Suomi on osaamiskuopan reunalla. Koulutuspäällikkö Mikko Koskinen esitteli SAK:n ratkaisut aikuiskoulutuksen korjaamiseksi 9.12.2016 Helsingissä.

1. Aikuiskoulutus
on rikki –
korjataan se
SAK:n koulutuspäällikkö Mikko Koskinen 9.12.2016

2. 1.
OSAAMISKUOPASTA
EI KIIVETÄ TYÖ-
MARKKINOILLE
2.
ALAN VAIHTO
ON VAIKEAA
4.
TYÖNANTAJAT
EIVÄT KOULUTA
KAIKKIA
3.
TYÖTTÖMYYS RAPAUTTAA
OSAAMISEN
NOPEASTI
AIKUIS-
KOULUTUS
ON RIKKI
SUOMI OSAAMISKUOPAN REUNALLA
neljä isoa ongelmaa

3. Viestejä maailmalta
In the New Skills Agenda for Europe, the
Commission is therefore proposing a
Skills Guarantee to help low-skilled
adults acquire a minimum level of
literacy, numeracy and digital skills
and/or progress towards an upper
secondary qualification
Close to 70 million Europeans lack
basic reading and writing skills. Even
more cannot use numbers or digital
tools properly in everyday life. Without
these skills they are at high risk of
unemployment, poverty and social
exclusion.
Lähde: EU komissio 10.6.2016

4. Viestejä maailmalta
Lähde: HS 27.11.2016

5. Suomessa oli 30 vuotta sitten liki miljoona
työpaikkaa, jotka edellyttivät tekijältään vain
peruskoulua. Jäljellä on enää kolmannes.
Perusasteen työpaikat =
ei lisäystä 1987 – 2014.
Ylemmän korkeakoulututkinnon työpaikat =
ei vähennystä 1987 – 2014.
Työpaikat koulutustason mukaan vuosina 1987–2014.
(Lähde: Tilastokeskus/Pekka Myrskylä)

6. Työllisyysasteet kertovat
samaa tarinaa
Työllisyysasteet koulutustason mukaan vuosina 1987–2014.
(Lähde: Tilastokeskus/Pekka Myrskylä)

7. Lähes 600 000 aikuisella on
puutteelliset perustaidot.
Heillä on vaikeuksia
• ymmärtää lukemaansa
• hahmottaa numeroita & suhteita
• käyttää digitaalisia laitteita.
1. Osaamiskuopasta ei kiivetä
työmarkkinoille
Osaamiskuoppaan ovat
juuttumassa
• matalasti koulutetut
• ikääntyvät työntekijät (50+)
• maahanmuuttajat.
(Lähde: OECD:n aikuiskoulutustutkimus, PIAAC 2013.)

8. 2. Alan vaihto vaikeaa – työvoiman
liikkuvuus myös siksi vähäistä
Alan vaihto tai uuteen ammattiin kouluttautuminen on vaikeaa, koska
• Aikuisille suunnatut ammatilliset opinnot eivät valmista uudelle alalle vaan lähinnä
syventävät nykyistä osaamista.
• Ammattiin valmistavat perustutkinnot ovat pääosin nuorille.
• Opintovapaa ja aikuiskoulutustuki = työssäkäyvän ainoa ennakoiva muutosturva. Tällä
hallituskaudella aikuiskoulutustuen kestoa leikataan 19:stä 15 kuukauteen ja tuen taso
pienenee.
Huom. Digitalisaation arvioidaan vievän lähitulevaisuudessa matalasti koulutettujen
tehtävistä yli 40 prosenttia, korkeakoulutetuilla luku on 16 prosenttia.
Lähde: Tilastokeskus; Pajarinen&Rouvinen 2014

9. 3. Työttömyys rapauttaa osaamisen
• Työttömänä opiskelua ohjaavat säännöt ovat vaikeaselkoisia. Työttömyysturvan
menettämisen pelossa työtön jättää mieluummin opiskelematta.
• TE-toimistot myöntävät opiskeluoikeuksia työttömille vaihtelevasti. Koulutuksen laatu
vaihtelee eikä sisältö aina vastaa työnhakijan tarpeita.
• Joka viidennellä työttömällä on puutteelliset perustaidot. Matala koulutustaso ja
perustaitojen puute altistavat pitkäaikaistyöttömyydelle.
Huom. Pitkäaikaistyöttömistä pelkän perusasteen koulutuksen suorittaneita oli toissa vuonna
35 000.
(Lähteet: TEM raportteja 37/2013, PIAAC 2013.)

10. Henkilöstökoulutuspäivien määrä palkansaajaa kohden vuonna 2012.
(Lähde: Tilastokeskus, aikuiskoulutustutkimus 2012)
4. Työnantajat eivät kouluta kaikkia

11. KOULUTUS ON RIKKI – KORJATAAN SE
SAK:n ehdotukset
AIKUIS-
KOULUTUS ON
KORJATTAVA
1.
PERUSTAITOTAKUU &
OPPIVELVOLLISUUSIKÄ
2.
AVOIMET
AMMATTIOPISTOT
4.
HENKILÖSTÖKOULUTUSTA
KAIKILLE
3.
KYTTÄÄMINEN POIS
TYÖTTÖMÄNÄ
OPISKELEVALTA

12. 1. Perustaitotakuu kaikille…
Perustaitotakuu eli
• Erillinen, riittävän massiivinen ohjelma vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa oleville
työikäisille. Vertaa Nuorten aikuisten osaamisohjelma NAO.
• Perustaidot osaksi kaikkia ammatillisia tutkintoja → ammatillisen koulutuksen ja lukion eron
kaventaminen = ammatillisiin opintoihin lisää perus- ja digitaitoja sekä soveltavaa
ongelmanratkaisua.
• Sähköiset osaamiskartoitukset käyttöön.

