SlideShare a Scribd company logo
1 of 19
Meditaatio ja hypnoosi
Vilho Ahola, LL
Tieteellinen Hypnoosi Ry, syyskokous 2012, Tampere
 ”My hope is that as Buddhist, Western and other
ethnopsychiatric systems of clinical practice confront
each other in our culture, often for the first time, a more
integrated, full-spectrum model of human
development, its vulnerabilities and the therapeutic
interventions necessary to repair them, may result”
-Jack Engler in ”Transformations of Consciousness”
Lähteitä
 Zelazo, Moscovitch, Thompson: The Cambridge
Handbook of Consciousness
 Bayne, Clearemans, Wilken: The Oxford Companion to
Consciousness
 Daniel Goleman: Meditative Mind
 Wilber, Engler, Brown: Transformations of consciousness
 Delmont MM: Meditation: Similarities with Hypnoidal
States and Hypnosis (Int J Psychosom 1984)
 Bogart G: Meditation and psychotherapy (Am J
Psychother 1991)
 Holroyd J: The Science of Meditation and the State of
Hypnosis (Am J Clin Hypn 2003)
 Meditaatio?
 Meditaatio hypnoterapiapotilaan kannalta
 Meditaatio hypnoterapeutin kannalta
 Meditaatio ja tutkimus
Meditaatio
 Vaikeasti määriteltävä
 ”It is not easy to define meditation...” (The Oxford
Companion to Consciousness)
 Kokoelma tekniikoita mielen
rauhoittamiseen, muuntuneiden tajunnantilojen
saavuttamiseen ja tietoisuuden sisällön havainnointiin
 Alunperin vahvasti liitoksissa erilaisiin uskonnollisiin ja
henkisiin oppijärjestelmiin ja perinteisiin
 Psykoteknologia jokaisen uskonnon esoteerisessä ytimessä?
 ”Subject becomes object” (Wilber)
 Kulttuurillinen tulkinta ja selitysmallit vs. puhdas
subjektiivinen kokemus – ”sorting claims and descriptions”
“If scientific analysis were
conclusively to demonstrate certain
claims in Buddhism to be false, then
we must accept the findings of science
and abandon those claims.”
― Dalai Lama XIV, The Universe in
a Single Atom: The Convergence of
Science and Spirituality
Meditaatio - tulokulmia
 Generalisaatio vs partikularisaatio –keskustelu
 Subjektiivinen kokemus ja fenomenologia länsimaisessa
psykologiassa jäänyt osittain behaviorismin jalkoihin
 satoja vs. tuhansia vuosia
 Laajat kokoelmat kuvauksia meditatiivisen kokemuksen
fenomenologisista piirteistä (”subjektiivisen tietoisuuden
karttoja”) jotka vasta viime aikoina avautuneet
länsimaalaisille
 Osa uhanalaisia (esim. Tiibet)
Meditaatio
 Muuntunut tajunnantila (ASC) jonka fenomenologiset
piirteet tunnistettavissa
 Subjektiivinen kokemus tärkeä
 oivalluskokemus/kensho/valaistuminen
 vain ”koettavissa” ei ”tajuttavissa”
 opettaja/guru –
transferenssi/empatia/peilineuronit/intersubjektiivisuus
 progressiivinen syveneminen –
toistettavissa, ennustettavissa
Abhidharma – buddhalainen
meditatiivinen psykologia
 Yleisin paradigmaattinen kehys tutkimuksessa myös
länsimaissa
 Shakyamuni Buddha - Atman vs. no-self - anattã
 Samatha – ”keskittyminen” (smrti – mindfullness)
 caittãsika – keskittyminen johonkin objektiin (usein hengitys)
 samprajanya – ”meta-keskittyminen” (yleensä tähän viittaa
esim. Jon Kabat-Zinnin ”mindfulness”)
 Vipassana – ”oivallus” (engl. insight)
 ”Hyödyntää” samathakykyä havainnoidessaan mielen liikkeitä ja
pinttyneitä tottumuksia/tapoja
