Vastaus on
vientiteollisuus
Teollisuusliiton teollisuus- ja
elinkeinopoliittinen ohjelma 2019
1
Pohjoismaisen
hyvinvoinnin
turvaaminen
globaalissa
maailmassa
Vastaus on
vientiteollisuus
• Suomen hyvinvointi lepää pitkälti vientiteollisuuden varassa.
Vientiteollisuus menestyy parhaiten silloin, kun kauppa on
vapaata, reilua ja oikeudenmukaista.
• Vientiteollisuuden menestykseen perustuva talous on
sosiaalisen kestävyyden ja hyvinvoinnin kivijalka.
• Kansallisilla rajoilla ei enää käytännössä ole merkitystä niille
suurille tai keskisuurille yrityksille, jotka toimivat
kansainvälisillä markkinoilla.
3 Teollisuus- ja elinkeinopoliittinen ohjelma2019
• Kansainvälisen ammattiyhdistysliikkeen tehtävänä on vaikuttaa siihen,
että ennaltaehkäiseviin toimiin ryhdytään, eikä sosiaaliturvan ja
työehtojen heikentämistä käytetä keinona yritysten välisessä kilpailussa.
• Kansainvälisen työjärjestön (ILO) työelämää koskevat
sopimusvelvoitteet tulee sisällyttää Maailman kauppajärjestön (WTO)
jäsenyysehtoihin.
• Euroopan unioni on sitoutunut ILO:n työelämän perusoikeuksiin, kuten
esimerkiksi järjestäytymisoikeuteen, sopimusvapauteen sekä pakko- ja
lapsityön kieltoon.
4 Teollisuus- ja elinkeinopoliittinen ohjelma2019
Vastaus on
vientiteollisuus
(2)
• Teollisuusliiton harjoittaman teollisuus- ja
elinkeinopolitiikan päätavoitteina on varmistaa
työntekijöille oikeudenmukainen palkkaus ja
työehdot sekä luoda yrityksille tasapuoliset
kilpailuolosuhteet.
• Teollisuusliitto peräänkuuluttaa yritysten omistajilta ja
työnantajajärjestöiltä yhteiskuntavastuuta. Tarvitaan uutta asennetta ja
vastuunottoa suomalaisen yhteiskunnan pitkäjänteiseen kehittämiseen.
• Kestävää politiikkaa ei ole lyhytnäköinen voittojen maksimointi samaan
aikaan, kun yhteiskunnalta vaaditaan lisää tukea yrityksille. Yrittäjäriskiä
ei saa myöskään siirtää työntekijöille.
5 Teollisuus- ja elinkeinopoliittinen ohjelma2019
Vientiteollisuus on
Suomen talouden
perusta
Vientiteollisuus on
Suomen talouden
perusta (2)
• On luotava parempi tasapaino yhteiskunnan
ja yritysten tarpeiden välille yhteistyöllä.
• Poliittisiin linjauksiin tarvitaan kattavampi
yksimielisyys siitä, miten teollisuutta
uudistetaan ja valmistavan teollisuuden
toimintaedellytykset turvataan Suomessa.
• Valtion omistajapolitiikan tehtävänä on uudistaa elinkeinorakennetta
pitkäjänteisesti ja sen on oltava yhteiskunnallisesti ja liiketaloudellisesti
kestävää.
• Valtio-omistuksen lisäämisen on oltava mahdollista. Valtion ei
pääsääntöisesti pidä luopua valtioyhtiöiden enemmistöomistuksesta,
eikä myydä niitä osittain tai kokonaan yksityisille toimijoille.
6 Teollisuus- ja elinkeinopoliittinen ohjelma2019
Kansainvälinen kehitys
vaikuttaa Suomen
teollisuuteen
• Teollisuusliitto ei hyväksy työntekijöiden työehtojen heikentämistä
eikä kansalaisten toimeentulon ja hyvinvoinnin romahduttamista.
• Yritysten kannalta olennaista on koulutustaso, osaavan henkilöstön
saatavuus, innovatiivinen ympäristö, kilpailukykyinen verotus,
energian hinta ja logistiikkakulut sekä toimintaympäristön pitkän
aikavälin ennustettavuus.
• Kilpailua ei kuitenkaan voida toteuttaa sellaisilla ehdoilla, jotka
heikentävät palkkoja, työehtoja ja sosiaaliturvaa. Työn tekemisen ja
teettämisen on oltava kestävää ja reilua. Sen on noudatettava
lakeja ja sopimuksia.
7 Teollisuus- ja elinkeinopoliittinen ohjelma2019
Kansainvälinen kehitys
vaikuttaa Suomen
teollisuuteen (2)
• Sosiaaliturvan ja työehtojen heikentäminen ei saa olla keino
yritysten välisessä kilpailussa.
