Työeläkejärjestelmä ja Suomen talouden kriisit: miten sopeutuminen on onnistunut?
Jaakko Kiander
Työeläkepäivä 17.11.2020
Työeläkepäivä on vuosittainen tapahtuma työeläkealan ja sosiaalivakuuttamisen asiantuntijoille. Eläketurvakeskus järjestää Työeläkepäivän.
Eläkkeellesiirtymisikä työeläkejärjestelmässä vuonna 2021Eläketurvakeskus
Eläkkeellesiirtymisikä vahvassa nousussa jo toista vuotta. Vuonna 2021 suomalaiset siirtyivät työeläkkeelle kuusi kuukautta edellisvuotta myöhemmin. Keskimäärin eläkkeelle jäätiin 62,4-vuotiaana. Puolet noususta selittyy eläkeiän nousulla ja puolet työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrän yllättävän suurella laskulla.
Lyhyen aikavälin ennusteiden seurantaraportti 2021Eläketurvakeskus
Eläketurvakeskus tekee säännöllisesti lyhyen aikavälin eläkemeno- ja maksutasoennusteita. Niiden päätarkoitus on määrittää kuluvaa vuotta seuraavan vuoden TyEL-maksun taso ja lisäksi arvioida maksettavat TyEL-MEL-eläkkeet sekä TyEL-maksun kehitystrendi viideksi vuodeksi eteenpäin.
Lakisääteiset eläkkeet - pitkän aikavalin laskelmat 2019Eläketurvakeskus
Eläketurvakeskus on päivittänyt pitkän aikavälin laskelmansa lakisääteisten eläkkeiden kehityksestä. Eläkkeiden rahoitusnäkymät ovat lähivuosikymmeninä vakaat. Työeläkemaksu (TyEL) voidaan pitää alle 25 prosentissa 2050-luvulle asti. Pitkällä aikavälillä syntyvyyden lasku aiheuttaa maksuun voimakkaan korotuspaineen, johon on syytä varautua hyvissä ajoin.
Eläkkeellesiirtymisikä työeläkejärjestelmässä vuonna 2021Eläketurvakeskus
Eläkkeellesiirtymisikä vahvassa nousussa jo toista vuotta. Vuonna 2021 suomalaiset siirtyivät työeläkkeelle kuusi kuukautta edellisvuotta myöhemmin. Keskimäärin eläkkeelle jäätiin 62,4-vuotiaana. Puolet noususta selittyy eläkeiän nousulla ja puolet työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrän yllättävän suurella laskulla.
Lyhyen aikavälin ennusteiden seurantaraportti 2021Eläketurvakeskus
Eläketurvakeskus tekee säännöllisesti lyhyen aikavälin eläkemeno- ja maksutasoennusteita. Niiden päätarkoitus on määrittää kuluvaa vuotta seuraavan vuoden TyEL-maksun taso ja lisäksi arvioida maksettavat TyEL-MEL-eläkkeet sekä TyEL-maksun kehitystrendi viideksi vuodeksi eteenpäin.
Lakisääteiset eläkkeet - pitkän aikavalin laskelmat 2019Eläketurvakeskus
Eläketurvakeskus on päivittänyt pitkän aikavälin laskelmansa lakisääteisten eläkkeiden kehityksestä. Eläkkeiden rahoitusnäkymät ovat lähivuosikymmeninä vakaat. Työeläkemaksu (TyEL) voidaan pitää alle 25 prosentissa 2050-luvulle asti. Pitkällä aikavälillä syntyvyyden lasku aiheuttaa maksuun voimakkaan korotuspaineen, johon on syytä varautua hyvissä ajoin.
Eläketurvakeskuksen vaikutusarvio indeksien muuttamista koskevan kansalaisalo...Eläketurvakeskus
Eläketurvakeskus on tehnyt vaikutusarvion indeksien muuttamista koskevan kansalaisaloitteen seurauksista. Tässä diasarjassa esitetään tiivistetysti vaikutusarvion tulokset.
