2. ”My hope is that as Buddhist, Western and other
ethnopsychiatric systems of clinical practice confront
each other in our culture, often for the first time, a more
integrated, full-spectrum model of human
development, its vulnerabilities and the therapeutic
interventions necessary to repair them, may result”
-Jack Engler in ”Transformations of Consciousness”
3. Lähteitä
Zelazo, Moscovitch, Thompson: The Cambridge
Handbook of Consciousness
Bayne, Clearemans, Wilken: The Oxford Companion to
Consciousness
Daniel Goleman: Meditative Mind
Wilber, Engler, Brown: Transformations of consciousness
Delmont MM: Meditation: Similarities with Hypnoidal
States and Hypnosis (Int J Psychosom 1984)
Bogart G: Meditation and psychotherapy (Am J
Psychother 1991)
Holroyd J: The Science of Meditation and the State of
Hypnosis (Am J Clin Hypn 2003)
4. Meditaatio?
Meditaatio hypnoterapiapotilaan kannalta
Meditaatio hypnoterapeutin kannalta
Meditaatio ja tutkimus
5. Meditaatio
Vaikeasti määriteltävä
”It is not easy to define meditation...” (The Oxford
Companion to Consciousness)
Kokoelma tekniikoita mielen
rauhoittamiseen, muuntuneiden tajunnantilojen
saavuttamiseen ja tietoisuuden sisällön havainnointiin
Alunperin vahvasti liitoksissa erilaisiin uskonnollisiin ja
henkisiin oppijärjestelmiin ja perinteisiin
Psykoteknologia jokaisen uskonnon esoteerisessä ytimessä?
”Subject becomes object” (Wilber)
Kulttuurillinen tulkinta ja selitysmallit vs. puhdas
subjektiivinen kokemus – ”sorting claims and descriptions”
6. “If scientific analysis were
conclusively to demonstrate certain
claims in Buddhism to be false, then
we must accept the findings of science
and abandon those claims.”
― Dalai Lama XIV, The Universe in
a Single Atom: The Convergence of
Science and Spirituality
7. Meditaatio - tulokulmia
Generalisaatio vs partikularisaatio –keskustelu
Subjektiivinen kokemus ja fenomenologia länsimaisessa
psykologiassa jäänyt osittain behaviorismin jalkoihin
satoja vs. tuhansia vuosia
Laajat kokoelmat kuvauksia meditatiivisen kokemuksen
fenomenologisista piirteistä (”subjektiivisen tietoisuuden
karttoja”) jotka vasta viime aikoina avautuneet
länsimaalaisille
Osa uhanalaisia (esim. Tiibet)
8. Meditaatio
Muuntunut tajunnantila (ASC) jonka fenomenologiset
piirteet tunnistettavissa
Subjektiivinen kokemus tärkeä
oivalluskokemus/kensho/valaistuminen
vain ”koettavissa” ei ”tajuttavissa”
opettaja/guru –
transferenssi/empatia/peilineuronit/intersubjektiivisuus
progressiivinen syveneminen –
toistettavissa, ennustettavissa
9. Abhidharma – buddhalainen
meditatiivinen psykologia
Yleisin paradigmaattinen kehys tutkimuksessa myös
länsimaissa
Shakyamuni Buddha - Atman vs. no-self - anattã
Samatha – ”keskittyminen” (smrti – mindfullness)
caittãsika – keskittyminen johonkin objektiin (usein hengitys)
samprajanya – ”meta-keskittyminen” (yleensä tähän viittaa
esim. Jon Kabat-Zinnin ”mindfulness”)
Vipassana – ”oivallus” (engl. insight)
”Hyödyntää” samathakykyä havainnoidessaan mielen liikkeitä ja
pinttyneitä tottumuksia/tapoja
Oivallus ja tietoisuus, toistettuna harjoituksena mahdollistaa
tapojen ja tottumusten muuttamisen (neuroplastisiteetti)
