Sosialidemokraattien puoluevaltuusto hyväksyi kokouksessaan 19.–20.11.2010 Helsingissä SDP:n vaalitavoitteiden kasvu-, työllisyys- ja työelämälinjaukset. SDP tavoittelee tulevalla vaalikaudella 100 000 uutta työpaikkaa sekä 75 prosentin työllisyysastetta vuosikymmenen loppuun mennessä.
SAK:n teettämien selvitysten mukaan suurimmat haasteet monikulttuurisilla työpaikoilla liittyvät kielitaidon puutteen tuomiin väärinymmärryksiin, ei niinkään erilaiseen kulttuuritaustaan.
Maahanmuutto oli SAK:n Mahdollisuuksien aika -hankkeen teema keväällä 2019. Teemaa koskevaa selvitystyötä on ohjannut maahanmuuttopolitiikan asiantuntija Eve Kyntäjä. Tämä PowerPoint-esitys esitettiin SAK:n edustajistolle 16.5.2019.
SAK:n keskeiset viestit syyskuun 2021 budjettiriiheen:
- Työllisyystoimissa ja kohtaanto-ongelmassa katse osaamiseen.
- Koronan sosiaalisia ongelmia ei pidä syventää leikkauksilla.
- Kunnianhimoinen ilmastopolitiikka pitää toteuttaa reilusti.
Sosialidemokraattien puoluevaltuusto hyväksyi kokouksessaan 19.–20.11.2010 Helsingissä SDP:n vaalitavoitteiden kasvu-, työllisyys- ja työelämälinjaukset. SDP tavoittelee tulevalla vaalikaudella 100 000 uutta työpaikkaa sekä 75 prosentin työllisyysastetta vuosikymmenen loppuun mennessä.
SAK:n teettämien selvitysten mukaan suurimmat haasteet monikulttuurisilla työpaikoilla liittyvät kielitaidon puutteen tuomiin väärinymmärryksiin, ei niinkään erilaiseen kulttuuritaustaan.
Maahanmuutto oli SAK:n Mahdollisuuksien aika -hankkeen teema keväällä 2019. Teemaa koskevaa selvitystyötä on ohjannut maahanmuuttopolitiikan asiantuntija Eve Kyntäjä. Tämä PowerPoint-esitys esitettiin SAK:n edustajistolle 16.5.2019.
SAK:n keskeiset viestit syyskuun 2021 budjettiriiheen:
- Työllisyystoimissa ja kohtaanto-ongelmassa katse osaamiseen.
- Koronan sosiaalisia ongelmia ei pidä syventää leikkauksilla.
- Kunnianhimoinen ilmastopolitiikka pitää toteuttaa reilusti.
SAK:n julkaisusarja
Kannanotossa arvioidaan kymmenen Aasian ja Euroopan vuoropuhelua edistäneen ASEM-vuoden vahvuuksia ja heikkouksia sekä tehdään ehdotuksia, joilla tuoda prosessiin lisäarvoa ja kasvattaa sen merkitystä.
Millaista keskustelua keikkatyöntekijöistä ja heidän sosiaaliturvastaan käydään Ruotsissa, Tanskassa, Saksassa ja Isossa-Britanniassa? SAK:n Mahdollisuuksien aika -hankkeen selvitys tarkastelee palkansaajajärjestöjen näkemyksiä keikkatyöntekijöiden toimeentuloon liittyvistä haasteista ja ratkaisuista neljässä eri maassa.
Selvityksen on tehnyt Alli Tiensuu.
Millaisena ay-liike näkee ilmastonmuutoksen hillintätoimien vaikutukset työelämään? SAK:n julkaisusarja 9/2019
SAK:n tuoreen selvityksen perusteella ilmastonmuutos ja sen hillintä tuskin tulevat vähentämään työn kokonaismäärää, mikäli ilmastotoimet pannaan toimeen hallitusti. Tiukentuvat päästövähennystavoitteet aiheuttavat kuitenkin monilla aloilla huolta kilpailukyvyn ja työpaikkojen säilymisestä. Työn siirtyminen toimialojen välillä ja sisällä työtehtävästä toiseen lisää tarvetta työntekijöiden osaamisen päivittämiseen.
Selvitys on osa SAK:n Mahdollisuuksien aika -hankkeen ilmastopolitiikkateemaa.
