Puhujat: Jan Vapaavuori, asuntoministeri; Jukka-Pekka Ujula, kaupunginjohtaja, Porvoo; Michael Lovejoy, Head of Trade Center; Virpi Mikkonen, ohjelman päällikkö, Tekes; Jukka Noponen, ohjelmajohtaja, Sitra; Mikko Kosonen, yliasiamies, Sitra; Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, varatoimitusjohtaja, Kuntaliitto; Mari Kiviniemi, kunta- ja hallitoministeri; Antti Kivelä, ohjelmajohtaja, Sitra; Teppo Sulonen, tietohallintojohtaja; Kimmo Haahkola, toimialajohtaja, Sitra, Ari Mäkinen, talousjohtaja, Turun kaupunki, Antti Kivelä, ohjelmajohtaja, Sitra;
Tilaisuuden videot:
http://youtu.be/Wr8ZLrZ7ywk
http://youtu.be/4pkzBgn1ESE
http://youtu.be/3ur-vIxcTNk
http://youtu.be/jwbGRuZuJb8
http://youtu.be/MreqYtyArvU
http://youtu.be/ptBH8rhUMeM
http://youtu.be/DGZIyGWQIU4
http://youtu.be/15bvs_M16-E
http://youtu.be/UHvE7Vlc2Rw
http://youtu.be/SXtBcvXhNtM
http://youtu.be/zSLY2d9ACY0
http://youtu.be/4JKQmZB23OA
http://youtu.be/Nm40Q4_q04w
Globaalin osakemarkkinan epävakaa kehitys vuoden viimeisellä neljänneksellä painoi Varman koko vuoden sijoitustuoton negatiiviseksi. Varman sijoitusten markkina-arvo oli vuoden lopussa 44,0 (45,4) miljardia euroa. Tehokkuus parani edelleen ja oli kaikkien aikojen paras. Varma käytti liikekuluihin tarkoitetuista vakuutusmaksuista 60 % (67 %).
Elon sijoitukset tuottivat tammi-kesäkuussa 7,8 (-4,1) prosenttia eli 2 007,5 miljoonaa euroa. Sijoitusten markkina-arvo oli kesäkuun lopussa 27,8 miljardia euroa. Vakavaraisuusaste oli 126,6 prosenttia ja vakavaraisuuspääoma oli 1,6-kertainen vakavaraisuusrajaan nähden.
Vientiteollisuuden työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen yhteinen kannanotto valtion budjettiin: Vientiteollisuuden kilpailukykyä on parannettava! Mukana Kemianteollisuus, Metallityöväen Liitto, Metsäteollisuus, Paperiliitto, TEAM ja Teknologiateollisuus.
Globaalin osakemarkkinan epävakaa kehitys vuoden viimeisellä neljänneksellä painoi Varman koko vuoden sijoitustuoton negatiiviseksi. Varman sijoitusten markkina-arvo oli vuoden lopussa 44,0 (45,4) miljardia euroa. Tehokkuus parani edelleen ja oli kaikkien aikojen paras. Varma käytti liikekuluihin tarkoitetuista vakuutusmaksuista 60 % (67 %).
Elon sijoitukset tuottivat tammi-kesäkuussa 7,8 (-4,1) prosenttia eli 2 007,5 miljoonaa euroa. Sijoitusten markkina-arvo oli kesäkuun lopussa 27,8 miljardia euroa. Vakavaraisuusaste oli 126,6 prosenttia ja vakavaraisuuspääoma oli 1,6-kertainen vakavaraisuusrajaan nähden.
Vientiteollisuuden työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen yhteinen kannanotto valtion budjettiin: Vientiteollisuuden kilpailukykyä on parannettava! Mukana Kemianteollisuus, Metallityöväen Liitto, Metsäteollisuus, Paperiliitto, TEAM ja Teknologiateollisuus.
Työeläkeyhtiö Elon osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2021Työeläkeyhtiö Elo
Elon sijoitukset tuottivat tammi-maaliskuussa 3,9 (-9,5) prosenttia eli 996,4 miljoonaa euroa. Sijoitusten markkina-arvo oli maaliskuun lopussa 26,8 miljardia euroa. Vakavaraisuusaste oli 125,0 prosenttia ja vakavaraisuuspääoma oli 1,5-kertainen vakavaraisuusrajaan nähden.
