Vientiteollisuuden työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen yhteinen kannanotto valtion budjettiin: Vientiteollisuuden kilpailukykyä on parannettava! Mukana Kemianteollisuus, Metallityöväen Liitto, Metsäteollisuus, Paperiliitto, TEAM ja Teknologiateollisuus.

1. Vientiliittojen budjettikannanotto
17.8.2012

2. Jorma Turunen
toimitusjohtaja
2

3. Suomen vienti on jäänyt kilpailijamaista
Tavara- ja palveluviennin arvo vuosineljänneksittäin, käyvin hinnoin, indeksi
160
155
150
145
140 Suomi
135
130
Ruotsi
125
120
Saksa
115
110
Alankomaat
105
100
95 2005,I = 100
90
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012
Viimeinen havainto: tammi-maaliskuu 2012 tai huhti-kesäkuu 2012.
17.8.2012
Lähde: Eurostat

4. Suomen viennistä puuttuu vuositasolla 20-30 miljardia euroa
Tavara- ja palveluviennin arvo vuosineljänneksittäin, mrd. euroa, käyvin hinnoin
27
26
25
24
23
22
Toteutunut vienti
21
20
19
18
17
16 Jos vienti olisi
jatkanut maltillista
15 kasvua*
14
13
12
11
10
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012
*) Maltillinen kasvu tarkoittaa 4,6 %:n vuosikasvua, kun kasvu oli keskimäärin 9,1 % vuosina
1992-2007 ja 5,2 % vuosina 2000-2007.
17.8.2012
Viimeinen havainto: huhti-kesäkuu 2012 (ennakkotieto).
Lähde: Tilastokeskus, Suomen Pankki

5. Suomen kauppa- ja vaihtotase heikentyneet kroonisesti
12 kk:n liukuva summa, miljardia euroa, käyvin hinnoin
16
15
14
13
12
11
10
9
8
7
6
5
Vaihtotase
4
3
2
1 Kauppatase
0
-1
-2
-3
-4
-5
-6
1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012
Viimeinen havainto 5/2012 17.8.2012
Lähde: Suomen Pankki

6. Teollisuuden ostopäällikköindeksi on
notkahtanut myös maailmanlaajuisesti
Viimeinen havainto 7/2012. 17.8.2012
Lähde: Markit

7. Budjetin on tuettava kilpailukykyä
Ei enää uusia rasitteita yrityksille
• Suomalaisia yrityksiä ei tule EU:ssa eikä kansainvälisesti rasittaa
eriarvoisesti (vrt. rikkidirektiivi).
• Kansallisesti ei tule tehdä enää yhtään päätöstä, jolla lisätään
yritysten kustannuksia ja heikennetään näin kilpailukykyämme.
7

8. Nyt tarvitaan proaktiivista kasvupolitiikkaa
Teollisuuden ja koko elinkeinoelämän uusiutumista on tuettava
• Tutkimus- ja kehittämisinvestointien veronhyvitys.
• Pääomasijoittamisen verokannustin.
• Teollisuuden kiinteiden investointien kaksinkertainen
poistomahdollisuus.
• Ei uusia leikkauksia korkeakoulujen määrärahoihin.
• Yritysten verotaakkaa on määrätietoisesti ja tavoitteellisesti
alennettava nykyistä kilpailukykyisemmälle tasolle.
• Ansiotulojen marginaaliverotus on Suomessa huippukireää.
Työnteon lisäämistä tulisi aidosti kannustaa.
8

9. Timo Jaatinen
toimitusjohtaja
9

10. Valtiovallan toimien vaikutus metsäteollisuuteen
Energia- ja liikennepolttoaineiden verotus, rikkidirektiivin kustannukset, jätevero, windfall-vero ja kela-maksu
Milj.euroa Rikkidirektiivin kustannukset
700
Windfall-vero
600
Kuljetusten dieselvero
500
Moottoripolttoöljyn vero (metsä- ja
työkoneet)
400 Jätevero
300 Turveveron korotus
Maakaasuveron korotus
200
Kela-maksu
100
Energiavero (brutto)
0
2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Käyttövoima-veron palautus
-100
Energiaveron palautus
-200 Kustannusvaikutus metsäteollisuuteen
10

11. Rikkidirektiivistä aiheutuvat
lisäkustannukset on kompensoitava
täysimääräisesti vientiteollisuudelle
• Nopeavaikutteiset
– Valtiontuki rikkidirektiivin perusteella
– Väylämaksusta luopuminen
– Rataveroista luopuminen
– Polttoaineen dieselveron palautusjärjestelmä
– Energiaintensiivisen teollisuuden energiaveroleikkurin
kehittäminen
– Päästökauppakompensaatio
• Hidasvaikutteiset
– Tuet laivojen rikkipesureille
– Tuet maakaasun käytön edistämiseen laivaliikenteessä
• Ei uusia kilpailukykyä heikentäviä päätöksiä
– Päätös windfall-veron käyttöönotosta peruttava
11
11

