Eläkeuudistus 2017 - uudistuksen sisältö ja vaikutusarvio -esitys valtiovarainministeriössä 10.10.2014
Kaarlo Reipas ja Mikko Sankala / Eläketurvakeskus
Esityksen sisältö:
1. Eläkeuudistuksen sisältö – mikä muuttuu?
2. Pitkän aikavälin vaikutusarvio
- Uudistuksen vaikutusarvion oletukset
- Vaikutukset eläkkeelle siirtymiseen ja työllisyyteen
- Vaikutukset eläketasoihin ja –menoon
- Vaikutukset TyEL-rahoitukseen
- Sukupolvi- ja sukupuolivaikutukset
2017 eläkeuudistuksen sisältö pähkinänkuoressa
- Tausta, tavoitteet, mikä muuttuu, uudistuksen seurauksia
Mikko Kautto, johtaja
@Mikko_Kautto
29.9.2014
Eläkeuudistus 2017 sosiaaliturva ja verotus ulkomaille –infotilaisuusEläketurvakeskus
Kela, Eläketurvakeskus ja Verohallinto järjestivät 27. elokuuta jo 13. kerran infotilaisuuden ulkosuomalaisten sosiaaliturvasta. Tänä vuonna mukana oli myös Väestörekisterikeskus. Infotilaisuudessa keskityttiin työntekijöiden ja eläkeläisten asioihin.
Ohjelmassa oli lyhyitä tietoiskuja ja keskustelua sosiaaliturvaan, eläkkeisiin, verotukseen ja väestökirjanpitoon liittyvistä ajankohtaisista asioista. Tietoiskujen jälkeen pidettiin Kysy asiantuntijalta -tunti, jolloin kuulijoilla oli mahdollisuus rauhassa selvitellä omaa asiaansa eri organisaatioiden asiantuntijoiden kanssa.
http://www.kela.fi/kvinfotilaisuus2015
2017 eläkeuudistuksen sisältö pähkinänkuoressa
- Tausta, tavoitteet, mikä muuttuu, uudistuksen seurauksia
Mikko Kautto, johtaja
@Mikko_Kautto
29.9.2014
Eläkeuudistus 2017 sosiaaliturva ja verotus ulkomaille –infotilaisuusEläketurvakeskus
Kela, Eläketurvakeskus ja Verohallinto järjestivät 27. elokuuta jo 13. kerran infotilaisuuden ulkosuomalaisten sosiaaliturvasta. Tänä vuonna mukana oli myös Väestörekisterikeskus. Infotilaisuudessa keskityttiin työntekijöiden ja eläkeläisten asioihin.
Ohjelmassa oli lyhyitä tietoiskuja ja keskustelua sosiaaliturvaan, eläkkeisiin, verotukseen ja väestökirjanpitoon liittyvistä ajankohtaisista asioista. Tietoiskujen jälkeen pidettiin Kysy asiantuntijalta -tunti, jolloin kuulijoilla oli mahdollisuus rauhassa selvitellä omaa asiaansa eri organisaatioiden asiantuntijoiden kanssa.
http://www.kela.fi/kvinfotilaisuus2015
Kuinka paljon on eläkeläisnaisen euro? - Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995–2013
Eläketurvakeskuksen tutkimusseminaari 4.2.2016
Perustuu maaliskuussa 2016 ilmestyvään tutkimukseen.
Juha Rantala (ETK) & Marja Riihelä (VATT)
Eläkkeellesiirtymisiän odote
• kuvaa keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää, jos eläkealkavuus ja kuolevuus säilyvät tarkasteluvuoden tasolla
• on väestön ikärakenteesta riippumaton ja lasketaan samalla periaatteella kuin elinaikaa mittaava elinajanodote
• mittaa eläkkeellesiirtymisiän kehitystä 25- ja 50-vuotiaille.
Kolme faktaa työeläkkeelle siirtymisestä
• vuonna 2015 työeläkkeelle siirryttiin keskimäärin 61,1-vuotiaana
• vuonna 2015 työeläkkeelle siirtyi noin 74 000 henkilöä
• omaan työuraan perustuvaa työeläkettä saavia on noin 1,4 miljoonaa.
Eläkkeiden riittävyys ja kestävyys - The Pension Adequacy Report 2015Eläketurvakeskus
The Pension Adequacy Report (PAR), 2015. Raportti tarkastelee eläkkeiden riittävyyttä EU-maissa. Raportti julkaistaan kolmatta kertaa. Uusia tarkastelun kohteita ovat mm. vähimmäiseläkkeet, työn ja eläkkeen yhtymäkohdat (työurien pidentäminen) sekä eläkkeensaajan muut kuin eläketulot.
