kuka nuorisotyön kehittämistyötävaltakun-
yksilöiden. nallisesti ja alueellisesti tukee ja koordinoi?
Lain tehtävänä on ymmärtääkseni linjata, Pitkäjänteisestija järjestelmällisestiei kukaan'
ohjata ja legitimoida toimintaa yhteiskun- Tutkimuskaaneivoiperustyötä nuorisotyön
nassa. Kuiten kin vasta n uorisotyön keskeisen puolesta tehdä, koska merkityksellinen ei ole
sisällön ja aseman jäsentyneisyyden myötä kopioitavissa oleva malli, vaan käytännöstä
voisi esim.nuorisotyölakivastata sen luonnet- työstetty kuvaus ja juuri sen työstämisprosessi
ta;vasta tällaisen nuorisotyön selkiyttämisen itsessään.Tukena voisi kyllä olla alan tutkimus
myötä se voitaisiin järkevästivalikoiden liittää - jos seilaista vain olisi.
myös laajempiin tehtäväyhteyksiin. Tällöin Vireillä oleva nuorisotyön peruspalvelujen
se voisi esim. linjautua selvemmin osaksi määrittelyon merkittävä ja selvästiaiempaa
hyvinvointipolitiikan ja -palvelujen strate- lakikäsitetehtailua konkreettisempi hanke.
Kuitenkaan pätevinkään virkamiesryhmä
(tai vaikkapa tutkijaryhmä) ja varsinkaan
mikään poliittinen ryhmä ei voi määritellä
n uori sotyön palvel usisältöä etää n nyttä mättä
mää ritel mää n uorisotyön käytän nöstä; mää-
rittelyssä keskeisiä tahoja tulisi olla nuoriso-
työntekijöiden ja nuorten sekä mm.nuorten
van hempien. Heidän näkökulmansa sekä laaja
ja syvällinen osallistumisensa olisi edellytys
m ielekkää I le tehtävien mää rittelyl le. Esteenä
tässä on nuorisotyöhallinnon voimavarojen
riittämättömyys tai niiden suuntautuminen
pääasiassa muuhun kuin nuorisotyön ydin-
kysymyksiin. Nuorisotyön ongelmia hyvin
kuvaavasti pyyhkeitä voi antaa kahteen
suuntaan: nuorisotyöntekijät ovat halutto-
mia vaikuttamaan valtakunnalliseen oman
työnsä ja toimialansa perusnäkökulmaan ja
o petu s m i n i ste riön n uorisoyksi kkö puol estaa n
on melko passiivinen siinä, että asiasisältöjä
ei jatkuvasti, ajankohtaisesti, aktiivisesti ja
dialogisesti työstetä suhteessa nuorisoalan
toimijoihin, nuoriin kattavasti, kuntiin, kirk-
koon, jä rjestöi hi n ja ju I kisuuteen.
Koord inoitua tu kea kehittämiseen kunti-
en enemmistössä tarvittaisiin ehdottomasti
ja se edellyttäisi nuorisotyön valtionhal-
linnolta, koulutusjärjestelmältä ja palve-
I uogan isaatioi lta nykyistä dialogisempaa ja
pitkäjänteisempää, strategista alan edistä-
mistä - toimintaa joka ei rajoitu vain mää-
räa i ka isi i n tai teema kohtaisi i n pai notu ksii n.
Esi m.alueorganisaatioiden ja aluehallinnon
kehitykseen ei ole reagoitu jäsentämällä
nuorisotyön roolia siinä, jolloin nuorisotyö
uhkaa jäädä tämänkin kehityksen jalkoihin.
Tilanne on ironinen,kun esim.esitetty nuor-
ten elinolostrategian idea sopisi tällaiseen
kehitykseen ja olisi muotoiltavissa nuoriso-
työn al uestrategiseksi mal liksi.
Hyviä visioita on nuorisotyön piirissä esi-
tetty paljon, mutta kehittäminen ja selkiytys
on yleensä loppunut näihin lähtökohtiinsa.
Nuorisotyön kannalta sen keskus- ja aluehal-
linnon toimijoilla on liikaa muuta tekemistä
ta i vää rä tä rkeysjä rjestys työssää n. N uoriso-
työhallinnon tulisi a) linjata toimintaansa ja
preferoida tehtäviään toimialan käytännön
2/2004
fl
GS nuorisotyö

3. Kuva:Tiina Somerpuro
Nuorisotyön osemaa ja arvostusta sekö ongelmallista ammatti-identiteettiö puitiin viimeksiTampereen Nuori-
sotyöntekijöpöivillö toukokuussa 2003.Artikkelin kirjoittajan mielestö köytönnön kansso ristiriidassa olevalla
nuorisotyölailla on oma osuutensa nuorisotyön ongelmien pitkittymiseen.
Keskustelu aiheesta jatkuu Allianssin laivaseminaarissa 22.- 23.4.2004.
perusteel la, b) va i kuttaa a kti ivisesti toi m ia la n
mahdol lisuu ksiin poliittis-hal I innol lisesti ja c)
tu kea pi kemminkin käytäntölähtöisen kuvan
muodostumista nuorisotyöstä kuin esittää
yleisl injau ksia käytän nöl le.
