Opiskelijoiden aktivointi ja osallistaminen suurryhmässäPäivi Valtonen
Miksi opiskelijoiden osallistaminen ja aktivointi kannattaa suuressa ryhmässä? Miten opiskelijoiden oppimista voi edistää?
Opiskelijoiden oppimista voi edistää suuressa ryhmässä mm. hyödyntämällä erilaisia yhteistoiminnallisen oppimisen menetelmiä sekä muita ryhmäprosessiin perustuvia työtapoja. Myös ennakkokäsitysten ja –tietojen kartoittamisen työtavat sekä opitun kertaaminen ja reflektointi syventävät oppimista.
Osallistujat löytävät tallenteen, linkit ym. koulutuksen Padletista. Hybridiopetuksen linkkikoonti Padletissa puolestaan on kaikille avoin: https://padlet.com/matlaakso/hybridi
Digiohjaus ja digitaaliset oppimisympäristötHarto Pönkä
Koulutus Rovaniemen koulutuskuntayhtymän, Lapin yliopiston ja Lapin ammattikorkeakoulun Erilaisia Polkuja Pitkin Ammattiin -hankkeen osallistujille, 6.11.2019, Harto Pönkä, Innowise
Osa Tampereen teknillisen lukion vesopäivästä 3.10.2012. Jokainen on saamassa oman läppärin ja esitys herättelee toimintakulttuurin muutokseen tutkivan oppimisen näkökulmasta. Mukana esimerkkejä ja muutamia sosiaalisen median palveluita.
Opiskelijoiden aktivointi ja osallistaminen suurryhmässäPäivi Valtonen
Miksi opiskelijoiden osallistaminen ja aktivointi kannattaa suuressa ryhmässä? Miten opiskelijoiden oppimista voi edistää?
Opiskelijoiden oppimista voi edistää suuressa ryhmässä mm. hyödyntämällä erilaisia yhteistoiminnallisen oppimisen menetelmiä sekä muita ryhmäprosessiin perustuvia työtapoja. Myös ennakkokäsitysten ja –tietojen kartoittamisen työtavat sekä opitun kertaaminen ja reflektointi syventävät oppimista.
Osallistujat löytävät tallenteen, linkit ym. koulutuksen Padletista. Hybridiopetuksen linkkikoonti Padletissa puolestaan on kaikille avoin: https://padlet.com/matlaakso/hybridi
Digiohjaus ja digitaaliset oppimisympäristötHarto Pönkä
Koulutus Rovaniemen koulutuskuntayhtymän, Lapin yliopiston ja Lapin ammattikorkeakoulun Erilaisia Polkuja Pitkin Ammattiin -hankkeen osallistujille, 6.11.2019, Harto Pönkä, Innowise
Osa Tampereen teknillisen lukion vesopäivästä 3.10.2012. Jokainen on saamassa oman läppärin ja esitys herättelee toimintakulttuurin muutokseen tutkivan oppimisen näkökulmasta. Mukana esimerkkejä ja muutamia sosiaalisen median palveluita.
Snellman kesäyliopiston luentokurssi Digiopus. Ensimmäinen luento: Mitä tietoja tarvitsen digitaalisen oppimateriaalin tekemisen alkuvaiheessa. Anne Rongas ja Kari A. Hintikka
Moodle ja erityinen tuki 24.1.2018 kopio1Heli Antila
Moodle - esteetön ja helppo hahmottaa (workshop 16)
ke 24.1. klo 13-16 Tredun Hepolamminkadun toimipisteessä, tila L3026.
Moodle on yleisesti käytetty oppimisympäristö eri organisaatioissa. Monet opettajista pitävät Moodlea selkeänä ja toimivana, mutta opiskelijapalautteessa oppimisympäristöä pidetään melko usein sekavana ja vaikeana. Haluttuja tietoja ei aina löydetä oppimisympäristöstä toivotulla tavalla. Workshopissa pohditaan Moodlea esteettömyyden ja helppokäyttöisyyden näkökulmasta. Käytän Moodlea esimerkkinä, mutta käsiteltävät asiat pätevät myös muihin verkkoympäristöihin.
Kuinka hallita hallitsematonta – sosiaalisen median etiikan tarve ja mahdolli...Salla-Maaria Laaksonen
Esitys Webinaarissa 26.4.2021:" SOME HYVÄSSÄ JA PAHASSA – sosiaalisen median etiikka ja standardit" Webinaarin järjesti Viestinnän eettinen neuvottelukunta.