Rahalle vastinetta - eläkemaksut ja eläkkeet sukupolvikohtaisestiEläketurvakeskus
Eläketurvakeskuksen suunnitteluosaston osastopäällikkö Ismo Riskun esitys Allianssin järjestämässä Nuoren osa eläkejärjestelmässä: Perikato vai turvattu vanhuus? -foorumissa 19.1.2017.
Lakisääteiset eläkkeet - pitkän aikavalin laskelmat 2019Eläketurvakeskus
Eläketurvakeskus on päivittänyt pitkän aikavälin laskelmansa lakisääteisten eläkkeiden kehityksestä. Eläkkeiden rahoitusnäkymät ovat lähivuosikymmeninä vakaat. Työeläkemaksu (TyEL) voidaan pitää alle 25 prosentissa 2050-luvulle asti. Pitkällä aikavälillä syntyvyyden lasku aiheuttaa maksuun voimakkaan korotuspaineen, johon on syytä varautua hyvissä ajoin.
Eläkkeellesiirtymisikä työeläkejärjestelmässä vuonna 2020Eläketurvakeskus
Vuonna 2020 suomalaiset siirtyivät työeläkkeelle viisi kuukautta edellisvuotta myöhemmin. Keskimäärin eläkkeelle jäätiin 61,9-vuotiaana. Vanhuuseläkkeelle siirtyi 42 000 henkilöä, hieman edellisvuotta vähemmän. Työssä jatkaminen nosti ikääntyneiden työllisyysasteen ennätyslukemiin.
Vuodenvaihteessa haettavaksi tullut uusi eläkelaji, osittainen vanhuuseläke, on osoittautunut ennakoitua suositummaksi. Joka kolmas osittaista eläkettä saavista on työelämän ulkopuolella, kertoo Eläketurvakeskuksen tuore kyselytutkimus.
Toukokuun loppuun mennessä osittaisen vanhuuseläkkeen on ottanut maksuun 5 466 henkilöä.
Eläkkeellesiirtymisikä työeläkejärjestelmässä vuonna 2021Eläketurvakeskus
Eläkkeellesiirtymisikä vahvassa nousussa jo toista vuotta. Vuonna 2021 suomalaiset siirtyivät työeläkkeelle kuusi kuukautta edellisvuotta myöhemmin. Keskimäärin eläkkeelle jäätiin 62,4-vuotiaana. Puolet noususta selittyy eläkeiän nousulla ja puolet työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrän yllättävän suurella laskulla.
Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan suomalaiset jäivät työeläkkeelle viime vuonna keskimäärin 61,5-vuotiaana, runsaat kaksi kuukautta myöhemmin kuin vuonna 2018. Vanhuuseläkkeelle siirtyi 44 500 henkilöä, lähes 10 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2018.
Lyhyen aikavälin ennusteiden seurantaraportti 2021Eläketurvakeskus
Eläketurvakeskus tekee säännöllisesti lyhyen aikavälin eläkemeno- ja maksutasoennusteita. Niiden päätarkoitus on määrittää kuluvaa vuotta seuraavan vuoden TyEL-maksun taso ja lisäksi arvioida maksettavat TyEL-MEL-eläkkeet sekä TyEL-maksun kehitystrendi viideksi vuodeksi eteenpäin.
Nuorten eläkeneuvotteluiden lopputulos julkaistiin 28.4.2014 klo 12.00.
Ennen lopullisen paketin muodostamista neuvottelijat kuulivat asiantuntijapuheenvuoroja seuraavilta tahoilta:
- Timo Lindholm, Sitra
- Jukka Vuori, Työterveyslaitos
- Tapani Mörttinen, Eetu
- Sirkka-Liisa Tarjamo, VENK
- Janne Pelkonen, Tela
- Mikko Kautto, ETK
Lyhyen aikavälin ennusteiden seurantaraportti 2022.pptxEläketurvakeskus
Eläketurvakeskus tekee säännöllisesti lyhyen aikavälin eläkemeno- ja maksutasoennusteita. Niiden päätarkoitus on määrittää kuluvaa vuotta seuraavan vuoden TyEL-maksun taso ja lisäksi arvioida maksettavat TyEL-MEL-eläkkeet sekä TyEL-maksun kehitystrendi viideksi vuodeksi eteenpäin.
Kuinka paljon on eläkeläisnaisen euro? - Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995–2013
Eläketurvakeskuksen tutkimusseminaari 4.2.2016
Perustuu maaliskuussa 2016 ilmestyvään tutkimukseen.
Juha Rantala (ETK) & Marja Riihelä (VATT)
Eläkkeellesiirtymisiän odote
• kuvaa keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää, jos eläkealkavuus ja kuolevuus säilyvät tarkasteluvuoden tasolla
• on väestön ikärakenteesta riippumaton ja lasketaan samalla periaatteella kuin elinaikaa mittaava elinajanodote
• mittaa eläkkeellesiirtymisiän kehitystä 25- ja 50-vuotiaille.