13. …& oppivelvollisuusikä pidemmäksi
• Jokaisesta ikäluokasta noin 10 000 nuorta jää perusasteen varaan. Osa ei hae toisen asteen
koulutukseen ja noin 15 prosenttia keskeyttää ammatillisen koulutuksen.
• Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2015 pelkän perusasteen suorittaneita 20–29-vuotiaita
oli noin 116 500, eli 17 prosenttia jokaisesta ikäluokasta. Miehistä 19 prosenttia ja naisista 15
prosenttia jää pelkän peruskoulutuksen varaan.
• Nuoria on tuettava voimakkain toimenpitein yhdessä elämän tärkeimmistä
käännekohdista:
• Oppivelvollisuusikää on pidennettävä toisen asteen opintoihin.
• Nuorisotakuuta on vahvistettava.
_____________________________________________________
Huom. Vaikka oppivelvollisuusikä pitenisi tänään, viimeiset peruskoulun varassa olevat
työikäiset saavuttavat eläkeiän vasta 2050-luvulla.

14. 2. Avoimet ammattiopistot –
alanvaihdosta helpompaa
Mahdollisuus opiskella ammatillinen tutkinto työn ohessa, vapaa-ajalla tai opintovapaalla.
• Ammatillisiin oppilaitoksiin avoimen yliopiston tapaan toimivia avoimia ammattiopistoja.
Suoritetut opinnot voitava hyväksyttää osaksi myöhempää tutkintoa.
• Alanvaihtoon/alalle tuloon tähtääviä lyhyitä, sisällöltään räätälöitäviä kokonaisuuksia
aikuiskoulutukseen. Monimuoto-opiskelua = oppilaitos, oppisopimus tai opiskelua työn
ohessa (minitutkinnot).
• Kaikki uraohjauspalvelut koottava osaksi tulevien maakuntien kasvupalveluita = uraohjausta
& tietoa tulevasta työvoimatarpeesta myös alan vaihtoa suunnitteleville.
• Aikuiskoulutustuen kesto pidemmäksi. Mahdollisuus käyttää tukea nykyistä lyhyempiin
opintojaksoihin tai osa-aikaopiskeluun. Tukikuukaudet sidottava työvuosiin ja
pohjakoulutukseen.

15. 3. Työttömänä opiskelu remonttiin –
kyttääminen pois
Syyskuussa työttömänä oli 329 487 henkilöä. Vuonna 2015 työttömien aktivointiaste oli
vuonna 25 prosenttia. Pitkäaikaistyöttömillä vastaava luku oli 7,5 prosenttia.
Siksi
• Perustaitojen kehittäminen osaksi työvoimakoulutusta → jokaiselle työttömälle SAK:n
perustaitotakuun mukainen osaamiskartoitus.
•Työttömien pääsyä omaehtoiseen koulutukseen on helpotettava.
• Sivutoiminen opiskelu vapaaksi. Opintopisteiden rajoittaminen tarpeetonta, kun työtön on
samalla työmarkkinoiden käytettävissä.

16. 4. Henkilöstökoulutusta kaikille
• Osaamisen kehittämisen malli uusiksi. Verovähennyksen ja koulutuskorvauksen toimivuus
arvioitava
• Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat kaikille työpaikoille.
• Suunnataan julkinen tuki pienten ja keskisuurten yritysten henkilöstön kouluttamiseen.
Yhteishankintana toteutettava koulutus voisi lisätä kouluttamista.
• Määräraha ja perustaitotuki tukemaan perustaitojen opiskelua työssä. Esimerkiksi Norjassa
tukena erillinen rahasto.
• Kilpailukykysopimuksen muutosturvamallia kehitettävä = pääsy koulutukseen jo
irtisanomisaikana edistää uuden työn löytymistä.

17. SAK:n ehdotukset = hallituksen tavoittelema 72 prosentin työllisyysaste, kun
vuonna 2014
• 16–64-vuotiaista pelkän perusasteen varassa oli 623 000 henkilöä. Alle puolet eli 272 000
heistä oli työelämässä. Työllisyysaste 44 prosenttia.
• Keskiasteen tutkinnon (ammatillinen/lukio) oli opiskellut 1 562 000 henkilöä. Työelämässä
heistä oli 1 049 000. Työllisyysaste 67 prosenttia.
Huom. Jos perusasteen varassa olevien työllisyysaste olisi sama kuin keskiasteen tutkinnon
suorittaneilla, työelämässä olisi noin 146 000 ihmistä enemmän kuin nyt. Työllisyysaste olisi
4,4 prosenttiyksikköä nykyistä korkeampi.
JOS KAIKILLA TYÖIKÄISILLÄ
OLISI VÄHINTÄÄN
TOISEN ASTEEN TUTKINTO

18. • Hallitus on päättänyt leikata ammattillisesta koulutuksesta ensi vuonna 190 miljoonaa
euroa. Se riittäisi aikuiskoulutuksen korjaamiseen.
• SAK esittelee keväällä 2017 tarkemman suunnitelman investoinneista työikäisten
osaamisen kohentamiseksi.
MITÄ MAKSAA?

19. Suomen Ammattiliittojen
Keskusjärjestö SAK ry
Hakaniemenranta 1 A,
PL 157, 00531 Helsinki
puh. 020 774 000
www.sak.fi