Uutta ja ajankohtaista tietoa nuorten yrittäjyydestä esiteltiin 4.3.2020 Helsingissä
Neljä nuorten yrittäjyyteen keskittyvää tutkimushanketta on tuottanut uutta tietoa ja ymmärrystä nuorten yrittäjien kohtaamista haasteista, tavoitteista ja toimintamahdollisuuksista maaseudulla.
Hankkeiden tuloksia käsiteltiin keskustelevassa miniseminaarissa 4. maaliskuuta. Tilaisuuden järjesti Maaseutupolitiikan neuvoston Osaaminen
ja työllisyys -verkosto.
Yrittäjyysstrategian valmistelua esiteltiin
Neuvotteleva virkamies Jaana Lappi työ- ja elinkeinoministeriön innovaatiot ja yritysrahoitus -osastolta esitteli tilaisuudessa hallituksen uuden Yrittäjyysstrategian valmisteluprosessia.
Lähes valmiista strategiasta ollaan järjestämässä myös 10.3. keskustelutilaisuus. Tärkeänä lähtökohtana strategialle Lappi piti mahdollisuutta luoda luottamusta kentälle ja tehdä Suomesta entistä houkuttelevampi maa yritysten luontia ja yrittäjänä toimimista varten sekä sijoituskohteena.
Lue lisää miniseminaarista Maaseutupolitiikka.fi -sivuilta:
https://www.maaseutupolitiikka.fi/uutiset/uutta-ja-ajankohtaista-tietoa-nuorten-yrittajyydesta-esiteltiin-4-3-2020-helsingissa
SAK:n tavoitteet vaalikaudelle 2003–2007. SAK:n julkaisusarja.
SAK:n tavoitteena on, että sopimisen, luottamuksen, sosiaalisen pääoman ja
yhteisvastuun Suomi on entistä parempi koti niin palkansaajalle kuin tuotannollekin.
SAK:n julkaisusarja
Kannanotossa arvioidaan kymmenen Aasian ja Euroopan vuoropuhelua edistäneen ASEM-vuoden vahvuuksia ja heikkouksia sekä tehdään ehdotuksia, joilla tuoda prosessiin lisäarvoa ja kasvattaa sen merkitystä.
Millaista keskustelua keikkatyöntekijöistä ja heidän sosiaaliturvastaan käydään Ruotsissa, Tanskassa, Saksassa ja Isossa-Britanniassa? SAK:n Mahdollisuuksien aika -hankkeen selvitys tarkastelee palkansaajajärjestöjen näkemyksiä keikkatyöntekijöiden toimeentuloon liittyvistä haasteista ja ratkaisuista neljässä eri maassa.
Selvityksen on tehnyt Alli Tiensuu.
Millaisena ay-liike näkee ilmastonmuutoksen hillintätoimien vaikutukset työelämään? SAK:n julkaisusarja 9/2019
SAK:n tuoreen selvityksen perusteella ilmastonmuutos ja sen hillintä tuskin tulevat vähentämään työn kokonaismäärää, mikäli ilmastotoimet pannaan toimeen hallitusti. Tiukentuvat päästövähennystavoitteet aiheuttavat kuitenkin monilla aloilla huolta kilpailukyvyn ja työpaikkojen säilymisestä. Työn siirtyminen toimialojen välillä ja sisällä työtehtävästä toiseen lisää tarvetta työntekijöiden osaamisen päivittämiseen.
Selvitys on osa SAK:n Mahdollisuuksien aika -hankkeen ilmastopolitiikkateemaa.
Uutta ja ajankohtaista tietoa nuorten yrittäjyydestä esiteltiin 4.3.2020 Helsingissä
Neljä nuorten yrittäjyyteen keskittyvää tutkimushanketta on tuottanut uutta tietoa ja ymmärrystä nuorten yrittäjien kohtaamista haasteista, tavoitteista ja toimintamahdollisuuksista maaseudulla.
Hankkeiden tuloksia käsiteltiin keskustelevassa miniseminaarissa 4. maaliskuuta. Tilaisuuden järjesti Maaseutupolitiikan neuvoston Osaaminen
ja työllisyys -verkosto.
Yrittäjyysstrategian valmistelua esiteltiin
Neuvotteleva virkamies Jaana Lappi työ- ja elinkeinoministeriön innovaatiot ja yritysrahoitus -osastolta esitteli tilaisuudessa hallituksen uuden Yrittäjyysstrategian valmisteluprosessia.