Faktat nettiin -kirjan esittelykalvot
Faktat nettiin! on käytännönläheinen sosiaalisen median opaskirja asiantuntijatyötä tekevälle. Verkossa aktiivisten asiantuntijoiden haastatteluiden ja konkreettisten esimerkkien avulla teos johdattaa kattavasti niin sosiaalisen median eri alustojen piirteisiin ja sisältösuunnitelmien laatimiseen kuin vetävien sisältöjen kirjoittamiseen, henkilöbrändin rakentamiseen ja vaikuttavuuden lisäämiseenkin.
Kirjan ovat kirjoittaneet Petro Poutanen ja Salla-Maaria Laaksonen. Gaudeamus, 2019.
http://faktatnettiin.fi/
Esitys Tieteiden talon tieteiden yössä 10.1.2019. Tykkäysten kyttäystä -tapahtumassa tutkijat kertoivat miten sosiaalisen median dataa käytetään tutkimuksessa ja kävijät saivat myös kokeilla itse. Tapahtuman järjestivät Mevi ry (mediaviestinta.fi) & Rajapinta ry (rajapinta.co / @RajapintaCo).
Puheenvuoro Media2030-tilaisuudessa teknoymmärryksestä ja algoritmilukutaidosta: minkälaisia tietoja ja taitoja tulevaisuuden tutkijoita ja kansalaisilta vaaditaan julkisuudessa navigointiin.
Social media analytics is still mostly done using keyword monitoring. How could recent developments in text analytics and computational methods take the process further to understand the context and semantics of the conversations? How are social media discussions related to actual consumer trends? These questions will be addressed in the final seminar of the Tekes-funded research project Smarter Social Media Analytics May 29th at the University of Helsinki.
The seminar is mostly held in Finnish, but the opening presentation and the keynote from professor Stieglitz will be in English.
Puheenvuoro viestinnän tulevaisuus -työpajassa 26.9.2017, järjestäjinä HY+ (Helsingin yliopisto) ja Viesti ry. // A presentation on the technological logics of the hybrid media system using the concept of "technological unconscious" (Thrift, 2005), given in a "Future of Communication" workshop for communication professionals.
Kansalaisliikkeen organisoituminen Facebookin admin-keskusteluissa: case Lisa...Salla-Maaria Laaksonen
Esitys tutkimuksesta, jossa tarkastellaan sosiaalisen liikeen rakentumista viestinnällisenä ilmiönä. Tutkimusaineistona käytämme Lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmän admin-keskusteluja, jotka käsitteellistämme johdon keskusteluiksi. Kysymme, miten verkostomainen Facebook-ryhmä muovautuu kohti kokonaista organisaatiota.
Digivaalit 2015 - Mitä isot digitaaliset aineistot kertovat yhteiskunnasta ja...Salla-Maaria Laaksonen
Luento Helsingin yliopisto Studia Generalia -sarjassa 6.10.2016, teemalla Tiede ratkaisee: big data. https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/big-data-aloittaa-studia-generalian-tiede-ratkaisee-luentosarjan
Sosiaalinen media elämäntapaohjauksessa ja tupakasta vieroituksessaSalla-Maaria Laaksonen
Esitys Hämeen ammattikorkeakoululla Koukuttava kohtaaminen tupakasta vieroituksen ohjauksessa -seminaarissa
16.9.2016. Miten sosiaalista mediaa voidaan käyttää vaikuttavassa viestinnässä ja valistamisessa?
Final presentation of #DHH16 YLE team: studying national tv broadcasting metadata as an index of the national mediatized history. Group members: Anu Koivunen, Emily Öhman, Gizem Yaman, Matti Lassila and Salla-Maaria Laaksonen.
Avoimen tieteen osaajakoulutus – 29.2.2016
KOLME SYYTÄ KERTOA TUTKIMUKSESTAAN
• Yhteiskunnallinen vaikuttavuus
• Oma tutkijabrändi – tieteessä ja sen ulkopuolella
• Tieteellisen maailmankuvan ja faktojen puolustaminen
+1 Se on ennen kaikkea kivaa ja antoisaa!