Veritaksen sijoitukset tuottivat huhti-kesäkuussa 3,9 prosenttia ja koko alkuvuoden aikana 7,3 prosenttia. Hyvä sijoitustuotto vahvisti Veritaksen vakavaraisuutta, joka nousi kesäkuun lopussa 131,5 prosenttiin. Vakavaraisuuspääoma ylitti ensimmäisen kerran miljardi euroa. Asiakashankinnan näkökulmasta vuoden toinen neljännes oli Veritakselle ennätyksellisen hyvä.
Eläketurvakeskuksen vaikutusarvio indeksien muuttamista koskevan kansalaisalo...Eläketurvakeskus
Eläketurvakeskus on tehnyt vaikutusarvion indeksien muuttamista koskevan kansalaisaloitteen seurauksista. Tässä diasarjassa esitetään tiivistetysti vaikutusarvion tulokset.
Työeläkeyhtiö Elon eläkevarat karttuivat ennätystahdilla – tuottoa 3,6 miljar...Työeläkeyhtiö Elo
Maailmantalous elpyi vahvasti vuonna 2021. Kasvu oli voimakkaampaa kuin vuosikymmeniin. Tämä heijastui myös Elon sijoitustuottoihin. Elon sijoitukset tuottivat 14,0 (3,6) prosenttia. Sijoitusten markkina-arvo oli vuoden 2021 lopussa 29,4 (25,9) miljardia euroa.
Lue koko uutinen Elon nettisivuilta.
Veritaksen sijoitukset tuottivat tammi-syyskuussa 8,3 prosenttia. Parhaiten pärjäsivät osakesijoitukset, joiden tuotto oli 17,2 prosenttia. Kiinteistösijoitukset tuottivat 4,1 prosenttia, korkosijoitukset 1,3 prosenttia ja muut sijoitukset 5,9 prosenttia. Hyvä sijoitustuotto on vahvistanut Veritaksen vakavaraisuutta vuoden aikana.
Varman sijoitukset toivat vuonna 2019 ennätyksellisen 5,2 miljardin euron eli 12,0 (-2,0) %:n tuoton. Sijoitusten markkina-arvo nousi vuoden lopussa 48,7 (44,0) miljardiin euroon. Varman eläkevarat ovat kaksinkertaistuneet finanssikriisistä. Tehokkuus säilyi erinomaisella tasolla, minkä ansiosta Varma maksaa asiakkailleen historiansa korkeimmat asiakashyvitykset.
Eurooppalaisen koneteollisuuden kilpailukyky 16.2.2012
From Global to Fragmented: A Competitiveness Outlook for 2012 and Beyond
Stéphane Garelli, Professor, IMD
http://www.sitra.fi/tapahtumat/2012/eurooppalaisen-koneteollisuuden-kilpailukyky
Green to Scale -report (www.greentoscale.net) shows that we already have the tools available to cut emissions – the know-how and experience of 36 countries that have successfully reduced emissions.
Scaling up just 17 climate solutions could cut current global
emissions by a quarter by 2030. This is equivalent to the total
emissions of China and Japan combined.
Slides were presented by Mr. Oras Tynkkynen, Senior advisor of Finnish Innovation Fund Sitra on 19th Nov 2015 in Washington DC.
Event's website: http://www.worldbank.org/en/events/2015/11/10/climate-action-and-green-competitiveness#1
Työeläkeyhtiö Elon osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2021Työeläkeyhtiö Elo
Elon sijoitukset tuottivat tammi-maaliskuussa 3,9 (-9,5) prosenttia eli 996,4 miljoonaa euroa. Sijoitusten markkina-arvo oli maaliskuun lopussa 26,8 miljardia euroa. Vakavaraisuusaste oli 125,0 prosenttia ja vakavaraisuuspääoma oli 1,5-kertainen vakavaraisuusrajaan nähden.
Veritaksen sijoitukset tuottivat huhti-kesäkuussa 3,9 prosenttia ja koko alkuvuoden aikana 7,3 prosenttia. Hyvä sijoitustuotto vahvisti Veritaksen vakavaraisuutta, joka nousi kesäkuun lopussa 131,5 prosenttiin. Vakavaraisuuspääoma ylitti ensimmäisen kerran miljardi euroa. Asiakashankinnan näkökulmasta vuoden toinen neljännes oli Veritakselle ennätyksellisen hyvä.
Eläketurvakeskuksen vaikutusarvio indeksien muuttamista koskevan kansalaisalo...Eläketurvakeskus
Eläketurvakeskus on tehnyt vaikutusarvion indeksien muuttamista koskevan kansalaisaloitteen seurauksista. Tässä diasarjassa esitetään tiivistetysti vaikutusarvion tulokset.