• Yhdysvallat vaarantaa sopimuksiin ja sääntöihin pohjautuvan
kanssakäymisen.
• Euroopan unionin pitkäaikaiset ongelmat ja poliittisen ilmapiirin
kehitys eivät tue EU-tason säätelyn ripeää etenemistä.
• Tulevaisuuden haasteena on talouskriisien ja taantumien
ennaltaehkäiseminen, koska markkinoiden vapautta on vaikea tai
lähes mahdoton säädellä kansallisin toimin.
8 Teollisuus- ja elinkeinopoliittinen ohjelma2019
Kilpailukyky on
teollisuus- ja
elinkeinopolitiikan
moottori
• Globaali kilpailu tilauksista ja markkinaosuuksista on
koventunut. Itsestäänselvyyksiä tuotannon sijoittumisesta ei ole.
• Kilpailijamaissa on ymmärretty tutkimuksen, tuotekehityksen,
innovaatiotoiminnan (TKI) merkitys kilpailukyvylle, ja
teollisuuspolitiikka on terävöitynyt kautta maailman.
• Suomen kilpailukyvyn parantaminen edellyttää
perustutkimuksen, soveltavan tutkimuksen ja osaamisen
rinnakkaisuutta.
9 Teollisuus- ja elinkeinopoliittinen ohjelma2019
Kilpailukyky on
teollisuus- ja
elinkeinopolitiikan
moottori (2)
10 Teollisuus- ja elinkeinopoliittinen ohjelma2019
• Suomalaisten teollisuus- ja palvelutuotteiden menestystarinat
kertovat osaamisesta, jossa korkea teknologia ja moderni muotoilu
yhdistyvät ekologisuuteen ja sosiaaliseen kestävyyteen.
Teollisuuden ja elinkeinoelämän tarpeet eivät näin ollen rajoitu
tekniseen tutkimukseen ja innovaatioihin.
• Yritysten hedelmällinen yhteistyö korkeakoulujen ja
tutkimuslaitosten kanssa on taattava jatkossakin. Tämä ei onnistu
kuitenkaan niin, että julkinen sektori rahoittaa toimintaa ja
yksityiset yritykset keräävät taloudellisen hyödyn. Tutkimusta ei
voida tehdä vain yritysten ehdoilla.
• Teollisuusliitto haluaa vahvistaa suomalaisten
hyvinvointia, mahdollisuuksia ja turvaa, joka
mahdollistaa verovaroin ylläpidettävä julkiset
palvelut.
• Hyvinvointimallin toimivuutta on koeteltu ja
uhattu. Syynä ovat olleet talouskehityksen
ongelmat ja veropolitiikka, jonka keskiössä on
ollut kokonaisveroasteen alentaminen.
• Ratkaisun avaimet ovat siinä, miten
Suomessa rakennetaan elinkeinotoimintaa,
joka tuottaa maan taloudelle kestävän
rahoituspohjan.
11 Teollisuus- ja elinkeinopoliittinen ohjelma2019
Hyvinvointimalli mahdollistaa
kestävän elinkeinotoiminnan
Hyvinvointimalli mahdollistaa
kestävän elinkeinotoiminnan (2)
• Suurimmat uhkat hyvinvointimallin
rahoitukselle ovat matala työllisyysaste,
pitkittynyt työttömyys sekä työsuhteiden ja
työajan silppuaminen.
• Suomessa tarvitaan toimivia työmarkkinoita,
korkeatasoista koulutusta sekä osaamisen,
tuotekehityksen ja innovaatioiden edistämistä.
• Talouden kasvun vahvistamisen rinnalla on
talouspolitiikalla oikea-aikaisesti tasattava
suhdannevaihteluja ja torjuttava työttömyyden
kasvua.
12 Teollisuus- ja elinkeinopoliittinen ohjelma2019
Muuttuva
työelämä
tarvitsee tekijöitä
ja osaajia
• Teollisuustyö ja sen rinnalla palvelutarjonta ovat myös entistä
globaalimpia. Suomalaisten tekemiä työtehtäviä siirtyy toisaalle, ja
Suomeen syntyy uudenlaisia töitä.
• Suomi tarvitsee lisäksi työntekijöitä muualta ja uusia kansalaisia
tekemään töitä suomalaisten rinnalla.
• Suomessa on 2000-luvulla tehty rajuja talouden ja
tuotantorakenteiden muutoksia, ja teollisuudesta on hävinnyt noin
100 000 työpaikkaa.
13 Teollisuus- ja elinkeinopoliittinen ohjelma2019
• Kysymys on rakennemuutoksesta, jossa valmistavaa tuotantoa on siirretty
muualle. Teollinen työnjako on laitettu maailmanlaajuisesti uusiksi.
• Työt eivät häviä teollisuudesta tai palveluista, vaan muuntuneet työtehtävät
vaativat tekijöiltään entistä enemmän osaamista. Työnantajien tulee
panostaa inhimilliseen pääomaan: työllistettävä ja koulutettava työntekijöitä.
