Digiohjaus ja digitaaliset oppimisympäristötHarto Pönkä
Koulutus Rovaniemen koulutuskuntayhtymän, Lapin yliopiston ja Lapin ammattikorkeakoulun Erilaisia Polkuja Pitkin Ammattiin -hankkeen osallistujille, 6.11.2019, Harto Pönkä, Innowise
Digiohjaus ja digitaaliset oppimisympäristötHarto Pönkä
Koulutus Rovaniemen koulutuskuntayhtymän, Lapin yliopiston ja Lapin ammattikorkeakoulun Erilaisia Polkuja Pitkin Ammattiin -hankkeen osallistujille, 6.11.2019, Harto Pönkä, Innowise
Toinen tämän TAMKin lukiohenkilöstän koulutuksen toteutuskerta alkoi perehtymisellä verkkopedagogiikkaan. Ks. koonti syksyn 2020 toteutuksesta: https://www.thinglink.com/scene/1362378945231585283
Opettaja tai ohjaaja digi pedagogiikan kehittjn 5 op, 19.2.21Matleena Laakso
TAMKin koulutuksen kehittäjäportaan aloitus. Ohjeet sovelluksissa ryhmän Itslearningissä sekä blogisivulla: https://www.matleenalaakso.fi/p/koulutusdiat.html
Toinen tämän TAMKin lukiohenkilöstän koulutuksen toteutuskerta alkoi perehtymisellä verkkopedagogiikkaan. Ks. koonti syksyn 2020 toteutuksesta: https://www.thinglink.com/scene/1362378945231585283
Opettaja tai ohjaaja digi pedagogiikan kehittjn 5 op, 19.2.21Matleena Laakso
TAMKin koulutuksen kehittäjäportaan aloitus. Ohjeet sovelluksissa ryhmän Itslearningissä sekä blogisivulla: https://www.matleenalaakso.fi/p/koulutusdiat.html
Erityyppisten opetusvideoitten plussista ja miinuksista: miltä opetusvideot tuntuvat opiskelijan näkökulmasta? Mihin asioihin opettajan pitää kiinnittää huomiota opetusvideoita tehdessään?
E-Learning and pedagogy - how to start teaching online? Practical tips and useful hints.
I gave a presentation for the International Week at JAMK University of Applied Sciences.
Koulutuksen Padlet, missä on materiaaleja, linkkejä lisätietoihin ja linkki keskusteluympäristöön. Mukaan pääsee ja tallenteet saa vain ilmoittautumalla. https://padlet.com/matlaakso/verkkopeda2022
eAMK webinaari: Verkkotutkinnot – hyviä käytänteitäeamkhanke
Webinaarissa jaettiin hyviä käytänteitä verkkotutkintojen suunnitteluun ja toteutukseen. Lisäksi osallistujat saivat koosteen verkkotutkinto-opiskelijoiden parhaista vinkeistä verkkotutkinnoissa opettaville ja niitä suunnitteleville.
Webinaaritallenne löytyy täältä: https://youtu.be/6XQgOS6wzjg
Developing Computational Thinking Practises through Digital Fabrication Activ...Jari Laru
This paper presents a study of developing computational thinking (CT) practices through digital fabrication activities, such as creating tangible artefacts with digital tools. The aim of the study was to explore the potential of digital fabrication activities for developing CT practices. We investigated three cases of school visits where the students engaged in digital fabrication activities in Fab Lab Oulu, northern Finland. Based on the perspectives of the teachers who participated in the activities and facilitators who ran the activities, we identified that digital fabrication activities have the potential to develop CT practices, especially formulating problems in order to use a computer for assistance, thinking logically, and implementing possible solutions efficiently and effectively. The findings suggested that the nature of digital fabrication activities, such as frequent use of computers and complex problem-solving, encouraged development of CT practices. However, we also uncovered the possibility that CT is not being adequately defined by the teachers and facilitators.
