Eläkkeellesiirtymisiän odote
• kuvaa keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää, jos eläkealkavuus ja kuolevuus säilyvät tarkasteluvuoden tasolla
• on väestön ikärakenteesta riippumaton ja lasketaan samalla periaatteella kuin elinaikaa mittaava elinajanodote
• mittaa eläkkeellesiirtymisiän kehitystä 25- ja 50-vuotiaille.
Kolme faktaa työeläkkeelle siirtymisestä
• vuonna 2015 työeläkkeelle siirryttiin keskimäärin 61,1-vuotiaana
• vuonna 2015 työeläkkeelle siirtyi noin 74 000 henkilöä
• omaan työuraan perustuvaa työeläkettä saavia on noin 1,4 miljoonaa.
Kuinka paljon on eläkeläisnaisen euro? - Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995–2013
Eläketurvakeskuksen tutkimusseminaari 4.2.2016
Perustuu maaliskuussa 2016 ilmestyvään tutkimukseen.
Juha Rantala (ETK) & Marja Riihelä (VATT)
Rahalle vastinetta - eläkemaksut ja eläkkeet sukupolvikohtaisestiEläketurvakeskus
Eläketurvakeskuksen suunnitteluosaston osastopäällikkö Ismo Riskun esitys Allianssin järjestämässä Nuoren osa eläkejärjestelmässä: Perikato vai turvattu vanhuus? -foorumissa 19.1.2017.
Eläkkeellesiirtymisiän odote on Eläketurvakeskuksessa kehitetty eläkkeellesiirtymisiän mittaamiseen tarkoitettu tunnusluku, johon väestön ikärakenne ei vaikuta. Se kuvaa keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää, joka muodostuu tietynikäisille työeläkevakuutetuille, kun oletetaan, että ikäluokittainen eläkealkavuus ja kuolevuus säilyvät tarkasteluvuoden tasolla.
Odote lasketaan sekä 25- että 50-vuotiaalle. 25-vuotiaan odote kuvaa koko työeläkevakuutetun väestön eläkkeellesiirtymisikää, ja sitä käytetään virallisena mittarina kuvaamaan eläkkeellesiirtymisiässä tapahtuvia muutoksia.
50-vuotiaan odote on laskettu 50 vuotta täyttäneistä työeläkevakuutetuista. Koska laskennassa eivät ole mukana alle 50-vuotiaana eläkkeelle siirtyneet, 50-vuotiaan odote on aina korkeampi kuin 25-vuotiaan odote. Ero kuvaa 25–49-vuotiaana eläkkeelle siirtyneiden vaikutusta eläkkeellesiirtymisikään. Vuosittain työeläkkeelle siirtyvistä noin 10 prosenttia on alle 50-vuotiaita.
Eläkkeellesiirtymisiän odote otettiin käyttöön vuonna 2003. Yksityisen sektorin osalta eläkkeellesiirtymisiän odote on laskettu vuodesta 1983 ja koko työeläkejärjestelmän osalta vuodesta 1996 lähtien.
Eläkkeellesiirtymisiän odote
• kuvaa keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää, jos eläkealkavuus ja kuolevuus säilyvät tarkasteluvuoden tasolla
• on väestön ikärakenteesta riippumaton ja lasketaan samalla periaatteella kuin elinaikaa mittaava elinajanodote
• mittaa eläkkeellesiirtymisiän kehitystä 25- ja 50-vuotiaille.
Kolme faktaa työeläkkeelle siirtymisestä
• vuonna 2015 työeläkkeelle siirryttiin keskimäärin 61,1-vuotiaana
• vuonna 2015 työeläkkeelle siirtyi noin 74 000 henkilöä
• omaan työuraan perustuvaa työeläkettä saavia on noin 1,4 miljoonaa.
Kuinka paljon on eläkeläisnaisen euro? - Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995–2013
Eläketurvakeskuksen tutkimusseminaari 4.2.2016
Perustuu maaliskuussa 2016 ilmestyvään tutkimukseen.
Juha Rantala (ETK) & Marja Riihelä (VATT)
Rahalle vastinetta - eläkemaksut ja eläkkeet sukupolvikohtaisestiEläketurvakeskus
Eläketurvakeskuksen suunnitteluosaston osastopäällikkö Ismo Riskun esitys Allianssin järjestämässä Nuoren osa eläkejärjestelmässä: Perikato vai turvattu vanhuus? -foorumissa 19.1.2017.
Eläkkeellesiirtymisiän odote on Eläketurvakeskuksessa kehitetty eläkkeellesiirtymisiän mittaamiseen tarkoitettu tunnusluku, johon väestön ikärakenne ei vaikuta. Se kuvaa keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää, joka muodostuu tietynikäisille työeläkevakuutetuille, kun oletetaan, että ikäluokittainen eläkealkavuus ja kuolevuus säilyvät tarkasteluvuoden tasolla.
