Digiohjaus ja digitaaliset oppimisympäristötHarto Pönkä
Koulutus Rovaniemen koulutuskuntayhtymän, Lapin yliopiston ja Lapin ammattikorkeakoulun Erilaisia Polkuja Pitkin Ammattiin -hankkeen osallistujille, 6.11.2019, Harto Pönkä, Innowise
Digiohjaus ja digitaaliset oppimisympäristötHarto Pönkä
Koulutus Rovaniemen koulutuskuntayhtymän, Lapin yliopiston ja Lapin ammattikorkeakoulun Erilaisia Polkuja Pitkin Ammattiin -hankkeen osallistujille, 6.11.2019, Harto Pönkä, Innowise
Opiskelijoiden aktivointi ja osallistaminen suurryhmässäPäivi Valtonen
Miksi opiskelijoiden osallistaminen ja aktivointi kannattaa suuressa ryhmässä? Miten opiskelijoiden oppimista voi edistää?
Opiskelijoiden oppimista voi edistää suuressa ryhmässä mm. hyödyntämällä erilaisia yhteistoiminnallisen oppimisen menetelmiä sekä muita ryhmäprosessiin perustuvia työtapoja. Myös ennakkokäsitysten ja –tietojen kartoittamisen työtavat sekä opitun kertaaminen ja reflektointi syventävät oppimista.
Opettaja tai ohjaaja digi pedagogiikan kehittjn 5 op, 19.2.21Matleena Laakso
TAMKin koulutuksen kehittäjäportaan aloitus. Ohjeet sovelluksissa ryhmän Itslearningissä sekä blogisivulla: https://www.matleenalaakso.fi/p/koulutusdiat.html
Opiskelijoiden aktivointi ja osallistaminen suurryhmässäPäivi Valtonen
Miksi opiskelijoiden osallistaminen ja aktivointi kannattaa suuressa ryhmässä? Miten opiskelijoiden oppimista voi edistää?
Opiskelijoiden oppimista voi edistää suuressa ryhmässä mm. hyödyntämällä erilaisia yhteistoiminnallisen oppimisen menetelmiä sekä muita ryhmäprosessiin perustuvia työtapoja. Myös ennakkokäsitysten ja –tietojen kartoittamisen työtavat sekä opitun kertaaminen ja reflektointi syventävät oppimista.
Opettaja tai ohjaaja digi pedagogiikan kehittjn 5 op, 19.2.21Matleena Laakso
TAMKin koulutuksen kehittäjäportaan aloitus. Ohjeet sovelluksissa ryhmän Itslearningissä sekä blogisivulla: https://www.matleenalaakso.fi/p/koulutusdiat.html
Esitelmässä luodaan yleiskatsaus SOTE-uudistukseen, sen arkkitehtuuriin ja haasteisiin. Esille tuodaan myös keskeiset kehitystrendit, jotka on otettava huomioon kun varsinaisia palveluja uudistetaan.
Osallistavat menetelmat järjestö- ja aikuiskouluttajilleLari Karreinen
Kun kouluttajana "pistetään osallistujat juttelemaan" ja "pidetään hereillä kyselemällä" ei enää riitä, on aika päivittää työkalupakkia syvempää vuorovaikutusta ja oppimista tuottavilla menetelmillä. Kahden tunnin valmennuksessa saat
- pohjan osallistamisen luomiseen ja syvällisempiin keskusteluihin
- me-we-us, menetelmä ryhmien aktivointiin sekä siitä sovelluksia
pieniin ryhmiin ja suuriin luentosaleihin
- vaihtoehto ryhmätöiden puuduttavaan raportointiin
- reflektoivia kysymyksiä opitun syventämiseen
Diasarjan keskivaiheilla koonti osallistujien käymästä syvällisestä keskustelusta kuinka luoda hyvää vuorovaikutusta. Palautteessa moni kertoi käyttäneensä jotain tai osia näistä menetelmistä, jolloin ilta jäsensi ja syvensi aikaisempaa osaamista. Tälläkin kerralla osallistujien panos sekä vuorovaikutus olivat illan onnistumisen ja oppimisen tärkeimmät tekijät. :)
Moodle ja erityinen tuki 24.1.2018 kopio1Heli Antila
Moodle - esteetön ja helppo hahmottaa (workshop 16)
ke 24.1. klo 13-16 Tredun Hepolamminkadun toimipisteessä, tila L3026.
