2. Laadukas koulutus varmistaa jatkossakin Suomen menestyksen,
mutta on myös yksilölle turva työmarkkinoilla. Korkeakoulutuksen
laatu ja rahoitus on turvattava. Korkeakoulujen profiloitumista omille
vahvuusalueilleen on jatkettava ja yliopisto- ja ammattikorkeakoulu-
tutkintoja on kehitettävä erillisinä perustuen kummankin korkea-
koulusektorin osaamistavoitteisiin ja vahvuuksiin.
n Yliopistojen rahoitus on turvattava ja indeksikorotukset rahoituk-
seen on toteutettava täysimääräisenä
n Korkeakoulutuksen määrällistä ja laadullista arviointia on kehitet-
tävä vastaamaan paremmin tutkittuun työelämätarpeeseen ja
korkeakoulujen profiloitumista vahvuusalueilleen on jatkettava
n Yliopistojen rahoituksessa ja muussa ohjauksessa painotetaan
nykyistä enemmän laadullisia kriteerejä
1.
Laadukas
koulutus
turvaa
tulevaisuuden
3. Tulevaisuuden työurille mahtuu useita työpaikkoja, jopa eri ammatteja ja
yhä useammin myös työttömyysjaksoja muutosten yhteydessä. Samal-
la työssäjaksamisen haasteet lisääntyvät ja taloudellinen paine pidentää
työuria kasvaa. Esitämme muutoksia jotka mahdollistavat työurien
jatkumisen, uudelleentyöllistymisen, liikkuvuuden työelämässä sekä
oman osaamisen kehittämisen jatkuvasti muuttuvilla työmarkkinoilla.
n Työuran keskeytymistä ja työuralle paluuta on edistettävä
mahdollistamalla osa-aikatyöskentelyä, edistämällä työkokeilun
kaltaisia menettelytapoja, sekä väljentämällä osasairauspäivärahan
ja osa-aikaeläkkeen ehtoja
n Oman osaamisen kehittämisen mahdollisuuksia työuralla on paran-
nettava. Itse kustannetun ammattitaitoa kehittävän koulutuksen
kustannusten on oltava verovähennyskelpoisia, työnantajan maksa-
man koulutuksen verotuskohtelua on selkeytettävä ja omaehtoisen
kouluttautumisen on oltava mahdollista myös työttömyysaikana.
n TE-toimistoissa on taattava riittävä osaaminen ja resurssit korkea-
koulutettujen työttömyyden ja työnhaun erityispiirteiden käsittelyyn
sekä mahdollisuuksia käyttää yksityisesti tuotettujen henkilö
kohtaisten palveluiden käyttöä työnhakupalveluissa.
2.
Työssä kiinni
muuttuvilla
työurilla
4. Perhevapaiden aiheuttamat poissaolot työmarkkinoilta vaikuttavat
usein pysyvästi naisten työuraan ja palkkakehitykseen. Tavoittee-
namme on, että kaikkien osaaminen on työmarkkinoiden käytössä
eikä urakehitys heikkene perhevapaan käyttämisen vuoksi. Tätä
varten perhevapaiden jakautumista miesten ja naisten kesken on
edistettävä ja vanhemmuudesta työnantajalle aiheutuvia kustannuk-
sia tasattava.
n Perhevapaajärjestelmää on kehitettävä tasa-arvoisemmaksi
lisäämällä isien osuutta vapaista sekä joustavuutta perhe
vapaiden pitämiseen
n Työnantajan perhevapaan ajalta maksamat palkat tulee korvata
täysimääräisesti enintään kolmen kuukauden ajalta.
3.
Perhevapaiden ja
vanhemmuuden
kustannusten
jakaminen
5. Pienten ja keskisuurten yritysten merkitys työllistäjinä ja kansanta-
louden kasvattajina kasvaa jatkuvasti. Työurat ovat monimuotoistu-
neet ja yrittäjyys on usein vaihtoehto perinteiselle palkkatyösuhteel-
le. Yritystoiminnan aloittamista on helpotettava niin
kansantaloudellisista kuin yksilöiden työuraan liittyvistä syistä.
n Yritysten arvonlisäverovelvollisuuden rajaa on nostettava
tuntuvasti nykyisestä ja verohuojennuksen yläraja on korotettava
50 000 euroon
n Sosiaaliturvalainsäädännön tulee ottaa paremmin huomioon
erilaiset yleistyvät työn tekemisen muodot. Yrittäjän sosiaaliturva
tulee saattaa työsuhteisten kanssa samalle tasolle.
4.
Yrittäjyys
luontevaksi
osaksi työuraa
6. Useat työn tekemiseen liittyvät kysymykset, kuten työehtojen
yksityiskohdat sekä työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden kysymykset
voidaan ratkaista parhaiten työpaikkatasolla. Paikallinen sopiminen
lisääntyy tulevaisuudessa ja se on hyvä ja joustava tapa ottaa
huomioon ala- ja työpaikkakohtaisia eroja. Samalla se vaatii myös,
että neuvottelun ja sopimisen edellytyksiä parannetaan. Paikallisen
neuvottelun rakenteiden on oltava kunnossa ja kaikkien henkilöstö-
ryhmien aidosti edustettuna, jota luottamukseen perustuva sopimi-
nen on mahdollista
n Myös ylemmille toimihenkilöille on säädettävä oikeus valita oma
työsuojeluvaltuutettu
n Työehtosopimuksen ulkopuolisen henkilöstöryhmän on saatava
valita yhteistoimintaedustaja siinäkin tapauksessa, ettei ryhmä
muodosta enemmistöä henkilöstöstä
5.
Paikallisen
sopimisen
rakenteet
kuntoon
7. Verotuksen ja sosiaaliturvan tulee kannustaa työllistämiseen ja
työntekoon. Suomeen on luotava uutta työtä ja verotuksen on
toimittava tämän tavoitteen hyväksi. Korkeasti koulutettujen maksa-
mista veroista koostuu merkittävä osa koko verokertymästä. Tämän
vuoksi on tärkeää, että he kokevat myös omalta osaltaan verotuksen
kohtuulliseksi ja oikeudenmukaiseksi.
n Työhön kohdistuvaa verotusta kevennetään ja verotuksessa
tehtävät tarkistukset kohdennetaan tasaisesti koko tuloasteikolle
n Vaalikauden aikana on selvitettävä sosiaaliturvan taitekohtien
poistamisen mahdollisuudet
6.
Kannustava ja
oikeudenmukainen
veropolitiikka
8. Suomen Ekonomit on kauppatieteellisen yliopistotutkinnon
suorittaneiden ja alan opiskelijoiden palvelu- ja etujärjestö.
Meillä on 50 000 jäsentä ja olemme Akavan neljänneksi
suurin jäsenjärjestö.
Palvelemme jäseniämme työuran eri vaiheissa ja olemme
ekonomien edunvalvoja työelämässä, yhteiskunnassa ja
koulutuksessa. Tässä julkaisussa esittelemme tavoitteem-
me hallituskaudelle 2015–2019.
Suomen Ekonomit – Finlands Ekonomer
Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki
Banvaktsgatan 2, 00520 Helsingfors
www.ekonomit.fi