Mitä ammatillisen koulutuksen järjestäjien on huomioitava jo nyt, kun he rakentavat strategiaansa? Vuonna 2018 voimaan tulee uusi lainsäädäntö, jonka pitäisi tuoda yhtenäinen ammatillinen koulutus.
Ammatillisen koulutuksen reformin valmistelu on kesken, mutta reformin seurantaryhmässä on yksimielisyys monista asioista. Linjauksia löyty myös Sipilän hallituksen toimintasuunnitelmasta 14.4.2016.
Ammatillisen koulutuksen on uudistuttava koko ajan, jotta se on merkityksellistä yhteiskunnassa. Valmisteilla oleva ammatillisen koulutuksen reformi muuttaa tutkintojärjestelmää ja kouluttamisen tapoja. Työelämän lisäksi muutospainetta luo koulutuksen rahoituksen muuttaminen. Miten toiminta muuttuu, kun koulutuksen järjestäjä saa rahoituksen opintosuorituksista ja opiskelijoiden työllistymisestä?
Ammatillisen koulutuksen reformi hallitusohjelmassa koulutuksen järjestäjien ...Petri Lempinen
Juha Sipilän hallituksen ohjelma Ratkaisujen Suomi sisältää ammatillisen koulutuksen reformin, jossa nuorten ja aikuisten koulutuksen raja-aidat poistetaan ja rahoituksesta leikataan. Mitä nyt pitää tehdä, jotta koulutuksen järjestäminen sekä työelämän ja ihmisten tarpeisiin vastaaminen on yhä mahdollista?
Vastaako ammatillisen koulutuksen reformi toimintaympäristön vaatimuksiin?Petri Lempinen
Vastaako hallitusohjelman mukainen ammatillisen koulutuksen reformi toimintaympäristön vaatimuksiin? Suomi on maailman nopeimmin ikääntyvä maa, jonka kuuluisa koulutusjärjestelmä rapautuu nopeasti. Suomen talous on alavireinen tai jopa taantumassa vuoden 2008 jälkeen. Maan eri osat kehittyvä hyvin eri tahtiin.
Useat koulutuksen järjestäjät ovat aloittaneet oman toimintansa uudistamisen jo vuosia sitten.
Pääministeri Sipilän hallituksen ohjelma lupasi ammatillisen koulutuksen reformin, jonka sisältö hahmottuu elokuussa julkaistuissa OKM:n ja VM.n budjettiesityksissä. Uusi hallitus jatkaa siitä, mihin vanha hallitus jäi.
Petri Lempinen muuttuva ammatillinen koulutus ja opettajuus 20160202Petri Lempinen
Esitykseni muuttuvasta ammatillisesta koulutuksesta ja opettajuudesta liiketalouden koulutuksen kehittämispäivässä, jonka Opetushallitus järjesti 2.2.2016 Helsingissä.
Ammatillisen koulutuksen on uudistuttava koko ajan, jotta se on merkityksellistä yhteiskunnassa. Valmisteilla oleva ammatillisen koulutuksen reformi muuttaa tutkintojärjestelmää ja kouluttamisen tapoja. Työelämän lisäksi muutospainetta luo koulutuksen rahoituksen muuttaminen. Miten toiminta muuttuu, kun koulutuksen järjestäjä saa rahoituksen opintosuorituksista ja opiskelijoiden työllistymisestä?
Ammatillisen koulutuksen reformi hallitusohjelmassa koulutuksen järjestäjien ...Petri Lempinen
Juha Sipilän hallituksen ohjelma Ratkaisujen Suomi sisältää ammatillisen koulutuksen reformin, jossa nuorten ja aikuisten koulutuksen raja-aidat poistetaan ja rahoituksesta leikataan. Mitä nyt pitää tehdä, jotta koulutuksen järjestäminen sekä työelämän ja ihmisten tarpeisiin vastaaminen on yhä mahdollista?