N u orisotoi m ia la n va ltiol I i nen ja a I ueel I i nen
vastuu ei ole toteutunut kattavana tukena
nuorisotyölle, siitä on puuttunut toimialan
paikallista ja alueellista asemaa tukeva pit-
käjänteinen ja strateginen vaikuttamislinja.
Sisällöllisesti kysymys on ollut mm. nuor-
ten elinolostrategisen ja nuorisopoliittisen
näkökulman sekä poikkihallinnollisuuden
korosta m isesta n u orisotyön identiteeti n kus-
ta n n u ksel la. Laajem masta yhteisku n na I lisesta
näkökulmasta tällä on yhteys tulosohjauk-
seen, joka määrittelee tavoitteet yleisesti ja
keskitetystikin samalla, kun niiden toteutus
ja vastuu siitä hajautetaan ilman ohjausta ja
tu kea. On gel ma liittyy valtiol lisen ohja u ksen
ja sen voimavarojen heikkenemiseen, pienten
kuntien suuren joukon itsehallinnon ja arvo-
valintojen epäoikeutettuun su ppeuteen sekä
yleiseen hyvi nvoi ntipa lvel ujen rapautu miseen.
Mutta nuorisotyön ongelmallinen asema on
sisällöltään ainutlaatuinen.Sitä eivät ylläpidä
"S u o m al oi sen n u ori sotyön tutki-
muksen puute on ososyy alan julki-
see n jösenty m öttö myytee n. Töm ö
on ilmeistä, jos vertailukohdaksi
otetaan esim.sosiaali- tai kasvo-
tusalojen tutkimus. Onkohon mi-
täön muuto kunnallista toimialao
tutkittu yhtö vöhön kuin nuoriso-
työtö7'
vain huonot viralliset määrittelyt tai nuoriso-
työhön nihkeästi suhtautuvat tahot, vaan
selvästi myös toimialan hallinto ja nuoriso-
työntekijät, kummankin tahon passiivisuus
alan määrittelyssä ja kehittämisessä.
Paikallisessa nuorisotyössä ongelmat py-
syvät "mukavasti" ikään kuin muualla kuin
omassa työssä niin kauan kuin työn sisältöä
eitäsmennetä ja julkisteta eikä sen tarpeiden
h uom ioi ntia korosteta.Ti la n ne on i n h i m i I I isesti
ymmärrettävä, koska monissa kunnissa nuo-
risotyön asema ja arvostus ovat niin heikkoja,
että työntekijät ovat jo kuormitettuja ja kehit- ..'.:}
GF
t,
t
'.?4
2 / 2004 nuorisotyö

4. :+s*fr*
Nuonrsorvöx oNGnMrsTA
täminen määrittyy rasitteiksi eri osapuolille.
Ehkä näin on myös valtionhallinnossa.
Tutkimustoiminta pu uttuu
Suomalaisen nuorisotyön tutkimuksen pu ute
on osasyy a la n j u I kiseen jäsentymättömyyteen.
Tä mä on i I mei stä,jos verta i I u ko hda ksi otetaa n
esim. sosiaalialojen tai koulun, opetuksen ja
kasvatusalojen tutki m us.Ti la n ne on ri n nastei-
nen nuorisotyön yleiselle asemalle.Onkohan
mitään muuta kunnallista toimialaa tutkittu
esimerkiksi nuorten elämän ja tarpeiden
näkökulmasta. Valtion nuorisotyöhall into
on kyennyt tukemaan nuorisotutkimusta ja
ajoittain yksittäisiä nuorisotyöhön kohdis-
tuneita tutkimuksia (omakohtaisestikin voin
esittää kiitoksenitästä!), mutta:miksi se ei ole
jo kauan sitten vakiinnuttanut ja varmistanut
nuorisotyön jatkuvaa ja kasautuvaa perus-ja
seurantatutkimusta? Vaikka valtion n uoriso-
työbudjetti ei mahdollista mitään Stakesin
tai opetushallituksen kaltaista rakennetta,
sen toimenkuvan (nuorisotyö Suomessa)
mukainen tutkimuskohde on
nuorisotyö. Nuorisotyön to-
dellisuudesta kumpuavaa ja
siihen tarkoituksen m ukaisesti
vastaavaa alan kehittämistä ja
kehittymistä ei voida kunnol la
tukea, kun toimialan sisäistä
tietoa toiminnasta ja haasteista
ei kasaudu.
Kirjoittaja on viime vuodet
tutki nut n u ori sotyöt ö pi e n i ssö
ku n nisso m m. opetu s m i ni ste-
riön ja HUMAK|n tukemassa
honkkeessa.
Lisöö Petri Cederlöfin mietteitö siitö, koh-
taavatko nuorisotyölaki ja nuorisotyön orki,
saadaan kuulla Allianssin laivoseminaarissa
huhtikuun lopulla.