Lähes valmiista strategiasta ollaan järjestämässä myös 10.3. keskustelutilaisuus. Tärkeänä lähtökohtana strategialle Lappi piti mahdollisuutta luoda luottamusta kentälle ja tehdä Suomesta entistä houkuttelevampi maa yritysten luontia ja yrittäjänä toimimista varten sekä sijoituskohteena.
Lue lisää miniseminaarista Maaseutupolitiikka.fi -sivuilta:
https://www.maaseutupolitiikka.fi/uutiset/uutta-ja-ajankohtaista-tietoa-nuorten-yrittajyydesta-esiteltiin-4-3-2020-helsingissa
SAK:n tavoitteet vaalikaudelle 2003–2007. SAK:n julkaisusarja.
SAK:n tavoitteena on, että sopimisen, luottamuksen, sosiaalisen pääoman ja
yhteisvastuun Suomi on entistä parempi koti niin palkansaajalle kuin tuotannollekin.
Teknologiateollisuus ja yritysvastuu. Tilastotietoja ja yritysesimerkkejä Suomen merkittävimmän vientialan taloudellisesta, sosiallisesta ja ympäristöllisestä vaikutuksesta.
SAK:n julkaisusarja
SAK:n mukaan työllisyys on pääkysymys. Tarvitaan lisää kasvua ja työpaikkoja luovia investointeja. Suomi on pidettävä vetovoimaisena alueena
ETL:n aamiaistilaisuus Kansalaisinfossa 18.11.2016. Asiaa elintarviketeollisuuden yleisestä tilanteesta sekä sokeriverosta ja siitä, mitä kaikkea kotimaiset elintarvikeyritykset tekevät ihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi.
SAK haluaa, että seuraava Euroopan parlamentti jatkaa työntekijöiden oikeuksien vahvistamista. SAK:n tavoitteiden muita teemoja ovat muun muassa demokratian ja oikeusvaltion puolustaminen, EU:n talouspolitiikka ja oikeudenmukainen ilmastosiirtymä sekä EU:n ulkosuhteet ja laajentuminen.
Julkishallinnon johtamisohjelman lähtökohta on uudistaa julkishallintoa siten, että se vastaa paremmin kansalaisten hyvinvoinnin tarpeisiin ja edistää yhteiskunnan kestävää kehitystä sekä mahdollistaa Suomen kansainvälisen menestymisen tulevaisuudessakin. Uudistumisen toteuttaminen vaatii ennakkoluulotonta johtamisajattelua, mahdollistavaa johtajuutta ja yhteistyötä yli perinteisten rajojen.
3. Vastaus on
vientiteollisuus
• Suomen hyvinvointi lepää pitkälti vientiteollisuuden varassa.
Vientiteollisuus menestyy parhaiten silloin, kun kauppa on
vapaata, reilua ja oikeudenmukaista.
• Vientiteollisuuden menestykseen perustuva talous on
sosiaalisen kestävyyden ja hyvinvoinnin kivijalka.
• Kansallisilla rajoilla ei enää käytännössä ole merkitystä niille
suurille tai keskisuurille yrityksille, jotka toimivat
kansainvälisillä markkinoilla.
3 Teollisuus- ja elinkeinopoliittinen ohjelma2019
4. • Kansainvälisen ammattiyhdistysliikkeen tehtävänä on vaikuttaa siihen,
että ennaltaehkäiseviin toimiin ryhdytään, eikä sosiaaliturvan ja
työehtojen heikentämistä käytetä keinona yritysten välisessä kilpailussa.
• Kansainvälisen työjärjestön (ILO) työelämää koskevat
sopimusvelvoitteet tulee sisällyttää Maailman kauppajärjestön (WTO)
jäsenyysehtoihin.
• Euroopan unioni on sitoutunut ILO:n työelämän perusoikeuksiin, kuten
esimerkiksi järjestäytymisoikeuteen, sopimusvapauteen sekä pakko- ja
lapsityön kieltoon.
4 Teollisuus- ja elinkeinopoliittinen ohjelma2019
Vastaus on
vientiteollisuus
(2)
5. • Teollisuusliiton harjoittaman teollisuus- ja
elinkeinopolitiikan päätavoitteina on varmistaa
työntekijöille oikeudenmukainen palkkaus ja
työehdot sekä luoda yrityksille tasapuoliset
kilpailuolosuhteet.
