Skogsbrukets vinterdag,Vasa 19.2.2019 Niko Silvan (Luke): Metsien uudet tuotteet – ekoprodukternas potential

1. © Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus1 21.2.2019Teppo Tutkija
Metsien uudet tuotteet –
ekoprodukternas potential
Niko Silvan
Tutkija, asiakaspäällikkö, Luonnonvarakeskus (Luke),
Kaironiementie 15, 39700 PARKANO
029 532 4018, niko.silvan@luke.fi
Skogsbrukets vinterdag, Vasa, 19.2.2019
Niko Silvan

2. © Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus
Luonnontuoteala ja agrometsätalous
2 21.2.2019

3. © Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus
• Kotitalouksien vuosittain keräämä sienimäärä on noin 5-10
miljoonaa kiloa josta noin 1,5 miljoonaa kiloa kerätään myyntiin
• Suomessa on satoja pieniä sisäänosto ja jalostusyrityksiä
joiden työllisyysvaikutukset ovat 2 000- 3 000 henkilötyövuotta
ja vuosittainen liikevaihto noin 200 miljoonaa euroa
• Luonnontuotesektori eroaa muusta maatalous- ja
kasvintuotantosektorista raaka-aineiden ja tuotteiden korkean
vientiosuudella: Puolet kerätyistä marjoista ja sienistä menevät
vientiin
Metsästä kerätyillä
luonnontuotteilla on
merkitystä sekä taloudellisesti
että sosiaalisesti
3 21.2.2019Teppo Tutkija

4. © Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus
Olemmeko luoneet keinotekoisen raja-aidan metsä- ja
maatalouden välille?
Olemmeko metsästäjä-keräilijäkulttuurin tuotteita?
Voiko metsissä olla myös tavoitteellista
elintarvikkeiden ja niihin verrattavissa olevien raaka-
aineiden ja tuotteiden tuotantoa?
Ei hätää, Agrometsätalous auttaa!
Metsänviljelyä vai viljelyä
metsässä?
4 21.2.2019Teppo Tutkija

5. © Luonnonvarakeskus5 21.2.2019
Pohjanmaan hieskoivikot tuottamaan - Nya
produkter från skogen
5 21.2.2019Teppo Tutkija
Mahla – Valutus elinvoimaisista hieskoivuista
Pakuri – Istutus koivuihin joista
mahlanvalutus päättynyt
Lakkakääpä– Istutus koivujen kantoihin ja kaadettuihin
runkoihin joista valutettu mahlaa ja korjattu pakurisato
Ruokasienet– Istutus koivujen
kantoihin ja kaadettuihin runkoihin joista
valutettu mahlaa ja korjattu pakurisato

6. © Luonnonvarakeskus6 21.2.2019Niko Silvan
Hankkeessa rakennetaan parhaillaan metsänomistajien
vertaistukiverkostoa Pohjanmaalle.
15 metsätilallisen demonstraatioverkosto kaskadimallin
hyödyntämisestä metsän metsätaloudellisen tuloksen
parantamiseen, jossa esitellään mahlan valutuksen yhdistämistä
pakurin ja lakkakäävän tai muiden erikoissienten sekä tuotteiden
aktiiviseen viljelyyn ainespuun tuotannon ohella. Tavoitteena
rakentaa pysyvä alueellinen rakenne tuottajaringille joka kykenee
vastaamaan alueellisten ja valtakunnallisten jatkojalostusta
toteuttavien yritysten vientitilauksiin. Vertaistukiverkostoon
liittyville metsänomistajille järjestetään kolme kappaletta
koulutustilaisuuksia tuotantomallista ja viljelytekniikoista.
Yhteydenotot:
Projektipäällikkö Anders Wikberg, Metsäkeskus Pohjanmaa,
puh. 050 545 4371, anders.wikberg@skogscentralen.fi

7. © Luonnonvarakeskus7
Kuinka suurta lisäarvoa
luonnontuotteilta sitten voi
odottaa verrattuna perinteiseen
metsätalouteen?
7 21.2.2019
Niko Silvan