Eläkkeellesiirtymisiän odote
• kuvaa keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää, jos eläkealkavuus ja kuolevuus säilyvät tarkasteluvuoden tasolla
• on väestön ikärakenteesta riippumaton ja lasketaan samalla periaatteella kuin elinaikaa mittaava elinajanodote
• mittaa eläkkeellesiirtymisiän kehitystä 25- ja 50-vuotiaille.
Kolme faktaa työeläkkeelle siirtymisestä
• vuonna 2015 työeläkkeelle siirryttiin keskimäärin 61,1-vuotiaana
• vuonna 2015 työeläkkeelle siirtyi noin 74 000 henkilöä
• omaan työuraan perustuvaa työeläkettä saavia on noin 1,4 miljoonaa.
Rahalle vastinetta - eläkemaksut ja eläkkeet sukupolvikohtaisestiEläketurvakeskus
Eläketurvakeskuksen suunnitteluosaston osastopäällikkö Ismo Riskun esitys Allianssin järjestämässä Nuoren osa eläkejärjestelmässä: Perikato vai turvattu vanhuus? -foorumissa 19.1.2017.
Eläkeuudistus 2017 - Uudistuksen sisältö ja vaikutusarvioEläketurvakeskus
Eläkeuudistus 2017 - uudistuksen sisältö ja vaikutusarvio -esitys valtiovarainministeriössä 10.10.2014
Kaarlo Reipas ja Mikko Sankala / Eläketurvakeskus
Esityksen sisältö:
1. Eläkeuudistuksen sisältö – mikä muuttuu?
2. Pitkän aikavälin vaikutusarvio
- Uudistuksen vaikutusarvion oletukset
- Vaikutukset eläkkeelle siirtymiseen ja työllisyyteen
- Vaikutukset eläketasoihin ja –menoon
- Vaikutukset TyEL-rahoitukseen
- Sukupolvi- ja sukupuolivaikutukset
Lakisääteiset eläkkeet – pitkän aikavälin laskelmat 2013Eläketurvakeskus
Eläketurvakeskuksessa tehdään runsaasti laskelmia ja ennusteita eläkejärjestelmän tulevaisuudesta. Pitkän aikavälin laskelmat ulottuvat 60–70 vuoden päähän ja ne on julkaistu raporteissa 2-3 vuoden välein.
Tuorein raportti ”Lakisääteiset eläkkeet -pitkän aikavälin laskelmat 2013” julkaistiin 3.10.2013.
Laskelmissa tarkastellaan lakisääteisiä eläkkeitä eli työ-, kansan- ja takuueläkettä sekä sotilasvamma-, sotilastapaturma-, liikennevakuutus- ja tapaturmavakuutuslain perusteella maksettavia eläkkeitä (ns. SOLITA-eläkkeet). Vapaaehtoiset eläkejärjestelyt eivät sisälly laskelmiin.
Laskelmat kertovat miten eläkemenojen, etuuksien taso ja rahoitus kehittyvät, jos väestöä ja taloutta koskevat oletukset toteutuvat ja lainsäädäntö pysyy muuttumattomana.
Laskelmien avulla arvioidaan myös eläkejärjestelmän muutosten vaikutuksia. Tuoreimmat esimerkit tällaisista arviosta sisältyvät työurien pidentämistä selvittäneen työryhmän raporttiin ”Työurat pidemmiksi -työeläkejärjestelmän kehittämisvaihtoehtojen tarkastelua” Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 4/2011.
Eläkkeiden riittävyys ja kestävyys - The Pension Adequacy Report 2015Eläketurvakeskus
The Pension Adequacy Report (PAR), 2015. Raportti tarkastelee eläkkeiden riittävyyttä EU-maissa. Raportti julkaistaan kolmatta kertaa. Uusia tarkastelun kohteita ovat mm. vähimmäiseläkkeet, työn ja eläkkeen yhtymäkohdat (työurien pidentäminen) sekä eläkkeensaajan muut kuin eläketulot.