Odote lasketaan sekä 25- että 50-vuotiaalle. 25-vuotiaan odote kuvaa koko työeläkevakuutetun väestön eläkkeellesiirtymisikää, ja sitä käytetään virallisena mittarina kuvaamaan eläkkeellesiirtymisiässä tapahtuvia muutoksia.
50-vuotiaan odote on laskettu 50 vuotta täyttäneistä työeläkevakuutetuista. Koska laskennassa eivät ole mukana alle 50-vuotiaana eläkkeelle siirtyneet, 50-vuotiaan odote on aina korkeampi kuin 25-vuotiaan odote. Ero kuvaa 25–49-vuotiaana eläkkeelle siirtyneiden vaikutusta eläkkeellesiirtymisikään. Vuosittain työeläkkeelle siirtyvistä noin 10 prosenttia on alle 50-vuotiaita.
Eläkkeellesiirtymisiän odote otettiin käyttöön vuonna 2003. Yksityisen sektorin osalta eläkkeellesiirtymisiän odote on laskettu vuodesta 1983 ja koko työeläkejärjestelmän osalta vuodesta 1996 lähtien.
Eläkkeiden riittävyys ja kestävyys - The Pension Adequacy Report 2015Eläketurvakeskus
The Pension Adequacy Report (PAR), 2015. Raportti tarkastelee eläkkeiden riittävyyttä EU-maissa. Raportti julkaistaan kolmatta kertaa. Uusia tarkastelun kohteita ovat mm. vähimmäiseläkkeet, työn ja eläkkeen yhtymäkohdat (työurien pidentäminen) sekä eläkkeensaajan muut kuin eläketulot.
Diapaketti tutkimuksesta Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 1995–2015. Tutkimuksen mukaan eläkeläisten toimeentulo on kehittynyt myönteisesti 20 viime vuoden aikana.
Eläkkeellesiirtymisikä työeläkejärjestelmässä vuonna 2021Eläketurvakeskus
Eläkkeellesiirtymisikä vahvassa nousussa jo toista vuotta. Vuonna 2021 suomalaiset siirtyivät työeläkkeelle kuusi kuukautta edellisvuotta myöhemmin. Keskimäärin eläkkeelle jäätiin 62,4-vuotiaana. Puolet noususta selittyy eläkeiän nousulla ja puolet työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrän yllättävän suurella laskulla.
Eläkeuudistus 2017 - Uudistuksen sisältö ja vaikutusarvioEläketurvakeskus
Eläkeuudistus 2017 - uudistuksen sisältö ja vaikutusarvio -esitys valtiovarainministeriössä 10.10.2014
Kaarlo Reipas ja Mikko Sankala / Eläketurvakeskus
Esityksen sisältö:
1. Eläkeuudistuksen sisältö – mikä muuttuu?
2. Pitkän aikavälin vaikutusarvio
- Uudistuksen vaikutusarvion oletukset
- Vaikutukset eläkkeelle siirtymiseen ja työllisyyteen
- Vaikutukset eläketasoihin ja –menoon
- Vaikutukset TyEL-rahoitukseen
- Sukupolvi- ja sukupuolivaikutukset
2017 eläkeuudistuksen sisältö pähkinänkuoressa
- Tausta, tavoitteet, mikä muuttuu, uudistuksen seurauksia
Mikko Kautto, johtaja
@Mikko_Kautto
29.9.2014
Tutkimuksia eläkeläisten toimeentulokokemuksista ja taloudellisesta hyvinvoin...Eläketurvakeskus
Tutkimuksia eläkeläisten toimeentulokokemuksista ja taloudellisesta hyvinvoinnista. Tutkijoina Kati Ahonen, Susan Kuivalainen, Jyri Liukko, Satu Nivalainen, Liisa-Maria Palomäki ja Anu Polvinen (toim.)
Eläkeuudistus 2017 sosiaaliturva ja verotus ulkomaille –infotilaisuusEläketurvakeskus
Kela, Eläketurvakeskus ja Verohallinto järjestivät 27. elokuuta jo 13. kerran infotilaisuuden ulkosuomalaisten sosiaaliturvasta. Tänä vuonna mukana oli myös Väestörekisterikeskus. Infotilaisuudessa keskityttiin työntekijöiden ja eläkeläisten asioihin.
Ohjelmassa oli lyhyitä tietoiskuja ja keskustelua sosiaaliturvaan, eläkkeisiin, verotukseen ja väestökirjanpitoon liittyvistä ajankohtaisista asioista. Tietoiskujen jälkeen pidettiin Kysy asiantuntijalta -tunti, jolloin kuulijoilla oli mahdollisuus rauhassa selvitellä omaa asiaansa eri organisaatioiden asiantuntijoiden kanssa.
http://www.kela.fi/kvinfotilaisuus2015
EVA Faktaan Kuka Suomessa tekee työt? on koottu tärkeimmät työllisyyden ja työttömyyden tunnusluvut sekä työvoiman kehitystrendit 1980-luvun lopulta nykypäivään. Tilastopaketista selviää, miten työikäisten määrä on kehittynyt, paljonko työttömiä on ja kuinka todennäköisesti he työllistyvät.