Työeläkeyhtiö Elon eläkevarat karttuivat ennätystahdilla – tuottoa 3,6 miljar...Työeläkeyhtiö Elo
Maailmantalous elpyi vahvasti vuonna 2021. Kasvu oli voimakkaampaa kuin vuosikymmeniin. Tämä heijastui myös Elon sijoitustuottoihin. Elon sijoitukset tuottivat 14,0 (3,6) prosenttia. Sijoitusten markkina-arvo oli vuoden 2021 lopussa 29,4 (25,9) miljardia euroa.
Lue koko uutinen Elon nettisivuilta.
Veritaksen sijoitukset tuottivat tammi-syyskuussa 8,3 prosenttia. Parhaiten pärjäsivät osakesijoitukset, joiden tuotto oli 17,2 prosenttia. Kiinteistösijoitukset tuottivat 4,1 prosenttia, korkosijoitukset 1,3 prosenttia ja muut sijoitukset 5,9 prosenttia. Hyvä sijoitustuotto on vahvistanut Veritaksen vakavaraisuutta vuoden aikana.
Varman sijoitukset toivat vuonna 2019 ennätyksellisen 5,2 miljardin euron eli 12,0 (-2,0) %:n tuoton. Sijoitusten markkina-arvo nousi vuoden lopussa 48,7 (44,0) miljardiin euroon. Varman eläkevarat ovat kaksinkertaistuneet finanssikriisistä. Tehokkuus säilyi erinomaisella tasolla, minkä ansiosta Varma maksaa asiakkailleen historiansa korkeimmat asiakashyvitykset.
Eurooppalaisen koneteollisuuden kilpailukyky 16.2.2012
From Global to Fragmented: A Competitiveness Outlook for 2012 and Beyond
Stéphane Garelli, Professor, IMD
http://www.sitra.fi/tapahtumat/2012/eurooppalaisen-koneteollisuuden-kilpailukyky
Green to Scale -report (www.greentoscale.net) shows that we already have the tools available to cut emissions – the know-how and experience of 36 countries that have successfully reduced emissions.
Scaling up just 17 climate solutions could cut current global
emissions by a quarter by 2030. This is equivalent to the total
emissions of China and Japan combined.
Slides were presented by Mr. Oras Tynkkynen, Senior advisor of Finnish Innovation Fund Sitra on 19th Nov 2015 in Washington DC.
Event's website: http://www.worldbank.org/en/events/2015/11/10/climate-action-and-green-competitiveness#1
Varman sijoitukset tuottivat 2,8 (12,0) prosenttia eli 1,4 miljardia euroa vuonna 2020. Sijoitusten arvo nousi koronavuoden 2020 lopussa 50,2 (48,7) miljardiin euroon.
Veritas ylsi erinomaisiin sijoitustuottoihin vuonna 2021. Sijoitukset tuottivat vuoden aikana 12,6 prosenttia eli lähes 0,5 miljardia euroa. Osakesijoitukset tuottivat 25,2 prosenttia, kiinteistösijoitukset 9,5 prosenttia, korkosijoitukset 1,6 prosenttia ja muut sijoitukset 7,4 prosenttia. Hyvä sijoitustuotto vahvisti Veritaksen vakavaraisuutta vuoden aikana.
Pandemia ja sitä seurannut elvytys rytmittivät sijoitusvuotta. Veritaksen sijoitukset tuottivat vuoden viimeisellä neljänneksellä 6,8 prosenttia ja koko vuonna 5,6 prosenttia. Hyvä sijoitustulos vahvisti Veritaksen vakavaraisuutta, joka nousi vuoden lopussa 128,8 prosenttiin.
Verotuksen käsitteistä ja yleisesti verotuksen periaatteista, yrittäjän verotus eri henkilöyhtiömuodoissa (toiminimi, avoinyhtiö ja kommandiittiyhtiö)
Osakeyhtiön ja osakkeenomistajan verotus
Osakeyhtiöyrittäjän verotus vs. henkilöyhtiöyrittäjän verotus (milloin osakeyhtiö on verotuksellisesti järkevä vaihtoehto henkilöyhtiöön nähden)
Optimaalinen osingonjakopolitiikka (kuinka paljon palkkaa ja osinkoa)
Paljon käytännön esimerkkejä ja laskelmia
Miten Suomen yritys- ja pääomatuloverotusta tulisi uudistaa? VATT:n ja Etlan raportissa analysoidaan nykyjärjestelmän ongelmat ja esitetään niihin ratkaisuvaihtoehdot investointien, tuottavuuden ja talouskasvun näkökulmasta.