Kolme faktaa työeläkkeelle siirtymisestä
• vuonna 2015 työeläkkeelle siirryttiin keskimäärin 61,1-vuotiaana
• vuonna 2015 työeläkkeelle siirtyi noin 74 000 henkilöä
• omaan työuraan perustuvaa työeläkettä saavia on noin 1,4 miljoonaa.
Eläkkeiden riittävyys ja kestävyys - The Pension Adequacy Report 2015Eläketurvakeskus
The Pension Adequacy Report (PAR), 2015. Raportti tarkastelee eläkkeiden riittävyyttä EU-maissa. Raportti julkaistaan kolmatta kertaa. Uusia tarkastelun kohteita ovat mm. vähimmäiseläkkeet, työn ja eläkkeen yhtymäkohdat (työurien pidentäminen) sekä eläkkeensaajan muut kuin eläketulot.
Rahalle vastinetta - eläkemaksut ja eläkkeet sukupolvikohtaisestiEläketurvakeskus
Eläketurvakeskuksen suunnitteluosaston osastopäällikkö Ismo Riskun esitys Allianssin järjestämässä Nuoren osa eläkejärjestelmässä: Perikato vai turvattu vanhuus? -foorumissa 19.1.2017.
Lakisääteiset eläkkeet - pitkän aikavalin laskelmat 2019Eläketurvakeskus
Eläketurvakeskus on päivittänyt pitkän aikavälin laskelmansa lakisääteisten eläkkeiden kehityksestä. Eläkkeiden rahoitusnäkymät ovat lähivuosikymmeninä vakaat. Työeläkemaksu (TyEL) voidaan pitää alle 25 prosentissa 2050-luvulle asti. Pitkällä aikavälillä syntyvyyden lasku aiheuttaa maksuun voimakkaan korotuspaineen, johon on syytä varautua hyvissä ajoin.
Eläkkeellesiirtymisikä työeläkejärjestelmässä vuonna 2020Eläketurvakeskus
Vuonna 2020 suomalaiset siirtyivät työeläkkeelle viisi kuukautta edellisvuotta myöhemmin. Keskimäärin eläkkeelle jäätiin 61,9-vuotiaana. Vanhuuseläkkeelle siirtyi 42 000 henkilöä, hieman edellisvuotta vähemmän. Työssä jatkaminen nosti ikääntyneiden työllisyysasteen ennätyslukemiin.
Vuodenvaihteessa haettavaksi tullut uusi eläkelaji, osittainen vanhuuseläke, on osoittautunut ennakoitua suositummaksi. Joka kolmas osittaista eläkettä saavista on työelämän ulkopuolella, kertoo Eläketurvakeskuksen tuore kyselytutkimus.
Toukokuun loppuun mennessä osittaisen vanhuuseläkkeen on ottanut maksuun 5 466 henkilöä.
Eläkkeellesiirtymisikä työeläkejärjestelmässä vuonna 2021Eläketurvakeskus
Eläkkeellesiirtymisikä vahvassa nousussa jo toista vuotta. Vuonna 2021 suomalaiset siirtyivät työeläkkeelle kuusi kuukautta edellisvuotta myöhemmin. Keskimäärin eläkkeelle jäätiin 62,4-vuotiaana. Puolet noususta selittyy eläkeiän nousulla ja puolet työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrän yllättävän suurella laskulla.
Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan suomalaiset jäivät työeläkkeelle viime vuonna keskimäärin 61,5-vuotiaana, runsaat kaksi kuukautta myöhemmin kuin vuonna 2018. Vanhuuseläkkeelle siirtyi 44 500 henkilöä, lähes 10 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2018.
Lyhyen aikavälin ennusteiden seurantaraportti 2021Eläketurvakeskus
Eläketurvakeskus tekee säännöllisesti lyhyen aikavälin eläkemeno- ja maksutasoennusteita. Niiden päätarkoitus on määrittää kuluvaa vuotta seuraavan vuoden TyEL-maksun taso ja lisäksi arvioida maksettavat TyEL-MEL-eläkkeet sekä TyEL-maksun kehitystrendi viideksi vuodeksi eteenpäin.
Nuorten eläkeneuvotteluiden lopputulos julkaistiin 28.4.2014 klo 12.00.