Vastaako ammatillisen koulutuksen reformi toimintaympäristön vaatimuksiin?Petri Lempinen
Vastaako hallitusohjelman mukainen ammatillisen koulutuksen reformi toimintaympäristön vaatimuksiin? Suomi on maailman nopeimmin ikääntyvä maa, jonka kuuluisa koulutusjärjestelmä rapautuu nopeasti. Suomen talous on alavireinen tai jopa taantumassa vuoden 2008 jälkeen. Maan eri osat kehittyvä hyvin eri tahtiin.
Useat koulutuksen järjestäjät ovat aloittaneet oman toimintansa uudistamisen jo vuosia sitten.
Pääministeri Sipilän hallituksen ohjelma lupasi ammatillisen koulutuksen reformin, jonka sisältö hahmottuu elokuussa julkaistuissa OKM:n ja VM.n budjettiesityksissä. Uusi hallitus jatkaa siitä, mihin vanha hallitus jäi.
Petri Lempinen muuttuva ammatillinen koulutus ja opettajuus 20160202Petri Lempinen
Esitykseni muuttuvasta ammatillisesta koulutuksesta ja opettajuudesta liiketalouden koulutuksen kehittämispäivässä, jonka Opetushallitus järjesti 2.2.2016 Helsingissä.
Peruskoulu ei enää riitä työllistymiseen, eikä yksi tutkintokaan takaa aina elämän pituista uraa. SAK pidentäisi oppivelvollisuutta, perustaisi perustaitotakuuohjelman sekä loisi uudenlaisia opiskelumahdollisuuksia aikuisille.
Reformi ja johtamisen haasteet ammatillisessa koulutuksessaPetri Lempinen
AMKEn tj Petri Lempisen esitys ammatillisen koulutuksen järjestäjien hallintoelinten luottamushenkilöiden koulutuksessa marraskuussa 2017. Mistä koulutuksen järjestäjä päättää? Mitä velvoitteita koulutuksen järjestämiseen sisältyy? Miten ammatillinen koulutus palvelee
Esitykseni ammatillisen koulutuksen tulevaisuuden näkymistä Educamessuilla 27.1.2018. Uusi, uudet järjestämisluvat ja uudet tutkinnot tarkoittavat uusia pelisääntöjä koulutuksen järjestämiseen ja opetukseen. Ammatillisen koulutuksen muutokset eivät kuitenkaan jää tähän, sillä maailman muutos pakottaa myös koulutuksen muuttumaan. Rahoituksen kohtalo tulevalla hallituskaudella on kysymysmerkki ja herättää huolta.
M/S SOSTE 2014: Euroopan paras työelämä 2020MS SOSTE
Tavoitteena on kehittää Suomen työelämää niin, että se voisi olla jatkossa muihin Euroopan maihin verrattuna siinä määrin laadullisesti parempaa, että se tukisi suomalaisten halua ja mahdollisuuksia jatkaa työelämässä terveinä ja motivoituneina muita maita pidempään.
Opetusneuvos Minna Taivassalo Opetushallituksesta kertoo, mitä ajankohtaista on meneillään ammatillisen koulutuksen kehitämisessä. Ammatillisen koulutuksen reformi on numero yksi, mutta mitä muuta.
Tutkintojärjestelmän uudistus – aidosti osaamisperusteisuuteenTaivassalo Minna
Tutkintojärjestelmän uudistuksien kokonaisuus ja aikataulu sekä näkökulmia siitä, miten
osaamisperusteisuus viedään käytännössä pedagogisen toiminnan lähtökohdaksi. Mitä osaamisperusteisuus on käytännössä?
Peruskoulu ei enää riitä työllistymiseen, eikä yksi tutkintokaan takaa aina elämän pituista uraa. SAK pidentäisi oppivelvollisuutta, perustaisi perustaitotakuuohjelman sekä loisi uudenlaisia opiskelumahdollisuuksia aikuisille.