• Tämä kysyy työnantajilta resursseja ja tahtoa investoida uuteen
teknologiaan ja työntekijöiden osaamiseen. Edelläkävijäyrityksissä
hyödynnetään uutta teknologiaa, keinoälyä ja muita keksintöjä runsaasti ja
lisäksi panostetaan työntekijöiden koulutukseen.
14 Teollisuus- ja elinkeinopoliittinen ohjelma2019
Muuttuva
työelämä
tarvitsee tekijöitä
ja osaajia (2)
Työoloja parantamalla
investoidaan tuottavuuteen
• Teollisuusliitto edistää työelämän laadun
parantamista panostamalla
työympäristön ja työelämän
kehittämiseen. Tämä näkyy
työhyvinvointina ja työturvallisuutena.
• Valtaosassa Suomen työpaikoista
suhtaudutaan työolojen sekä työn
kehittämiseen myönteisesti. Hyvän
johtamisen ja reilun ilmapiirin tulokset
edistävät hyvinvointia ja sitä kautta työn
tuottavuutta.
• Työelämän kehittämisen pitää kulkea
käsi kädessä teknologian ja
liiketoiminnan kehityksen kanssa.
15 Teollisuus- ja elinkeinopoliittinen ohjelma2019
Työoloja parantamalla
investoidaan tuottavuuteen (2)
• Kun työntekijät voivat vaikuttaa työhönsä
ja työehtoihinsa, sairauspoissaolot ja
työtapaturmat jäävät alhaiseksi. Samalla
tuottavuus kasvaa. Työnantaja- ja
työntekijäpuolen yhteistyö on yksi
Suomen kilpailukyvyn kehittymisen
avaintekijöistä.
• Työkulttuurin muuttaminen vaatii aikaa ja
edellyttää konkreettisia tekoja. Vain näin
voidaan vaikuttaa myös asenteisiin.
Yhteistoiminta edellyttääkin avointa,
tasavertaista ja jatkuvaa vuoropuhelua,
muuten ei ratkaisuja löydetä
valtakunnallisiin tai paikallisiin
neuvotteluihin.
16 Teollisuus- ja elinkeinopoliittinen ohjelma2019
Osaaminen ja yhteistyö luovat
kestävän pohjan
• Peruskoulutus takaa hyvän yleissivistyksen ja
sen jälkeinen koulutus luo perustan vahvalle
ammattiosaamiselle. Koulutus vahvistaa
vuorovaikutustaitoja ja monipuolistuvissa
työtehtävissä tarvittavia tieto- ja
viestintätekniikkataitoja (ICT).
• Sivistävien ja työllistymistä tukevien taitojen
hallinnan lisäksi koulutus suojaa syrjäytymiseltä.
• Ammatillisen koulutuksen, näyttötutkinto-
järjestelmän ja jatko-opintojen kehittäminen
edellyttää sujuvaa yhteistyötä, johon osallistuvat
työmarkkinaosapuolet, koulutusorganisaatiot ja
viranomaiset.
17 Teollisuus- ja elinkeinopoliittinen ohjelma2019
Osaaminen ja yhteistyö luovat
kestävän pohjan (2)
• Yritysten vastuulla olevalla henkilöstö-
koulutuksella ylläpidetään työntekijöiden
ammatillista osaamista.
• Maahanmuuttajien kotoutumista edistävät
kielenopetus ja ammatillinen täydennyskoulutus,
jolla heidän taitonsa saadaan vastaamaan
suomalaisen työelämän vaatimuksia.
• Ammatillisen koulutuksen uudistus siirsi
oppimista entistä enemmän työpaikoille. Samaan
aikaan toteutettiin mittavat leikkaukset
ammatillisen koulutuksen määrärahoihin ja
ammattiopettajakuntaan. Uudistus pienemmillä
resursseilla edellyttää jatkuvaa seurantaa, jotta
ilmeneviin ongelmiin voidaan puuttua.
18 Teollisuus- ja elinkeinopoliittinen ohjelma2019
Avaimina tutkimus, tuotekehitys
ja innovaatiot
• Suomen menestys riippuu korkeatasoisesta
osaamisesta, huipputeknologiasta,
riittävistä investoinneista ja tuottavuudesta.
• Suomessa on panostettava koulutukseen ja
tutkimukseen perustutkimuksesta alkaen.
• Suomen tuottavuus nousee ja
innovaatiovetoinen kasvu mahdollistuu vain
julkisen rahoituksen avulla. Siksi
kasvuohjelmien toimenpiteillä pitää lisätä
julkisen ja yksityisen sektorin innovaatioita
ja investointeja.