Faktan tiedot ovat keränneet yliaktuaari Topias Pyykkönen ja tutkija Pekka Myrskylä.
Eläkebarometri mittaa vuosittain suomalaisten eläketurvaan ja eläkkeisiin liittyviä käsityksiä. ETK:n eläkebarometrin 2021 toteutti Kantar TNS Oy.
Eläkebarometri-kysely tehtiin puhelinhaastatteluin toukokuussa 2021. Kyselyyn osallistui 1 003 iältään 18–79-vuotiasta suomalaista. Tutkimuksen virhemarginaali on noin 3 prosenttiyksikköä.
Eläkebarometri kartoittaa suomalaisten eläketurvaa koskevan tiedon tuntemusta ja mielipiteitä eläketurvan toteutumisesta. Barometrista ilmenee, miten suomalaiset arvioivat pärjäävänsä taloudellisesti eläkkeellä ollessaan ja mikä on heidän luottamuksensa eläkejärjestelmään. Eläkebarometri perustuu puhelinhaastatteluihin.
Selvityksessä keskitytään rakennetyöttömyyden purkamista helpottavien keinojen tarkasteluun ja etsitään siten ratkaisuja työllisyyden parantamiseen. Lisäksi julkaisussa käydään lyhyesti läpi suomalaisen rakennetyöttömyyden historiaa ja sen vähentämiseksi jo kokeiltuja toimenpiteitä.
Kokonaiseläke 2017 tarkastelee työeläkkeen, kansaneläkkeen ja sen lisien sekä takuueläkkeen määräytymistä ja eläkkeiden verotusta vuonna 2017. Eläkkeiden verotuksen yhteydessä on tarkasteltu verotusta myös yleisemmin ja vertailtu eläkkeensaajien vero- ja maksurasitetta eri tulotasoilla palkansaajien vastaavaan.
Eläkkeiden riittävyys ja kestävyys - The Pension Adequacy Report 2015Eläketurvakeskus
The Pension Adequacy Report (PAR), 2015. Raportti tarkastelee eläkkeiden riittävyyttä EU-maissa. Raportti julkaistaan kolmatta kertaa. Uusia tarkastelun kohteita ovat mm. vähimmäiseläkkeet, työn ja eläkkeen yhtymäkohdat (työurien pidentäminen) sekä eläkkeensaajan muut kuin eläketulot.
Diapaketti tutkimuksesta Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 1995–2015. Tutkimuksen mukaan eläkeläisten toimeentulo on kehittynyt myönteisesti 20 viime vuoden aikana.
Eläkkeellesiirtymisikä työeläkejärjestelmässä vuonna 2021Eläketurvakeskus
Eläkkeellesiirtymisikä vahvassa nousussa jo toista vuotta. Vuonna 2021 suomalaiset siirtyivät työeläkkeelle kuusi kuukautta edellisvuotta myöhemmin. Keskimäärin eläkkeelle jäätiin 62,4-vuotiaana. Puolet noususta selittyy eläkeiän nousulla ja puolet työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrän yllättävän suurella laskulla.
Eläkeuudistus 2017 - Uudistuksen sisältö ja vaikutusarvioEläketurvakeskus
Eläkeuudistus 2017 - uudistuksen sisältö ja vaikutusarvio -esitys valtiovarainministeriössä 10.10.2014
Kaarlo Reipas ja Mikko Sankala / Eläketurvakeskus
Esityksen sisältö:
1. Eläkeuudistuksen sisältö – mikä muuttuu?
2. Pitkän aikavälin vaikutusarvio
- Uudistuksen vaikutusarvion oletukset
- Vaikutukset eläkkeelle siirtymiseen ja työllisyyteen
- Vaikutukset eläketasoihin ja –menoon
- Vaikutukset TyEL-rahoitukseen
- Sukupolvi- ja sukupuolivaikutukset
2017 eläkeuudistuksen sisältö pähkinänkuoressa
- Tausta, tavoitteet, mikä muuttuu, uudistuksen seurauksia
Mikko Kautto, johtaja
@Mikko_Kautto
29.9.2014
Tutkimuksia eläkeläisten toimeentulokokemuksista ja taloudellisesta hyvinvoin...Eläketurvakeskus
Tutkimuksia eläkeläisten toimeentulokokemuksista ja taloudellisesta hyvinvoinnista. Tutkijoina Kati Ahonen, Susan Kuivalainen, Jyri Liukko, Satu Nivalainen, Liisa-Maria Palomäki ja Anu Polvinen (toim.)