Supporting Fab Lab facilitators to develop pedagogical practices to improve l...Jari Laru
Planning and facilitating digital fabrication activities, where students engage in creating tangible artefacts with digital technology, requires knowledge on both technology and pedagogy. Currently, most of the studies see facilitators of digital fabrication activities as technology experts and there are only few studies regarding them as educators. There is not much discussion from the learning sciences point of view, considering what are the requirements to enhance learning in the activities. To fill these research gaps, this paper aims to provide theoretically grounded practical suggestions of how the facilitators may contribute to improve students’ learning in digital fabrication activities based on learning science propostions. The aim of this study was to explore, how Fab Lab facilitators and school teachers can design digital fabrication activities to support students’ learning. We explored the current practices in Fab Lab Oulu from the two perspectives: considering novice students’ learning and scaffolding ill-structured problem-solving. We suggest that the facilitators may improve students’ learning by taking into account their background and current learning processes, applying instructional scaffolding, and supporting teachers involvement to take active role in the activities.
Are we currently moving from the age of mobolism to age of artificail intelli...Jari Laru
The 13th annual International Technology, Education and Development Conference, INTED2019,IValencia (Spain). 11th-13th of March, 2019. Special Learning Technology Accelerator (Lea) Horizon 2020 project session: Innovation procurement to steer user-driven innovations for digital learning.
Digitaalisen oppimisen välineitä yhdessä kehittämässä – varhainen omaksuja, u...Jari Laru
Esitykseni pääviesti on se, että jokaisessa organisaatiossa on varhaisia omaksujia myös tietohallinnon asiakkaina. Heidät tulisi ottaa mukaan yhteiskehittämiseen eli käyttää resurssina, eikä syyllistyä vastakkainasetteluun..
Korkeakoulujen IT-Päivät 6.11-7.11.2018 Oulu, Finland.
Miten opettajien uusi sukupolvi mullistaa opetuksen? Vai mullistaako sittenkään?Jari Laru
Puheenvuoro SETT2018 tapahtumassa 13.9.2018, Messukeskus, Helsinki.
Tarkastelen puheenvuorossa virassa olevien opettajien ja opettajaksi opiskelevien välisiä eroja ja yhtäläisyyksiä.
Puheenvuoro RAKLI:n vierailulla: Teknologiatuettu oppiminen ja oppimisen uude...Jari Laru
RAKLIn vierailu Oulun yliopistolle 11.6.2018. Puheenvuoro.
Jari Laru, KT, yliopistonlehtori, teknologiatuettu oppiminen ja opetus
Oulun yliopisto/KTK/Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö
Mulla olis ny yksi hopea ja kuusi pronssia! osaamismerkit opetuksessa Jari Laru
ESITYS esitetty Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 2017 -tapahtumassa.
Tässä foorumissa kerrotaan kokemuksia tieto- ja viestintätekniikan orientoivien opintojen (3+2 op) muuttamisesta osaamismerkkeihin perustuvaksi, opiskelijalähtöiseksi, pelillistetyksi ja ongelmalähtöiseksi kokonaisuudeksi. Nämä väline- ja sovellusopinnot ovat tiedekuntamme opiskelijoille usein ainoa katsaus teknologiatuetun oppimisen ja opettamisen maailmaan, joten niiden kehittämiseen on panostettu vuosien aikana paljon. Aiemmin on kokeiltu mm. pisteisiin perustuvaa pelillistämistä ja opetuksen tarinallistamista. Mielestäni perinteiset välineharjoitukset eivät ole enää paras tapa opiskella tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä 2010-luvulla, vaan yhä enemmän on tarvetta opetella tutkia uusia tapoja toteuttaa välineisiin ja sovelluksiin tutustuminen.
Kurssiuudistuksen suunnittelun pohjaksi valittiin kolmeportainen vaikeustason nousu ja siihen liittyvä ongelmalähtöisyys, kontekstualisuus ja pelillistäminen. Pelillistämistä lukuun ottamatta ongelmalähtöisyys ja kontekstualisuus lisääntyvät korkeammalle tasolle pyrittäessä. Kurssien rakenne suunniteltiin sellaiseksi että opiskelijat saivat itse päättää kuinka he opintonsa toteuttavat kunhan he saavat tietyn määrän osaamismerkkejä tositteena osaamisestansa. Jokainen osaamismerkki toimi itsenäisenä oppimateriaalina jonka lisäksi opettaja tarjosi opiskelijoille räätälöityä työskentelyapua.