Ennen lopullisen paketin muodostamista neuvottelijat kuulivat asiantuntijapuheenvuoroja seuraavilta tahoilta:
- Timo Lindholm, Sitra
- Jukka Vuori, Työterveyslaitos
- Tapani Mörttinen, Eetu
- Sirkka-Liisa Tarjamo, VENK
- Janne Pelkonen, Tela
- Mikko Kautto, ETK
Lyhyen aikavälin ennusteiden seurantaraportti 2022.pptxEläketurvakeskus
Eläketurvakeskus tekee säännöllisesti lyhyen aikavälin eläkemeno- ja maksutasoennusteita. Niiden päätarkoitus on määrittää kuluvaa vuotta seuraavan vuoden TyEL-maksun taso ja lisäksi arvioida maksettavat TyEL-MEL-eläkkeet sekä TyEL-maksun kehitystrendi viideksi vuodeksi eteenpäin.
Eläkkeellesiirtymisiän odote on Eläketurvakeskuksessa kehitetty eläkkeellesiirtymisiän mittaamiseen tarkoitettu tunnusluku, johon väestön ikärakenne ei vaikuta. Se kuvaa keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää, joka muodostuu tietynikäisille työeläkevakuutetuille, kun oletetaan, että ikäluokittainen eläkealkavuus ja kuolevuus säilyvät tarkasteluvuoden tasolla.
Odote lasketaan sekä 25- että 50-vuotiaalle. 25-vuotiaan odote kuvaa koko työeläkevakuutetun väestön eläkkeellesiirtymisikää, ja sitä käytetään virallisena mittarina kuvaamaan eläkkeellesiirtymisiässä tapahtuvia muutoksia.
50-vuotiaan odote on laskettu 50 vuotta täyttäneistä työeläkevakuutetuista. Koska laskennassa eivät ole mukana alle 50-vuotiaana eläkkeelle siirtyneet, 50-vuotiaan odote on aina korkeampi kuin 25-vuotiaan odote. Ero kuvaa 25–49-vuotiaana eläkkeelle siirtyneiden vaikutusta eläkkeellesiirtymisikään. Vuosittain työeläkkeelle siirtyvistä noin 10 prosenttia on alle 50-vuotiaita.
Eläkkeellesiirtymisiän odote otettiin käyttöön vuonna 2003. Yksityisen sektorin osalta eläkkeellesiirtymisiän odote on laskettu vuodesta 1983 ja koko työeläkejärjestelmän osalta vuodesta 1996 lähtien.
Lakisääteiset eläkkeet – pitkän aikavälin laskelmat 2013Eläketurvakeskus
Eläketurvakeskuksessa tehdään runsaasti laskelmia ja ennusteita eläkejärjestelmän tulevaisuudesta. Pitkän aikavälin laskelmat ulottuvat 60–70 vuoden päähän ja ne on julkaistu raporteissa 2-3 vuoden välein.
Tuorein raportti ”Lakisääteiset eläkkeet -pitkän aikavälin laskelmat 2013” julkaistiin 3.10.2013.
Laskelmissa tarkastellaan lakisääteisiä eläkkeitä eli työ-, kansan- ja takuueläkettä sekä sotilasvamma-, sotilastapaturma-, liikennevakuutus- ja tapaturmavakuutuslain perusteella maksettavia eläkkeitä (ns. SOLITA-eläkkeet). Vapaaehtoiset eläkejärjestelyt eivät sisälly laskelmiin.
Laskelmat kertovat miten eläkemenojen, etuuksien taso ja rahoitus kehittyvät, jos väestöä ja taloutta koskevat oletukset toteutuvat ja lainsäädäntö pysyy muuttumattomana.
Laskelmien avulla arvioidaan myös eläkejärjestelmän muutosten vaikutuksia. Tuoreimmat esimerkit tällaisista arviosta sisältyvät työurien pidentämistä selvittäneen työryhmän raporttiin ”Työurat pidemmiksi -työeläkejärjestelmän kehittämisvaihtoehtojen tarkastelua” Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 4/2011.
Ikäohjelman tavoitteena on hyvän ikääntymisen turvaaminen ja iäkkäiden henkilöiden palvelujen parantaminen. Henkilöstön saatavuus ja riittävyys ovat keskeisessä roolissa laadukkaiden ja riittävien palveluiden turvaamisessa.
Webinaarin tavoitteena on keskustella laaja-alaisesti ja eri näkökulmista henkilöstön saatavuuteen ja riittävyyteen liittyvistä tekijöistä sekä tuoda esiin olemassa olevia ja tulevaisuuteen tähtääviä ratkaisuja.
Miten työeläkejärjestelmä kohtelee herraa ja duunaria?Eläketurvakeskus
Tiedotustilaisuus 10.2.2014.
Eläketurvakeskus tarjoaa uutta tutkimustietoa ajankohtaiseen keskusteluun eri sosioekonomisten ryhmien asemasta eläkejärjestelmässä.