Eläkeuudistus 2017 sosiaaliturva ja verotus ulkomaille –infotilaisuusEläketurvakeskus
Kela, Eläketurvakeskus ja Verohallinto järjestivät 27. elokuuta jo 13. kerran infotilaisuuden ulkosuomalaisten sosiaaliturvasta. Tänä vuonna mukana oli myös Väestörekisterikeskus. Infotilaisuudessa keskityttiin työntekijöiden ja eläkeläisten asioihin.
Ohjelmassa oli lyhyitä tietoiskuja ja keskustelua sosiaaliturvaan, eläkkeisiin, verotukseen ja väestökirjanpitoon liittyvistä ajankohtaisista asioista. Tietoiskujen jälkeen pidettiin Kysy asiantuntijalta -tunti, jolloin kuulijoilla oli mahdollisuus rauhassa selvitellä omaa asiaansa eri organisaatioiden asiantuntijoiden kanssa.
http://www.kela.fi/kvinfotilaisuus2015
EVA Faktaan Kuka Suomessa tekee työt? on koottu tärkeimmät työllisyyden ja työttömyyden tunnusluvut sekä työvoiman kehitystrendit 1980-luvun lopulta nykypäivään. Tilastopaketista selviää, miten työikäisten määrä on kehittynyt, paljonko työttömiä on ja kuinka todennäköisesti he työllistyvät.
Faktan tiedot ovat keränneet yliaktuaari Topias Pyykkönen ja tutkija Pekka Myrskylä.
Eläkebarometri mittaa vuosittain suomalaisten eläketurvaan ja eläkkeisiin liittyviä käsityksiä. ETK:n eläkebarometrin 2021 toteutti Kantar TNS Oy.
Eläkebarometri-kysely tehtiin puhelinhaastatteluin toukokuussa 2021. Kyselyyn osallistui 1 003 iältään 18–79-vuotiasta suomalaista. Tutkimuksen virhemarginaali on noin 3 prosenttiyksikköä.
Eläkebarometri kartoittaa suomalaisten eläketurvaa koskevan tiedon tuntemusta ja mielipiteitä eläketurvan toteutumisesta. Barometrista ilmenee, miten suomalaiset arvioivat pärjäävänsä taloudellisesti eläkkeellä ollessaan ja mikä on heidän luottamuksensa eläkejärjestelmään. Eläkebarometri perustuu puhelinhaastatteluihin.
Selvityksessä keskitytään rakennetyöttömyyden purkamista helpottavien keinojen tarkasteluun ja etsitään siten ratkaisuja työllisyyden parantamiseen. Lisäksi julkaisussa käydään lyhyesti läpi suomalaisen rakennetyöttömyyden historiaa ja sen vähentämiseksi jo kokeiltuja toimenpiteitä.
Kokonaiseläke 2017 tarkastelee työeläkkeen, kansaneläkkeen ja sen lisien sekä takuueläkkeen määräytymistä ja eläkkeiden verotusta vuonna 2017. Eläkkeiden verotuksen yhteydessä on tarkasteltu verotusta myös yleisemmin ja vertailtu eläkkeensaajien vero- ja maksurasitetta eri tulotasoilla palkansaajien vastaavaan.
Eläketurvakeskuksen yhteyspäällikön Mika Vidlundin esitys Työeläkepäivässä 15.11.2016. Millä tasolla työläkemaksumme ovat muihin maihin verrattuna? Osiossa paneudutaan Eläketurvakeskuksen eri maiden kokonaiseläkemaksutasoa vertailevaan raporttiin ja kuullaan työeläkkeen järjestäjiltä, miltä maksutaso vaikuttaa.
Uudenlaiset työt kohtaavat eläkevakuuttamisen säännötEläketurvakeskus
Eläketurvakeskuksen osastopäällikön Maijaliisa Takasen esitys Työeläkepäivässä 15.11.2016. Miten työt muuttuvat? Missä työt muuttuvat? Miten vakuuttamisen säännöt seuraavat perässä ja mikä on laskutuspalveluyritysten rooli?
Eläketurvakeskuksen osastopäällikkö Juha Lanteen esitys Työeläkepäivässä 15.11.2016. Miten asiat helpottuvat ja mitä kansalainen tulorekisteristä saa? Kuinka suuresta kulttuurinmuutoksesta ja työmäärästä on kyse?
This presentation was created for The RSA. I made a presentation to their Fellows on 8th Jan 2015. It's about how the world of work is changing for those over-50's still looking to develop their careers in a fast-changing world.
Lähde:
Kokonaiseläke 2016. Katsaus työeläkkeen, kansaneläkkeen ja verotuksen määräytymiseen.