 Oivallus ja tietoisuus, toistettuna harjoituksena mahdollistaa
tapojen ja tottumusten muuttamisen (neuroplastisiteetti)
Meditaatio – rentoutumistako?
 Bying ba (tib.) – dullness vs. Rgod ba (tib.) – excitement
 Sopivassa suhteessa
 EI RENTOUTUMISTA! (länsimaalaisen tosin yleensä
täytyy ensin rentoutua)
 Objektiin keskittyminen (yidam, koan) vs. ”avoin mieli”
(Rigpa Chôgzhag, shikantaza)
Visuddhimagga
 Tarkka esitys buddhalaisista (Theravada)
meditaatiotekniikoista ja meditaation portaittain
syvenevistä tasoista
 Buddhalaisen psykologian perusteet (skandhat, neljä
jaloa totuutta - catvāri āryasatyāni, Ayatanat)
 Myös buddhalaisen filosofian perusteet
(Pratītyasamutpāda – ehdonvarainen seuraamus)
 johdettuna näistä fenomenologisista/psykologisista
havainnoista
 Useampi käännös löytyy netistä, vapaasti ladattavissa
Visuddhimagga
 Samatha
 8 Jhanaa
 Harjoituksen
progressiivinen
syveneminen
 ”Päästettäessä irti”
edellisen vaiheen
identifikaatioista tulee
näiden taustalla oleva
hienovaraisempi tunne
havaittavaksi
Visuddhimagga
Visuddhimagga
 Vipassana
 Portaittain etenevä
oivallus mielen
toiminnasta ja
subjektiivisuuden
illuusiosta
Generalisaatio
 Goleman kartoittanut Visuddhimaggan kuvaamia eri
meditaation syvyyksiä ja verrannut näitä muiden
perinteiden kuvauksiin
 Perimmäiset fenomenologiset piirteet (riisuttuina
kulttuurisista tulkinnoista ja värityksistä) varsin
yhtenevät
 Objektiiviset tutkimukset (vertailua lähinnä tehty
EEG:llä) osa tukee, osa ristiriitaisia
 Ongelmallista eri meditaatiotyyppien erilaiset
tekniikat, harvoja jotka todella tuntevat riittävän
syvällisesti useamman perinteen
Meditaatio ja hypnoterapiapotilas
 Pikemminkin mindfulnessia
 Varsinainen meditaatioharjoitus (useampia tunteja
viikossa) harvoin potilaiden motivaatiolla realistinen
tavoite ja tuskin tarpeellinenkaan
 Meditaatioharjoitus ei ilmeisesti lisää
suggestioherkkyyttä
 Mindfulnessharjoittelu kuitenkin helpottaa hypnoottisen
kokemuksen fenomenologista tulkintaa (Holroyd)
(”fenomenologiset lihakset”)
Meditaatio ja hypnoterapeutti
 Meditaatio tapa kartoittaa sisäavaruutta ja opetella
löytämään erilaisia tiloja ja syvyyksiä
 Hypnoottinen syvyys tällä hetkellä epämääräinen termi –
mahdollisesti löydettävissä karttoja meditatiivisista
perinteistä (8 jhanaa)?
 Voidaan esittää että terapeutin kyky löytää nämä tilat ja
syvyys itsessään helpottaa asiakkaan ohjaamista
kyseiseen tilaan ja syvyyteen
(peilineuronit, intersubjektiivinen resonanssi, kyky
ohjata sanallisesti)
Meditaatio ja hypnoterapeutti
 Holroyd:
 Psykoterapeuttiset menetelmät toimivat parhaiten kevyessä
hypnoosissa jossa emootiot koettavissa ja assosiatiivinen
ajattelu toimii
 Analgesia (mm.) parempi syvemmässä hypnoottisessa
tilassa
 Syvällä dissosiaatiolla mahdollisesti myös terapeuttista
käyttöä (”out-of-illness experience”, Meyerson & Konichezy)
Meditaatio ja tutkimus
 Meditaatio ja meditatiivisten perinteiden
fenomenologiset kartat tietoisuudesta voivat edistää
hypnoosin tutkimusta ja kliinisiä sovelluksia
 Kokeneiden meditoijien introspektiiviset kyvyt voivat olla
hyödyllisiä tietoisuustutkimuksessa yleisesti ja myös
spesifisti hypnoottisten tilojen tutkimuksessa
(neurofenomenologia)
 vrt. ”hypnotic virtuosos” (Kallio & Revonsuo)