Osaamismerkkien matalin taso koostui lähinnä sovellusharjoitteista ja tutustumisesta erilaisiin verkostopalveluihin. Toisella tasolla osaamismerkin sai oman opiskelunsa suunnittelemisesta, sovellusharjoituksen suunnittelusta tai vaikkapa käytännön opetuskokeilusta. Korkein taso tarkoitti kurssin välitöntä läpäisyä - erityisen etevä opiskelija pystyi osoittamaan oman osaamisensa hakemalla välittömästi kultaista merkkiä jonka tositteena tarvittiin toteutuksen suunnitelma ja raportti sovellusesimerkkeineen.
Osaamismerkit toteutettiin Discendumin Badgefactory -palvelun avulla ja ne integroitiin osaksi Eliademy-ympäristössä toteutettua kurssia. Matalimman tason osaamismerkit myönnettiin automaattisesti siten, että opettaja teki niiden hakulomakkeisiin vain satunnaistarkastuksia kun taas kaksi korkeinta tasoa perustui opettajan tekemään tarkistukseen ja hyväksymiseen. Hyväksytyt merkit opiskelija tallensi omaan Openbadge Passport -lompakkoonsa ja julkiseen osaamisportfolioonsa.
Teknologiatuettu oppiminen ja opetus 4op - johdantoluento + digitalisaatioJari Laru
Oulun yliopiston Kasvatustieteiden tiedekunnan kurssin "teknologiatuettu oppiminen ja opetus" johdantoluento. Luennoitsija: Jari Laru, KT, yliopistonlehtori, teknologiatuettu oppiminen ja opetus
11. Edellinen kuva suomennettuna
• Koska yhteisöllinen oppiminen ei yleensä
tapahdu itsestään, vaan sitä pitää tukea:
– Miten ryhmä(t) muodostetaan?
– Miten toimintaa ohjeistetaan?
– Miten vuorovaikutusta tuetaan?
– Miten työskentelyä vaiheistetaan?
• Eli miten suunnitellaan kognitiivinen,
motivationaalinen ja emotionaalinen tuki?
12. Opettajan tehtävä on
järjestää oppimistilanteita
– orkestroida..
Dillenbourg, P. (2010), The
appeal of motionless devices in
a world where everything
moves. Keynote talk at the 6th
IEEE WMUTE 2010
Conference, Kaohsiung, Taiwan
, accessed on June 29, 2011 at
http://wmute2010.cl.ncu.edu.tw/
Pierre%20DILLENBOURG.pdf.
13. Suunnittelun tulisi olla ”epäsuoraa” :
personal learning environments (PLE)
• Joustavat tehtävänkuvaukset/välinevalinnat
– Tarvittavien välineiden ja resurssien kuvaus,
lopullinen valinta opiskelijalle/opiskelijoille
– Suosittele työskentleymenetelmiä:
• Parityöskentely, ryhmätehtävä, yksinään
• Sama taitotaso, sekoitettu taitotaso
• Tehtävien kuvaus ja työskentelyn tukeminen
(scaffolding/scripting)
– Mahdollista oppilaiden osallistuminen
työskentelykontekstin luomiseen (sosiaalinen,
fyysinen)
17. Mikä se on?
• Pedagogisella mallilla viitataan oppimisteoriaan
pohjautuvaan käytännön malliin, jonka mukaisesti opetus
toteutetaan tai viitekehykseen oppimisprosessin
etenemisen vaiheista sekä siitä, kuinka oppiminen tulisi
järjestää (Bransford, Brown & Cocking, 1999).
• Pedagoginen malli on teoriaperustainen työväline
teknologiatuetun opetuksen suunnitteluun ja
toteutukseen.