Luento Valtiotieteellisen yhdistyksen luentosarjassa "The 2016 presidential elections: a vantage point to comprehend U.S. politics and political system"
Digivaalit 2015 on monitieteinen tutkimushanke, jossa on selvitetty isojen datamassojen ja laskennallisen yhteiskuntatieteen menetelmien avulla verkkojulkisuuden vaikutusta median agendaan viime eduskuntavaaleissa. https://www.hiit.fi/digivaalit-2015
Twitter viestintänä -seminaari, Tampereen yliopisto 29.1.2016. Tulokset osin alustavia. Seuraa tagia digivaalit2015 Rajapinta-blogissa uusimmista tuulista: http://rajapinta.co/tag/digivaalit2015/
1. Verkkoluento
kokemuksia
etäkokousjärjestelmien
opetuskäytöstä
Palmenia, Helsingin yliopisto / Amiedu
14.11.2011
Salla Laaksonen
VTM, tutkija ja
tohtorikoulutettava
www.helsinki.fi/crc 14.11.2011 1
2. Esityksen teemat
• Pedagogiikkaa verkossa
• Aktivoiva opetus
o Havainnollistaminen
o Ryhmäytyminen ja
interaktiivisuus
• Käytännön valmistautuminen
• Muita käyttötapoja?
14.11.2011 2
3. Pedagogiikkaa verkossa
• Etäopetus, monimuoto-opetus vai sulautuva
opetus?
– Edellyttää opiskelijalta aktiivisuutta ja
itseohjautuvuutta
– Edellyttää opettajalta taitoja luoda
kokonaisympäristö, joka tukee oppimista, ja johon
muodostuu selkeä prosessi.
– Joustavaa opetusta: luennon voi myös nauhoittaa.
• Suoritustavat ja arviointikriteerit tehtävä selväksi
heti alussa
– Miten verkko-osallistumista arvioidaan?
14.11.2011 3
4. Yksinäinen pedagogi
• Välittömän palautteen puuttuminen ja puuttuvat
sosiaaliset vihjeet – Missä määrin opettaja ja
muut oppilaat vaikuttavat oikeilta ihmisiltä
verkkovälitteisesti?
• Etäläsnäoloon tottuminen vie aikansa!
– Kuvan ja erityisesti videon käyttäminen lisää läsnäolon
tunnetta.
– Yleisö havaitsee läsnäolon puutteen myös
etänä, mutta opiskelijoiden kyllästymistä on vaikea
aistia
• Verkkoluentoja kannattaa rytmittää ja aktivoida.
14.11.2011’ 4
5. Aktivoiva opetus
• Opettaja ensin työstää aiheensa itse, jonka jälkeen
auttaa opiskelijoita työstämään aihetta omista
lähtökohdistaan oppimistehtävien avulla.
• Pyrkimyksenä
– auttaa opiskelijoita luomaan itse tietoa
– rakentaa opiskelijoiden mieleen sisäisiä malleja
opituista asioista.
pois pinnallisesta ja kohti syväsuuntautunutta
oppimista
(ks. Lonka & Lonka 1991;
Hakkarainen, Lonka & Lipponen 2004)
14.11.2011 5
6. Aktivoiva opetus
• Aktivoivan opetuksen kolme perusperiaatetta
– Sisäisten mallien diagnosointi ja aktivointi. Minkälaisia
opiskeltavaa aihetta koskevia sisäisiä malleja ja
aikaisempaa tietoa opiskelijoilla on?
– Oppimisprosessin tukeminen. Opettajan vastuu on viedä
oppimisprosessia eteenpäin niin, että mahdolliset
virhekäsitykset tulevat ilmi kurssin kuluessa eivätkä sen
jälkeen. Opetus siis pohjautuu opiskelijoiden omille
oppimistavoitteille.
– Palautteen antaminen ja väärinymmärrysten
haastaminen. Opiskelijan tulisi saada rakentavaa
palautetta koko oppimisprosessin ajan
(vahvuudet, kehittämisalueet).
(Lonka & Lonka 1991)
14.11.2011 6
7. Esimerkki aktivoivasta luennosta
Tapahtumat Materiaalit Aika
Aloitus PPT 10 min
Alkukeskustelu PPT/virikemateriaali 10 min
Opettajan alustus PPT/tms 20 min
Aktivoiva tehtävä Verkkokeskustelu, muista 10 min
ohjeistus
Aiheen syventäminen PPT/tms 30 min
(opettaja)
Päätös / kertaus ja PPT / linkit 10 min
tehtävänanto ensi materiaaleihin
kerralle
(ks. myös Nevgi, Lonka & Lindblom-Ylänne 2009)
14.11.2011 7
8. Opetus verkkoluennolla
• Verkkoluento on edelleen luento!