2017 eläkeuudistuksen sisältö pähkinänkuoressa
- Tausta, tavoitteet, mikä muuttuu, uudistuksen seurauksia
Mikko Kautto, johtaja
@Mikko_Kautto
29.9.2014
Kuinka paljon on eläkeläisnaisen euro? - Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995–2013
Eläketurvakeskuksen tutkimusseminaari 4.2.2016
Perustuu maaliskuussa 2016 ilmestyvään tutkimukseen.
Juha Rantala (ETK) & Marja Riihelä (VATT)
Vuodenvaihteessa haettavaksi tullut uusi eläkelaji, osittainen vanhuuseläke, on osoittautunut ennakoitua suositummaksi. Joka kolmas osittaista eläkettä saavista on työelämän ulkopuolella, kertoo Eläketurvakeskuksen tuore kyselytutkimus.
Toukokuun loppuun mennessä osittaisen vanhuuseläkkeen on ottanut maksuun 5 466 henkilöä.
Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan suomalaiset jäivät työeläkkeelle viime vuonna keskimäärin 61,5-vuotiaana, runsaat kaksi kuukautta myöhemmin kuin vuonna 2018. Vanhuuseläkkeelle siirtyi 44 500 henkilöä, lähes 10 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2018.
Eläkkeellesiirtymisikä työeläkejärjestelmässä vuonna 2020Eläketurvakeskus
Vuonna 2020 suomalaiset siirtyivät työeläkkeelle viisi kuukautta edellisvuotta myöhemmin. Keskimäärin eläkkeelle jäätiin 61,9-vuotiaana. Vanhuuseläkkeelle siirtyi 42 000 henkilöä, hieman edellisvuotta vähemmän. Työssä jatkaminen nosti ikääntyneiden työllisyysasteen ennätyslukemiin.
Eläketurvakeskuksen vaikutusarvio indeksien muuttamista koskevan kansalaisalo...Eläketurvakeskus
Eläketurvakeskus on tehnyt vaikutusarvion indeksien muuttamista koskevan kansalaisaloitteen seurauksista. Tässä diasarjassa esitetään tiivistetysti vaikutusarvion tulokset.
Eläkkeellesiirtymisiän odote
• kuvaa keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää, jos eläkealkavuus ja kuolevuus säilyvät tarkasteluvuoden tasolla
• on väestön ikärakenteesta riippumaton ja lasketaan samalla periaatteella kuin elinaikaa mittaava elinajanodote
• mittaa eläkkeellesiirtymisiän kehitystä 25- ja 50-vuotiaille.
Kolme faktaa työeläkkeelle siirtymisestä
• vuonna 2015 työeläkkeelle siirryttiin keskimäärin 61,1-vuotiaana
• vuonna 2015 työeläkkeelle siirtyi noin 74 000 henkilöä
• omaan työuraan perustuvaa työeläkettä saavia on noin 1,4 miljoonaa.
Rahalle vastinetta - eläkemaksut ja eläkkeet sukupolvikohtaisestiEläketurvakeskus
Eläketurvakeskuksen suunnitteluosaston osastopäällikkö Ismo Riskun esitys Allianssin järjestämässä Nuoren osa eläkejärjestelmässä: Perikato vai turvattu vanhuus? -foorumissa 19.1.2017.
Eläkeuudistus 2017 - Uudistuksen sisältö ja vaikutusarvioEläketurvakeskus
Eläkeuudistus 2017 - uudistuksen sisältö ja vaikutusarvio -esitys valtiovarainministeriössä 10.10.2014
Kaarlo Reipas ja Mikko Sankala / Eläketurvakeskus
Esityksen sisältö:
1. Eläkeuudistuksen sisältö – mikä muuttuu?
2. Pitkän aikavälin vaikutusarvio
- Uudistuksen vaikutusarvion oletukset
- Vaikutukset eläkkeelle siirtymiseen ja työllisyyteen
- Vaikutukset eläketasoihin ja –menoon
- Vaikutukset TyEL-rahoitukseen
- Sukupolvi- ja sukupuolivaikutukset
Lakisääteiset eläkkeet – pitkän aikavälin laskelmat 2013Eläketurvakeskus
Eläketurvakeskuksessa tehdään runsaasti laskelmia ja ennusteita eläkejärjestelmän tulevaisuudesta. Pitkän aikavälin laskelmat ulottuvat 60–70 vuoden päähän ja ne on julkaistu raporteissa 2-3 vuoden välein.