10. Meditaatio – rentoutumistako?
Bying ba (tib.) – dullness vs. Rgod ba (tib.) – excitement
Sopivassa suhteessa
EI RENTOUTUMISTA! (länsimaalaisen tosin yleensä
täytyy ensin rentoutua)
Objektiin keskittyminen (yidam, koan) vs. ”avoin mieli”
(Rigpa Chôgzhag, shikantaza)
11. Visuddhimagga
Tarkka esitys buddhalaisista (Theravada)
meditaatiotekniikoista ja meditaation portaittain
syvenevistä tasoista
Buddhalaisen psykologian perusteet (skandhat, neljä
jaloa totuutta - catvāri āryasatyāni, Ayatanat)
Myös buddhalaisen filosofian perusteet
(Pratītyasamutpāda – ehdonvarainen seuraamus)
johdettuna näistä fenomenologisista/psykologisista
havainnoista
Useampi käännös löytyy netistä, vapaasti ladattavissa
12. Visuddhimagga
Samatha
8 Jhanaa
Harjoituksen
progressiivinen
syveneminen
”Päästettäessä irti”
edellisen vaiheen
identifikaatioista tulee
näiden taustalla oleva
hienovaraisempi tunne
havaittavaksi
15. Generalisaatio
Goleman kartoittanut Visuddhimaggan kuvaamia eri
meditaation syvyyksiä ja verrannut näitä muiden
perinteiden kuvauksiin
Perimmäiset fenomenologiset piirteet (riisuttuina
kulttuurisista tulkinnoista ja värityksistä) varsin
yhtenevät
Objektiiviset tutkimukset (vertailua lähinnä tehty
EEG:llä) osa tukee, osa ristiriitaisia
Ongelmallista eri meditaatiotyyppien erilaiset
tekniikat, harvoja jotka todella tuntevat riittävän
syvällisesti useamman perinteen
16. Meditaatio ja hypnoterapiapotilas
Pikemminkin mindfulnessia
Varsinainen meditaatioharjoitus (useampia tunteja
viikossa) harvoin potilaiden motivaatiolla realistinen
tavoite ja tuskin tarpeellinenkaan
Meditaatioharjoitus ei ilmeisesti lisää
suggestioherkkyyttä
Mindfulnessharjoittelu kuitenkin helpottaa hypnoottisen
kokemuksen fenomenologista tulkintaa (Holroyd)
(”fenomenologiset lihakset”)
17. Meditaatio ja hypnoterapeutti
Meditaatio tapa kartoittaa sisäavaruutta ja opetella
löytämään erilaisia tiloja ja syvyyksiä
Hypnoottinen syvyys tällä hetkellä epämääräinen termi –
mahdollisesti löydettävissä karttoja meditatiivisista
perinteistä (8 jhanaa)?
Voidaan esittää että terapeutin kyky löytää nämä tilat ja
syvyys itsessään helpottaa asiakkaan ohjaamista
kyseiseen tilaan ja syvyyteen
(peilineuronit, intersubjektiivinen resonanssi, kyky
ohjata sanallisesti)
18. Meditaatio ja hypnoterapeutti
Holroyd:
Psykoterapeuttiset menetelmät toimivat parhaiten kevyessä
hypnoosissa jossa emootiot koettavissa ja assosiatiivinen
ajattelu toimii
Analgesia (mm.) parempi syvemmässä hypnoottisessa
tilassa
Syvällä dissosiaatiolla mahdollisesti myös terapeuttista
käyttöä (”out-of-illness experience”, Meyerson & Konichezy)
19. Meditaatio ja tutkimus
Meditaatio ja meditatiivisten perinteiden
fenomenologiset kartat tietoisuudesta voivat edistää
hypnoosin tutkimusta ja kliinisiä sovelluksia
Kokeneiden meditoijien introspektiiviset kyvyt voivat olla
hyödyllisiä tietoisuustutkimuksessa yleisesti ja myös
spesifisti hypnoottisten tilojen tutkimuksessa
(neurofenomenologia)
vrt. ”hypnotic virtuosos” (Kallio & Revonsuo)