• Teollisuusliitto peräänkuuluttaa yritysten omistajilta ja
työnantajajärjestöiltä yhteiskuntavastuuta. Tarvitaan uutta asennetta ja
vastuunottoa suomalaisen yhteiskunnan pitkäjänteiseen kehittämiseen.
• Kestävää politiikkaa ei ole lyhytnäköinen voittojen maksimointi samaan
aikaan, kun yhteiskunnalta vaaditaan lisää tukea yrityksille. Yrittäjäriskiä
ei saa myöskään siirtää työntekijöille.
5 Teollisuus- ja elinkeinopoliittinen ohjelma2019
Vientiteollisuus on
Suomen talouden
perusta
6. Vientiteollisuus on
Suomen talouden
perusta (2)
• On luotava parempi tasapaino yhteiskunnan
ja yritysten tarpeiden välille yhteistyöllä.
• Poliittisiin linjauksiin tarvitaan kattavampi
yksimielisyys siitä, miten teollisuutta
uudistetaan ja valmistavan teollisuuden
toimintaedellytykset turvataan Suomessa.
• Valtion omistajapolitiikan tehtävänä on uudistaa elinkeinorakennetta
pitkäjänteisesti ja sen on oltava yhteiskunnallisesti ja liiketaloudellisesti
kestävää.
• Valtio-omistuksen lisäämisen on oltava mahdollista. Valtion ei
pääsääntöisesti pidä luopua valtioyhtiöiden enemmistöomistuksesta,
eikä myydä niitä osittain tai kokonaan yksityisille toimijoille.
6 Teollisuus- ja elinkeinopoliittinen ohjelma2019
7. Kansainvälinen kehitys
vaikuttaa Suomen
teollisuuteen
• Teollisuusliitto ei hyväksy työntekijöiden työehtojen heikentämistä
eikä kansalaisten toimeentulon ja hyvinvoinnin romahduttamista.
• Yritysten kannalta olennaista on koulutustaso, osaavan henkilöstön
saatavuus, innovatiivinen ympäristö, kilpailukykyinen verotus,
energian hinta ja logistiikkakulut sekä toimintaympäristön pitkän
aikavälin ennustettavuus.
• Kilpailua ei kuitenkaan voida toteuttaa sellaisilla ehdoilla, jotka
heikentävät palkkoja, työehtoja ja sosiaaliturvaa. Työn tekemisen ja
teettämisen on oltava kestävää ja reilua. Sen on noudatettava
lakeja ja sopimuksia.
7 Teollisuus- ja elinkeinopoliittinen ohjelma2019
8. Kansainvälinen kehitys
vaikuttaa Suomen
teollisuuteen (2)
• Sosiaaliturvan ja työehtojen heikentäminen ei saa olla keino
yritysten välisessä kilpailussa.
• Yhdysvallat vaarantaa sopimuksiin ja sääntöihin pohjautuvan
kanssakäymisen.
• Euroopan unionin pitkäaikaiset ongelmat ja poliittisen ilmapiirin
kehitys eivät tue EU-tason säätelyn ripeää etenemistä.
• Tulevaisuuden haasteena on talouskriisien ja taantumien
ennaltaehkäiseminen, koska markkinoiden vapautta on vaikea tai
lähes mahdoton säädellä kansallisin toimin.
8 Teollisuus- ja elinkeinopoliittinen ohjelma2019
9. Kilpailukyky on
teollisuus- ja
elinkeinopolitiikan
moottori
• Globaali kilpailu tilauksista ja markkinaosuuksista on
koventunut. Itsestäänselvyyksiä tuotannon sijoittumisesta ei ole.
• Kilpailijamaissa on ymmärretty tutkimuksen, tuotekehityksen,
innovaatiotoiminnan (TKI) merkitys kilpailukyvylle, ja
teollisuuspolitiikka on terävöitynyt kautta maailman.
• Suomen kilpailukyvyn parantaminen edellyttää
perustutkimuksen, soveltavan tutkimuksen ja osaamisen
rinnakkaisuutta.
9 Teollisuus- ja elinkeinopoliittinen ohjelma2019
10. Kilpailukyky on
teollisuus- ja
elinkeinopolitiikan
moottori (2)
10 Teollisuus- ja elinkeinopoliittinen ohjelma2019
• Suomalaisten teollisuus- ja palvelutuotteiden menestystarinat
kertovat osaamisesta, jossa korkea teknologia ja moderni muotoilu
yhdistyvät ekologisuuteen ja sosiaaliseen kestävyyteen.