Tuorein raportti ”Lakisääteiset eläkkeet -pitkän aikavälin laskelmat 2013” julkaistiin 3.10.2013.
Laskelmissa tarkastellaan lakisääteisiä eläkkeitä eli työ-, kansan- ja takuueläkettä sekä sotilasvamma-, sotilastapaturma-, liikennevakuutus- ja tapaturmavakuutuslain perusteella maksettavia eläkkeitä (ns. SOLITA-eläkkeet). Vapaaehtoiset eläkejärjestelyt eivät sisälly laskelmiin.
Laskelmat kertovat miten eläkemenojen, etuuksien taso ja rahoitus kehittyvät, jos väestöä ja taloutta koskevat oletukset toteutuvat ja lainsäädäntö pysyy muuttumattomana.
Laskelmien avulla arvioidaan myös eläkejärjestelmän muutosten vaikutuksia. Tuoreimmat esimerkit tällaisista arviosta sisältyvät työurien pidentämistä selvittäneen työryhmän raporttiin ”Työurat pidemmiksi -työeläkejärjestelmän kehittämisvaihtoehtojen tarkastelua” Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 4/2011.
Eläkkeiden riittävyys ja kestävyys - The Pension Adequacy Report 2015Eläketurvakeskus
The Pension Adequacy Report (PAR), 2015. Raportti tarkastelee eläkkeiden riittävyyttä EU-maissa. Raportti julkaistaan kolmatta kertaa. Uusia tarkastelun kohteita ovat mm. vähimmäiseläkkeet, työn ja eläkkeen yhtymäkohdat (työurien pidentäminen) sekä eläkkeensaajan muut kuin eläketulot.
2017 eläkeuudistuksen sisältö pähkinänkuoressa
- Tausta, tavoitteet, mikä muuttuu, uudistuksen seurauksia
Mikko Kautto, johtaja
@Mikko_Kautto
29.9.2014
Kuinka paljon on eläkeläisnaisen euro? - Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995–2013
Eläketurvakeskuksen tutkimusseminaari 4.2.2016
Perustuu maaliskuussa 2016 ilmestyvään tutkimukseen.
Juha Rantala (ETK) & Marja Riihelä (VATT)
Vuodenvaihteessa haettavaksi tullut uusi eläkelaji, osittainen vanhuuseläke, on osoittautunut ennakoitua suositummaksi. Joka kolmas osittaista eläkettä saavista on työelämän ulkopuolella, kertoo Eläketurvakeskuksen tuore kyselytutkimus.
Toukokuun loppuun mennessä osittaisen vanhuuseläkkeen on ottanut maksuun 5 466 henkilöä.
Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan suomalaiset jäivät työeläkkeelle viime vuonna keskimäärin 61,5-vuotiaana, runsaat kaksi kuukautta myöhemmin kuin vuonna 2018. Vanhuuseläkkeelle siirtyi 44 500 henkilöä, lähes 10 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2018.
Eläkkeellesiirtymisikä työeläkejärjestelmässä vuonna 2020Eläketurvakeskus
Vuonna 2020 suomalaiset siirtyivät työeläkkeelle viisi kuukautta edellisvuotta myöhemmin. Keskimäärin eläkkeelle jäätiin 61,9-vuotiaana. Vanhuuseläkkeelle siirtyi 42 000 henkilöä, hieman edellisvuotta vähemmän. Työssä jatkaminen nosti ikääntyneiden työllisyysasteen ennätyslukemiin.