More Related Content

Viewers also liked

Suolavideo
SuolavideoSuolavideo
SuolavideoSyohyvaa
 
Kotitekoinen energiajuoma video
Kotitekoinen energiajuoma videoKotitekoinen energiajuoma video
Kotitekoinen energiajuoma videoSyohyvaa
 
Rasvatutkimuksien toteuttamisvuosia
Rasvatutkimuksien toteuttamisvuosiaRasvatutkimuksien toteuttamisvuosia
Rasvatutkimuksien toteuttamisvuosiaReijo Laatikainen
 
TrainingForum2016
TrainingForum2016TrainingForum2016
TrainingForum2016Vilho Ahola
 
Cancer Rates of Vegetarians and Vegans – Summary of Prospective Cohort Studie...
Cancer Rates of Vegetarians and Vegans – Summary of Prospective Cohort Studie...Cancer Rates of Vegetarians and Vegans – Summary of Prospective Cohort Studie...
Cancer Rates of Vegetarians and Vegans – Summary of Prospective Cohort Studie...Jussi Riekki
 
403 a Walijarvi Weiss presentation
403 a Walijarvi Weiss presentation403 a Walijarvi Weiss presentation
403 a Walijarvi Weiss presentationNAGC
 
Differences And Causes Of Complicated Grief As Opposed
Differences And Causes Of Complicated Grief As OpposedDifferences And Causes Of Complicated Grief As Opposed
Differences And Causes Of Complicated Grief As Opposedccoers
 
Separation, Grief and Loss
Separation, Grief and LossSeparation, Grief and Loss
Separation, Grief and Lossuyvillage
 
Grief Counseling in High School
Grief Counseling in High SchoolGrief Counseling in High School
Grief Counseling in High SchoolDeanna Ainsworth
 
Syö hyvää -breikki
Syö hyvää -breikkiSyö hyvää -breikki
Syö hyvää -breikkiSyohyvaa
 
Syö hyvää -breikki sokerista
Syö hyvää -breikki sokeristaSyö hyvää -breikki sokerista
Syö hyvää -breikki sokeristaSyohyvaa
 
Breavement grief counseling
Breavement grief    counselingBreavement grief    counseling
Breavement grief counselingbunchie
 
Hiilihydraattien ravintosisältövertailu
Hiilihydraattien ravintosisältövertailuHiilihydraattien ravintosisältövertailu
Hiilihydraattien ravintosisältövertailuReijo Laatikainen
 
Kihti, nivelrikko, nivelreuma ja ravinto
Kihti, nivelrikko, nivelreuma ja ravintoKihti, nivelrikko, nivelreuma ja ravinto
Kihti, nivelrikko, nivelreuma ja ravintoReijo Laatikainen
 

Viewers also liked (20)

Suolavideo
SuolavideoSuolavideo
Suolavideo
 
Kotitekoinen energiajuoma video
Kotitekoinen energiajuoma videoKotitekoinen energiajuoma video
Kotitekoinen energiajuoma video
 
Rasvatutkimuksien toteuttamisvuosia
Rasvatutkimuksien toteuttamisvuosiaRasvatutkimuksien toteuttamisvuosia
Rasvatutkimuksien toteuttamisvuosia
 
TrainingForum2016
TrainingForum2016TrainingForum2016
TrainingForum2016
 
Unta palloon
Unta palloonUnta palloon
Unta palloon
 
Muotidieetit
MuotidieetitMuotidieetit
Muotidieetit
 
Cancer Rates of Vegetarians and Vegans – Summary of Prospective Cohort Studie...
Cancer Rates of Vegetarians and Vegans – Summary of Prospective Cohort Studie...Cancer Rates of Vegetarians and Vegans – Summary of Prospective Cohort Studie...
Cancer Rates of Vegetarians and Vegans – Summary of Prospective Cohort Studie...
 