Teollisuus- ja elinkeinopoliittinen ohjelma19 2019
Avaimina tutkimus, tuotekehitys
ja innovaatiot (2)
• Suomessa kannattaa keskittyä niihin
aloihin, joissa on luontaisia kilpailukykyetuja
tai entuudestaan menestyksekästä
yritystoimintaa ja osaamista.
• Teknologian vientiprojektit, kehityshankkeet
ja kotimaiset referenssit parantavat uusien
tuotteiden menestymismahdollisuuksia
kansainvälisessä kilpailussa.
• Valtion omistuksia on käytettävä nykyistä
tehokkaammin vipuvartena, jolla
innovaatioihin nojaavaa yritystoimintaa
voidaan lisätä.
Teollisuus- ja elinkeinopoliittinen ohjelma20 2019
Suomi edelläkävijä energia- ja
ilmastokysymyksissä
• Teollisuusliitto vaikuttaa siihen, että
Suomi on johtava energia- ja
ilmastoratkaisujen toteuttaja
tulevaisuudessakin. Maan
elinkeinorakenne luo kuitenkin
tarpeita, jotka tulee ottaa huomioon.
• Kilpailukykyinen sähkön hinta ja
sähkön saatavuus ovat tärkeitä
etenkin prosessiteollisuudelle.
Suomen on vahvistettava
omavaraisuutta sähkömarkkinoilla.
Teollisuus- ja elinkeinopoliittinen ohjelma21 2019
Suomi edelläkävijä energia- ja
ilmastokysymyksissä (2)
• Sähkön saatavuus ja ilmastonmuutoksen
torjunta huomioiden on perusteltua tuottaa
päästötöntä energiaa ydinvoimalla. Lisäksi
markkinaehtoisen uusiutuvan energian
tuotantoa täytyy lisätä, sillä se tuo ympäristö-
hyötyjä, parantaa huoltovarmuutta ja luo
työpaikkoja rakennemuutosalueille.
• Metsä- ja kemianteollisuus sekä metallien
jalostus tarvitsevat runsaasti energiaa.
Ilmastoteot on toteutettava vastuullisesti
mutta myös siten, ettei niistä koidu
kohtuutonta talousrasitetta maailman-
markkinoilla toimiville suomalaisyrityksille.
Teollisuus- ja elinkeinopoliittinen ohjelma22 2019
• Suomi on riippuvainen omista luonnonvaroista ja raaka-aineista.
Näillä on merkitystä Suomen kilpailukyvylle, taloudelle,
työllisyydelle ja osin myös huoltovarmuudelle.
• Kiertotaloudessa maksimoidaan materiaalien ja niiden arvon
säilyminen kierrossa mahdollisimman pitkään. Tämä tarkoittaa, että
uusiutuvia luonnonvaroja tuotetaan, jalostetaan, käytetään ja
kierrätetään.
• Kiertotalouden avulla voidaan vähentää hiilidioksidipäästöjä
merkittävästi.
Teollisuus- ja elinkeinopoliittinen ohjelma23 2019
Luonnonvaroja
hyödynnettävä
kestävästi
• Metsien monipuolinen ja kestävä käyttö on Suomen
elinkeinoelämän perusta tulevaisuudessakin.
• Päästövähennyksistä ja hiilineutraaliuden tavoitteesta
päätettäessä on muistettava, että metsät ovat Suomessa
hiilinielu.
• Aktiivinen metsänkäyttö ja kestävä metsänhoito kasvattavat
hiilinieluja. Metsien hyödyntäminen on perusteltua taloudellisista
syistä ja osana ilmastoratkaisuja.
Teollisuus- ja elinkeinopoliittinen ohjelma24 2019
Luonnonvaroja
hyödynnettävä
kestävästi (2)
Sujuva logistiikka tukee
vientiteollisuutta
• Teollisuusliitto korostaa toimivan logistiikan
merkitystä Suomen teollisuuden ja
elinkeinoelämän sujuvalle toiminnalle.
Talouskasvu onnistuu vain toimivan
infrastruktuurin avulla.
• Liikenneverkon kunto ja tietoliikenneverkon
toimivuus ovat ratkaisevia, jotta ihmiset
pääsevät liikkumaan ja tavarat ja maksut
löytävät perille.
• Logistiikan sujuvuus takaa
toimintavarmuuden, joka on yksi Suomen
teollisten toimijoiden vahvuuksista.
Teollisuus- ja elinkeinopoliittinen ohjelma25 2019
Sujuva logistiikka tukee
vientiteollisuutta (2)
• Vientiteollisuudelle meriyhteydet ovat tärkein
väylä Euroopan sisämarkkinoille ja Euroopan
ulkopuolelle. Meri-, tie-, raide- ja muu
liikenne sekä toimivat energiansiirtopalvelut
takaavat teollisuuden kilpailukyvyn.