Pääjohtaja Olli Rehn: Suomalaisten talousosaamisen edistäminen, 29.1.2020Suomen Pankki
Pääjohtaja Olli Rehn
Suomen Pankki
Helsinki, Oikeusministeriö, 29.1.2020
Suomalaisten talousosaamisen edistäminen
Lisätietoja suomenpankki.fi/talousosaamishanke
Suomen talous luisuu taantumaan sodan ja energiakriisin seurauksenaSuomen Pankki
Yleisöluento Suomen Pankin rahamuseossa 20.12.2022
Suomen talous luisuu taantumaan sodan ja energiakriisin seurauksena. Laaja-alaistunut inflaatio ja korkojen nousu koettelee kotitalouksia.
Julkinen talous on kroonisesti alijäämäinen, ja julkinen velkasuhde on kaksinkertaistunut 14 vuodessa.
Näkyykö valoa tunnelin päässä?
Suomen Pankin tuoretta vuoteen 2025 ulottuvaa talousennustetta esittelevät toimistopäällikkö Meri Obstbaum ja neuvonantaja Jarkko Kivistö.
Similar to Työeläkejärjestelmä ja Suomen talouden kriisit (6)
Kustannustenjako kuvina - Kuvapaketissa keskeisiä tietoja työeläkejärjestelmä...Eläketurvakeskus
Kustannustenjaon kuvapaketti sisältää keskeisiä tietoja työeläkejärjestelmän rahoituksesta ja kustannustenjaosta.
Kuvapaketti on vapaasti ladattavissa. Huomaathan, että ppt-tiedoston muistiinpanosivuilta löydät kuvakohtaisia lisätietoja tulkinnan avuksi. Muista mainita lähde aina kuvia lainatessasi.
Kuvapaketti sisältää keskeisiä tietoja työeläkejärjestelmästä ja sen toiminnasta. Kuvat ovat vapaasti ladattavissa. Ppt-kuvaston muistiinpanosivuilta löydät kuvakohtaisia lisätietoja tulkinnan avuksi. Muistathan mainita lähteen aina kuvia lainatessasi.
Aihepiirit:
- Eläkejärjestelmä ja hallinto
- Eläkkeen määräytyminen
- Eläketaso
- Eläkemenot
- Työeläkevakuutetut
- Eläkkeensaajat
- Työeläkkeelle siirtyneet ja eläkkeellesiirtymisikä
- Työeläkekuntoutus
- Työeläkkeiden rahoitus
- Työeläkelaitosten sijoitustoiminta
Esitetyt tilastotiedot perustuvat mm. Eläketurvakeskuksen rekisteritietoihin, Kelan ja Työeläkevakuuttajat TELA:n keräämiin tietoihin sekä eläkelaitosten tilinpäätöksiin. Tutustu Etk.fi:ssä myös kustannustenjaon tilastoihin: http://www.etk.fi/tyoelakepalvelut/vakuutusmatemaattiset-palvelut/kustannustenjako-kuvina/.
Työeläkejärjestelmä kuvina -paketti Etk.fi:ssä: https://www.etk.fi/tietoa-etksta/uutishuone/kuvat/
Lyhyen aikavälin ennusteiden seurantaraportti 2022.pptxEläketurvakeskus
Eläketurvakeskus tekee säännöllisesti lyhyen aikavälin eläkemeno- ja maksutasoennusteita. Niiden päätarkoitus on määrittää kuluvaa vuotta seuraavan vuoden TyEL-maksun taso ja lisäksi arvioida maksettavat TyEL-MEL-eläkkeet sekä TyEL-maksun kehitystrendi viideksi vuodeksi eteenpäin.
Effective retirement age in the earnings related pension system in 2021Eläketurvakeskus
Effective retirement age rose also in the second year of the corona pandemic. In 2021, the expected effective retirement age within the earnings-related pension system was 62.4 years. It increased by six months compared to 2020.The underlying reasons for the rise were a significant drop in the number of new retirees on a disability pension and the rising retirement age following the 2017 pension reform.