Juha Knuuti ja Suvi Ritola
Eläketurvakeskuksen raportteja 1/2016
Eläketurvakeskuksen vaikutusarvio indeksien muuttamista koskevan kansalaisalo...Eläketurvakeskus
Eläketurvakeskus on tehnyt vaikutusarvion indeksien muuttamista koskevan kansalaisaloitteen seurauksista. Tässä diasarjassa esitetään tiivistetysti vaikutusarvion tulokset.
Eläkkeellesiirtymisikä työeläkejärjestelmässä vuonna 2020Eläketurvakeskus
Vuonna 2020 suomalaiset siirtyivät työeläkkeelle viisi kuukautta edellisvuotta myöhemmin. Keskimäärin eläkkeelle jäätiin 61,9-vuotiaana. Vanhuuseläkkeelle siirtyi 42 000 henkilöä, hieman edellisvuotta vähemmän. Työssä jatkaminen nosti ikääntyneiden työllisyysasteen ennätyslukemiin.
Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan suomalaiset jäivät työeläkkeelle viime vuonna keskimäärin 61,5-vuotiaana, runsaat kaksi kuukautta myöhemmin kuin vuonna 2018. Vanhuuseläkkeelle siirtyi 44 500 henkilöä, lähes 10 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2018.
Nuorten eläkeneuvotteluiden lopputulos julkaistiin 28.4.2014 klo 12.00.
Ennen lopullisen paketin muodostamista neuvottelijat kuulivat asiantuntijapuheenvuoroja seuraavilta tahoilta:
- Timo Lindholm, Sitra
- Jukka Vuori, Työterveyslaitos
- Tapani Mörttinen, Eetu
- Sirkka-Liisa Tarjamo, VENK
- Janne Pelkonen, Tela
- Mikko Kautto, ETK
Yksityisen ja julkisen sektorin palkansaajien eläkeaikeet eriytyneetEläketurvakeskus
Yksityisen ja julkisen sektorin palkansaajien eläkeaikeet eriytyneet. Palkansaajien eläkeajatusten muutos 2003‒2013
Erikoistutkija Noora Järnefelt, 17.12.2014
Miten työeläkejärjestelmä kohtelee herraa ja duunaria?Eläketurvakeskus
Tiedotustilaisuus 10.2.2014.
Eläketurvakeskus tarjoaa uutta tutkimustietoa ajankohtaiseen keskusteluun eri sosioekonomisten ryhmien asemasta eläkejärjestelmässä.
Erikoistutkija Noora Järnefelt, ekonomisti Satu Nivalainen ja professori Hannu Uusitalo esittelevät raporttia Sosioekonomiset erot – Työurat, eläkkeelle siirtyminen ja eläkejärjestelmä. Raportti on luettavissa ETK:n verkkosivuilla Etk.fi > Julkaisut
Työkyvyttömyyden iso kuva ja työkyvyttömyyteen johtaneet syyt. Työkyvyttömyys vähentynyt, työeläkekuntoutus lisääntynyt. Eläkeuudistuksen vaikutuksia työkyvyttömyyseläkkeeseen, työeläkekuntoutukseen ja sairauspoissaoloihin.
Lyhyen aikavälin ennusteiden seurantaraportti 2022.pptxEläketurvakeskus
Eläketurvakeskus tekee säännöllisesti lyhyen aikavälin eläkemeno- ja maksutasoennusteita. Niiden päätarkoitus on määrittää kuluvaa vuotta seuraavan vuoden TyEL-maksun taso ja lisäksi arvioida maksettavat TyEL-MEL-eläkkeet sekä TyEL-maksun kehitystrendi viideksi vuodeksi eteenpäin.
Varman Jukka Kivekäs esittelee työkyvyn arviointia, vakuutuslääkärin roolia ja työkyvyttömyyttä. Mukana myös v. 2017 eläkeuudistuksen vaikutuksia ja työeläkekuntoutuksen tuloksia
Kustannustenjako kuvina - Kuvapaketissa keskeisiä tietoja työeläkejärjestelmä...Eläketurvakeskus
Kustannustenjaon kuvapaketti sisältää keskeisiä tietoja työeläkejärjestelmän rahoituksesta ja kustannustenjaosta.
Kuvapaketti on vapaasti ladattavissa. Huomaathan, että ppt-tiedoston muistiinpanosivuilta löydät kuvakohtaisia lisätietoja tulkinnan avuksi. Muista mainita lähde aina kuvia lainatessasi.
Kuvapaketti sisältää keskeisiä tietoja työeläkejärjestelmästä ja sen toiminnasta. Kuvat ovat vapaasti ladattavissa. Ppt-kuvaston muistiinpanosivuilta löydät kuvakohtaisia lisätietoja tulkinnan avuksi. Muistathan mainita lähteen aina kuvia lainatessasi.