Reformi ja johtamisen haasteet ammatillisessa koulutuksessaPetri Lempinen
AMKEn tj Petri Lempisen esitys ammatillisen koulutuksen järjestäjien hallintoelinten luottamushenkilöiden koulutuksessa marraskuussa 2017. Mistä koulutuksen järjestäjä päättää? Mitä velvoitteita koulutuksen järjestämiseen sisältyy? Miten ammatillinen koulutus palvelee
Esitykseni ammatillisen koulutuksen tulevaisuuden näkymistä Educamessuilla 27.1.2018. Uusi, uudet järjestämisluvat ja uudet tutkinnot tarkoittavat uusia pelisääntöjä koulutuksen järjestämiseen ja opetukseen. Ammatillisen koulutuksen muutokset eivät kuitenkaan jää tähän, sillä maailman muutos pakottaa myös koulutuksen muuttumaan. Rahoituksen kohtalo tulevalla hallituskaudella on kysymysmerkki ja herättää huolta.
M/S SOSTE 2014: Euroopan paras työelämä 2020MS SOSTE
Tavoitteena on kehittää Suomen työelämää niin, että se voisi olla jatkossa muihin Euroopan maihin verrattuna siinä määrin laadullisesti parempaa, että se tukisi suomalaisten halua ja mahdollisuuksia jatkaa työelämässä terveinä ja motivoituneina muita maita pidempään.
Opetusneuvos Minna Taivassalo Opetushallituksesta kertoo, mitä ajankohtaista on meneillään ammatillisen koulutuksen kehitämisessä. Ammatillisen koulutuksen reformi on numero yksi, mutta mitä muuta.
Tutkintojärjestelmän uudistus – aidosti osaamisperusteisuuteenTaivassalo Minna
Tutkintojärjestelmän uudistuksien kokonaisuus ja aikataulu sekä näkökulmia siitä, miten
osaamisperusteisuus viedään käytännössä pedagogisen toiminnan lähtökohdaksi. Mitä osaamisperusteisuus on käytännössä?
SAK:n Mikko Koskisen esitys – SAK:n koulutuspäivät opinto-ohjaajille sekä historian- ja yhteiskuntaopin opettajille 16.–17.9.2016 Kiljavan opistolla Nurmijärvellä
SAK:n koulutuspäällikön Mikko Koskisen esitys SAK:n koulutuspäivillä opinto-ohjaajille sekä historian- ja yhteiskuntaopin opettajille 12.9.2014 Kokoushotelli Siikarannassa.
Nuorten työllistymispolkujen tukeminen, EK, Jukka-Pekka Kivioja: Oivallus, tulevaisuuden työelämä, työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi.
Mistä lisää tehoja kehittämisyhtiöiden palveluihin?Business Arena Oy
Business Arena Oy kokosi syksyllä 2014 yhteen kokemuksiaan ja havaintojaan aluekehittämisen tiimoilta. Tarjoamme ne vapaaseen käyttöön.
- Korkeakoulujen ja kehittämisyhtiöiden yhteistyömahdollisuus: tutkimuksen kaupallistaminen
- Palvelua tuottavien verkostojen johtaminen
- Yhteisöjen osalistaminen kokeilemalla kehittämiseen
Research, Development and Innovation in the Finnish Universities of Applied S...Petri Lempinen
What is applied research, development and innovation in the Finnish University of Applied Sciences? How it is funded? How it is linked to the education task of the UAS? Who are the main partners in RDI?
Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta ammattikorkeakouluissa 2018Petri Lempinen
Ammattikorkeakoulujen tehtäviin kuuluvat koulutus sekä elinkeinoelämää ja aluekehitystä palveleva tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta. Esityksessä on perustiedot TKI-toiminnasta sekä sen laajuudesta vuonna 2018.
