Jaakko Kianderin (Ilmarinen) esitys "50 vuotta suomalaista työeläkejärjestelmää" Kelan tutkimus 50 -juhlaseminaarissa 5.6.2014.

1. 50 VUOTTA SUOMALAISTA
TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄÄ
KELAn tutkimus 50 vuotta
5.6.2014
Jaakko Kiander
1

2. 50 VUOTTA SUOMALAISTA
TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄÄ
• Miten tähän on tultu: ensimmäiset
50 vuotta
• Miten tästä eteenpäin: seuraavat
50 vuotta
2

3. LÄHTÖKOHDAT
• 1950-luvun kiista eläkejärjestelmästä
– Perusturva vai ansioturva?
• Työmarkkinajärjestöjen valinta
– Korporatismi vai valtio?
• Välineeksi yksityinen vakuutusjärjestelmä
– Ruotsissa valtiollinen systeemi
• Houkuttimeksi TEL-varojen takaisinlainaus
3

4. HYVINVOINTIVALTION
KASVUKAUSI
• Hyvinvointivaltion ja eläkejärjestelmän kasvukausi
1966 - 1986
• Eläkekarttumia parannettiin
• Yrittäjät ja maanviljelijät integroitiin mukaan
• Generöösit varhaiseläkemahdollisuudet
• Antelias indeksointi
• Eläkemeno nousi nopeasti, verokiilaa ei murehdittu
4

5. JATKUVASTI NOUSEVA
ELÄKEMENO?
• Eläkemenon nousupaineet tunnettiin, koska väestön
ikärakenteen kehityksestä on ollut hyvä kuva jo varhain
• Maksutason ennakoitiin nousevan 35 prosenttiin
– Sama kuin Hollannin nykyinen maksutaso!
• Luultavasti tätä ei pidetty suurena ongelmana 1980-luvun
alussa
– Keskustelu verokiilan ongelmista ei ollut vielä alkanut
5

6. 6
Ennustaminen on kuitenkin hyvin vaikeaa….

7. KÄÄNNE JA SOPEUTTAMINEN
• 1990-luvun lama romahdutti nopeasti maksutulon
perustana olevan palkkasumman
• Muutokseen ryhdyttiin reagoimaan, koska tilannetta ei
pidetty ohimenevänä ongelmana
• Työeläkepolitiikan suunta muuttui kokonaan: aiemmasta
etuisuuksien parantamisesta siirryttiin sekä nykyisten että
tulevien etujen leikkaamiseen
– Indeksileikkaukset
– Työntekijän TEL-maksu
– Julkisen sektorin eläkkeiden normalisointi
7

8. RAHASTOINTI
• Työeläkejärjestelmä oli alusta pitäen osittain rahastoiva
– Maksuja kerättiin enemmän kuin eläkkeitä maksettiin
– Ylijäämä rahastoitiin, tosin ei kovin tuottavasti (takaisinlainaus)
• Samalla kuitenkin alettiin maksaa eläkkeitä myös niille,
joille ei rahastoja ollut karttunut
– Suurelta osin jakojärjestelmä
8

9. RAHASTOINNIN MERKITYS
ALKOI KASVAA
• TEL-yhtiöt saivat suuria sijoitustuottoja 1990-luvulla
lainatessaan rahaa valtiolle
• TEL-sijoitustoiminta uudistettiin 1997
• Seurauksena sijoitustuottojen ja sijoitusvarallisuuden
voimakas kasvu
– KEVA+VER > 50 mrd. euroa
– TyEL-yhtiöt > 100 mrd. euroa
– Eläkevarat yhteensä yli 80 %/BKT
9

10. ELÄKKEET JA
IKÄRAKENTEEN MUUTOS
• Ikärakenteen muutosta ja vanhushuoltosuhteen nousua
on ennustettu ja odotettu pitkään
• Muutos johtaa eläkemenojen nousuun suhteessa
palkkasummaan ja BKT:seen
• Suurin muutos tapahtuu 2010 - 2030
• Toteutunut kehitys ei ole täysin vastannut ennustettua:
– Eliniän odote on kasvanut ennustettua nopeammin
– Työikäisen väestön määrä ei ole supistunut
– Eläke-etujen leikkaukset ja palkkasumman hyvä kehitys ovat
hillinneet eläkemeno-osuuden nousua
10