Moodle on yleisesti käytetty oppimisympäristö eri organisaatioissa. Monet opettajista pitävät Moodlea selkeänä ja toimivana, mutta opiskelijapalautteessa oppimisympäristöä pidetään melko usein sekavana ja vaikeana. Haluttuja tietoja ei aina löydetä oppimisympäristöstä toivotulla tavalla. Workshopissa pohditaan Moodlea esteettömyyden ja helppokäyttöisyyden näkökulmasta. Käytän Moodlea esimerkkinä, mutta käsiteltävät asiat pätevät myös muihin verkkoympäristöihin.
Koulutuksen Padlet, missä on materiaaleja, linkkejä lisätietoihin ja linkki keskusteluympäristöön. Mukaan pääsee ja tallenteet saa vain ilmoittautumalla. https://padlet.com/matlaakso/verkkopeda2022
Työpajan alustus Ammatillisten erityisoppilaitosten verkoston DigiTOP-hankkeen hanketoimijoiden osaamisen jakamisen päivässä 23.3.2017 Tampereella. Diasarjassa mietteitäni siitä, millaisia asioita digitalisaatio tuo tullessaan opetukseen lähitulevaisuudessa.
Työpajan alustus. Koulutus on toteutettu lokakuussa 2014 osana Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso -hanketta, jonka rahoittaja on OKM. Hankkeen toteuttajaverkostoon kuuluvat Hyria (koordinaattori), Kiipulan ammattiopisto, Ammattiopisto Tavastia ja Forssan ammatti-instituutti.
Kokemuksia ja esimerkkejä tvt:n hyödyntämisestä oppilaitoksissa, näkökulmana erityisesti Pirkanmaan toisen asteen koulutus. Riikka Vannisen ja Matleena Laakson esitys Tampereen eOppimisen klusterille 3.4.2014 Tampereen yliopistolla
Diasarjassa käydään läpi Facebookin yksityisyysasetukset, erilaiset ryhmät (julkinen, suljettu, salainen) sekä Facebook-sivun luominen ja hallinnoiminen.
Pirkanmaan toisen asteen tvt-suunnitelma 2013-2016, esittelydiat. Suunnitelma on kokonaisuudessaan saatavilla http://tvt.tampereenseutu.fi/suunnitelmat/maakunnallinen-tvt-suunnitelma/
Pirkanmaan toisen asteen tvt suunnitelma 2013-2016
Verkkokurssin suunnittelu ja verkko-opiskelun ohjaaminen
1. Verkkokurssin suunnittelu ja
verkko-opiskelun ohjaaminen
syksy 2013
Riikka Vanninen PAOK
riikka.vanninen@tampere.fi paokhanke.ning.com
slideshare.net/RiikkaVanninen #paokhanke (Twitter)
twitter.com/riikkavanninen facebook.com/PAOK-verkosto
2. Verkkokurssin suunnitteleminen
• Tavoitteet
– mitä opiskelija oppii/osaa kurssin jälkeen
• Sisältö
• Opiskelijan toiminta
– miten työskennellään, millaisia tehtäviä, opiskelijan oma
toiminta/ryhmän toiminta, työmäärä ja ajankäyttö
• Opettajan toiminta
– ohjaus (miten ja milloin työskentelyä ohjataan), palaute (kuka antaa,
mistä ja milloin), ohjaukseen käytettävä aika
• Tiedonlähteet, materiaalit
– valmis materiaali vai opiskeluprosessin aikana tuotettava materiaali,
erilaiset materiaalit (teksti, kuva, ääni, video, animaatio…)
• Työkalut
– mikä oppimisympäristö, mitä verkkotyökaluja käytetään
3. Sosiaalinen media osana verkkokurssia?
Sosiaalisen median palvelutyypit
1. Sisällön luonti ja julkaisu (esim. blogit, käsitekartat/
Mindmeister, Popplet)
2. Sisällön jakaminen (esim. Youtube)
3. Sosiaaliset verkostopalvelut (esim. Facebook, Google+)
4. Yhteisöllinen tuottaminen (esim. Wikipedia)
5. Virtuaalimaailmat (esim. Second Life)
Lähde: Lietsala & Sirkkunen 2008
5. V
Laadukkaan verkko-opetuksen elementtejä
(Pruikkonen 2012)
Toimintatapojen
ja tehtävien
kuvaaminen
etukäteen
Virtuaaliluokan
ja oppimis-
alustan
yhteiskäyttö
Yksilöaktivointi Monimuotoiset
ohjaustavat
Reaaliaikainen
dokumentointi
Yhteisölliset
työskentely-
menetelmät
Vuorovaikutus ja
opiskelijoiden
osallistaminen
aktiivisiksi toimijoiksi
Vara-
suunnitelma
teknisten
ongelmien
varalta
Vaihtelevat
toimintamallit
Erilaiset palautteen-
antomuodot ja -tavat
Suunnitelmallisuus Tarkoituksenmukaisesti
valitut menetelmät ja
toiminnallisuudet
Oikea-aikainen ja
prosessinaikainen
ohjaus
Rauhallinen ja salliva
ilmapiiri
Opettajan aktiivinen
läsnäolo verkossa
Pedagoginen taito ja
johtajuus
6. Verkko-opiskelun ohjaaminen
• Opettaja tiedonjakajana vai oppimisen ohjaajana?