Korkeakoulutus ja jatkuva oppiminen eduskuntapuolueiden ohjelmissa 2019 edusk...Petri Lempinen
Miltä näyttävät korkeakoulutus ja jatkuva oppiminen eduskuntapuolueiden vaaliohjelmissa keväällä 2019. Mukana eduskuntapuolueet SDP, Kokoomus, Keskusta, Vihreät, Perussuomalaiset, Vasemmistoliitto, RKP, Kristillisdemokraatit ja Sininen tulevaisuus.
Esitykseni ammattikorkeakoulujen asemasta suomalaisessa koulutus- ja innovaatiojärjestelmästä SDP:n Osaamipolku 2030 seminaarissa, jonka aiheena 9.1.2019 oli tulevaisuuden korkeakoulutus ja tiede. Puhujina lisäkseni olivat mm. HY:n hallituksen puheenjohtaja Tarja Halonen, MEP Mia-Petra Kumpula-Natri, kansanedustaja Pilvi Torsti
ja OKM:n kansliapäällikkö Anita Lehikoinen.
13 järjestön ja 11 kansanedustajan aloite suomalaisen koulutuksen yhteisten tulevaisuuden tavoitteiden luomiseksi. AMKE, Arene, FSS, Kuntaliitto, OAJ, OSKU, SAKKI, SAMOK, Sivistystyönantajat, SLL, SYL, UNIFI ja VST kokoontuivat kansanedustajien kanssa 8.5.2018. Meitä yhdisti huoli suomalaisen koulutuksen, osaamisen ja sivistyksen tulevaisuudesta.
Mitä ammatillinen koulutuksen reformi tarkoittaa opiskelijalle?Petri Lempinen
Opinto-ohjaajille pitämäni esitys ammatillisen koulutuksen reformin keskeisestä sisällöstä. Mitä mahdollisuuksia ammatillinen koulutus mahdollistaa yksittäiselle opiskelijalle. Mitä tarkoittavat yksilölliset polut tai työpaikalla oppiminen? Miten tulevaisuudessa toteutuu jatko-opintokelpoisuus.
4. Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry
Muuttuva toimintaympäristö huomioitava
• Työikäinen väestö ja syntyvyys vähentyneet.
• Maassamuutto ja maahanmuutto lisääntyvät.
• Työ- ja elinkeinoelämän muuttuvat tarpeet – teknologinen kehitys.
• Suurtyöttömyys ja työvoimapula samanaikaisesti.
• Perusopetuksen oppimistulokset heikentyneet.
• Maakunta- ja soteuudistus muuttavat julkisia palveluita ja hallintoa.
• Ulottuuko julkisten palveluiden yhtiöittäminen koulutukseen?
5. Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry
20 vuotta ammatillista koulutusta on eriytetty
koulutusmuotojen ja kohderyhmien mukaan.
Nyt keskitytään yhdistäviin tekijöihin.
Tämä vaikuttaa järjestelmän lisäksi
koulutuksen järjestäjien tehtäviin, organisaatioihin
ja todennäköisesti myös määrään.
Puretaan #raja-aidat
6. Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry
Viisi asiakasryhmää jatkossakin
• Peruskoulun päättävät ja vailla tutkintoa olevat nuoret.
• Työssä olevat aikuiset.
• Työttömät työnhakijat.
• Maahanmuuttajat – velvoite kotouttamiskoulutukseen?
• Yritykset, työpaikat ja työyhteisöt:
• Prof. Vesa Harmaakorpi: 96 % innovaatioista syntyy työn arjessa.
• Ammatillisella koulutuksella rooli innovaatiotoiminnassa.
• Työelämän kehittämisen on oltava osa kaikkea koulutusta.
7. Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry
Ammatillisen tutkinnon suorittaminen 2018:
Tutkinnon osa kerralla eteneviä henkilökohtaisia
polkuja, joissa oppimisympäristöt vaihtuvat
tutkinnon suorittajan ja yritysten tarpeiden sekä
tutkinnon vaatimusten mukaan.
