Vapaaehtoisen eläkesäästämisen suosio kasvaa – jo joka toinen suomalainen säästää eläkevuosia varten. Eläkesäästäminen on muita yleisempää yrittäjillä, miehillä ja 55–64-vuotiailla. Naiset ja työttömät kokevat muita useammin taloudelliset syyt esteeksi säästämiselle. Tiedot ilmenevät Eläketurvakeskuksen (ETK) uudesta tutkimuksesta.

1. Eläkesäästämisen suosio kasvaa
– jo joka toinen suomalainen säästää
eläkevuosia varten
Taloudellinen varautuminen eläkeaikaan
Kyselytutkimus eläketurvaan liittyvistä näkemyksistä
Eläketurvakeskuksen tutkimuksia 3/2021
Sanna Tenhunen

2. |
Säästäminen eläkeaikaa varten on yleistynyt
| Eläketurvakeskus | 2
41%
40%
47%
58%
58%
53%
2%
2%
0%
0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %
2011 (n=2 291)
2014 (n=1 726)
2019 (n=1 757)
"Oletko säästänyt eläkeaikaa varten?"
Kyllä En Ei vastannut
5.5.2021

3. |
Säästämisen yleisyys
• Säästää useammin:
– Miehet
– Yrittäjät
– Yli 55-vuotiaat naiset
– Korkea-asteen koulutuksen suorittaneet naiset
– Työelämän ulkopuolella olevat naiset
• Säästää harvemmin
– Menojen kattamisessa vaikeuksia kokevat
– Miehet alimpaan tuloluokkaan kuuluvissa kotitalouksissa
| Eläketurvakeskus | 3
5.5.2021

4. |
Yleisimmät käyttökohteet säästöille:
jokapäiväinen eläminen ja yllättävät menot
| Eläketurvakeskus | 4
3%
17%
25%
32%
26%
31%
52%
2%
18%
19%
33%
36%
37%
47%
53%
0% 10% 20% 30% 40% 50% 60%
Muihin asioihin
Mahdollisuuteen lopettaa työelämässä ennen
eläkeikää
Läheisten taloudelliseen tukemiseen
Lomamatkailuun
Hoito- ja hoivapalveluihin
Harrastuksiin
Yllättäviin menoihin
Jokapäiväiseen elämiseen
Mihin arvelet ensisijaisesti tarvitsevasi säästöjäsi eläkkeellä ollessasi?
2019 (n=1 757)
2014 (n=1 726)
5.5.2021

5. |
Taloudelliset syyt yleisin peruste sille, ettei
ole säästänyt eläkeaikaa varten
| Eläketurvakeskus | 5
4%
6%
5%
6%
13%
6%
15%
17%
53%
5%
6%
6%
8%
9%
6%
16%
18%
67%
6%
7%
7%
11%
11%
17%
19%
23%
60%
0% 20% 40% 60% 80%
Uskoo saavansa perintöä
On jo varallisuutta
Muu syy
Muita säästökohteita
Uskoo tulevansa toimeen ilman säästämistä
Ei ole tulut ajattelleeksi säästämistä
Aikoo aloittaa säästämisen myöhemmin
Haluaa käyttää rahansa tämänhetkiseen kulutukseen
Ei ole taloudellista mahdollisuutta säästää
Syitä, ettei ole säästänyt eläkeaikaa varten
2019 (n=931)
2014 (n=979)
2011 (n=1 301)
Vastaajina ne, jotka eivät olleet säästäneet eläkeaikaa varten 5.5.2021

6. |
Arviot toimeentulosta eläkeaikana
parantuneet
| Eläketurvakeskus | 6
5.5.2021
16%
18%
26%
46%
46%
42%
33%
33%
26%
6%
4%
6%
0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %
2011 (n=2 279)
2014 (n=1 688)
2019 (n=1 753)
Miten arvioit tulevasi toimeen eläkeaikanasi?
Hyvin tai melko hyvin Kohtalaisesti Melko huonosti tai huonosti En osaa sanoa

7. |
Säästäneillä omien säästöjen ja varallisuuden
merkitys eläkeajan toimeentulossa on kasvanut
| Eläketurvakeskus | 7
5.5.2021
16%
22%
37%
44%
33%
26%
11%
4%
3%
4%
0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %
2011 (n=940)
2019 (n=820)
Kuinka suureksi arvioit omien säästöjen ja varallisuuden osuuden
muodostuvan eläkeajan toimeentulossasi?
Merkittävä Kohtalainen Pieni Olematton tai erittäin pieni En osaa sanoa
Vastaajina ne, olivat säästäneet eläkeaikaa varten

8. |
Kokemus eläketurvan tuntemisesta heijastui
säästämiseen, yksityiskohtainen eläketieto ei
• Huonosti ja melko huonosti eläketurvaa mielestään tuntevat säästävät
harvemmin kuin tuntemisensa kohtalaiseksi, melko hyväksi tai hyväksi
arvioineet
• Eläkemaksun tasosta arvion antaneet säästivät useammin kuin ne, jotka
eivät osanneet lainkaan arvioida eläkemaksun tasoa. Eläkemaksun oikein
arvioineet säästivät yhtä usein kuin ne, jotka ali- tai yliarvioivat
eläkemaksun tason.
• Eläkejärjestelmän yksityiskohtien tunteminen ei heijastunut säästämiseen:
vähän yksityiskohtia tienneet säästivät yhtä usein kuin enemmän
eläkejärjestelmää tuntevat
5.5.2021
| Eläketurvakeskus | 8

9. |
Luottamuksella eläketurvaan moninaisia
yhteyksiä säästämiseen
• Säästäminen oli yleisempää niillä, jotka
– suhtautuvat kriittisesti Suomen eläkejärjestelmän luotettavuuteen
– olivat huolissaan väestörakenteen muutoksesta ja talous- ja työllisyyskehityksestä
– ajattelivat eläkevaroja hoidettavan luotettavasti
• Säästäminen oli harvinaisempaa niillä, jotka
– eivät ajatelleet eläkkeen takaavan kohtuullista toimeentuloa nykyisille eläkeläisille
– eivät ajatelleet nuorten sukupolvien joutuvan liiaksi eläkkeiden maksajiksi
• Osa luottamusta kuvaavista tekijöistä ei ollut heijastunut säästämiseen
– mielipiteet eläkkeiden takaamasta toimeentulosta tulevaisuudessa ja kyvystä maksaa
eläkkeitä myös tulevaisuudessa
– kohtuuhintaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus
– päätöksentekoon liittyvä epävarmuus ja huoli muutoksista eläkkeelle siirtymisen ehdoissa
5.5.2021
| Eläketurvakeskus | 9

10. |
Aineisto
• Näkemyksiä eläketurvasta 2019 -kyselyaineisto
– 5 000 henkilön otos 25–67-vuotiaista suomalaisista
– 1 757 vastausta (vastausaste 35 %)
• Vertailuaineistoon on yhdistetty samanikäiset vastaajat
– Luottamus eläketurvaan 2011 -kyselyaineistosta
◦ 2 291 vastausta 25–67-vuotiailta
– Luottamus eläketurvaan 2014 -kyselyaineistosta
◦ 1 726 vastausta 25–67-vuotiailta
| Eläketurvakeskus | 10
5.5.2021

11. Julkaisu:
Taloudellinen varautuminen eläkeaikaan - Kyselytutkimus eläketurvaan
liittyvistä näkemyksistä. Eläketurvakeskuksen tutkimuksia 3/2021.
http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-691-332-5
Lisätietoja:
sanna.tenhunen@etk.fi