403 a Walijarvi Weiss presentation
403 a Walijarvi Weiss presentation403 a Walijarvi Weiss presentation
403 a Walijarvi Weiss presentation
 
Differences And Causes Of Complicated Grief As Opposed
Differences And Causes Of Complicated Grief As OpposedDifferences And Causes Of Complicated Grief As Opposed
Differences And Causes Of Complicated Grief As Opposed
 
Heatherstones Nursing Home, 2011, Using the Gold Standard Framework
Heatherstones Nursing Home, 2011, Using the Gold Standard FrameworkHeatherstones Nursing Home, 2011, Using the Gold Standard Framework
Heatherstones Nursing Home, 2011, Using the Gold Standard Framework
 
Separation, Grief and Loss
Separation, Grief and LossSeparation, Grief and Loss
Separation, Grief and Loss
 
Grief Counseling in High School
Grief Counseling in High SchoolGrief Counseling in High School
Grief Counseling in High School
 
Philip Dodd, 2013, Grief and Complicated Grief
Philip Dodd, 2013, Grief and Complicated GriefPhilip Dodd, 2013, Grief and Complicated Grief
Philip Dodd, 2013, Grief and Complicated Grief
 
Syö hyvää -breikki
Syö hyvää -breikkiSyö hyvää -breikki
Syö hyvää -breikki
 
Syö hyvää -breikki sokerista
Syö hyvää -breikki sokeristaSyö hyvää -breikki sokerista
Syö hyvää -breikki sokerista
 
Breavement grief counseling
Breavement grief    counselingBreavement grief    counseling
Breavement grief counseling
 
Grief therapy
Grief therapyGrief therapy
Grief therapy
 
Hiilihydraattien ravintosisältövertailu
Hiilihydraattien ravintosisältövertailuHiilihydraattien ravintosisältövertailu
Hiilihydraattien ravintosisältövertailu
 
Chapter19 HDEV
Chapter19 HDEVChapter19 HDEV
Chapter19 HDEV
 
Kihti, nivelrikko, nivelreuma ja ravinto
Kihti, nivelrikko, nivelreuma ja ravintoKihti, nivelrikko, nivelreuma ja ravinto
Kihti, nivelrikko, nivelreuma ja ravinto
 

Similar to Meditaatio ja hypnoosi

Mupp021 Luento6 Esitys Th07
Mupp021 Luento6 Esitys Th07Mupp021 Luento6 Esitys Th07
Mupp021 Luento6 Esitys Th07Tommi Himberg
 
Aika, suhteet, muutos – muutoksen edellytykset
Aika, suhteet, muutos – muutoksen edellytyksetAika, suhteet, muutos – muutoksen edellytykset
Aika, suhteet, muutos – muutoksen edellytyksetTHL
 
Milloin ja millaiseen terapiaan? Karttamerkkejä lyhyt- ja pitkäkestoiseen psy...
Milloin ja millaiseen terapiaan? Karttamerkkejä lyhyt- ja pitkäkestoiseen psy...Milloin ja millaiseen terapiaan? Karttamerkkejä lyhyt- ja pitkäkestoiseen psy...
Milloin ja millaiseen terapiaan? Karttamerkkejä lyhyt- ja pitkäkestoiseen psy...Työterveyslaitos
 

Similar to Meditaatio ja hypnoosi (8)

PS5 Terapiat
PS5 TerapiatPS5 Terapiat
PS5 Terapiat
 
Psykologiset tutkimukset
Psykologiset tutkimuksetPsykologiset tutkimukset
Psykologiset tutkimukset
 
Mielenterveys
MielenterveysMielenterveys
Mielenterveys
 
Mupp021 Luento6 Esitys Th07
Mupp021 Luento6 Esitys Th07Mupp021 Luento6 Esitys Th07
Mupp021 Luento6 Esitys Th07
 
Aika, suhteet, muutos – muutoksen edellytykset
Aika, suhteet, muutos – muutoksen edellytyksetAika, suhteet, muutos – muutoksen edellytykset
Aika, suhteet, muutos – muutoksen edellytykset
 
Tunnejohtamista (artikkeli)
Tunnejohtamista (artikkeli)Tunnejohtamista (artikkeli)
Tunnejohtamista (artikkeli)
 
Stepps ja stairways esittelyluento 3.12.2012
Stepps ja stairways esittelyluento 3.12.2012Stepps ja stairways esittelyluento 3.12.2012
Stepps ja stairways esittelyluento 3.12.2012
 
Milloin ja millaiseen terapiaan? Karttamerkkejä lyhyt- ja pitkäkestoiseen psy...
Milloin ja millaiseen terapiaan? Karttamerkkejä lyhyt- ja pitkäkestoiseen psy...Milloin ja millaiseen terapiaan? Karttamerkkejä lyhyt- ja pitkäkestoiseen psy...
Milloin ja millaiseen terapiaan? Karttamerkkejä lyhyt- ja pitkäkestoiseen psy...
 