Pensioneringsåldern inom arbetspensionssystemet år 2021Eläketurvakeskus
Pensioneringsåldern i kraftig ökning redan andra året i rad. Under år 2021 gick finländarna i arbetspension sex månader senare än året innan. I snitt gick man i pension som 62,4-åring. Hälften av ökningen förklaras av höjningen av pensionsåldern och hälften av att antalet som gick i sjukpension sjönk överraskande mycket.
Eläkebarometri mittaa vuosittain suomalaisten eläketurvaan ja eläkkeisiin liittyviä käsityksiä. ETK:n eläkebarometrin 2021 toteutti Kantar TNS Oy.
Eläkebarometri-kysely tehtiin puhelinhaastatteluin toukokuussa 2021. Kyselyyn osallistui 1 003 iältään 18–79-vuotiasta suomalaista. Tutkimuksen virhemarginaali on noin 3 prosenttiyksikköä.
Taloudellinen varautuminen eläkeaikaan 05.05.2021Eläketurvakeskus
Vapaaehtoisen eläkesäästämisen suosio kasvaa – jo joka toinen suomalainen säästää eläkevuosia varten. Eläkesäästäminen on muita yleisempää yrittäjillä, miehillä ja 55–64-vuotiailla. Naiset ja työttömät kokevat muita useammin taloudelliset syyt esteeksi säästämiselle. Tiedot ilmenevät Eläketurvakeskuksen (ETK) uudesta tutkimuksesta.
Pensioneringsåldern inom arbetspensionssystemet 2020Eläketurvakeskus
Under år 2020 gick finländarna i arbetspension fem månader senare än året innan. I snitt går man i pension som 61,9-åring. I ålderspension gick 42 000 personer, vilket är något färre än året innan. Den fortsatta tiden i arbetslivet ökade de äldres sysselsättningsgrad till rekordhöjder.
Effective Retirement Age in the Earnings-related Pension System in 2020Eläketurvakeskus
In 2020, Finns retired on an earnings-related pension five months later than in 2019, at 61.9 years on average. A total of 42,000 persons retired on an old-age pension, which is slightly fewer than in 2019. Continued working raised the employment rate among the elderly to a record-high level.
Suomalaiset kokevat huolta erityisesti pienituloisten eläkeläisten toimeentulosta. Huolta herättävät myös kohtuuhintaisten sote-palvelujen saatavuus ja eläkeläisten tuloerot. Naiset kokevat eläkehuolia miehiä useammin, kertoo Eläketurvakeskuksen (ETK) tuore tutkimus.
Maailma muuttui, muuttuiko työeläkealan suunta?
Mikko Kautto, toimitusjohtaja
Työeläkepäivä 17.11.2020
Työeläkepäivä on vuosittainen tapahtuma työeläkealan ja sosiaalivakuuttamisen asiantuntijoille. Eläketurvakeskus järjestää Työeläkepäivän.
Työeläkeindikaattorit antaa havainnollisen kuvan eläketurvan ja eläkkeiden rahoituksen kannalta keskeisten asioiden tilasta, toteutuneesta kehityksestä ja tulevan kehityksen arvioidusta kulusta.
Eläkebarometri kartoittaa suomalaisten eläketurvaa koskevan tiedon tuntemusta ja mielipiteitä eläketurvan toteutumisesta. Barometrista ilmenee, miten suomalaiset arvioivat pärjäävänsä taloudellisesti eläkkeellä ollessaan ja mikä on heidän luottamuksensa eläkejärjestelmään. Eläkebarometri perustuu puhelinhaastatteluihin.
Yrittäjistä 57 prosenttia kokee maksavansa itselleen riittävää eläketurvaa, kun taas 43 prosenttia kokee maksavansa itselleen liian vähän. Enemmistö yrittäjistä kuitenkin maksaa tuloihinsa nähden matalaa eläketurvaa, kertoo Eläketurvakeskuksen (ETK) tutkimus.
According to the statistics of the Finnish Centre for Pensions, people in Finland retired on an old-age pension at age 61.5 years on average in 2019. This is about one month later than in 2018. A total of 44,500 persons retired on an old-age pension. This is 10 per cent less than in 2018.