Erikoistutkija Noora Järnefelt, ekonomisti Satu Nivalainen ja professori Hannu Uusitalo esittelevät raporttia Sosioekonomiset erot – Työurat, eläkkeelle siirtyminen ja eläkejärjestelmä. Raportti on luettavissa ETK:n verkkosivuilla Etk.fi > Julkaisut
Kustannustenjako kuvina - Kuvapaketissa keskeisiä tietoja työeläkejärjestelmä...Eläketurvakeskus
Kustannustenjaon kuvapaketti sisältää keskeisiä tietoja työeläkejärjestelmän rahoituksesta ja kustannustenjaosta.
Kuvapaketti on vapaasti ladattavissa. Huomaathan, että ppt-tiedoston muistiinpanosivuilta löydät kuvakohtaisia lisätietoja tulkinnan avuksi. Muista mainita lähde aina kuvia lainatessasi.
Kuvapaketti sisältää keskeisiä tietoja työeläkejärjestelmästä ja sen toiminnasta. Kuvat ovat vapaasti ladattavissa. Ppt-kuvaston muistiinpanosivuilta löydät kuvakohtaisia lisätietoja tulkinnan avuksi. Muistathan mainita lähteen aina kuvia lainatessasi.
Aihepiirit:
- Eläkejärjestelmä ja hallinto
- Eläkkeen määräytyminen
- Eläketaso
- Eläkemenot
- Työeläkevakuutetut
- Eläkkeensaajat
- Työeläkkeelle siirtyneet ja eläkkeellesiirtymisikä
- Työeläkekuntoutus
- Työeläkkeiden rahoitus
- Työeläkelaitosten sijoitustoiminta
Esitetyt tilastotiedot perustuvat mm. Eläketurvakeskuksen rekisteritietoihin, Kelan ja Työeläkevakuuttajat TELA:n keräämiin tietoihin sekä eläkelaitosten tilinpäätöksiin. Tutustu Etk.fi:ssä myös kustannustenjaon tilastoihin: http://www.etk.fi/tyoelakepalvelut/vakuutusmatemaattiset-palvelut/kustannustenjako-kuvina/.
Työeläkejärjestelmä kuvina -paketti Etk.fi:ssä: https://www.etk.fi/tietoa-etksta/uutishuone/kuvat/
Effective retirement age in the earnings related pension system in 2021Eläketurvakeskus
Effective retirement age rose also in the second year of the corona pandemic. In 2021, the expected effective retirement age within the earnings-related pension system was 62.4 years. It increased by six months compared to 2020.The underlying reasons for the rise were a significant drop in the number of new retirees on a disability pension and the rising retirement age following the 2017 pension reform.
Pensioneringsåldern inom arbetspensionssystemet år 2021Eläketurvakeskus
Pensioneringsåldern i kraftig ökning redan andra året i rad. Under år 2021 gick finländarna i arbetspension sex månader senare än året innan. I snitt gick man i pension som 62,4-åring. Hälften av ökningen förklaras av höjningen av pensionsåldern och hälften av att antalet som gick i sjukpension sjönk överraskande mycket.
Eläkebarometri mittaa vuosittain suomalaisten eläketurvaan ja eläkkeisiin liittyviä käsityksiä. ETK:n eläkebarometrin 2021 toteutti Kantar TNS Oy.
Eläkebarometri-kysely tehtiin puhelinhaastatteluin toukokuussa 2021. Kyselyyn osallistui 1 003 iältään 18–79-vuotiasta suomalaista. Tutkimuksen virhemarginaali on noin 3 prosenttiyksikköä.
Taloudellinen varautuminen eläkeaikaan 05.05.2021Eläketurvakeskus
Vapaaehtoisen eläkesäästämisen suosio kasvaa – jo joka toinen suomalainen säästää eläkevuosia varten. Eläkesäästäminen on muita yleisempää yrittäjillä, miehillä ja 55–64-vuotiailla. Naiset ja työttömät kokevat muita useammin taloudelliset syyt esteeksi säästämiselle. Tiedot ilmenevät Eläketurvakeskuksen (ETK) uudesta tutkimuksesta.
Pensioneringsåldern inom arbetspensionssystemet 2020Eläketurvakeskus
Under år 2020 gick finländarna i arbetspension fem månader senare än året innan. I snitt går man i pension som 61,9-åring. I ålderspension gick 42 000 personer, vilket är något färre än året innan. Den fortsatta tiden i arbetslivet ökade de äldres sysselsättningsgrad till rekordhöjder.
Effective Retirement Age in the Earnings-related Pension System in 2020Eläketurvakeskus
In 2020, Finns retired on an earnings-related pension five months later than in 2019, at 61.9 years on average. A total of 42,000 persons retired on an old-age pension, which is slightly fewer than in 2019. Continued working raised the employment rate among the elderly to a record-high level.