Lue lisää: Yritysverotuksen uudistaminen kohti neutraalia verotusta vahvistaisi parhaiten tuottavuuskehitystä ja talouskasvua
http://vatt.fi/artikkeli/-/asset_publisher/yritysverotuksen-uudistaminen-kohti-neutraalia-verotusta-vahvistaisi-parhaiten-tuottavuuskehitysta-ja-talouskasvua
VATT:n Seppo Kari ja Etlan Niku Määttänen esittivät raportin keskeiset suositukset 11.1. 2017.
Työeläkeyhtiö Elon sijoitustuotto –1,9 prosenttia - epävarmuuden varjostama a...Työeläkeyhtiö Elo
Kiihtyvä inflaatio, rahapolitiikan globaali kiristyminen ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan lisäsivät epävarmuutta ja vaikuttivat negatiivisesti sijoitusmarkkinoihin. Elon sijoitukset tuottivat -1,9 (3,9) prosenttia. Sijoitusten markkina-arvo oli 28,8 (26,8) miljardia euroa ensimmäisen vuosineljänneksen 2022 lopussa. Vakavaraisuusaste oli 126,1 (125,0) prosenttia.
Similar to Tehokas ja kestävä kunta -seminaari 1.10.2009 /Mäki-Lohiluoma (20)
The presentation "Porfolios for system transformation" by Giulio Quaggiotto (Head of Strategic Innovation, UNDP) was held at Sitra's event Innovaatioportfolioryhmän luokkakokous on 5th of May, 2021.
3. Suomen kuntasektorin toimintalogiikka
• Pidetään yllä kotimaista ostovoimaa (yli 400.000 työntekijää)
• minimoimalla irtosanomiset ja lomautukset
• turvaamalla peruspalvelujen tarjonta
• investoimalla ja rakentamalla mahdollisuuksien mukaan
• Talous menossa vauhdilla epätasapainoon:
• verotulot n. 500 milj. € alle talousarvioiden 2009
• toimintamenot kasvavat n. 1 500 milj. € 2009
• Jotain pitää tehdä:
• lainanoton lisäys, valtion budjetin tuliaiset
• säästötoimenpiteet, investointien karsiminen
• veronkorotukset, erityisesti kiinteistövero
• Kuntaliiton laatima ’Kuntapalvelujen pelastusohjelma’
4. Ruotsi
• Taantuma on tuntunut suoraan kunnissa, mm. viime vuonna useilta
kunnilta meni lainahanat kiinni ja investointeja piti lykätä
• Kunnilla ja maakunnilla on omia eläkerahastoja; näiden arvoja on
jouduttu alentamaan osakekurssien alamäen myötä
• Suurin vaikutus kuntiin on verotulojen väheneminen, kunnat
palkkaavat aikaisempaa vähemmän henkilökuntaa
• Ruotsin Kuntaliitto (SALAR) on vaatinut maan hallitukselta lisäyksiä
kuntien ja maakuntien valtionapuihin
• SALAR tukee kuntia mm. tekemällä kuntien taloustilanteesta
analyyseja, järjestämällä kokemustenvaihtoworkshoppeja jäsenilleen
jne
• Ruotsin hallitus esitti keväällä noin 700 M€:n ylimääräistä
avustuspakettia kunnille ja maakunnille vuodeksi 2010; seuraaville
vuosille tullee vielä 500 M€ lisää; avustuksilla pyritään erityisesti
lieventämään kuntien paineita henkilökunnan vähentämiseksi
5. Tanska
Tärkeimmät alueet, joilla rahoituskriisillä on vaikutuksia paikallis-
ja aluehallintoon:
• Paikalliset ja alueelliset investointisuunnitelmat (lyhyt aikaväli)
• Paikallis- ja aluehallinnon budjetit (pitkä aikaväli)
• Verokertymät/sosiaalimenot/työttömyyskorvaukset
• Uuden henkilöstön rekrytointi
• Alueellinen kehitys
Hallitus yhdessä paikallis- ja aluehallinnon kanssa keskittyy
erityisesti investointien aikaistamiseen:
• Neuvottelut maan hallituksen ja LGDK:n kesken vuosien 2009 ja
2010 investointien lisäämisestä