Teollisuuden ja elinkeinoelämän tarpeet eivät näin ollen rajoitu
tekniseen tutkimukseen ja innovaatioihin.
• Yritysten hedelmällinen yhteistyö korkeakoulujen ja
tutkimuslaitosten kanssa on taattava jatkossakin. Tämä ei onnistu
kuitenkaan niin, että julkinen sektori rahoittaa toimintaa ja
yksityiset yritykset keräävät taloudellisen hyödyn. Tutkimusta ei
voida tehdä vain yritysten ehdoilla.
11. • Teollisuusliitto haluaa vahvistaa suomalaisten
hyvinvointia, mahdollisuuksia ja turvaa, joka
mahdollistaa verovaroin ylläpidettävä julkiset
palvelut.
• Hyvinvointimallin toimivuutta on koeteltu ja
uhattu. Syynä ovat olleet talouskehityksen
ongelmat ja veropolitiikka, jonka keskiössä on
ollut kokonaisveroasteen alentaminen.
• Ratkaisun avaimet ovat siinä, miten
Suomessa rakennetaan elinkeinotoimintaa,
joka tuottaa maan taloudelle kestävän
rahoituspohjan.
11 Teollisuus- ja elinkeinopoliittinen ohjelma2019
Hyvinvointimalli mahdollistaa
kestävän elinkeinotoiminnan
12. Hyvinvointimalli mahdollistaa
kestävän elinkeinotoiminnan (2)
• Suurimmat uhkat hyvinvointimallin
rahoitukselle ovat matala työllisyysaste,
pitkittynyt työttömyys sekä työsuhteiden ja
työajan silppuaminen.
• Suomessa tarvitaan toimivia työmarkkinoita,
korkeatasoista koulutusta sekä osaamisen,
tuotekehityksen ja innovaatioiden edistämistä.
• Talouden kasvun vahvistamisen rinnalla on
talouspolitiikalla oikea-aikaisesti tasattava
suhdannevaihteluja ja torjuttava työttömyyden
kasvua.
12 Teollisuus- ja elinkeinopoliittinen ohjelma2019
13. Muuttuva
työelämä
tarvitsee tekijöitä
ja osaajia
• Teollisuustyö ja sen rinnalla palvelutarjonta ovat myös entistä
globaalimpia. Suomalaisten tekemiä työtehtäviä siirtyy toisaalle, ja
Suomeen syntyy uudenlaisia töitä.
• Suomi tarvitsee lisäksi työntekijöitä muualta ja uusia kansalaisia
tekemään töitä suomalaisten rinnalla.
• Suomessa on 2000-luvulla tehty rajuja talouden ja
tuotantorakenteiden muutoksia, ja teollisuudesta on hävinnyt noin
100 000 työpaikkaa.
13 Teollisuus- ja elinkeinopoliittinen ohjelma2019
14. • Kysymys on rakennemuutoksesta, jossa valmistavaa tuotantoa on siirretty
muualle. Teollinen työnjako on laitettu maailmanlaajuisesti uusiksi.
• Työt eivät häviä teollisuudesta tai palveluista, vaan muuntuneet työtehtävät
vaativat tekijöiltään entistä enemmän osaamista. Työnantajien tulee
panostaa inhimilliseen pääomaan: työllistettävä ja koulutettava työntekijöitä.
• Tämä kysyy työnantajilta resursseja ja tahtoa investoida uuteen
teknologiaan ja työntekijöiden osaamiseen. Edelläkävijäyrityksissä
hyödynnetään uutta teknologiaa, keinoälyä ja muita keksintöjä runsaasti ja
lisäksi panostetaan työntekijöiden koulutukseen.
14 Teollisuus- ja elinkeinopoliittinen ohjelma2019
Muuttuva
työelämä
tarvitsee tekijöitä
ja osaajia (2)
15. Työoloja parantamalla
investoidaan tuottavuuteen
• Teollisuusliitto edistää työelämän laadun
parantamista panostamalla
työympäristön ja työelämän
kehittämiseen. Tämä näkyy
työhyvinvointina ja työturvallisuutena.
• Valtaosassa Suomen työpaikoista
suhtaudutaan työolojen sekä työn
kehittämiseen myönteisesti. Hyvän
johtamisen ja reilun ilmapiirin tulokset
edistävät hyvinvointia ja sitä kautta työn
tuottavuutta.