Aihepiirit:
- Eläkejärjestelmä ja hallinto
- Eläkkeen määräytyminen
- Eläketaso
- Eläkemenot
- Työeläkevakuutetut
- Eläkkeensaajat
- Työeläkkeelle siirtyneet ja eläkkeellesiirtymisikä
- Työeläkekuntoutus
- Työeläkkeiden rahoitus
- Työeläkelaitosten sijoitustoiminta
Esitetyt tilastotiedot perustuvat mm. Eläketurvakeskuksen rekisteritietoihin, Kelan ja Työeläkevakuuttajat TELA:n keräämiin tietoihin sekä eläkelaitosten tilinpäätöksiin. Tutustu Etk.fi:ssä myös kustannustenjaon tilastoihin: http://www.etk.fi/tyoelakepalvelut/vakuutusmatemaattiset-palvelut/kustannustenjako-kuvina/.
Työeläkejärjestelmä kuvina -paketti Etk.fi:ssä: https://www.etk.fi/tietoa-etksta/uutishuone/kuvat/
Lyhyen aikavälin ennusteiden seurantaraportti 2021Eläketurvakeskus
Eläketurvakeskus tekee säännöllisesti lyhyen aikavälin eläkemeno- ja maksutasoennusteita. Niiden päätarkoitus on määrittää kuluvaa vuotta seuraavan vuoden TyEL-maksun taso ja lisäksi arvioida maksettavat TyEL-MEL-eläkkeet sekä TyEL-maksun kehitystrendi viideksi vuodeksi eteenpäin.
Effective retirement age in the earnings related pension system in 2021Eläketurvakeskus
Effective retirement age rose also in the second year of the corona pandemic. In 2021, the expected effective retirement age within the earnings-related pension system was 62.4 years. It increased by six months compared to 2020.The underlying reasons for the rise were a significant drop in the number of new retirees on a disability pension and the rising retirement age following the 2017 pension reform.
Pensioneringsåldern inom arbetspensionssystemet år 2021Eläketurvakeskus
Pensioneringsåldern i kraftig ökning redan andra året i rad. Under år 2021 gick finländarna i arbetspension sex månader senare än året innan. I snitt gick man i pension som 62,4-åring. Hälften av ökningen förklaras av höjningen av pensionsåldern och hälften av att antalet som gick i sjukpension sjönk överraskande mycket.
Taloudellinen varautuminen eläkeaikaan 05.05.2021Eläketurvakeskus
Vapaaehtoisen eläkesäästämisen suosio kasvaa – jo joka toinen suomalainen säästää eläkevuosia varten. Eläkesäästäminen on muita yleisempää yrittäjillä, miehillä ja 55–64-vuotiailla. Naiset ja työttömät kokevat muita useammin taloudelliset syyt esteeksi säästämiselle. Tiedot ilmenevät Eläketurvakeskuksen (ETK) uudesta tutkimuksesta.
Pensioneringsåldern inom arbetspensionssystemet 2020Eläketurvakeskus
Under år 2020 gick finländarna i arbetspension fem månader senare än året innan. I snitt går man i pension som 61,9-åring. I ålderspension gick 42 000 personer, vilket är något färre än året innan. Den fortsatta tiden i arbetslivet ökade de äldres sysselsättningsgrad till rekordhöjder.
Effective Retirement Age in the Earnings-related Pension System in 2020Eläketurvakeskus
In 2020, Finns retired on an earnings-related pension five months later than in 2019, at 61.9 years on average. A total of 42,000 persons retired on an old-age pension, which is slightly fewer than in 2019. Continued working raised the employment rate among the elderly to a record-high level.
Suomalaiset kokevat huolta erityisesti pienituloisten eläkeläisten toimeentulosta. Huolta herättävät myös kohtuuhintaisten sote-palvelujen saatavuus ja eläkeläisten tuloerot. Naiset kokevat eläkehuolia miehiä useammin, kertoo Eläketurvakeskuksen (ETK) tuore tutkimus.
Maailma muuttui, muuttuiko työeläkealan suunta?
Mikko Kautto, toimitusjohtaja
Työeläkepäivä 17.11.2020
Työeläkepäivä on vuosittainen tapahtuma työeläkealan ja sosiaalivakuuttamisen asiantuntijoille. Eläketurvakeskus järjestää Työeläkepäivän.
Työeläkejärjestelmä ja Suomen talouden kriisit: miten sopeutuminen on onnistunut?
Jaakko Kiander
Työeläkepäivä 17.11.2020
Työeläkepäivä on vuosittainen tapahtuma työeläkealan ja sosiaalivakuuttamisen asiantuntijoille. Eläketurvakeskus järjestää Työeläkepäivän.
Työeläkeindikaattorit antaa havainnollisen kuvan eläketurvan ja eläkkeiden rahoituksen kannalta keskeisten asioiden tilasta, toteutuneesta kehityksestä ja tulevan kehityksen arvioidusta kulusta.