Suomalaiset kokevat huolta erityisesti pienituloisten eläkeläisten toimeentulosta. Huolta herättävät myös kohtuuhintaisten sote-palvelujen saatavuus ja eläkeläisten tuloerot. Naiset kokevat eläkehuolia miehiä useammin, kertoo Eläketurvakeskuksen (ETK) tuore tutkimus.
Maailma muuttui, muuttuiko työeläkealan suunta?
Mikko Kautto, toimitusjohtaja
Työeläkepäivä 17.11.2020
Työeläkepäivä on vuosittainen tapahtuma työeläkealan ja sosiaalivakuuttamisen asiantuntijoille. Eläketurvakeskus järjestää Työeläkepäivän.
Työeläkejärjestelmä ja Suomen talouden kriisit: miten sopeutuminen on onnistunut?
Jaakko Kiander
Työeläkepäivä 17.11.2020
Työeläkepäivä on vuosittainen tapahtuma työeläkealan ja sosiaalivakuuttamisen asiantuntijoille. Eläketurvakeskus järjestää Työeläkepäivän.
Työeläkeindikaattorit antaa havainnollisen kuvan eläketurvan ja eläkkeiden rahoituksen kannalta keskeisten asioiden tilasta, toteutuneesta kehityksestä ja tulevan kehityksen arvioidusta kulusta.
Eläkebarometri kartoittaa suomalaisten eläketurvaa koskevan tiedon tuntemusta ja mielipiteitä eläketurvan toteutumisesta. Barometrista ilmenee, miten suomalaiset arvioivat pärjäävänsä taloudellisesti eläkkeellä ollessaan ja mikä on heidän luottamuksensa eläkejärjestelmään. Eläkebarometri perustuu puhelinhaastatteluihin.
Yrittäjistä 57 prosenttia kokee maksavansa itselleen riittävää eläketurvaa, kun taas 43 prosenttia kokee maksavansa itselleen liian vähän. Enemmistö yrittäjistä kuitenkin maksaa tuloihinsa nähden matalaa eläketurvaa, kertoo Eläketurvakeskuksen (ETK) tutkimus.
According to the statistics of the Finnish Centre for Pensions, people in Finland retired on an old-age pension at age 61.5 years on average in 2019. This is about one month later than in 2018. A total of 44,500 persons retired on an old-age pension. This is 10 per cent less than in 2018.
Enligt statistik från Pensionsskyddscentralen gick finländare i arbetspension i fjol i genomsnitt vid 61,5 års ålder, drygt två månader senare än år 2018. Antalet nya ålderspensionstagare var 44 500 personer, nära 10 procent färre än år 2018.
Lähde: Kokonaiseläke 2020. Katsaus työeläkkeen, kansaneläkkeen ja verotuksen määräytymiseen
Suvi Ritola ja Juha Knuuti
Eläketurvakeskuksen raportteja 02/2020
2. Sisältö
• Eläkeuudistuksen sisältö – mikä muuttuu?
• Pitkän aikavälin vaikutusarvio
– Uudistuksen vaikutusarvion oletukset
– Vaikutukset eläkkeelle siirtymiseen ja työllisyyteen
– Vaikutukset eläketasoihin ja –menoon
– Vaikutukset TyEL-rahoitukseen
– Sukupolvi- ja sukupuolivaikutukset
Eläketurvakeskus 2
4. Vanhuuseläkeikä
• Nyt: joustava vanhuuseläkeikä 63-68 vuotta
• Uudistus:
– Vanhuuseläkkeen alaikäraja nostetaan päätösperusteisesti 65
vuoteen ja kytketään sen jälkeen elinajan odotteeseen
» Aluksi ikäraja nousee 3 kk/kohortti alkaen 1955 syntyneistä.