• Työelämän kehittämisen pitää kulkea
käsi kädessä teknologian ja
liiketoiminnan kehityksen kanssa.
15 Teollisuus- ja elinkeinopoliittinen ohjelma2019
16. Työoloja parantamalla
investoidaan tuottavuuteen (2)
• Kun työntekijät voivat vaikuttaa työhönsä
ja työehtoihinsa, sairauspoissaolot ja
työtapaturmat jäävät alhaiseksi. Samalla
tuottavuus kasvaa. Työnantaja- ja
työntekijäpuolen yhteistyö on yksi
Suomen kilpailukyvyn kehittymisen
avaintekijöistä.
• Työkulttuurin muuttaminen vaatii aikaa ja
edellyttää konkreettisia tekoja. Vain näin
voidaan vaikuttaa myös asenteisiin.
Yhteistoiminta edellyttääkin avointa,
tasavertaista ja jatkuvaa vuoropuhelua,
muuten ei ratkaisuja löydetä
valtakunnallisiin tai paikallisiin
neuvotteluihin.
16 Teollisuus- ja elinkeinopoliittinen ohjelma2019
17. Osaaminen ja yhteistyö luovat
kestävän pohjan
• Peruskoulutus takaa hyvän yleissivistyksen ja
sen jälkeinen koulutus luo perustan vahvalle
ammattiosaamiselle. Koulutus vahvistaa
vuorovaikutustaitoja ja monipuolistuvissa
työtehtävissä tarvittavia tieto- ja
viestintätekniikkataitoja (ICT).
• Sivistävien ja työllistymistä tukevien taitojen
hallinnan lisäksi koulutus suojaa syrjäytymiseltä.
• Ammatillisen koulutuksen, näyttötutkinto-
järjestelmän ja jatko-opintojen kehittäminen
edellyttää sujuvaa yhteistyötä, johon osallistuvat
työmarkkinaosapuolet, koulutusorganisaatiot ja
viranomaiset.
17 Teollisuus- ja elinkeinopoliittinen ohjelma2019
18. Osaaminen ja yhteistyö luovat
kestävän pohjan (2)
• Yritysten vastuulla olevalla henkilöstö-
koulutuksella ylläpidetään työntekijöiden
ammatillista osaamista.
• Maahanmuuttajien kotoutumista edistävät
kielenopetus ja ammatillinen täydennyskoulutus,
jolla heidän taitonsa saadaan vastaamaan
suomalaisen työelämän vaatimuksia.
• Ammatillisen koulutuksen uudistus siirsi
oppimista entistä enemmän työpaikoille. Samaan
aikaan toteutettiin mittavat leikkaukset
ammatillisen koulutuksen määrärahoihin ja
ammattiopettajakuntaan. Uudistus pienemmillä
resursseilla edellyttää jatkuvaa seurantaa, jotta
ilmeneviin ongelmiin voidaan puuttua.
18 Teollisuus- ja elinkeinopoliittinen ohjelma2019
19. Avaimina tutkimus, tuotekehitys
ja innovaatiot
• Suomen menestys riippuu korkeatasoisesta
osaamisesta, huipputeknologiasta,
riittävistä investoinneista ja tuottavuudesta.
• Suomessa on panostettava koulutukseen ja
tutkimukseen perustutkimuksesta alkaen.
• Suomen tuottavuus nousee ja
innovaatiovetoinen kasvu mahdollistuu vain
julkisen rahoituksen avulla. Siksi
kasvuohjelmien toimenpiteillä pitää lisätä
julkisen ja yksityisen sektorin innovaatioita
ja investointeja.
Teollisuus- ja elinkeinopoliittinen ohjelma19 2019
20. Avaimina tutkimus, tuotekehitys
ja innovaatiot (2)
• Suomessa kannattaa keskittyä niihin
aloihin, joissa on luontaisia kilpailukykyetuja
tai entuudestaan menestyksekästä
yritystoimintaa ja osaamista.
• Teknologian vientiprojektit, kehityshankkeet
ja kotimaiset referenssit parantavat uusien
tuotteiden menestymismahdollisuuksia
kansainvälisessä kilpailussa.
• Valtion omistuksia on käytettävä nykyistä
tehokkaammin vipuvartena, jolla
innovaatioihin nojaavaa yritystoimintaa
voidaan lisätä.