8. © Luonnonvarakeskus8 21.2.20198 Niko Silvan
Laskelma, esimerkkinä pakurin kasvatus:
• Rihmaston kehittyminen kestää laboratoriossa 2 ̶ 6 kk.
• Pakurikasvaimen kehittyminen puussa kestää 3 ̶ 10
vuotta.
• Ymppäys tuottaa onnistuessaan n. 5 kg pakuria per
puu.
• Jos ympätään esim. 100 puuta/ha, voi tuotto tällöin olla
500 kg/ha.
• Jos pakurin kilohinnaksi arvioidaan 30 EUR, tuotto on
15 000 EUR/ha 10 vuodessa.
• Vertailun vuoksi: hieskoivuvaltaisen metsän ainespuun
tuotto n. 200 m3 koivukuitua a’ 20 EUR/m3 = 4000 EUR
50 vuodessa.
• Mikäli vähäarvoisen hieskoivikon metsätalouteen
yhdistetään pakurin kasvatus, voidaan metsikön
kiertoaikainen taloustulos karkeasti laskien AINAKIN
nelinkertaistaa!

9. © Luonnonvarakeskus9 21.2.2019Niko Silvan9 21.2.2019Niko Silvan
Pakurin kasvatus kannattaa!
9
Maaseudun tulevaisuus 19.7.2017
Pelkästään erikoissienten maailman-
markkinakoon arvioksi on esitetty
18-24 miljardia USD!
Elintarvike- ja
kosmetiikka-
teollisuus

10. © Luonnonvarakeskus10 21.2.2019Niko Silvan10 21.2.2019Teppo Tutkija
Huono
metsänkasvatus-
kohde
̶
hyvä
pakurinkasvatus-
kohde

11. © Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus
Toinen esimerkki: koivun mahla
11 21.2.2019Teppo Tutkija
Maaseudun tulevaisuus 1.5.2018
Puuvesien
maailmanmarkkinoiden on
arvioitu kaksinkertaistuvan
vuoteen 20251
Koivunmahlan
maailmanmarkkinoiden
kooksi arvioidaan 2mrd €
2025 mennessä!

12. © Luonnonvarakeskus
Esim. 1. Koivun mahlan tuotanto
Koivujen vuokraus mahlan valutukseen 10 vuodeksi (0,05 €/l)
12
0
10
20
30
40
50
60
Vaneria ja Vain 50 litraa/v 75 litraa/v 100 litraa/v
kuitupuuta kuitupuuta Mahlatulot (korko 3 %)
Koivusta (d=30 cm, 26 m) saatavat tulot, euroa
(Nevalainen 2006)

13. © Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus
Sienten viljely
metsätalouden toimenpiteenä
13 21.2.2019Niko Silvan

14. © Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus
• Sienten viljelyn alkukoti löytyy
kuitenkin Ranskan sijaan Kiinasta
jossa jo 600-luvulla tiedetään olleen
Juudaksenkorvan (Auricularia
auricula-judae) viljelyä
• Nykyään viljeltäviä lajeja on jo useita
kymmeniä
• Moni näistä on otettu viljelyyn 1900-
luvulla
14 21.2.2019Teppo Tutkija
Historian havinaa

15. © Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus
• Kotimainen sientenviljelynkehitys
käynnistyi VTT:n elintarvikelaboratorion
siitakesienten viljelytutkimuksen myötä
1980-luvulla
• Sienialan kasvun myötä
sientenviljelytutkimusta tehtiin myös
Maa- ja elintarviketalouden
tutkimuskeskuksella
• Kotimainen sienialan kehitys ja tutkimus
keskittyi 80- ja 90-luivuilla pitkälti
sienimö viljeltyjen sienien tuotannon
tehostamiseen
• T&K-toiminnassa ei lähtökohtaisesti
lähdetty selvittämään uusia Suomeen
soveltuvia toimintamalleja
• Vasta viime vuosikymmen aikana
mielenkiinto uusien menetelmien ja
sienilajien omaksumiseen erillisten
hankkeiden kautta
Sienten viljely Suomessa
15 21.2.2019Teppo Tutkija

16. © Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus
Markkinat
16 21.2.2019Niko Silvan

17. © Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus
 Ruokasienten maailmanmarkkinoiden on arvioitu
saavuttavan 45 miljardin € rajapyykin 2021
mennessä
Sienimarkkinat
17 21.2.2019Teppo Tutkija
 Pelkästään nk. lääkinnällistensienten
maailmanmarkkinakoon arvioksi on esitetty 18-
24 miljardia $
1) Chang 2015, 2)
 Tällä hetkellä
Kiina on suurin
yksittäinen
sienituotteiden
kuluttaja (40%
tuotannosta) ja
myös tuottaja
(50%
tuotannosta)
 Euroopan
markkinat ovat
maailman
toiseksi
suurimmat
kuten myös
kulutus,
molemmat ovat
maailman
tasolla 30%
tuotannosta
 Betaklugaani
markkinoiden arvioidaan
kasvavan 480 miljoonaan
$ vuoteen 2022
mennessä, pääraaka-
aineena maissi ja sienet

18. © Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus
 Suomessa on jo useampi
erikoissienijalosteita myyvä yritys
joiden tavoitteena on saada
päätulovirtansa muodostumaan
viennistä.
 Yhden näistä, Puhdistamo Real
Foods Oy:n jonka liikevaihdon kasvu
on viime vuosina ollut jopa 80 %,
tavoitteena on saada suomalaiset
sienijalosteet kansainvälisen myynnin
kärkituotteiksi.
 Erikoissienituotteiden kysyntä
heijastuu myös keruutuoteyrityksiin.
Kainuulainen Sienestä Oy aloitti
vuonna 2016 erikoissienten
sopimusmyynnin Sveitsiläiselle
luonnontuoteyritykselle joka nostaa
Sienestä Oy:n liikevaihtoa 40 %
Kohti vientimarkkinoita
18 21.2.2019Teppo Tutkija
”Missiomme on brändätä
Suomen luonto
houkuttelevaksi
kansainvälisille,
maksukykyisille
asiakkaille, etenkin
Kaukoidässä.”
Joni Laiho
toimitusjohtaja, Puhdistamo
Kauppalehti 9.2.2016

19. © Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus
Pakuri
(Inonotus obliquus)
19 21.2.2019Niko Silvan

20. © Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus
Tikka tee – 1930- luvulla
Suomen suurimman
margariinituottajan tuottamana
20 21.2.2019Teppo Tutkija

21. © Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus
• Pohjoisella pallonpuoliskolla
tavattava lehtipuiden
lahottajasieni.
• Iskeytyy itiöiden välityksellä
isäntäpuun haavaumakohtiin,
rihmasto kasvaa puuainekseen.
• Iskeytyy vain eläviin puihin
• Pakurikääpä muodostaa elävissä
puissa mustan epämääräisen
muotoisen lohkeilevan pahkan, eli
pakurin. Pakuriin ei kehity itiöitä.
• Puun kuoltua kasvattaa itiöemän,
josta itiöt leviävät tuulen mukana.
• Pakuri monivuotinen, itiöemä
muodostuu vain kerran.
21 21.2.2019Teppo Tutkija
Pakurikääpä (Inonotus obliquus)

22. © Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus22 21.2.2019Teppo Tutkija
Kanelinruskea/harmaa
itiöemä muodostuu vasta
puun kuoltua
Pakurikäävän itiöt iskeytyvät
vioittuneeseen koivuun
Pakurikääpä muodostaa
pakuriksi kutsuttuja kasvaimia
Biologia

23. © Luonnonvarakeskus23 21.2.2019Niko Silvan
Pakurin viljely ei ole rakettitiedettä!
A B C