• Kunnollisesti toimiva logistiikka tarvitsee
tuekseen nykyaikaiset liikenneväylät sekä
logistiikkajärjestelmien keskinäisen yhteen
sovittamisen.
Teollisuus- ja elinkeinopoliittinen ohjelma26 2019
Kiitos mielenkiinnostanne!

Vastaus on vientiteollisuus

  • 1.
    Vastaus on vientiteollisuus Teollisuusliiton teollisuus-ja elinkeinopoliittinen ohjelma 2019 1
  • 2.
  • 3.
    Vastaus on vientiteollisuus • Suomenhyvinvointi lepää pitkälti vientiteollisuuden varassa. Vientiteollisuus menestyy parhaiten silloin, kun kauppa on vapaata, reilua ja oikeudenmukaista. • Vientiteollisuuden menestykseen perustuva talous on sosiaalisen kestävyyden ja hyvinvoinnin kivijalka. • Kansallisilla rajoilla ei enää käytännössä ole merkitystä niille suurille tai keskisuurille yrityksille, jotka toimivat kansainvälisillä markkinoilla. 3 Teollisuus- ja elinkeinopoliittinen ohjelma2019
  • 4.
    • Kansainvälisen ammattiyhdistysliikkeentehtävänä on vaikuttaa siihen, että ennaltaehkäiseviin toimiin ryhdytään, eikä sosiaaliturvan ja työehtojen heikentämistä käytetä keinona yritysten välisessä kilpailussa. • Kansainvälisen työjärjestön (ILO) työelämää koskevat sopimusvelvoitteet tulee sisällyttää Maailman kauppajärjestön (WTO) jäsenyysehtoihin. • Euroopan unioni on sitoutunut ILO:n työelämän perusoikeuksiin, kuten esimerkiksi järjestäytymisoikeuteen, sopimusvapauteen sekä pakko- ja lapsityön kieltoon. 4 Teollisuus- ja elinkeinopoliittinen ohjelma2019 Vastaus on vientiteollisuus (2)
  • 5.
    • Teollisuusliiton harjoittamanteollisuus- ja elinkeinopolitiikan päätavoitteina on varmistaa työntekijöille oikeudenmukainen palkkaus ja työehdot sekä luoda yrityksille tasapuoliset kilpailuolosuhteet. • Teollisuusliitto peräänkuuluttaa yritysten omistajilta ja työnantajajärjestöiltä yhteiskuntavastuuta. Tarvitaan uutta asennetta ja vastuunottoa suomalaisen yhteiskunnan pitkäjänteiseen kehittämiseen. • Kestävää politiikkaa ei ole lyhytnäköinen voittojen maksimointi samaan aikaan, kun yhteiskunnalta vaaditaan lisää tukea yrityksille. Yrittäjäriskiä ei saa myöskään siirtää työntekijöille. 5 Teollisuus- ja elinkeinopoliittinen ohjelma2019 Vientiteollisuus on Suomen talouden perusta
  • 6.
    Vientiteollisuus on Suomen talouden perusta(2) • On luotava parempi tasapaino yhteiskunnan ja yritysten tarpeiden välille yhteistyöllä. • Poliittisiin linjauksiin tarvitaan kattavampi yksimielisyys siitä, miten teollisuutta uudistetaan ja valmistavan teollisuuden toimintaedellytykset turvataan Suomessa. • Valtion omistajapolitiikan tehtävänä on uudistaa elinkeinorakennetta pitkäjänteisesti ja sen on oltava yhteiskunnallisesti ja liiketaloudellisesti kestävää. • Valtio-omistuksen lisäämisen on oltava mahdollista. Valtion ei pääsääntöisesti pidä luopua valtioyhtiöiden enemmistöomistuksesta, eikä myydä niitä osittain tai kokonaan yksityisille toimijoille. 6 Teollisuus- ja elinkeinopoliittinen ohjelma2019
  • 7.
    Kansainvälinen kehitys vaikuttaa Suomen teollisuuteen •Teollisuusliitto ei hyväksy työntekijöiden työehtojen heikentämistä eikä kansalaisten toimeentulon ja hyvinvoinnin romahduttamista. • Yritysten kannalta olennaista on koulutustaso, osaavan henkilöstön saatavuus, innovatiivinen ympäristö, kilpailukykyinen verotus, energian hinta ja logistiikkakulut sekä toimintaympäristön pitkän aikavälin ennustettavuus. • Kilpailua ei kuitenkaan voida toteuttaa sellaisilla ehdoilla, jotka heikentävät palkkoja, työehtoja ja sosiaaliturvaa. Työn tekemisen ja teettämisen on oltava kestävää ja reilua. Sen on noudatettava lakeja ja sopimuksia. 7 Teollisuus- ja elinkeinopoliittinen ohjelma2019
  • 8.