Yrittäjistä 57 prosenttia kokee maksavansa itselleen riittävää eläketurvaa, kun taas 43 prosenttia kokee maksavansa itselleen liian vähän. Enemmistö yrittäjistä kuitenkin maksaa tuloihinsa nähden matalaa eläketurvaa, kertoo Eläketurvakeskuksen (ETK) tutkimus.
According to the statistics of the Finnish Centre for Pensions, people in Finland retired on an old-age pension at age 61.5 years on average in 2019. This is about one month later than in 2018. A total of 44,500 persons retired on an old-age pension. This is 10 per cent less than in 2018.
Enligt statistik från Pensionsskyddscentralen gick finländare i arbetspension i fjol i genomsnitt vid 61,5 års ålder, drygt två månader senare än år 2018. Antalet nya ålderspensionstagare var 44 500 personer, nära 10 procent färre än år 2018.
Lähde: Kokonaiseläke 2020. Katsaus työeläkkeen, kansaneläkkeen ja verotuksen määräytymiseen
Suvi Ritola ja Juha Knuuti
Eläketurvakeskuksen raportteja 02/2020
3. Eläkkeelle siirtymisen myöhentämistavoitetta
seurataan
315.02.2017Jari Kannisto ELÄKETURVAKESKUS
• Eläkkeellesiirtymisiän odotteen avulla, joka
– vastaa periaatteeltaan elinajan odotetta
– kuvaa keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää, jos eläkealkavuus ja
kuolevuus säilyvät tilastovuoden tasolla
– on väestön ikärakenteesta riippumaton.
• Ikääntyneiden työllisyysasteen avulla
• Työllisen ajan odotteen avulla, joka
– kuvaa niiden vuosien määrää, joina tietyn ikäisen henkilön voidaan
odottaa olevan työsuhteessa tai yrittäjänä jäljellä olevana
elinaikanaan.
– perustuu menetelmään, jossa käytetään poikkileikkausaineistoja
kuolemanvaaraluvuista, työvoimaosuuksista ja työllisyysasteista.
4. Eläkkeellesiirtymisikä vuonna 2016
415.02.2017Jari Kannisto ELÄKETURVAKESKUS
• Eläkkeellesiirtymisikä oli
– 61,1 vuotta (25-vuotiaan odote),
– 62,8 vuotta (50-vuotiaan odote).
• Eläkkeellesiirtymisikä ei muuttunut
– 25-vuotiaan odote ei muuttunut edellisestä vuodesta,
– 50-vuotiaan odote ei muuttunut edellisestä vuodesta.
• Eläkealkavuudet pysyivät likimain ennallaan.
5. 0
10,000
20,000
30,000
40,000
50,000
60,000
70,000
80,000
90,000
2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016
Henkilöä
Vuosina 2000–2016 työeläkkeelle siirtyneet
eläkelajin mukaan
Vuonna 2016 työeläkkeelle siirtyi 75 791 henkilöä (ilman osa-aikaeläkkeitä).
Vuonna 2015 työeläkkeelle siirtyi 74 048 henkilöä (ilman osa-aikaeläkkeitä).
* Osa-aikaeläkkeen aloittaneita ei lueta eläkkeelle siirtyneisiin.
Osa-aikaeläke
Maatalouden
erityiseläke
Työttömyys-
eläke
Työkyvyttö-
myyseläke
Vanhuuseläke
515.02.2017Jari Kannisto ELÄKETURVAKESKUS
6. Työeläkkeelle siirtyneiden määrä iän mukaan
615.02.2017Jari Kannisto ELÄKETURVAKESKUS
0
5,000
10,000
15,000
20,000
25,000
30,000
-54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69-
Lukumäärä
Ikä eläkkeen alkaessa
2003 2009 2016
10. Työeläkkeelle siirtymisestä
1015.02.2017Jari Kannisto ELÄKETURVAKESKUS
• Viime vuonna työeläkkeelle siirtyi 75 791 henkilöä, 1 700
enemmän kuin edellisenä vuonna
• Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden määrä nousi 3,5 %
– Vanhuuseläkkeelle siirtyneitä oli 56 800.
– 75 % kaikista eläkkeelle siirtyneistä aloitti vanhuuseläkkeellä.
• Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä nousi
prosentin edellisestä vuodesta
– Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä oli 18 800.
• Osa-aikaeläkkeelle siirtyneiden määrä nousi selvästi
– 4 900 henkilöä aloitti osa-aikaeläkkeellä, edellisenä vuonna 3 700.