Cederlöfin pienten kuntien nuorisotyötö kos-
keva tutki m u s o n myös pi akkoi n i I m e sty m össö
N u ori sotutki m u sverkosto n ku sta nt a m a n a.
yhtä vähän? Nuorisotutkim us
onkeskittynytmoniinnuorten "Suomen nuoriso-
elämän aiheisiin, mutta hyvin bimet jakautuvat
vähän nuorisotyöhön - joka tudennököisesti mel-
kuitenkin on yli 100 vuotta .-
- -
vanha kansallinen p"rirrn. ,;u ko selkeösti kahteen
ainoa nimellisesti nuoriin kiin- osilan, joista vain
nittyvä ammatti- ja toimiala. pienen vöhemmistön
Suomalainen nuorisotutki- muodostavot sisä1öL
mus on (toistaiseksi) nuoriso
. "." """-: töön ia asemaltaantyolle nnnastersesu asemal- '
taan epämääräinen - sen ja selkiytyneet"'
nuorisotyön välillä voi nähdä
" p rofes s i o n a a I i sta ki I pa i I u a" n u o ri soa si o i d e n
asiantuntemuksesta;tämä voi olla yksi seli-
tys sille, että nuorisotutkimuksen piirissä on
vä lteltyki n n uorisotyötä a i heena. Eräs syy voi
olla myös nuorisotutkimuksen jännitteessä:
yhtäältä se on nuorisotyön valtionhallinnon
keskeisesti tukemaa ja osittain ohjaamaa ja
pyrkii vastaa maa n sen ta rpeisii n (tutki m usten
valtaosa sijoittuu valtiollisesti määritetyn nuo-
risopolitiikan tematiikkaan);toisaalta se pyrkii
"riippumattomuuteen'i mikä on toistaiseksi
ilmennyt mm. nuorisotyöaiheen vähäisenä
huomiointina.Tämä on outoa: esim. sosiaali-
ja terveysmi nisteriön yhteydessä perustettu
STAKES ei ole vähemmän itsenäinen ja am-
mattimainen tutkimuksen tuottaja, mutta se
tuottaa paitsi sosiaali- ja terveystutkimusta,
erityisesti sosiaali- ja terveysalaa (mm. sosi-
aalityö, lastensuojelu) koskevaa tutkimusta
- mikä on mielekästä ja perusteltua.
Nuorisotyö tarvitsee tutkimusta ja nuoriso-
tutkim us on oudol la taval la rajoittu n utta,jol lei
se kiinnitä erityishuomiota nuorisotyöhön,
E*
€# nuorisotyö 2/2004
NuonrsoTuTKrMUKsrN
VAI{VA VAIKUTTAJA
Helena Helve on vahva vaikuttaja niin
kotimaisen, pohjoismaisen kuin globaa-
linkin nuorisotutkimuksen tasoilla.
Viime syksyyn saakka Helve toimi
pohjoismaisena nuorisotutkimuskoor-
dinaattorina, ja hän jatkaa edelleen
pohjoismais-balttilaisen nuorisotut-
kim u ksen tohtorikou lutusverkoston
johtajana.
Suomalaisen nuorisotutkimuksen
kannalta hänen tähän asti merkittävin
saavutuksensa on Nuorisotutkimus
2000 -ohjelman ideoiminen ja aikaan-
saa mi nen v. 1 994.Ohjel masta keh keytyi
aikaa myöten nykyinen Nuorisotut-
kimusverkosto koko ajan laajenevine
toimintoineen.
Helena Helven tämänhetkisiin luot-
tamustehtäviin kuuluu Nuorisotutki-
musseuran puheenjohtajuuden ohella
toimiminen mm. kansainvälisen sosiolo-
giyhdistyksen lSAn nuorisotutkimusko-
mitean (RC34: n) presidenttinä. Hän on
myös Suomen nuorisotutki musyhdys-
henkilö Euroopan neuvostossa.
Helven viimeisin oma julkaisu on
nimeltään Arvot,muutos ja nuoret (Yli-
opistopaino 2002). Kirjassa hän vetää
yhteen eri aikoina tekemäänsä nuorten
asenteita ja arvoja kuvaavaa tutkimusta
sekä asettaa tuloksensa laajempaan
viitekehykseen. Ki rja on ki n erään lainen
peruskäsikirja kaikille nuorten arvojen
ja asenteiden tutkimuksesta kiinnos-
tuneille.
Viime vuonna ilmestyi Helena Hel-
ven toimittama "Ung i utkant"-teos
(Nordiska Ministerrådet, 2003), jossa
vedetään yhteen laajan pohjoismaisen
nuorten elinolotutkimuksen tuloksia.
Tutkimus kohdistui Pohjolan harvaan
asutuilla alueilla ja reuna-alueilla asu-
vien nuorten elinoloihin.
Heiven aiempaan tuotantoon kuu-
luu lukuisia teoksia,joita hän on kirjoitta-
n ut sekä yksin että toimittan ut yhdessä
alan merkittävimpien kansainvälisten
tutkijoiden kanssa.