• Sama aluehallinnon kanssa, mm. sairaaloiden
uudisrakentamiseen ja modernisointiin 5,3 mrd€ 10 vuodessa
6. Norja
• Maassa on kaksi pankkia, jotka luotottavat erityisesti kuntia
• Toinen näistä on ongelmissa ja lopettanut kuntien luotottamisen
• Toinen on kokonaan valtion omistama ja jatkaa lisäpääomittamisen
jälkeen kuntien luotottamista
• Norjassa myös korot ovat nousseet rahoituskriisin seurauksena
• Työttömyyden arvioidaan nouseva normaalista 2,5%:sta 4-4,5 %:iin
2010
• Kunnilla on omia arvopaperisijoituksia noin 6 mdr€, haihtunut 14 %,
joillakin kunnilla erityisen suuret tappiot US-sijoitusten takia
• Norjan Kuntaliitto esitti hallitukselle valtion verojen alentamista ja
samalla kuntaverojen korottamista kuntien tulojen takaamiseksi; valtio
rakensi kunnille tältä pohjalta 150 mrd€:n verotuen, 250 mrd€:n
korvamerkitsemättömän ylimääräisen tuen ja 500 mrd€:n
’pienimuotoisten investointien’ tuen takaamaan kuntien rahoitusta
7. Islanti
• Kriisi iski rajusti
• inflaatio 19 %
• työttömyys 1,3 %:sta toiselle kymmenelle
• valtionvelan osuus bkt:sta kymmenkertaistunut 7-8 %:sta yli 70
%:een
• suurimmat kansalliset pankit kaatuivat, ulkomaisiin käsiin
• IMF:ltä monikansallista apua (ja kontrollia), Suomikin osallistuu
• kriisi iski rajuimmin nopeasti kasvaneeseen Reykjavikin seutuun
• Kunnat ja valtio lähentyvät
• sopimus kuntajärjestön ja kuntaministerin välillä koordinaatiosta
• pyyntö valtiolle kuntien keskusjärjestön ottamisesta mukaan
suoraan keskushallinnon taloussuunnitteluun, myönteinen palaute
• ohjausta ja infoa kunnille
• kriisikokouksia, konferensseja, taustatiedon keruuta
• uusi julkinen systeemi perustettu kansalaisjärjestöjen kanssa
• rakennettu yhteistyötä aluekehitysorganisaatioiden kanssa
8. Onko toimilla eri maissa jotain yhteistä?
Yhteiset nimittäjät:
• ostovoiman ylläpito
• paikallishallinnon toimintakyvyn säilyttäminen
• työllisyyden ylläpitäminen
• keinot tavoitteiden saavuttamiseksi ja toimien painopisteet
poikkeavat jonkin verran toisistaan eri maissa
Keinoja:
• kunnan ja valtion yhteistyö tiivistynyt eri maissa selvästi
• investointien aikaistaminen ja ylläpitäminen
• korotetut ja ylimääräiset valtionavut ja vastaavat kunnille
• rahoitusjärjestelmien joustavoittaminen etenkin EU-säädösten
ohjaamissa tapauksissa
10. Kuntien verotulot ja valtionosuudet yhteensä
pysyvät v.2008 tasolla
KUNTIEN VEROTULOT JA VALTIONOSUUDET YHTEENSÄ
KÄYVIN HINNOIN, MRD. EUROA
25
20
15
10
5
0
1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010
KUNTIEN VEROTULOT KUNTIEN VALTIONOSUUDET
11. Tulo- ja menokehitys epätasapainossa
Kuntien ja kuntayhtymien verorahoitus ja toimintamenot
muutos edelliseen vuoteen verrattuna, mrd. euroa
2,5 2,5
2,0 2,0
1,5 1,5
1,0 1,9 1,0
1,4
1,5 1,3
0,5 1,0 0,9 0,5
0,7 0,6
0,3 0,2 0,2
0,0 0,1 0,0
-0,2
-0,5 -0,5
1998 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08* 09** 10**
Verorahoitus (verotulot + valtionosuudet) Toimintamenot
16. Kuntapalvelujen pelastusohjelma 2010-2013
Tavoite:
Kuntien tehtävät ja kuntien talous saatettava
tasapainoon kohtuullisella veroasteella vuosina 2010 –
2013 peruspalveluohjelmamenettelyn puitteissa
laadittavan kuntapalvelujen pelastusohjelman avulla.