    Kansainvälinen kehitys vaikuttaa Suomen teollisuuteen(2) • Sosiaaliturvan ja työehtojen heikentäminen ei saa olla keino yritysten välisessä kilpailussa. • Yhdysvallat vaarantaa sopimuksiin ja sääntöihin pohjautuvan kanssakäymisen. • Euroopan unionin pitkäaikaiset ongelmat ja poliittisen ilmapiirin kehitys eivät tue EU-tason säätelyn ripeää etenemistä. • Tulevaisuuden haasteena on talouskriisien ja taantumien ennaltaehkäiseminen, koska markkinoiden vapautta on vaikea tai lähes mahdoton säädellä kansallisin toimin. 8 Teollisuus- ja elinkeinopoliittinen ohjelma2019
  • 9.
    Kilpailukyky on teollisuus- ja elinkeinopolitiikan moottori •Globaali kilpailu tilauksista ja markkinaosuuksista on koventunut. Itsestäänselvyyksiä tuotannon sijoittumisesta ei ole. • Kilpailijamaissa on ymmärretty tutkimuksen, tuotekehityksen, innovaatiotoiminnan (TKI) merkitys kilpailukyvylle, ja teollisuuspolitiikka on terävöitynyt kautta maailman. • Suomen kilpailukyvyn parantaminen edellyttää perustutkimuksen, soveltavan tutkimuksen ja osaamisen rinnakkaisuutta. 9 Teollisuus- ja elinkeinopoliittinen ohjelma2019
  • 10.
    Kilpailukyky on teollisuus- ja elinkeinopolitiikan moottori(2) 10 Teollisuus- ja elinkeinopoliittinen ohjelma2019 • Suomalaisten teollisuus- ja palvelutuotteiden menestystarinat kertovat osaamisesta, jossa korkea teknologia ja moderni muotoilu yhdistyvät ekologisuuteen ja sosiaaliseen kestävyyteen. Teollisuuden ja elinkeinoelämän tarpeet eivät näin ollen rajoitu tekniseen tutkimukseen ja innovaatioihin. • Yritysten hedelmällinen yhteistyö korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa on taattava jatkossakin. Tämä ei onnistu kuitenkaan niin, että julkinen sektori rahoittaa toimintaa ja yksityiset yritykset keräävät taloudellisen hyödyn. Tutkimusta ei voida tehdä vain yritysten ehdoilla.
  • 11.
    • Teollisuusliitto haluaavahvistaa suomalaisten hyvinvointia, mahdollisuuksia ja turvaa, joka mahdollistaa verovaroin ylläpidettävä julkiset palvelut. • Hyvinvointimallin toimivuutta on koeteltu ja uhattu. Syynä ovat olleet talouskehityksen ongelmat ja veropolitiikka, jonka keskiössä on ollut kokonaisveroasteen alentaminen. • Ratkaisun avaimet ovat siinä, miten Suomessa rakennetaan elinkeinotoimintaa, joka tuottaa maan taloudelle kestävän rahoituspohjan. 11 Teollisuus- ja elinkeinopoliittinen ohjelma2019 Hyvinvointimalli mahdollistaa kestävän elinkeinotoiminnan
  • 12.
    Hyvinvointimalli mahdollistaa kestävän elinkeinotoiminnan(2) • Suurimmat uhkat hyvinvointimallin rahoitukselle ovat matala työllisyysaste, pitkittynyt työttömyys sekä työsuhteiden ja työajan silppuaminen. • Suomessa tarvitaan toimivia työmarkkinoita, korkeatasoista koulutusta sekä osaamisen, tuotekehityksen ja innovaatioiden edistämistä. • Talouden kasvun vahvistamisen rinnalla on talouspolitiikalla oikea-aikaisesti tasattava suhdannevaihteluja ja torjuttava työttömyyden kasvua. 12 Teollisuus- ja elinkeinopoliittinen ohjelma2019
  • 13.
    Muuttuva työelämä tarvitsee tekijöitä ja osaajia •Teollisuustyö ja sen rinnalla palvelutarjonta ovat myös entistä globaalimpia. Suomalaisten tekemiä työtehtäviä siirtyy toisaalle, ja Suomeen syntyy uudenlaisia töitä. • Suomi tarvitsee lisäksi työntekijöitä muualta ja uusia kansalaisia tekemään töitä suomalaisten rinnalla. • Suomessa on 2000-luvulla tehty rajuja talouden ja tuotantorakenteiden muutoksia, ja teollisuudesta on hävinnyt noin 100 000 työpaikkaa. 13 Teollisuus- ja elinkeinopoliittinen ohjelma2019
  • 14.
