3. 23.9.2014
3
RAHAT LÄHTEE JOKA TAPAUKSESSA. MILLOIN JA MITEN VIELÄ AUKI?
Toisen asteen koulutuksen järjestäjäverkon
rakenteellinen uudistaminen
ja rahoitusjärjestelmän uudistaminen
‐ 195 milj.€
‐ 260 milj.€
Toisen asteen koulutuksessa
keskitytään tutkintojen
rahoitukseen ja
luovutaan muun koulutuksen
julkisesta rahoituksesta
‐ 65 milj.€
Valtion menot
‐ 100,5 milj.€
Kuntien menot
‐ 159,5 milj.€
Vuoden 2012 kustannustietojen valossa, leikkaus vastaa
92 pienimmän ammatillisen koulutuksen järjestäjän (nyt
189) tai 207 pienimmän lukiokoulutuksen järjestäjän (nyt
280) yhteenlaskettua valtionosuutta
Lähteet: OPH, Hallituksen päätös rakennepoliittisen ohjelman
toimeenpanosta osana julkisen talouden
Suunnitelmaa 25.3.2014
4. 23.9.2014
4
Lähtökohta
II – ASTEEN KOULUTUS
• Opetus
• Tilat ja välineet
• Saavutettavuus (matkat)
Tutkinnot
• Määrä
• Laatu
Syöttö:
OKM/OPH
• Luvat
• Säädökset
• Resurssit
Ulostulo:
Opiskelijat
• Määrä
• Tahto
• Taito ja edellytykset
5. 23.9.2014
5
Lopputulos
5
II – ASTEEN KOULUTUS
• Opetus
• Tilat ja välineet
• Saavutettavuus (matkat)
Tutkinnot
• Määrä
• Laatu
Syöttö:
OKM/OPH
• Luvat
• Säädökset
• Resurssit ‐20 %
Ulostulo:
Opiskelijat
• Määrä
• Tahto
• Taito ja edellytykset
6. 23.9.2014
6
Lopputulos
6
Opiskelijat
• Määrä
• Tahto
• Taito ja edellytykset
II – ASTEEN KOULUTUS
• Opetus
• Tilat ja välineet
• Saavutettavuus (matkat)
Tutkinnot
• Määrä
• Laatu
Syöttö:
OKM/OPH
• Luvat
• Säädökset
• Resurssit ‐20 %
Ulostulo:
Hyötysuhteen
pitäisi nousta
myös 20 %
7. 23.9.2014
7
Toteutusmahdollisuudet ja kustannukset
Tarkasteltava muuttuja Nyt Jatkossa
Henkilöstö ja osaaminen
Menetelmät
Oppilaat ja opintosuoritukset
Tilat ja laitteet
Matkat ja saavutettavuus
• Onko mahdollista ja järkevää?
• Kustannusvaikutusten arviointi:
‐ Kertaluonteiset vaikutukset (investoinnit, poistot)
‐ jatkuvan tilan kustannusvaikutukset (juoksevat kulut ja tulot)
8. 23.9.2014
8
MITEN LÄHTEÄ LIIKKEELLE?
• Asian tiimoilta aktiivisesti yhteyttä aluevaikuttajiin:
- Maakuntajohtajiin
- Sivistystoimenjohtajiin
- Alueen kansanedustajiin
• Yhdessä ja joukolla tiedotustilaisuuksiin
• Alueellista yhteistyötä suunnitteluun
- Aktiivisesti mukaan suunnitteluun
• Kuka, mitä, missä ja milloin?
9. 23.9.2014
9
Onko mahdollista ja järkevää (1) ?
” Suomessa erityisesti nuorempien ikäluokkien koulutustaso on ollut OECD‐maiden joukossa korkea, mutta viime
vuosina moni maa on panostanut koko väestön koulutukseen Suomea selvästi enemmän.”
”Suomessa koulutusmenot osuutena kaikista menoista ovat hiukan OECD‐maiden keskiarvon alapuolella, 12,2
prosenttia kaikista julkisista menoista. Tämä kertoo koulutuksen järjestämisen tehokkuudesta. Suomalainen
koulutusjärjestelmä perustuu enemmän kuin minkään muun maan järjestelmä julkiseen rahoitukseen ja silti
kustannusosuus pysyy OECD‐maiden keskiarvon alapuolella.”
10. 23.9.2014
10
Onko mahdollista ja järkevää (2) ?
Kansainväliset (esim. Cedefop ja OECD) ja kotimaiset (esim. VATT ja ETLA)
tutkimuslaitokset ennustavat ammattirakenteen ja työelämän voimakasta muutosta. Sen
seurauksena sekä työelämässä toimivat että työelämän ulkopuolella olevat monet
aikuiset joutuvat kouluttautumaan uusiin työtehtäviin tai kokonaan uusille aloille.
Vailla toisen asteen tutkintoa olevilla aikuisilla on yhä suurempi vaara syrjäytyä
työmarkkinoilta. Kysymys on sekä yksilöiden mahdollisuuksista osallistua yhteiskuntaan
ja työmarkkinoille että julkisen talouden tasapainosta.
11. 23.9.2014
11
Dilemma
Moniin julkisiin työvoimavaltaisiin palveluihin kuten koulutukseen liittyy seuraava
dilemma:
Odotukset ja vaatimukset kasvavat kehityksen mukana ja näihin kasvaviin vaatimuksiin
vastaaminen lisää kustannuksia (joita ei saada kompensoitua automatisoinnilla ja
rationalisoinnilla kuten yleensä teollisessa tuotannossa tehdään). Kehityksen myötä
koulutukseen tulisi siis jatkossa panostaa suhteellisesti enemmän (eikä vähemmän) kuin
aikaisemmin, jos halutaan pysyä mukana menossa.