12. Timo Leppä
toimitusjohtaja
11.2.2011
12

13. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-
rahoituksen taso on säilytettävä
Suomen TKI-rahoituksessa yksityisen rahoituksen osuus on
huomattava. Yritysten ollessa haasteiden keskellä
innovaatiorahoitusta uhkaa raju tasopudotus.
• Tässä tilanteessa on erityisen tärkeää, että valtiovalta huolehtii
hallitusohjelmaan kirjatusta TKI-rahoituksen tavoitetasosta: 4 %
BKT:sta.
Innovaatio- ja yliopistorahoituksen taso on turvattava
• Tekesin, SHOKien, Suomen Akatemian kautta kanavoituva
rahoitus
• Yliopistojen perusrahoitus ja säätiöyliopistoille annetut lupaukset
• VTT:n kehittäminen
13

14. Tutkimus- ja kehityspanostus eri maissa
% bruttokansantuotteesta
5,0 Israel
SUOMI
4,5 Ruotsi
4,0 Korea
Japani
3,5 Tanska
Yhdysvallat
3,0
Itävalta
2,5 Saksa
Islanti
2,0 OECD
1,5 Ranska
Iso-Britannia
1,0 Kanada
0,5 Alankomaat
Norja
0,0 Irlanti
92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 Kiina
Lähde: OECD, Main Science and Technology Indicators, Tekes
14

15. Uudet kannustimet yritysten
tutkimus- ja kehitystoimintaan
• T&K –verokannustin kannustamaan erityisesti pk-yrityksiä
innovaatiotoimintaan
• Innovaatioboxin valmistelua jatkettava, jotta patenttien ja
immateriaalioikeuksien tuotot kanavoituvat Suomeen.
Kansainvälinen kilpailu maiden houkuttelevuudesta
innovaattoreille on kiristymässä.
15

16. Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan
kannusteet ovat Suomessa vähäiset
Yhdysvallat
Ranska
Korea
Tsekki
Espanja (2007)
Ruotsi (2007)
Itävalta (2007)
Norja
Saksa Julkinen rahoitus
Islanti
Belgia yritysten tutkimus- ja
Iso-Britannia innovaatiotoimintaan
Suomi
Tanska Yritysten tutkimus- ja
Irlanti (2007) innovaatiotoiminnan
Unkari
Italia verohelpotukset
Japani (2007)
Slovakia
Portugali
Alankomaat (2007)
Kanada
0,00 0,05 0,10 0,15 0,20 0,25 0,30 0,35 % BKT:sta
Lähde: OECD Science, Technology and Industry Outlook 2010, Tekes.
16

17. Petri Vanhala
puheenjohtaja
11.2.2011
17

18. Valmistuminen ja työllistyminen
ohjaamaan koulutuksen rahoitusta
”Ammattikorkeakoulujen ja ammattioppilaitosten rahoituksen pitää tulevaisuudessa
perustua selvästi valmistumiseen ja työllistymiseen, mikä ohjaa oppilaitokset ja
yritykset yhä tiiviimpään yhteistyöhön ja työelämälähtöisen koulutuksen
kehittämiseen.”
• Koulutuksen ajantasaisuutta kohennettava tiiviimmällä yhteydellä
työelämään ja yrityksiin
• Nopeampaa ja onnistuneempaa reagointia muutostilanteissa eli
jatkuvasti
• Laadukkaat mahdollisuudet elinikäiseen oppimiseen
• Koko ikäluokasta pidettävä isossa kuvassa huoli
18

19. Oppisopimuskoulutukseen on panostettava
” Oppisopimuskoulutus sopii niin nuorten kuin jo työelämässä olevien osaamisen
kehittämiseen sekä työuran murrosvaiheiden muuntokoulutustarpeisiin. Leikkaukset
oppisopimuskoulutuksen voimavaroista on arvioitava uudelleen.”
• Oppisopimuskoulutukseen on kohdistettu kohtuuttomat
leikkaukset
• Tehokas ja joustava ammattikoulutuksen muoto
• Leikkaukset arvioitava uudelleen, eli rahaa lisää
19

20. Riku Aalto
puheenjohtaja
11.2.2011
20

21. Päästökaupan taakka on kompensoitava
Uusi päästökauppakausi 2013-2020
• Päästökaupasta teollisuudelle aiheutuva kohtuuton taakka
on kompensoitava kansallisista varoista
• Kompensointi on direktiivin suuntaviivojen mukaista
• Saksa varautuu satojen miljoonien tukeen
• Rahoitus otetaan päästökaupan tuotoista
21

22. Timo Vallittu
puheenjohtaja
11.2.2011
22

23. Kilpailukyky ja työllisyys keskiössä
Vientiteollisuuden tilanne on sellaisessa vaiheessa, että
poliittisten päätöksentekijöiden – erityisesti Suomen hallituksen -
tulee kaikissa keskeisissä linjapäätöksissään ja ratkaisuissaan
huomioida teollisuuden kilpailukyky ja työllisyys.
Tämä koskee erityisesti:
• investoinnit
• koulutus ja innovaatiot
• energia-asiat
• verotus
• kansanväliset säädökset
23

24. 24