    • Kysymys onrakennemuutoksesta, jossa valmistavaa tuotantoa on siirretty muualle. Teollinen työnjako on laitettu maailmanlaajuisesti uusiksi. • Työt eivät häviä teollisuudesta tai palveluista, vaan muuntuneet työtehtävät vaativat tekijöiltään entistä enemmän osaamista. Työnantajien tulee panostaa inhimilliseen pääomaan: työllistettävä ja koulutettava työntekijöitä. • Tämä kysyy työnantajilta resursseja ja tahtoa investoida uuteen teknologiaan ja työntekijöiden osaamiseen. Edelläkävijäyrityksissä hyödynnetään uutta teknologiaa, keinoälyä ja muita keksintöjä runsaasti ja lisäksi panostetaan työntekijöiden koulutukseen. 14 Teollisuus- ja elinkeinopoliittinen ohjelma2019 Muuttuva työelämä tarvitsee tekijöitä ja osaajia (2)
  • 15.
    Työoloja parantamalla investoidaan tuottavuuteen •Teollisuusliitto edistää työelämän laadun parantamista panostamalla työympäristön ja työelämän kehittämiseen. Tämä näkyy työhyvinvointina ja työturvallisuutena. • Valtaosassa Suomen työpaikoista suhtaudutaan työolojen sekä työn kehittämiseen myönteisesti. Hyvän johtamisen ja reilun ilmapiirin tulokset edistävät hyvinvointia ja sitä kautta työn tuottavuutta. • Työelämän kehittämisen pitää kulkea käsi kädessä teknologian ja liiketoiminnan kehityksen kanssa. 15 Teollisuus- ja elinkeinopoliittinen ohjelma2019
  • 16.
    Työoloja parantamalla investoidaan tuottavuuteen(2) • Kun työntekijät voivat vaikuttaa työhönsä ja työehtoihinsa, sairauspoissaolot ja työtapaturmat jäävät alhaiseksi. Samalla tuottavuus kasvaa. Työnantaja- ja työntekijäpuolen yhteistyö on yksi Suomen kilpailukyvyn kehittymisen avaintekijöistä. • Työkulttuurin muuttaminen vaatii aikaa ja edellyttää konkreettisia tekoja. Vain näin voidaan vaikuttaa myös asenteisiin. Yhteistoiminta edellyttääkin avointa, tasavertaista ja jatkuvaa vuoropuhelua, muuten ei ratkaisuja löydetä valtakunnallisiin tai paikallisiin neuvotteluihin. 16 Teollisuus- ja elinkeinopoliittinen ohjelma2019
  • 17.
    Osaaminen ja yhteistyöluovat kestävän pohjan • Peruskoulutus takaa hyvän yleissivistyksen ja sen jälkeinen koulutus luo perustan vahvalle ammattiosaamiselle. Koulutus vahvistaa vuorovaikutustaitoja ja monipuolistuvissa työtehtävissä tarvittavia tieto- ja viestintätekniikkataitoja (ICT). • Sivistävien ja työllistymistä tukevien taitojen hallinnan lisäksi koulutus suojaa syrjäytymiseltä. • Ammatillisen koulutuksen, näyttötutkinto- järjestelmän ja jatko-opintojen kehittäminen edellyttää sujuvaa yhteistyötä, johon osallistuvat työmarkkinaosapuolet, koulutusorganisaatiot ja viranomaiset. 17 Teollisuus- ja elinkeinopoliittinen ohjelma2019
  • 18.
    Osaaminen ja yhteistyöluovat kestävän pohjan (2) • Yritysten vastuulla olevalla henkilöstö- koulutuksella ylläpidetään työntekijöiden ammatillista osaamista. • Maahanmuuttajien kotoutumista edistävät kielenopetus ja ammatillinen täydennyskoulutus, jolla heidän taitonsa saadaan vastaamaan suomalaisen työelämän vaatimuksia. • Ammatillisen koulutuksen uudistus siirsi oppimista entistä enemmän työpaikoille. Samaan aikaan toteutettiin mittavat leikkaukset ammatillisen koulutuksen määrärahoihin ja ammattiopettajakuntaan. Uudistus pienemmillä resursseilla edellyttää jatkuvaa seurantaa, jotta ilmeneviin ongelmiin voidaan puuttua. 18 Teollisuus- ja elinkeinopoliittinen ohjelma2019
  • 19.
    Avaimina tutkimus, tuotekehitys jainnovaatiot • Suomen menestys riippuu korkeatasoisesta osaamisesta, huipputeknologiasta, riittävistä investoinneista ja tuottavuudesta. • Suomessa on panostettava koulutukseen ja tutkimukseen perustutkimuksesta alkaen. • Suomen tuottavuus nousee ja innovaatiovetoinen kasvu mahdollistuu vain julkisen rahoituksen avulla. Siksi kasvuohjelmien toimenpiteillä pitää lisätä julkisen ja yksityisen sektorin innovaatioita ja investointeja. Teollisuus- ja elinkeinopoliittinen ohjelma19 2019
  • 20.