• Verkko-opiskelun ohjaus
– vuorovaikutuksellinen ohjaus
– reflektiivinen ohjaus
– toiminnallinen ohjaus
• Verkko-opettajan erilaisia rooleja
– materiaalin tuottaja
– tekninen tuki
– asiantuntija
– fasilitaattori
– tutor
– motivoija
7. Opettajan roolit verkossa
(Opettajan roolit verkossa. Coomey & Stephenson 2001. Mukaillut S. Nurmela.
Teoksessa Suominen & Nurmela 2011.)
Tarkoin määritellyt
tehtävät
Opettajajohtoinen Opiskelijalähtöinen
Lopputuotokset
avoimia
opettaja ohjaaja
valmentaja tukija
8. Opettajan verkkoläsnäolo
• Aktiivinen läsnäolo ja näkyvyys verkkokurssilla
– oma asiantuntijuus ja hiljaisen tiedon jakaminen
– opettaja keskustelee omalla äänellä tasa-arvoisesti oppijoiden
kanssa ja tuottaa ratkaisuvaihtoehtoja yhdessä ryhmän kanssa
– erehtyminen sallittua myös opettajalle
– kannustaminen
– ohjaaminen
• Palautteissa usein kiitosta kaikenlaisesta näkyvyydestä –
näkymättömyys koetaan kielteiseksi
Lähde: Suominen & Nurmela 2011: Verkko-opettaja, 55-56
9. Reaaliaikainen ja/tai
tallennettu/äänitetty vuorovaikutus
• Vuorovaikutuksen suurin haaste on usein yhteisen ajankohdan
löytäminen, äänitetty istunto voi auttaa tässä
• Esimerkkejä: Opettajan/tutorin terveiset, arvioinnin/palautteen
antaminen, luento – usein tallennekin riittää
• Todellinen vuorovaikutus ja osallistujien aktiviointi tärkeää esim.
verkkoneuvotteluissa
• Vuorovaikutus myös keventää joskus raskasta ja yksinäistä verkossa
opiskelua
• Työkaluja esim. Adobe Connect, chatit, Todaysmeet, Skype,
Audioboo
• Webinaarit
Lähde: Suominen & Nurmela 2011: Verkko-opettaja, 60-63.
10. Ohjeistus verkkokurssilla
• Verkkokurssilla tehtäväohjeiden ja toiminnan
ohjeistuksen oltava tarkempaa kuin lähiopetuksessa
⇒ heikko ohjeistus on yksi merkittävä verkkokurssien
keskeyttämisten syy
• Määrittele jokaisen oppimistehtävän kohdalla:
1. Mikä on tehtävän tarkoitus ja tavoite
2. Kenen kanssa opiskelija työskentelee
3. Miten tehtävä arvioidaan ja mikä on sen painoarvo
4. Mitä oppija oppii
5. Kuinka paljon tehtävän tekemiseen kuluu aikaa
6. Mihin ja milloin tehtävä palautetaan
Lähde: Suominen & Nurmela 2011: Verkko-opettaja, 55-56
11. Opiskelijan oppimisprosessin
ohjaaminen
• Pohdi opiskelijan oppimisprosessin ohjausta verkko-
opiskelun eri vaiheissa:
– ennen verkko-opiskelun alkua
– verkkokurssin alussa
– verkkokurssin aikana
– verkkokurssin lopussa
• Minkälaista ohjausta eri vaiheissa annetaan?
• Kuka ohjausta antaa?
• Miten ohjaus toteutetaan?
• Mihin tulee kiinnittää erityisesti huomiota?
12. Mitä verkko-opiskeleminen
edellyttää opiskelijalta?