#Reformi tutkinnon suorittamiseen
8. Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry
Kysyntälähtöinen ammatillinen koulutus
• Koulutuspalvelun tuottamista, ei oppilaitoksen ylläpitämistä.
• Lähtökohtana aina asiakkaiden tarpeet, ei oppilaitoksen tarjonta.
• Hakijalla mahdollisuus päästä koulutukseen ympäri vuoden.
• Kaksi pääväylää koulutukseen:
• Yhteishaku: ammatillinen, valmistava ja lukio
• Jatkuva haku.
• TE-hallinto ohjaa omat asiakkaansa koulutukseen.
• Reformi ei saa muuttaa työttömien oikeutta hakeutua koulutukseen.
• Ovatko SORA-säädökset ajan tasalla?
9. Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry
Yksi tapa suorittaa tutkinto
• Yhtenäinen henkilökohtaistaminen - soveltuu jokaiselle opiskelijalle.
• Osaamisen tunnustamisesta tulossa koulutuksen järjestäjän velvollisuus.
• Koulutus keskittyy puuttuvan osaamisen hankkimiseen.
• Yksi tapa osoittaa ja arvioida osaamista.
• Osaaminen näytetään pääsääntöisesti työelämässä.
• Koulutuksen järjestäjän ja työelämän edustaja arvioivat näytöt.
• Koulutuksen järjestäjä myöntää tutkinnon ja todistuksen
10. Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry
Osaamisen hankkiminen
• Oppimisympäristöjä työpaikoilla,
oppilaitoksissa tai virtuaalimaailmassa.
• Hyödynnetään myös arkioppiminen.
• Oppilaitoksesta työpaikan kaltainen.
Työssä oppiminen
• Koulutussopimus
• Ei ole työsopimus
• Pedagoginen vastuu koulutuksen järjestäjällä
• Oppisopimus
• Hallinnollisen ja taloudellinen taakan keventäminen
11. Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry
Ammattiosaamisen määrittää työelämä
• Koulutussopimus, oppisopimus, näytöt ja osaamisen arviointi työpaikoilla korostavat
työelämän käytännön roolia ammatillisen tutkinnon suorittamisessa.
• Työelämän järjestöt ja Opetushallitus jakavat vastuun tutkintojen kehittämisestä.
• Uusi osaamisen ennakoinnin foorumi muodostuu 11 alakohtaisesta ryhmästä.
• Tutkintotoimikunnat uudistuvat kehittämään ammatillisia tutkintoja, varmistamaan
näyttöjen toteuttamista ja käsittelemään arviointia koskevat oikaisuvaatimukset.
Vaarana on uuden byrokratian synty
• OKM on esittänyt, että tutkintotoimikunnat arvioisivat koulutuksen järjestäjäkohtaiset
tutkinnoittain eriytyvät näyttöjen toteutus- ja arviointisuunnitelmat.
12. Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry
Vähemmän tutkintoja
• Laaja-alaisissa tutkinnoissa eri ammatteihin johtavia osaamisalueita:
• Ammatillinen perustutkinto, 180 osaamispistettä.
• Ammattitutkinto, 120, 150 tai 180 osaamispistettä.
• Erikoisammattitutkinto 160, 180 tai 210 osaamispistettä.
• Nykyistä joustavampi mahdollisuus yhdistää eri tutkintojen osia.
• Valtakunnalliset tutkinnon perusteet säilyvät.
• Tutkinnot antavat yleisen jatko-opintokelpoisuuden.
• Ammatti- ja erikoisammattitutkinnon voi suorittaa ilman alan
perustutkinnon suorittamista.
13. Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry
Lisää joustavuutta koulutuksen järjestämiseen ja
toiminnan organisoimiseen paikallisesti.
Jatkossakin tarvitaan erilaisia koulutuksen järjestäjiä.
Koulutuksen järjestäjien on tehtävä valintoja.