• Vaatii opettajalta hiukan moniajokykyä: chattia ja
kysymyksiä seurattava puhuessa
• Muistiinpanojen käyttäminen helppoa
• Varaudu eritasoiseen aktiivisuuteen: käyttäjien
tausta vaikuttaa selvästi
• Etäluennolla aina voi olla mainoskatko – pidä siis
luennon rakenne ja kalvot selkeänä
• Onneksi opiskelijalle verkkoympäristö on
yleensä aika suoraviivainen
14.11.2011 8
9. Havainnollistaminen ja materiaalit
• Materiaalit:
– Pptx-kalvot (toimintavarmoin)
– Usein myös pdf, jpeg, flash, mp3
– Panosta tarkkuuteen ja rakenteeseen
– Toimita saataville etukäteen tai alustan kautta
• Ruudun jakaminen
– Koko työpöytä tai yksi sovellus
– Voi aiheuttaa viivettä
– Esim. videot myös linkillä
• Omat luentomuistiinpanot helppo pitää tukena
14.11.2011 9
11. Opiskelijoiden ryhmäytyminen
• Vähentää irrallisuuden tuntemuksia
• Miten saada opiskelijat ryhmäytymään, jos
kaikki ovat etänä?
– Keskustelut, interaktiivisuus
– Pienet tai isommat ryhmätehtävät
– Sopiva ryhmäkoko 9-14 (Manninen & Nevgi 2001)
– Muu opetuksen tukena toimiva alusta, esim.
verkko-oppimisympäristö
– Esittelyt & profiilit
14.11.2011 11
12. Interaktiivisuus
• Chat
• Poll-kyselyt
– Kevyt osallistumisen muoto
– Kertoo myös luennoitsijalle osallistujien taustoista
• ACP:n Breakoutit keskustelusessioina
– Pienryhmä
– Selkeä tehtävänanto ja aikarajaus auttaa
• Kysymys-vastaus-sessiot (Q&A ACP:ssä)
• Tiedonhakutehtävät ja linkkien jakaminen
• Yhteismuistiot ja –piirrokset
– Tottumattomuus kollaboratiiviseen hankalaa
• Mikrofonit vai ei?
14.11.2011 12
14. Pohdittavaksi:
• Miten opiskelijoiden aktiivista
osallistumista verkkoluennolla voisi tukea?
Mikä saisi sinut
keskustelemaan, kysymään ja oppimaan
yhteisöllisesti verkossa? Mikä aiemmin
käyttämistäsi aktivointimenetelmistä voisi
toimia myös verkossa?
14.11.2011 14
15. Teknisiä näkökulmia
• Äänet: testattava hyvin
ennen luentoa ja välineiden
oltava kunnossa
• Materiaalit (yleensä ppt)
kannattaa jakaa etukäteen
saataville.
• Kiinteä verkkoyhteys
suositeltava, varsinkin jos
video mukana
• Varaudu olemaan joustava!
14.11.2011 15
16. Alkukysymykset opettajalle
• Onko opiskelijoilla aiempaa tietoa kurssin
aihealueesta?
• Onko opiskelijoilla kokemusta
verkkoympäristössä opiskelusta?
• Onko käytössä oleva oppimisalusta
opiskelijoille ennestään tuttu?
• Tuntevatko opiskelijat toisensa tai opettajan jo
ennalta?
(Löfström & Nevgi 2009, 305)
14.11.2011 16
17. Ennen luentoa
• Rakenna ympäristö valmiiksi:
– Erilaiset näkymät
– Materiaalit (power point, pdf, linkit)
– Mahdollisesti kyselyt ja kysymykset
– Osallistujien ohjeistukset
• Varmista, että omat välineesi ovat kunnossa
• Laita materiaalit jakoon, jos mahdollista.
• Varmista teknisen tuen yhteystiedot.
• Käy testailemassa – kokeileminen on paras tapa oppia!
• Tutustuta myös opiskelijat oppimisympäristöön, jos
mahdollista (esim. testaussessio).