Enligt statistik från Pensionsskyddscentralen gick finländare i arbetspension i fjol i genomsnitt vid 61,5 års ålder, drygt två månader senare än år 2018. Antalet nya ålderspensionstagare var 44 500 personer, nära 10 procent färre än år 2018.
Lähde: Kokonaiseläke 2020. Katsaus työeläkkeen, kansaneläkkeen ja verotuksen määräytymiseen
Suvi Ritola ja Juha Knuuti
Eläketurvakeskuksen raportteja 02/2020
2. |
Työeläkejärjestelmä
ja Suomen talouden kriisit
• Mustat joutsenet
• Talouden jyrkät vaihtelut
• Työeläkejärjestelmän sopeuttaminen ja uudistaminen
• Uudistusten tavoitteet
• Työnantajan työeläkemaksun kehitys
• Myöhemmin eläkkeelle
• Ikääntyneiden työllisyys
• Eläkevarojen kasvu
17.11.2020Jaakko Kiander | Eläketurvakeskus | 2
3. |
Mustat joutsenet
• Suuri lama 1991–1993
• Globaali finanssikriisi 2008–2009
• Euroopan velkakriisi 2011–2014
• Syntyvyyden lasku 2012–2019
• Koronakriisi 2020
17.11.2020Jaakko Kiander | Eläketurvakeskus | 3
7. |
Työeläkemaksu on noussut, mutta työnantajan maksu
samalla tasolla kuin vuonna 1990
0
5
10
15
20
25
1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020
%
Työnantajan maksu
Työeläkemaksu
Työntekijän maksu
Maksut vuonna 2020:
Työnantajan maksu 16,95 % (Korona-alennuksen jälkeen väliaikaisesti 14,3 %)
Työntekijän maksu 8,65 % / 7,15 % (53–62-vuotiaat/muut)
17.11.2020Jaakko Kiander | Eläketurvakeskus | 7
8. |
Myöhemmin eläkkeelle
• Eri mittarien mukaan keskimääräinen eläkkeellejäämisikä on
noussut 2–3 vuodella 1990-luvulta
• Nousua noin vuosi/vuosikymmen
• Merkittävin muutos varhaiseläkeväylien karsinta
• Yhä useampi jää eläkkeelle normaalissa vanhuuseläkeiässä
17.11.2020Jaakko Kiander | Eläketurvakeskus | 8
11. |
Eläkevarojen kasvu
• Väestön ikääntymisestä ja talouden vakavista kriiseistä huolimatta
työeläkevarat ovat kasvaneet merkittävästi
• Maksutulo pysyi eläkemenoa suurempana (ennusteiden mukaisesti)
2010-luvulle asti
• Sijoitustoiminta on ollut toistaiseksi onnistunutta: sijoitustuotot
ovat ylittäneet palkkasumman kasvuvauhdin ja eläkkeiden
rahastointiaste on noussut
17.11.2020Jaakko Kiander | Eläketurvakeskus | 11
12. |
Työeläkevarat suhteessa BKT:een, prosenttia
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020
%
Kaikki työeläkevarat
TEL/LEL/TaEL/TyEL
Vuonna 2019: Kaikki työeläkevarat 218 Mrd € eli 90,6 %
TEL/LEL/TaEL/TyEL 136 Mrd € eli 56,7 %
17.11.2020Jaakko Kiander | Eläketurvakeskus | 12
13. |
Johtopäätöksiä
• Suomen talous ja suomalainen yhteiskunta on käynyt läpi useita
kriisejä viimeisen 30 vuoden aikana
• Samaan aikaan väestön ikärakenne on muuttunut nopeasti
• Muutokset ovat haastaneet eläkejärjestelmän
• Eläkejärjestelmä on toistaiseksi selvinnyt hyvin haasteista – jopa
koronakriisistä
17.11.2020Jaakko Kiander | Eläketurvakeskus | 13