Teollisuus- ja elinkeinopoliittinen ohjelma20 2019
21. Suomi edelläkävijä energia- ja
ilmastokysymyksissä
• Teollisuusliitto vaikuttaa siihen, että
Suomi on johtava energia- ja
ilmastoratkaisujen toteuttaja
tulevaisuudessakin. Maan
elinkeinorakenne luo kuitenkin
tarpeita, jotka tulee ottaa huomioon.
• Kilpailukykyinen sähkön hinta ja
sähkön saatavuus ovat tärkeitä
etenkin prosessiteollisuudelle.
Suomen on vahvistettava
omavaraisuutta sähkömarkkinoilla.
Teollisuus- ja elinkeinopoliittinen ohjelma21 2019
22. Suomi edelläkävijä energia- ja
ilmastokysymyksissä (2)
• Sähkön saatavuus ja ilmastonmuutoksen
torjunta huomioiden on perusteltua tuottaa
päästötöntä energiaa ydinvoimalla. Lisäksi
markkinaehtoisen uusiutuvan energian
tuotantoa täytyy lisätä, sillä se tuo ympäristö-
hyötyjä, parantaa huoltovarmuutta ja luo
työpaikkoja rakennemuutosalueille.
• Metsä- ja kemianteollisuus sekä metallien
jalostus tarvitsevat runsaasti energiaa.
Ilmastoteot on toteutettava vastuullisesti
mutta myös siten, ettei niistä koidu
kohtuutonta talousrasitetta maailman-
markkinoilla toimiville suomalaisyrityksille.
Teollisuus- ja elinkeinopoliittinen ohjelma22 2019
23. • Suomi on riippuvainen omista luonnonvaroista ja raaka-aineista.
Näillä on merkitystä Suomen kilpailukyvylle, taloudelle,
työllisyydelle ja osin myös huoltovarmuudelle.
• Kiertotaloudessa maksimoidaan materiaalien ja niiden arvon
säilyminen kierrossa mahdollisimman pitkään. Tämä tarkoittaa, että
uusiutuvia luonnonvaroja tuotetaan, jalostetaan, käytetään ja
kierrätetään.
• Kiertotalouden avulla voidaan vähentää hiilidioksidipäästöjä
merkittävästi.
Teollisuus- ja elinkeinopoliittinen ohjelma23 2019
Luonnonvaroja
hyödynnettävä
kestävästi
24. • Metsien monipuolinen ja kestävä käyttö on Suomen
elinkeinoelämän perusta tulevaisuudessakin.
• Päästövähennyksistä ja hiilineutraaliuden tavoitteesta
päätettäessä on muistettava, että metsät ovat Suomessa
hiilinielu.
• Aktiivinen metsänkäyttö ja kestävä metsänhoito kasvattavat
hiilinieluja. Metsien hyödyntäminen on perusteltua taloudellisista
syistä ja osana ilmastoratkaisuja.
Teollisuus- ja elinkeinopoliittinen ohjelma24 2019
Luonnonvaroja
hyödynnettävä
kestävästi (2)
25. Sujuva logistiikka tukee
vientiteollisuutta
• Teollisuusliitto korostaa toimivan logistiikan
merkitystä Suomen teollisuuden ja
elinkeinoelämän sujuvalle toiminnalle.
Talouskasvu onnistuu vain toimivan
infrastruktuurin avulla.
• Liikenneverkon kunto ja tietoliikenneverkon
toimivuus ovat ratkaisevia, jotta ihmiset
pääsevät liikkumaan ja tavarat ja maksut
löytävät perille.
• Logistiikan sujuvuus takaa
toimintavarmuuden, joka on yksi Suomen
teollisten toimijoiden vahvuuksista.
Teollisuus- ja elinkeinopoliittinen ohjelma25 2019
26. Sujuva logistiikka tukee
vientiteollisuutta (2)
• Vientiteollisuudelle meriyhteydet ovat tärkein
väylä Euroopan sisämarkkinoille ja Euroopan
ulkopuolelle. Meri-, tie-, raide- ja muu
liikenne sekä toimivat energiansiirtopalvelut
takaavat teollisuuden kilpailukyvyn.
• Kunnollisesti toimiva logistiikka tarvitsee
tuekseen nykyaikaiset liikenneväylät sekä
logistiikkajärjestelmien keskinäisen yhteen
sovittamisen.
Teollisuus- ja elinkeinopoliittinen ohjelma26 2019