• Tietokoneen ja internet-yhteyden käyttömahdollisuutta
• Tietoteknisiä perustaitoja
• Aikaa
• Sitoutumista opiskeluun
• Itseohjautuvuutta
• Aktiivisuutta
• Aikataulujen noudattamista – etenkin ryhmässä tehtävät
verkko-oppimistehtävät
• …
13. Sinä saat
• Jakaa ja muokata tätä diasarjaa, myös kaupallinen hyödyntäminen on sallittu
Kahdella ehdolla
• Viittaat aina alkuperäiseen tekijään ja lähteeseen, tämän diasarjan osalta:
Riikka Vanninen, slideshare.net/RiikkaVanninen
• Jos muokkaat tätä diasarjaa tai käytät tätä osana laajempaa teosta, tulee sinun
jakaa muokattu teos tällä samalla lisenssillä
Lisätietoja
• CC-lisenssit: creativecommons.fi
• CC BY-SA -lisenssi: creativecommons.org/licenses/by-sa/3.0/deed.fi
• Diasarjan taloudelliset tekijänoikeudet kuuluvat Pirkanmaan ELY-keskukselle
Tämä diasarja on lisensoitu Creative
Commons -lisenssillä CC BY-SA
Editor's Notes
Verkkokurssin suunnittelu ja verkko-opiskelun ohjaaminen , jonka tekijä on Riikka Vanninen , on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 3.0 Muokkaamaton -lisenssillä . Voit myös hankkia muita oikeuksia teokseen www.slideshare.net/RiikkaVanninen Pirkanmaan II asteen yhteisöllinen kehittämisverkosto – PAOK:n (http://paokhanke.ning.com) rahoittajana ovat Euroopan sosiaalirahasto ESR , Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä yhteistyöoppilaitokset.
Kuvat, jos ei muuta mainittu, vapaasti käytettäviä kuvia osoitteesta http://openclipart.org
Mäkiniemi, J-P. 2007. Matkalla kohti pedagogisesti laadukkaampaa verkko-opetusta. Teoksessa Evälä, A., Karjalainen, K. ja Rytkönen-Suontausta, T. (toim.). Laatuaskeleita - kokemuksia verkko-opetuksen laatutyöstä. Helsinki: Yliopistopaino, 17-33. http://www.vopla.fi/tiedostot/Pilotit/laatuaskeleita/Matkalla_kohti.pdf
Pruikkonen, Anu. 2012. Hyvällä suunnittelulla sujuvaa opiskeleua ja opetusta. Teoksessa Sirpa Kokkonen & Eeva Liisanantti (toim.) Etä- ja verkko-opetus onnistumaan. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sarja C. Oppimateriaalit 4/2012. 13-19. Luettavissa http://www3.tokem.fi/kirjasto/tiedostot/Kokkonen_Liisanantti_C_4_2012.pdf
Lähde: Suominen & Nurmela (2011) Verkko-opettaja
Pirkanmaan II asteen yhteisöllinen kehittämisverkosto – PAOK:n (http://paokhanke.ning.com) rahoittajana ovat Euroopan sosiaalirahasto ESR , Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä yhteistyöoppilaitokset. Rahoituspäätöksessä todetaan kohdassa tekijänoikeudet seuraavasti: ” Hankkeen hyväksymisen, rahoittamisen ja maksamisen ehtona on, että tuensaaja luovuttaa kaikki taloudelliset oikeudet hankkeessa syntyneisiin tekijänoikeuslain (404/1961) mukaisesti suojattuihin aineistoihin, mukaan lukien oikeudet aineiston muokkaamiseen ja käyttöoikeuksien edelleen luovuttamiseen rahoittajaviranomaiselle sen varmistamiseksi, että aineistot ovat yleisesti käytettävissä korvauksetta rakennerahasto-ohjelmien tavoitteiden mukaisesti. Tuensaaja vastaa siitä, että sillä on ennen viranomaiselle luovuttamista oikeudet hankkeessa syntyneisiin tekijänoikeuslain mukaisesti suojattuihin aineistoihin tämän ehdon edellyttämässä laajuudessa, ja että aineisto ei loukkaa kolmannen tekijänoikeuslakiin perustuvaa oikeutta. Tuensaaja hankkii tarvittavat oikeudet niiltä, joiden teoksia tai muita suojattuja aineistoja on käytetty hankkeeseen syntyvien suojattujen aineistojen aikaansaamisessa. Tällaisia tahoja voivat olla esimerkiksi teosten luomiseen osallistuvat työntekijät tai alihankkijat. Taloudellisten tekijänoikeuksien haltijana rahoittajaviranomainen on päättänyt, että aineistoa saa käyttää ilman eri korvausta tai lupaa. Saattaessaan aineistoa yleisön saataville aineiston käyttäjän tulee liittää oheen maininta aineistoon liittyvien taloudellisten tekijänoikeuksien kuulumisesta rahoittajaviranomaiselle sekä siitä, että aineistosta saa vapaasti valmistaa kappaleita ja saattaa sen yleisön saataviin sekä sisällyttää muuhun aineistoon tai muulla tavoin kehittää sitä edelleen kuitenkin loukkaamatta tekijän moraalisia oikeuksia, samoin kuin sitä, että käyttäjän sitoutuminen näihin ehtoihin on käyttöoikeuden ehto.”