Vuosina 1962-1964 syntyneillä eläkeikä on 65 vuotta
» Kytkennällä pyritään vakioimaan työssäoloajan (ikäväli 18
vuodesta alimpaan vanhuuseläkeikään) ja eläkkeellä oloajan
(elinajan odote alimmassa vanhuuseläkeiässä) suhde
» Vanhuuseläkeikää ei ole tarvetta korottaa, jos tehtyjen
työurien pituus suhteessa eläkkeellä vietettyyn aikaan säilyy
riittävän korkeana
» Vanhuuseläkkeen yläikäraja nousee alaikärajan noustessa
Eläketurvakeskus 4
5. Eläkkeiden karttuminen
• Nyt: Eläkkeen karttuminen riippuu henkilön iästä ja
työntekijän eläkemaksusta
– 18-52-vuotiailla 1,5 %, 53-62-vuotiailla 1,9 % ja 63-68-
vuotiailla 4,5 %
– Karttumisen perusteena olevasta palkasta vähennetään
työntekijän maksuosuus (vuonna 2014 alle 53-v. 5,55 % ja yli
53-v. 7,05 %)
• Uudistus:
– Karttumisprosentti jatkossa 1,5 % koko ikävälillä alkaen 17
vuotiaista
– Työntekijän maksuosuutta ei vähennetä karttumisen perusteena
olevasta palkasta
– Otetaan käyttöön lykkäyskorotus (0,4 %/kk alimman
vanhuuseläkeiän jälkeen)
Eläketurvakeskus 5
6. Elinaikakerroin
• Nyt: Elinajanodotteen noustessa elinaikakerroin
pienentää kuukausittain maksettavaa eläkettä
• Uudistus:
– Elinaikakerroin määritellään kuten nykyäänkin siihen asti kunnes
vanhuuseläkeikä on 65 vuotta
– Vanhuuseläkeiän kytkentä elinajanodotteeseen huomioidaan
elinaikakertoimessa
Eläketurvakeskus 6
7. Osa-aikaeläke/osittainen vanhuuseläke
• Nyt:
– 61 vuotta täyttänyt voi siirtyä osa-aikaeläkkeelle
– Työntekoa vähennettävä
• Uudistus:
– Osa-aikaeläke korvataan osittaisella vanhuuseläkkeellä
– Oikeus osittaiseen vanhuuseläkkeeseen 61 vuotta täyttäneillä
» Ikäraja nousee 62 vuoteen vuonna 2025 ja sen jälkeen
ikärajaa nostetaan samassa tahdissa kuin vanhuuseläkkeen
alaikärajaa
» Ei vaatimusta työnteon vähentämisestä
– Osittaisen vanhuuseläkkeen määrä on 25 tai 50 % karttuneesta
eläkkeestä
– Ennen vanhuuseläkkeen alaikärajaa otettuun eläkkeeseen
tehdään varhennusvähennys (0,4 %/kk)
Eläketurvakeskus 7
8. Työkyvyttömyyseläke
• Nyt:
– Työkyvyttömyyseläke määräytyy karttuneen eläkkeen ja tulevan
ajan eläkkeen perusteella
– Elinaikakerrointa sovelletaan vain karttuneeseen eläkkeeseen
• Uudistus:
– Tuleva aika on pidempi vanhuuseläkkeen ikärajanostojen takia
– Elinaikakerrointa sovelletaan myös tulevan ajan eläkkeeseen
Eläketurvakeskus 8
9. Työuraeläke
• Uudistus
– Otetaan käyttöön uusi eläkemuoto nimeltä työuraeläke
– Oikeus työuraeläkkeeseen määräytyy työhistorian perusteella
» Aikavaatimus 38 vuotta
» Vaatimus työn raskaudesta
– Ikäraja on 63 vuotta kunnes alin vanhuuseläkeikä on 65 vuotta.
Tämän jälkeen ikäraja nousee samaa vauhtia kuin alin
vanhuuseläkeikä
– Työuraeläkkeen taso hieman matalampi kuin
työkyvyttömyyseläkkeen
Eläketurvakeskus 9
10. Muutokset TyEL-rahastointiin
• TyEL-maksutaso vuonna 2016 24,0 % ja vuosina 2017-
2019 24,4 %
– Jatkossa tavoitteena tasainen ja tarkoituksenmukainen
maksukehitys, joka turvaa etuuksien rahoituksen myös pitkällä
aikavälillä
• Jatkossa vanhuuseläkettä rahastoidaan koko ikävälillä
• Toteutetaan kuolevuusperustemuutos
• Muutokset osaketuottosidonnaisessa lisävakuutus-vastuussa
– Mahdollistaa suuremman osakepainon TyEL:ssä
Eläketurvakeskus 10
12. Uudistuksen vaikutusarvion oletukset
• Vaikutusarvio perustuu PTS-laskentamalliin
– Lakisääteiset eläkkeet – pitkän aikavälin laskelmat 2013 (Risku
et al.)