– Osa-aikaeläkkeelle on voinut jäädä vielä tänä vuonna
tammikuussa, mutta enää niitä ei myönnetä
• Eläkealkavuuksissa muutokset pieniä
– Naisten alkavuus miehiä korkeampi nuorilla ja yli 63-vuotiailla
11. Eläkkeellesiirtymisiän odote
Tavoite ja toteutuma
1115.02.2017Jari Kannisto ELÄKETURVAKESKUS
58.0
58.5
59.0
59.5
60.0
60.5
61.0
61.5
62.0
62.5
63.0
63.5
64.0
64.5
65.0
2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 2024 2026
Odote
Vuonna 2009 sovittu
tavoite 62,4 vuotta
vuonna 2025*
Tavoitteen saavuttaminen tasaisella vauhdilla edellyttäisi
- vuoden 2008 lähtötasosta vajaan 0,2 vuoden nousua vuosittain,
- vuoden 2016 tasosta runsaan 0,1 vuoden nousua vuosittain.
Eläkkeellesiirtymisikä on noussut erityisesti työttömyyseläkkeen lakkauttamisen ja
työkyvyttömyyseläkkeiden vähenemisen vuoksi.
12. Tulevaisuus
1215.02.2017Jari Kannisto ELÄKETURVAKESKUS
• 2005 eläkeuudistuksen lakimuutosten välittömät vaikutukset
ovat jo pääosin näkyvissä eläkkeelle siirtymisessä
– Eläkkeellesiirtymisikä on noussut.
– Elinaikakertoimen vaikutusta on vielä aikaista arvioida.
• Tuleva kehitys on riippuvainen käyttäytymismuutoksista
– Eläkeaikeet ovat myöhentyneet.
– Eläkkeelle siirtymiseen vaikuttavat monet eri tekijät.
• Tuleva kehitys on riippuvainen talouden kehityksestä
• Tuleva kehitys on riippuvainen työelämän kehityksestä
• Vuonna 2017 eläkkeelle siirtyvien määrä tullee olemaan viime
vuoden tasolla (ilman osittaista varhennettua vanhuuseläkettä).
• Eläkeuudistus 2017 tulee nostamaan eläkkeellesiirtymisikää
vanhuuseläkeiän alarajan nousun myötä.
17. 55–64-vuotiaiden työllisyysaste pohjoismaissa
sekä EU-maissa keskimäärin 2004–2015
1715.02.2017Jari Kannisto ELÄKETURVAKESKUS
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
%
Islanti
Ruotsi
Norja
Tanska
Suomi
EU 19
EU 28
Lähde: Eurostat, Employment, Labour Force Surveys
18. Ikääntyneiden (55–64-v) työllisyyskehityksestä
puhuttaessa tulee huomioida ikäryhmäerot
1815.02.2017Jari Kannisto ELÄKETURVAKESKUS
• Kokonaistyöllisyys ei ole juuri parantunut finanssikriisin jälkeisestä
tasosta, mutta viime vuonna tapahtui pieni käänne
– Työikäisen väestön työllisyysaste oli viime vuonna 68,7 % (nousua
edellisvuodesta 0,6 prosenttiyksikköä),
– Ikääntyneiden työllisyyskehitys on ollut 2000-luvulla hyvä
– 55–59-vuotiaiden työllisyysaste oli viime vuonna tilasto-historian korkein
(75,6 %),
– 60–64-vuotiaiden työllisyysaste oli viime vuonna tilasto-historian korkein
(47,4 %)
– 25–34-vuotiaiden työllisyysaste on laskenut vuodesta 2008 lähtien 6,3
prosenttiyksikköä (viime vuonna 74,8 %) – lasku pysähtyi?
• Ikääntyneiden työllisyydessä Suomi on yhä muiden pohjoismaiden
perässä vuonna 2015
– Pohjoismaista lähinnä Suomea on Tanska, joka on muutaman
prosenttiyksikön edellä - ero on kasvanut
– EU27-maat ovat Suomea perässä 6,7 prosenttiyksikköä - ero pienenee.
20. Työllisen ajan odote 15-vuotiaalle 2004-2016
0
5
10
15
20
25
30
35
40
2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016
Vuosia
Miehet Naiset
2015.02.2017Jari Kannisto ELÄKETURVAKESKUS
21. Työuran pituus
• Työvoimaan kuulumisajan odote oli viime vuonna 37,5
vuotta
– ei muutosta edellisvuodesta,
– nousua 2000-luvulla 2,5 vuotta.
• Työllisen ajan odote oli viime vuonna 34,1 vuotta
– nousua edellisvuodesta 0,2 vuotta,
– miehillä 34,4 vuotta (nousua edellisvuodesta 0,5 vuotta),
– naisilla 33,7 vuotta (laskua 0,1 edellisvuodesta).
• Työllisen ajan odote on noussut 2000-luvulla 2,6 vuotta
– miehillä nousua 2000-luvulla 2,0 vuotta,
– naisilla nousua 2000-luvulla 3,1 vuotta.
2115.02.2017Jari Kannisto ELÄKETURVAKESKUS