Meditaatio ja hypnoosi

  • 1. Meditaatio ja hypnoosi Vilho Ahola, LL Tieteellinen Hypnoosi Ry, syyskokous 2012, Tampere
  • 2.  ”My hope is that as Buddhist, Western and other ethnopsychiatric systems of clinical practice confront each other in our culture, often for the first time, a more integrated, full-spectrum model of human development, its vulnerabilities and the therapeutic interventions necessary to repair them, may result” -Jack Engler in ”Transformations of Consciousness”
  • 3. Lähteitä  Zelazo, Moscovitch, Thompson: The Cambridge Handbook of Consciousness  Bayne, Clearemans, Wilken: The Oxford Companion to Consciousness  Daniel Goleman: Meditative Mind  Wilber, Engler, Brown: Transformations of consciousness  Delmont MM: Meditation: Similarities with Hypnoidal States and Hypnosis (Int J Psychosom 1984)  Bogart G: Meditation and psychotherapy (Am J Psychother 1991)  Holroyd J: The Science of Meditation and the State of Hypnosis (Am J Clin Hypn 2003)
  • 4.  Meditaatio?  Meditaatio hypnoterapiapotilaan kannalta  Meditaatio hypnoterapeutin kannalta  Meditaatio ja tutkimus
  • 5. Meditaatio  Vaikeasti määriteltävä  ”It is not easy to define meditation...” (The Oxford Companion to Consciousness)  Kokoelma tekniikoita mielen rauhoittamiseen, muuntuneiden tajunnantilojen saavuttamiseen ja tietoisuuden sisällön havainnointiin  Alunperin vahvasti liitoksissa erilaisiin uskonnollisiin ja henkisiin oppijärjestelmiin ja perinteisiin  Psykoteknologia jokaisen uskonnon esoteerisessä ytimessä?  ”Subject becomes object” (Wilber)  Kulttuurillinen tulkinta ja selitysmallit vs. puhdas subjektiivinen kokemus – ”sorting claims and descriptions”
  • 6. “If scientific analysis were conclusively to demonstrate certain claims in Buddhism to be false, then we must accept the findings of science and abandon those claims.” ― Dalai Lama XIV, The Universe in a Single Atom: The Convergence of Science and Spirituality
  • 7. Meditaatio - tulokulmia  Generalisaatio vs partikularisaatio –keskustelu  Subjektiivinen kokemus ja fenomenologia länsimaisessa psykologiassa jäänyt osittain behaviorismin jalkoihin  satoja vs. tuhansia vuosia  Laajat kokoelmat kuvauksia meditatiivisen kokemuksen fenomenologisista piirteistä (”subjektiivisen tietoisuuden karttoja”) jotka vasta viime aikoina avautuneet länsimaalaisille  Osa uhanalaisia (esim. Tiibet)
  • 8. Meditaatio  Muuntunut tajunnantila (ASC) jonka fenomenologiset piirteet tunnistettavissa  Subjektiivinen kokemus tärkeä  oivalluskokemus/kensho/valaistuminen  vain ”koettavissa” ei ”tajuttavissa”  opettaja/guru – transferenssi/empatia/peilineuronit/intersubjektiivisuus  progressiivinen syveneminen – toistettavissa, ennustettavissa
  • 9. Abhidharma – buddhalainen meditatiivinen psykologia  Yleisin paradigmaattinen kehys tutkimuksessa myös länsimaissa  Shakyamuni Buddha - Atman vs. no-self - anattã  Samatha – ”keskittyminen” (smrti – mindfullness)  caittãsika – keskittyminen johonkin objektiin (usein hengitys)  samprajanya – ”meta-keskittyminen” (yleensä tähän viittaa esim. Jon Kabat-Zinnin ”mindfulness”)  Vipassana – ”oivallus” (engl. insight)  ”Hyödyntää” samathakykyä havainnoidessaan mielen liikkeitä ja pinttyneitä tottumuksia/tapoja  Oivallus ja tietoisuus, toistettuna harjoituksena mahdollistaa tapojen ja tottumusten muuttamisen (neuroplastisiteetti)