• Työllisyys-, palkkasumma- ja indeksikehitystä sekä
työeläkejärjestelmän sijoitustuottoja kuitenkin
päivitetty 2013 raportista
– Työeläkeindeksin 2015 leikkaus otettu huomioon
• Väestöennuste perustuu Tilastokeskuksen
väestöennusteeseen 2012
Eläketurvakeskus 12
13. Uudistuksen vaikutusarvion oletukset
• Eläkealkavuuksia ja työvoimakäyttäytymistä arvioidaan
työeläkejärjestelmän rekistereistä
• Joudutaan olettamaan paljon ihmisten käyttäytymisestä
– Vanhuuseläkealkavuus
– Työkyvyttömyys- ja työttömyysriski eläkeiän noustessa
– Työuraeläkkeen alkavuudet
– Osittaisen vanhuuseläkkeen suosio
• PTS perustuu vuosiaskeliin
– Myös ikärajojen korotukset tehdään simulaatiossa
kokonaisvuosien askelissa
Eläketurvakeskus 13
15. Vaikutukset eläkkeelle siirtymiseen ja
työllisyyteen
• Vuoden korotus vanhuuseläkeikään nostaa laskelmassa
eläkkeellesiirtymisiän odotetta noin puolella vuodella
• Eläkkeellesiirtymisiän odote saavuttaa tavoitetason
62,4 vuoden 2025 tienoilla
• Työllisten määrä kasvaa
• Varhaiseläkeläisten ja työttömien määrä kasvaa
Eläketurvakeskus 15
20. Vaikutukset eläketasoihin ja -menoon
• Keskimäärin uudistus nostaa kaikkien ikäryhmien
eläketasoja
– Yksilökohtaisesti eroa voi olla
• Syitä:
– Karttuma-aikojen pidentyminen, myös tulevan ajan laskennassa
– Eläkkeen määräytyminen keskimäärin hieman anteliaampaa
– Myöhemmillä kohorteilla elinaikakertoimen lievennys
Eläketurvakeskus 20
24. Vaikutukset eläketasoihin ja -menoon
• Palkkasummaan suhteutettuna eläkemenot pienentyvät
keskipitkällä aikavälillä uudistuksen seurauksena
• Pitkällä aikavälillä lähestyvät peruslaskelman tasoa
vuosisadan loppupuolella
• Vanhuuseläkeiän noston tehokkuus vaikuttaa pitkällä
aikavälillä menoprosentin kehitykseen
– Jos työkyvyttömyys- ja työttömyysriskit ovat vanhemmissa
ikäluokissa suuria, voivat ikärajojen korotukset olla omiaan
kasvattamaan menoprosenttia
– Jos taas riskien kehitys on suotuisaa, voi menoprosentti
madaltua
Eläketurvakeskus 24
28. Vaikutukset TyEL-rahoitukseen
• Lähivuosien TyEL-maksu
– 2016: 24,0 %
– 2017-2019: 24,4 %
• Maksu tulevaisuudessa
– Tavoitteena tasainen maksutaso, joka turvaa etuudet
– Arvioidaan uudelleen vuoden 2020 TyEL-maksuneuvotteluissa
Eläketurvakeskus 28
29. Eläketurvakeskus 29
32
31
30
29
28
27
26
25
24
23
22
21
20
Prosenttia palkkasummasta
TyEL-meno ja -maksu
% palkkasummasta
2010 2020 2030 2040 2050 2060 2070 2080
Meno PRS Meno 2017 Maksu PRS Maksu 2017
32. Sukupolvi- ja sukupuolivaikutukset
• Tarkastellaan elinkaaren aikana saatuja eläke-etuuksia
ja maksettuja eläkemaksuja
• Suhteutetaan uudistuslaskelmien etuudet ja maksut
nykylakilaskelman eläke-etuuksiin
• Tulokset vain TyEL:n osalta
– Kaikkien työeläkkeiden osalta etuusmuutokset hyvin
samankaltaisia
Eläketurvakeskus 32
33. Sukupolvi- ja sukupuolivaikutukset
• Vanhuuseläkeiän nosto 65 vuoteen vähentää elinkaaren
eläketuloja
• Elinaikakertoimen lievennyksen takia myöhemmät
nostot eivät oleellisesti vähennä eläketuloja
• Etuustason nousu näkyy suurempina pääoma-arvoina
Eläketurvakeskus 33
34. Kohorttivaikutus Uudistus vs. PRS laki TYEL
Eläketurvakeskus 34
10
8
6
4
2
0
-2
-4
-6
-8
-10
% ELÄKETULOJEN NYKYARVOSTA
Etuus sukupuolittain
1950 1955 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000
Miehet Naiset Yht eensä
35. Sukupolvi- ja sukupuolivaikutukset
• Työurat pitenevät
• TyEL-maksun korotuspaine hellittää
• Yhteisvaikutus: työuran aikana maksetut eläkemaksut
pienenevät hieman nuoremmilla kohorteilla
Eläketurvakeskus 35
36. Kohorttivaikutus Uudistus vs. PRS laki TYEL
Eläketurvakeskus 36
10
8
6
4
2
0
-2
-4
-6
-8
-10
% ELÄKETULOJEN NYKYARVOSTA
Maksu sukupuolittain
1950 1955 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000
Miehet Naiset Yht eensä