11. VUODEN 2005 UUDISTUS
• Uudistuksella pyrittiin varautumaan ennakoituihin
muutospaineisiin ja myöhentämään eläkkeelle siirtymistä
• Joustava eläkeikä ja kannustinkarttuma
– Tavoitteena varhaiseläkkeiden käytön vähentäminen (63 v.)
– Kannustaminen myöhentämiseen (+4,5 %/v)
• Elinaikakerroin
– Kohorttikohtainen leikkuri, joka neutralisoi elinajan odotteen
kasvun vaikutuksen
11

12. UUDISTUKSEN KRITIIKKI
• 2005-uudistus näyttää toimineen hyvin
– Varhaiseläkkeiden käyttö on vähentynyt
– Keskimääräinen eläkeikä noussut 2 vuodella
– Vanhuuseläkkeelle jäädään noin 64-vuotiaina
• Uudistuksen toimivuudesta ei kuitenkaan olla
vakuuttuneita (ekonomistit, ETK)
– Hyvä kehitys johtuu lähinnä työttömyyseläkeputken siirrosta
– Elinaikakertoimen ohjaavaan vaikutukseen ei uskota
– Johtopäätös: ei uskota, että tavoite (62,4/2025) saavutetaan
12

13. VUODEN 2017 UUDISTUKSEN
TAUSTA
• Uutta eläkeuudistusta alettiin vaatia heti vuoden 2005
jälkeen
– Talousneuvosto 2007
– Pääministeri Vanhanen 2009
– EK, VM, EU, OECD
• Taustalla tyytymättömyys 63 vuoden alaikärajaan ja arvio
TyEL-maksujen suuresta korotustarpeesta
(3 - 5 %-yksikköä)
13

14. VUODEN 2017 UUDISTUS
• Työmarkkinajärjestöt ja hallitus sopivat tavoitteesta:
62,4/2025
• Työmarkkinajärjestöt sopivat seuraavan uudistuksen
tulevan voimaan 2017
• Taustaselvittäjäksi J. Pekkarisen työryhmä (2013)
• Samaan aikaan toisaalla: sosiaalitupossa ja
työmarkkinaratkaisuissa sovittiin TyEL-maksujen
nostosta 0,4 %-yks./v 2011 - 2016
• Uudistusneuvottelut 2014
14

15. MITÄ UUDISTUKSELLA
TAVOITELLAAN?
• Keskimääräisen eläkeiän nousua
– Eläkeikä on tosin noussut ennakoitua nopeammin ilman
uudistustakin
– Elinaikakertoimen vaikutus ei ole vielä näkyvissä
• Maksutason vakauttamista
– ETK:n uusimman laskelman mukaan maksutasossa ei ole enää
merkittäviä korotuspaineita
• Eläketason turvaamista
– Elinaikakertoimen on pelätty leikkaavan liikaa eläkkeitä … koska on
oletettu, ettei siihen reagoida
15

16. ETK:N TUOREIN ENNUSTE TYÖELÄKEMENOJEN JA
TYÖELÄKEMAKSUN (TYEL) KEHITYKSESTÄ 2014 - 2080,
PROSENTTIA PALKKASUMMASTA
0
5
10
15
20
25
30
35
2000 2010 2020 2030 2040 2050 2060 2070 2080
Meno
Maksu yhteensä
16

17. TYÖELÄKKEEN TULEVAISUUS
• Työeläke on uhanalainen
– Eläketaso voi uudistuksissa heikentyä liikaa
– Järjestelmän legitimiteetti ei säily automaattisesti
• Työeläke on kestävä
– Lakisääteisyys ja osittainen rahastointi yhdistettynä
vakuutusmuotoisuuteen ja keskinäisiin yhtiöihin luo
institutionaalista vakautta
– Työmarkkinajärjestöillä on yhteinen intressi ylläpitää
työeläkejärjestelmää
– Osittain rahastoiva järjestelmä on joustavampi kuin kokonaan
rahastoitu tai jakojärjestelmä
17

18. KYSYMYKSIÄ &
KOMMENTTEJA
18