  • 10. Meditaatio – rentoutumistako?  Bying ba (tib.) – dullness vs. Rgod ba (tib.) – excitement  Sopivassa suhteessa  EI RENTOUTUMISTA! (länsimaalaisen tosin yleensä täytyy ensin rentoutua)  Objektiin keskittyminen (yidam, koan) vs. ”avoin mieli” (Rigpa Chôgzhag, shikantaza)
  • 11. Visuddhimagga  Tarkka esitys buddhalaisista (Theravada) meditaatiotekniikoista ja meditaation portaittain syvenevistä tasoista  Buddhalaisen psykologian perusteet (skandhat, neljä jaloa totuutta - catvāri āryasatyāni, Ayatanat)  Myös buddhalaisen filosofian perusteet (Pratītyasamutpāda – ehdonvarainen seuraamus)  johdettuna näistä fenomenologisista/psykologisista havainnoista  Useampi käännös löytyy netistä, vapaasti ladattavissa
  • 12. Visuddhimagga  Samatha  8 Jhanaa  Harjoituksen progressiivinen syveneminen  ”Päästettäessä irti” edellisen vaiheen identifikaatioista tulee näiden taustalla oleva hienovaraisempi tunne havaittavaksi
  • 14. Visuddhimagga  Vipassana  Portaittain etenevä oivallus mielen toiminnasta ja subjektiivisuuden illuusiosta
  • 15. Generalisaatio  Goleman kartoittanut Visuddhimaggan kuvaamia eri meditaation syvyyksiä ja verrannut näitä muiden perinteiden kuvauksiin  Perimmäiset fenomenologiset piirteet (riisuttuina kulttuurisista tulkinnoista ja värityksistä) varsin yhtenevät  Objektiiviset tutkimukset (vertailua lähinnä tehty EEG:llä) osa tukee, osa ristiriitaisia  Ongelmallista eri meditaatiotyyppien erilaiset tekniikat, harvoja jotka todella tuntevat riittävän syvällisesti useamman perinteen
  • 16. Meditaatio ja hypnoterapiapotilas  Pikemminkin mindfulnessia  Varsinainen meditaatioharjoitus (useampia tunteja viikossa) harvoin potilaiden motivaatiolla realistinen tavoite ja tuskin tarpeellinenkaan  Meditaatioharjoitus ei ilmeisesti lisää suggestioherkkyyttä  Mindfulnessharjoittelu kuitenkin helpottaa hypnoottisen kokemuksen fenomenologista tulkintaa (Holroyd) (”fenomenologiset lihakset”)
  • 17. Meditaatio ja hypnoterapeutti  Meditaatio tapa kartoittaa sisäavaruutta ja opetella löytämään erilaisia tiloja ja syvyyksiä  Hypnoottinen syvyys tällä hetkellä epämääräinen termi – mahdollisesti löydettävissä karttoja meditatiivisista perinteistä (8 jhanaa)?  Voidaan esittää että terapeutin kyky löytää nämä tilat ja syvyys itsessään helpottaa asiakkaan ohjaamista kyseiseen tilaan ja syvyyteen (peilineuronit, intersubjektiivinen resonanssi, kyky ohjata sanallisesti)
  • 18. Meditaatio ja hypnoterapeutti  Holroyd:  Psykoterapeuttiset menetelmät toimivat parhaiten kevyessä hypnoosissa jossa emootiot koettavissa ja assosiatiivinen ajattelu toimii  Analgesia (mm.) parempi syvemmässä hypnoottisessa tilassa  Syvällä dissosiaatiolla mahdollisesti myös terapeuttista käyttöä (”out-of-illness experience”, Meyerson & Konichezy)
  • 19. Meditaatio ja tutkimus  Meditaatio ja meditatiivisten perinteiden fenomenologiset kartat tietoisuudesta voivat edistää hypnoosin tutkimusta ja kliinisiä sovelluksia  Kokeneiden meditoijien introspektiiviset kyvyt voivat olla hyödyllisiä tietoisuustutkimuksessa yleisesti ja myös spesifisti hypnoottisten tilojen tutkimuksessa (neurofenomenologia)  vrt. ”hypnotic virtuosos” (Kallio & Revonsuo)