#Reformi
14. Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry
Joustavuutta elinkeinoelämän palvelemiseen
Väestö keskittyy, mutta työvoimaa tarvitsevia yrityksiä on kaikkialla:
• Koulutusmahdollisuuksia tarvitaan koko maassa. On oltava mahdollisuus
ylläpitää pientäkin toimipistettä, joka on tukikohta eri ammatteihin
valmistumiselle ja työssä oppimiselle.
• Kaikkea koulutusta ei tarvitse tarjota koko maassa, mutta työelämän
osaamistarpeisiin vastaavan monipuolisen koulutuksen tarjonta on
turvattava.
• Siirtymisen oppilaitoksesta työssä oppimiseen ja takaisin on oltava helppoa.
• Koulutamme huippuosaajia ja ehkäisemme syrjäytymistä samanaikaisesti.
• Nuorten ja aikuisten opiskelijoiden määrä vaihtelee maan eri osissa.
15. Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry
Järjestämislupa 1.1.2018 -
• OKM myöntää koulutuksen järjestämiseen yhden luvan, jos toiminnalle
on ammatilliset ja taloudelliset edellytykset ja tarve.
• Luvassa määritettäneen koulutustehtävä: tutkinnot, valmistavat
koulutukset, vaativa erityisopetus ja erityiset kohderyhmät kuten vankien
ja työttömien koulutus.
• Tutkintojen järjestämissopimukset poistuvat.
• Lupa oikeuttaa järjestämään
• koulutusta tutkinnossa vaadittavan osaamisen hankkimiseksi ja
• näyttöjä osaamisen osoittamiseksi.
• Lupa oikeuttaa tutkinnon myöntämiseen.
• Säädelläänkö opetuskieliä, maantieteellistä aluetta tai koulutusmuotoja?
16. Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry
Työhallintoa palveleva koulutus
Hankinta ja kilpailutus korvautumassa byrokratialla
• Koulutuksen järjestäjä voi hakea koulutustehtävää TE-hallinnon tarpeisiin.
• Mahdollisuus rajoitettuun koulutustehtävään, jos ei ole järjestämislupaa.
• TE- hallinto laatii suunnitelman OKM:n rahoituspäätöksen pohjaksi.
• OKM tekee valtionosuuteen oikeuttavan rahoituspäätöksen.
• Lisäksi alueellinen työ- ja elinkeinopoliittinen koulutustarve-esitys.
• TE-hallinto päättää opiskelijavalinnoista.
• Koulutusta oltava tarjolla ympärivuotisesti.
17. Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry
Rahoitus
• Kustannusperusteisesta budjettiperusteiseksi, sidotaan indeksiin.
• Perus-, suoritus-, vaikuttavuusrahoitus korostavat koulutuksen
järjestäjän vastuuta tutkinnon suorittamisesta
• Perusrahoituksen lähtökohtana on opiskelijavuosien määrä, joka
määrittyy koulutuksen järjestäjän ja OKM:n tuloskeskustelussa.
• Suoritusrahoitusta tutkinnon osista ja tutkinnosta.
• Vaikuttavuusrahoitusta ainakin työllistymisestä tai jatko-opintoihin
siirtymisestä.
• Työllistyminen ja jatko-opintoihin siirtyminen laadun mittareita.
• Mitä on strategiarahoitus?
18. Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry
Miten valmistautua tulevaan?
Ratkaisuja on tehtävä jo ennen kuin lain lopullinen sisältö on tiedossa:
• Löytääkö asiakas yhtenäisen ammatillisen koulutuksen tarjonnan?
• Mikä on organisaation erityinen tehtävä tai tuote?
• Mistä voi luopua, kun rahoitus supistuu?
• Miten parannamme yhteistyötä työelämän kanssa?
• Millaista henkilöstöä tarvitaan jatkossa?
• Onko henkilöstön osaaminen ja muutoskyky ajan tasalla?
• Minkälainen organisaatio vastaa asiakkaiden tarpeisiin?