• Pedagogisten mallien taustalla vaikuttaa tämän hetkinen
ymmärrys oppimisen luonteesta.
• Pedagoginen malli: kurssin toteutus tai yksittäisen
opetustilanteet/ ”kurssin palasen” toteutus
18. A. Käänteinen luokkahuone (Flipped
classroom)
Käänteinen
Opiskelija tekee valmistelevia
tehtäviä kotona:
• Katsoo videon, tekee tehtäviä
oppimisympäristössä, kirjoittaa blogia, lukee
kirjaa ym.
Opiskelijat työskentelevät luokassa
• Syvällisempi ymmärrys käsitteistä, niiden
soveltamisesta ja yhteyksistä
• Opiskelijat saavat palautetta
Perinteinen
Opettaja opettaa
Opiskelijat tekevät muistiinpanoja
Opiskelijat seuraavat
demonstraatioita
Opettaja teettää kokeita
Opiskelijoilla on kotitehtäviä
24. AVAINKYSYMYS
• Kuinka saavuttavat jaetun ymmärryksen siitä
kuinka tehtävä suoritetaan?
• CSCL määritelmä: “Roschelle & Teasley (1995)
kollaboratiivinen oppiminen on jaetun
ymmärryksen rakentamista yhdessä”
• => Grounding: mekanismi jossa osapuolet
koittavat ymmärtää mitä toiset sanoivat ja
pyrkivät korjaamaan väärinymmärrykset
25. Jaetun ymmärryksen saavuttaminen
on hankalaa
• Osapuolet eivät koskaan saavuta täysin
jaettua ymmärrystä.
• => konvergessi-divergenssivaiheiden
kautta osapuolet löytävät uusia eroja,
joista pitää keskustella jne.
• during cycle of divergence/convergence
phases, what matters is not only final
result but also effort towards shared
under understanding (swartch, 1995)
26. ..prosessia voidaan hankaloittaa
tarkoituksella
• Näkökulmien eroja (divergence) voidaan lisätä
tarkoituksella ja täten lisätä tehtävän
haasteellisuutta (CSCL scripts, e.g. arguegraph,
jigsaw)
Jigsaw
Arguegraph
27. Pedagoginen strukturointi
• Lähestymistapa, jonka perusideana on kuvata
oppimisprosessin rakenne, jossa määritellään
oppimisprosessiin liittyviä osa-alueita,
oppimisen tukena hyödynnettävät työkalut ja
vuorovaikutusvälineet, oppimistehtävän
luonne ja oppimisprosessia tukeva
käsikirjoitus (skripti)
28. Skripti (käsikirjoitus)
• On kokoelma ohjeita, jotka määrittelevät, kuinka
luokka, ryhmän jäsenet tai yksittäiset opiskelijat
työskentelevät ratkaistakseen jonkin ongelman tai
oppimistehtävän.
• Skriptit tukevat, jäsentävät ja ohjaavat oppijoiden
kognitiivisia prosesseja ja ryhmän vuorovaikutusta
• Skriptit voidaan integroida suoraan välineisiin
(mikroskripti) tai ne voivat kuvata toimintaa yleisellä
tasolla (makroskripti). Ne voivat myös sisältää
laajemman viitekehyksen (integroiva skripti)
Suurempana haasteena pidän sitä, miten saamme toteutettua mm. näiden kaikkien ohjeiden ja normien asiat opiskelijoillemme -Opetustilantvt-tekniikan varustetasosuositus (http://www.edu.fi/...)-Opetussuunnitelman perusteet 2004-Sosiaalisen median opetuskäytön suositukset 2012Ylöjärven kunnan perusopetuksen opetussuunnitelmaYlöjärven perusopetuksen TVT- opetuskäytönsuunnitelmaTampereen seudun tvt:n opetuskäytön suunnitelma Ylöjärven kaupunkistrategia 2020Tampereen kaupunkiseudun strategia 2020Koulutuksen tietoyhteiskuntakehittäminen 2020, Opetus- ja kulttuuriministeriöKansallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma (2010) Ylioppilaskirjoitusten sähköistäminen...