    Avaimina tutkimus, tuotekehitys jainnovaatiot (2) • Suomessa kannattaa keskittyä niihin aloihin, joissa on luontaisia kilpailukykyetuja tai entuudestaan menestyksekästä yritystoimintaa ja osaamista. • Teknologian vientiprojektit, kehityshankkeet ja kotimaiset referenssit parantavat uusien tuotteiden menestymismahdollisuuksia kansainvälisessä kilpailussa. • Valtion omistuksia on käytettävä nykyistä tehokkaammin vipuvartena, jolla innovaatioihin nojaavaa yritystoimintaa voidaan lisätä. Teollisuus- ja elinkeinopoliittinen ohjelma20 2019
  • 21.
    Suomi edelläkävijä energia-ja ilmastokysymyksissä • Teollisuusliitto vaikuttaa siihen, että Suomi on johtava energia- ja ilmastoratkaisujen toteuttaja tulevaisuudessakin. Maan elinkeinorakenne luo kuitenkin tarpeita, jotka tulee ottaa huomioon. • Kilpailukykyinen sähkön hinta ja sähkön saatavuus ovat tärkeitä etenkin prosessiteollisuudelle. Suomen on vahvistettava omavaraisuutta sähkömarkkinoilla. Teollisuus- ja elinkeinopoliittinen ohjelma21 2019
  • 22.
    Suomi edelläkävijä energia-ja ilmastokysymyksissä (2) • Sähkön saatavuus ja ilmastonmuutoksen torjunta huomioiden on perusteltua tuottaa päästötöntä energiaa ydinvoimalla. Lisäksi markkinaehtoisen uusiutuvan energian tuotantoa täytyy lisätä, sillä se tuo ympäristö- hyötyjä, parantaa huoltovarmuutta ja luo työpaikkoja rakennemuutosalueille. • Metsä- ja kemianteollisuus sekä metallien jalostus tarvitsevat runsaasti energiaa. Ilmastoteot on toteutettava vastuullisesti mutta myös siten, ettei niistä koidu kohtuutonta talousrasitetta maailman- markkinoilla toimiville suomalaisyrityksille. Teollisuus- ja elinkeinopoliittinen ohjelma22 2019
  • 23.
    • Suomi onriippuvainen omista luonnonvaroista ja raaka-aineista. Näillä on merkitystä Suomen kilpailukyvylle, taloudelle, työllisyydelle ja osin myös huoltovarmuudelle. • Kiertotaloudessa maksimoidaan materiaalien ja niiden arvon säilyminen kierrossa mahdollisimman pitkään. Tämä tarkoittaa, että uusiutuvia luonnonvaroja tuotetaan, jalostetaan, käytetään ja kierrätetään. • Kiertotalouden avulla voidaan vähentää hiilidioksidipäästöjä merkittävästi. Teollisuus- ja elinkeinopoliittinen ohjelma23 2019 Luonnonvaroja hyödynnettävä kestävästi
  • 24.
    • Metsien monipuolinenja kestävä käyttö on Suomen elinkeinoelämän perusta tulevaisuudessakin. • Päästövähennyksistä ja hiilineutraaliuden tavoitteesta päätettäessä on muistettava, että metsät ovat Suomessa hiilinielu. • Aktiivinen metsänkäyttö ja kestävä metsänhoito kasvattavat hiilinieluja. Metsien hyödyntäminen on perusteltua taloudellisista syistä ja osana ilmastoratkaisuja. Teollisuus- ja elinkeinopoliittinen ohjelma24 2019 Luonnonvaroja hyödynnettävä kestävästi (2)
  • 25.
    Sujuva logistiikka tukee vientiteollisuutta •Teollisuusliitto korostaa toimivan logistiikan merkitystä Suomen teollisuuden ja elinkeinoelämän sujuvalle toiminnalle. Talouskasvu onnistuu vain toimivan infrastruktuurin avulla. • Liikenneverkon kunto ja tietoliikenneverkon toimivuus ovat ratkaisevia, jotta ihmiset pääsevät liikkumaan ja tavarat ja maksut löytävät perille. • Logistiikan sujuvuus takaa toimintavarmuuden, joka on yksi Suomen teollisten toimijoiden vahvuuksista. Teollisuus- ja elinkeinopoliittinen ohjelma25 2019
  • 26.
    Sujuva logistiikka tukee vientiteollisuutta(2) • Vientiteollisuudelle meriyhteydet ovat tärkein väylä Euroopan sisämarkkinoille ja Euroopan ulkopuolelle. Meri-, tie-, raide- ja muu liikenne sekä toimivat energiansiirtopalvelut takaavat teollisuuden kilpailukyvyn. • Kunnollisesti toimiva logistiikka tarvitsee tuekseen nykyaikaiset liikenneväylät sekä logistiikkajärjestelmien keskinäisen yhteen sovittamisen. Teollisuus- ja elinkeinopoliittinen ohjelma26 2019
  • 27.