12.8.2009 R. Vuorento/my 16
18. Kuntapalvelujen pelastusohjelma 2010-2013
1.Nykytilanteen kuvaus
tulot
• Verotulot – tulopohjan laajentaminen
• Valtionosuudet – järjestelmän yksinkertaistaminen
• Toimintatulot – osuuden nostaminen
• Lainanotto – kasvun hidastaminen
• Muut tulot – osuuden nostaminen
menot
• Henkilöstömenot (menojen hallinta)
• Ostot
• Avustukset
• Lainanhoito
• Investoinnit
• Muut menot
12.8.2009 R. Vuorento/my 18
19. Kuntapalvelujen pelastusohjelma 2010-2013
2.Kuntien tehtävät ja valtion ja kuntien työnjako
• nykyisten tehtävien arviointi
• valtion ja kuntien tehtäväjako
• ammattikorkeakoulut
• erityisen kallis sairaanhoito
• …..
3.Kuntien toiminnan ohjaus
• lainsäädäntö
• normit ja säädökset
12.8.2009 R. Vuorento/my 19
20. Kuntapalvelujen pelastusohjelma 2010-2013
4.Tuottavuus
• nykytilanne kansainvälisessä vertailussa
• tuottavuusmittauksen haasteet
• kuntien väliset erot/käytännöt
• tietotekniikan mahdollisuudet
• rakenteelliset muutostarpeet
• tuottavuus/säästöt
• tuottavuuspotentiaali (20 % vajeesta ?)
12.8.2009 R. Vuorento/my 20
21. Kuntapalvelujen pelastusohjelma 2010-2013
5.Henkilöstö
• osaavan henkilöstön saatavuuden turvaaminen
• eläkkeelle siirtymisen hyödyntäminen
• henkilöstömenoihin vaikuttaminen
6.Investoinnit, infrastruktuuri, asuminen
• riittävän investointitason turvaaminen
• INFRA - rahasto
• uudet rahoitusmahdollisuudet
• kuntien ja valtion yhteistyön kehittäminen
• (maankäytön, asumisen ja joukkoliikenteen kehittäminen)
12.8.2009 R. Vuorento/my 21
23. Toimenpiteitä kuntapalveluiden
pelastamiseksi
Valtio ja kunnat
- KUNNILLE EI UUSIA TEHTÄVIÄ
Tuottavuustalkoot
Käynnistettävä projekti ”Tuottavuuden esteet”
• normien purku
• ohjausjärjestelmien joustavoittaminen
• pätevyys ja mitoitusvaatimusten uudelleen arviointi
Mittausmenetelmien kehittäminen
• kustannuslaskenta/tuotteistus
Paras hanketta tehostaen jatkettava
• kuntarakenne
• palvelurakenne
• kaupunkiseudut
• valtio/kuntasuhde
• tehtävät/rahoitus
23
24. Mitä saatava aikaan
• Palvelujärjestelmän tuottavuutta, tuloksellisuutta ja
vaikuttavuutta on parannettava
• Tuottavuuden parantaminen välttämätön, muttei
riittävä ehto
• Tuottavuuden kohdentaminen palveluihin, josta
odotettavissa hyötyä ja vaikuttavuutta.
• Palvelujen kysyntää on vähennettävä
• Resurssien ja kehittämisponnistusten uudelleen
kohdentaminen.
• Ikä- ja kohderyhmä spesifinen (varhainen)
puuttuminen.
3.10.2009 24
25. Uudistumisen toiminnalliset ulottuvuudet
• Kunta- ja palvelurakenneuudistus
• Jatketaan paras –uudistusta: järjestämisvastuu toteutetaan
laajemmassa väestöpohjassa.
• Porrastettu palvelujärjestelmä ja selkeät organisaatio- ja
johtamisrakenteet
• Asiakaslähtöiset palveluprosessit
• Toiminnan hahmottaminen ja johtaminen hallinto- ja
professiorajat ylittävinä asiakasprosesseina.
• Osaoptimoinnista hallittuihin kokonaisuuksiin.
• Innovaatiot, uudet menetelmät
• ICT, teknologia ja näyttöön perustuvat menetelmät
• Toimintatavat, johtamiskulttuuri, työnjako ja sosiaaliset
innovaatiot
3.10.2009 25
26. ”En ole vielä nähnyt niin monimutkaista ongelmaa,
etteikö se lähemmin tarkasteltuna olisi näyttäytynyt
vielä monimutkaisemmalta.”
Poul Anderson
amerikkalainen tieteiskirjailija
1926-2001