14.11.2011 17
19. Yhteenveto
Opiskelija Opettaja
Ajasta ja paikasta Interaktiivisuus,
riippumattomuus aktivointimenetelmät
Joustavuus Muistiinpanojen ja materiaalien
Tallenteet käyttö
Vahvuudet
Nuoremmille luonnollinen tapa Joustavuus
kommunikoida Chat kevyenä kysymysalustana
Verkon sisällöt helposti
käytettävissä
Edellyttää opiskelijalta Sosiaalisten vihjeiden puute
aktiivisuutta ja itseohjautuvuutta Läsnäolon puute
Herpaantuva keskittyminen Tietotekniset valmiudet
Haasteet Hajaantunut ryhmä, Moniajokyky
irrallisuuden tunne (tallenteet) Miten luoda oppimista tukeva
Tietotekniset valmiudet kokonaisympäristö
Tekniset ongelmat, varautuminen
14.11.2011 19
20. Linkkejä & vinkkejä
• Paljon hyviä seminaaritallenteita verkko-opetuksesta SVY:n
seminaarihuoneessa - erityisesti aikaisemmat seminaarit
• Nevgi, A., Lonka, K., & Lindblom-Ylänne, S., (2009).
Aktivoiva luento-opetus. Teoksessa Lindblom-Ylänne, S. &
Nevgi, A. (toim.), Yliopisto-opettajan käsikirja. Helsinki:
WSOY pro.
• Nevgi, A., Löfström, E. & Evälä, A. (toim.) (2005).
Laadukkaasti verkossa. Yliopistollisen verkko-opetuksen
ulottuvuudet. Helsingin yliopisto. Kasvatustieteen laitoksen
julkaisuja.
• Lonka K. ja Lonka, I. (1991). Aktivoiva opetus. Käsikirja
aikuisten ja nuorten opettajille. Tampere: Kirjayhtymä
14.11.2011 20
21. Kiitos!
salla.laaksonen at helsinki.fi
@jahapaula
http://blogs.helsinki.fi/smlaakso
14.11.2011 21
Editor's Notes
Vastaavasti voi tehdä pedagogisen käsikirjoituksen koko kurssia varten: aika, opiskelijan/opettajan tehtävät, materiaalit, alustat.Siksi kannattaa panostaa entistä enemmän siihen, että osallistujat pystyvät seuraamaan jollakin tavalla luennon etenemistä, ja varmistaa, että luennolla tapahtuu jotain muutakin kuin monta tuntia pelkkää puhetta. Puolen tunnin luennointisessio kerrallaan on hyvä mitta myös verkossa.Itselläni yleensä 2-3 ryhmäkeskustelusessiota per luento, luennon pituudesta riippuen.
5min
- Kannattaa ladata materiaalit aina valmiiksiACP-ympäristöön ja katsoa läpi, että ne toimivat. Joskus kalvojen fontit yms. skaalautuvat eri käyttäjille eri tavalla, ja tälle ei oikein ole mitään tehtävissä. Siksi on hyvä, jos kalvot voi jakaa osallistujille jo etukäteen, jotta he voivat tarvittaessa seurata omalta koneelta erillisestä tiedostosta. Seminaaripuhujien kohdalla tämä ei taatusti ole aina mahdollista, joten silloin asian kanssa on vain elettävä ja varautua vastaamaan esittäjän puolesta teknisiin ongelmiin.mahdollisuuksien mukaan myös testata, miten breakoutit tms. toimivat ja miltä ne näyttävät. Breakouttien layout kopioituu siitä layoutista, joka on ollut valittuna silloin kun ne on tehty, mutta sen jälkeen pysyy tallessa. Eli käytännössä kannattaa esim. poistua luentokalvotilasta keskustelutilaan ja sitten vasta laittaa breakoutit käyntiin. Osallistujat eivät pääse breakouteista pois.- Myös kyselyt yms. kannattaa tehdä valmiiksi.- Äänet kannattaa tulla testaamaan aina hyvissä ajoin ennen seminaaria/opetusta, erityisesti esiintyjän kohdalla. Käytännössä tämä tapahtuu yksinkertaisimmin Audio SetupWizardin kautta, mutta myös oikean hiiren nappulan takaa löytyvästä valikosta pystyy säätämään esim. äänitasoa. - Laitteisto: sankamikrofoni on paras vaihtoehto, jotta ääni ei lähde kiertämään luennoitsijan mikrofonin kautta.