24. © Luonnonvarakeskus
Lukella on kokemusta pakurin viljelystä
Raha Rääseikkö – Pakurin viljelymenetelmät -hanke
2012-14, MTT (1.1.2015 LUKE) & UEF
21.2.2019
2014 - ka. 75%
ymppäyksistä
onnistui – sieni
lähti kasvamaan
2014 - ka. 60%
ymppäyksistä
näkyi alkavaa
pakurikasvaimen
kasvua
2017 – 18
tarkastus
satotasosta
Kuvat: Esa Laine
Kaskadimalli turvemaiden heikkotuottoisten
hieskoivikoiden tehokkaampaan
hyödyntämiseen -hanke. METLA (1.1.2015
LUKE)
Rahoittaja: Metsämiesten säätiö
Tutkimuksessa havaittiin ensimmäisiä
pakurikasvaimia kolme vuotta ymppäyksen
jälkeen joista suurin oli 10x20cm (Silvan &
Sarjala 2017).
Silvan, N. & Sarjala, T. 2017 Cultivation and antioxidative properties of pakuri (Inonotus obliquus) on low-productive peatland
forests. Julkaisussa: Peltola, Rainer (ed.). 2017. Conference on Non-Timber Forest Products and Bioeconomy 28–30 November
2017, Rovaniemi, Finland. Natural resources and bioeconomy studies 72/2017. Helsinki. 72 p.

25. © Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus
Lakkakääpä
(Ganoderma lucidum)
25 21.2.2019

26. © Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus
• Iskeytyy itiöiden välityksellä
kuolleisiin puihin tai kantoihin
• Suomessa lakkakääpä esiintyy
lehti- ja havupuiden
valkolahottajana.
• Useimmin sitä esiintyy koivun ja
tervalepän kannoissa ja
kaatuneissa rungoissa
• Se suosii lehtomaisia
kosteapohjaisia metsiä.
• Lakkakäävän itiöemä on
yksivuotinen. Itiöemiä se voi tuottaa
useamapana vuotena peräkkäin
• Itiöemällä on jalka joka kiinnittyy
lakin reunaan. Yläpinta on
kumpareinen ja kiiltävä, väriltään
oranssinpunainen
26 21.2.2019Teppo Tutkija
Lakkakääpä (Ganoderma lucidum)

27. © Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus
Lakkakäävän viljely
 Suomalaisten lakkakääpäkantojen
kerääminen
 Kantavalinta 2017 sisäkasvatuksessa
 Ensimmäiset todennetut
itiöemiä tuottavat
suomalaiset kannat !!!
 Maastokokeiden käynnistäminen
2017
https://www.facebook.com/SieVi-Sienten-viljely-biotalouden-toimenpiteen%C3%A4-2257311997828739/

28. © Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus
Tuotteistaminen
28 21.2.2019

29. © Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus
Kuluttajan odotuksia:
Miksi
luonnontuotteita
Suomesta
29 21.2.2019Teppo Tutkija
Luonnollinen
Terveellinen
No preservatives
Ei kemikaaleja
Villi
LUOMU
Reilu
Turvallinen
Superfood
Ekologinen

30. © Luonnonvarakeskus30 21.2.2019Teppo Tutkija
Kuva: Martti Venäläinen / LUKE
 Emme ole raaka-aineen
bulkkimyyjiä vaan tähtäin
asetettava korkean
jalostusasteen tuotteisiin

31. © Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus31 21.2.2019Teppo Tutkija
Tuotekategoriat

32. © Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus32 21.2.2019Teppo Tutkija

33. © Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus
• Pakurille ja Tikkateelle EU:n alkuperänimisuoja (SAN)
• Pakuri ja metsien erikoissienet - nimisuojan turvin
vientiin -hanke
• Maaseuturahasto (Pohjois-Karjalan, Etelä-Savon ja
Kainuun ELY-keskus)
• Toteuttajina Pro Pakuri Finaland ry, Ruralia-instituutti
ja Luonnonvarakeskus
Seuraavat askeleet
maailmanvalloituksessa
33 21.2.2019Teppo Tutkija

34. © Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus
Kiitos!
34 21.2.2019Teppo Tutkija