Puheenvuoro SETT2018 tapahtumassa 13.9.2018, Messukeskus, Helsinki.
Tarkastelen puheenvuorossa virassa olevien opettajien ja opettajaksi opiskelevien välisiä eroja ja yhtäläisyyksiä.
Intranet ja digitaalinen työympäristö 2020 -selvityksen tuloksetNorth Patrol
North Patrol selvitti huhti-toukokuussa 2020 suomalaisten organisaatioiden sisäisen viestinnän ja vuorovaikutuksen välineitä Intranet ja digitaalinen työympäristö 2020-kyselyllä. Laajaan kyselyyn osallistui yhteensä 111 vastaajaa. Selvitys on jatkoa vuosina 2018, 2016 ja 2014 tehdyille selvityksille.
Näkökulmia VOPS:iin 2017 - visuaalinen henkilökohtainen opintosuunnitelma Kok...Suomen eOppimiskeskus ry
Tämän katsauksen ensisijainen tehtävä on inspiroida lukijaansa ideoimaan, suunnittelemaan ja toteuttamaan omia VOPS:eja. Katsaus ei ole mitenkään kattava internetin VOPS-tarjontaan eikä se tavoittele tieteellisyyttä tai esitä tutkimuksiin perustuvia johtopäätöksiä.
Katsaus on eräänlainen kooste työpäiväkirjasta ja ensimmäisen vuoden yhteenveto Poluttamo-oppilaitosten VOPS-suunnittelusta ja kokeiluista: mitä on pohdittu ja kehitelty tähän mennessä, mistä on haettu inspiraatiota suunnitteluun, millaisia havaintoja on tehty ja mitä on opittu sekä millaisia suunnitelmia on lähdetty toteuttamaan ja pilotoidaan vuonna 2017 opiskelijoiden ja ohjaajien kanssa. Keväällä 2018 julkaisemme kokemuksia ja havaintoja piloteista sekä peilaamme VOPS-kehitystyötä yleisemmällä tasolla.
https://poluttamo.fi/
Luento Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämispalvelut HY+:n "Oppiminen ja opettaminen digitaalisissa ympäristöissä" (DigiErko) -täydennyskoulutuksen osallistujille, Harto Pönkä, Innowise
Sosiaalisen median opetus ja käyttö opetuksessa (Mediakasvatuksen käsikirja, ...Harto Pönkä
Pönkä, H. (2018). Sosiaalisen median opetus ja käyttö opetuksessa. Teoksessa Veera Willman (toim.), Mediakasvatuksen käsikirja. Unipress, 2018. Saatavilla: http://www.unipress.fi/fi/media/124-mediakasvatuksen-kasikirja-9789515796059.html
Webinaari 14.9.2015: Koulutus ja digitalisaatio 2030 – näkymiä Suomesta ja Yh...Suomen eOppimiskeskus ry
Mindtrek Openmind 2015 -konferenssin Digital Competence and Learning -osio käynnistyy maanantaina 14.9. ennakkowebinaarilla, jossa Tampereen yliopiston tutkimusjohtaja Jarmo Viteli esittelee koulutuksen ja digitalisaation tulevaisuuden näkymiä Suomessa ja Yhdysvalloissa.
Lisätietoja: http://bit.ly/MTOM2015-webinaari
Diat: Jarmo Viteli
SeOppi 2|2016
Marraskuu 2016
Julkaisu sisältää artikkeleita mm. seuraavista aiheista:
- Multimodality and learning: Increasing understandability and accessibility
- Personal learning paths as visual roadmaps
- Oppimisanalytiikka hälyttää toimimaan
- Yhtenäinen oppimisympäristö TVT-strategian tavoitteena
Julkaisua painettiin 2 000 kappaletta.
http://www.eoppimiskeskus.fi/tietopalvelut/seoppi/ilmestyneet-lehdet
Intranet ja digitaalinen työympäristö 2020 -selvityksen tuloksetNorth Patrol
North Patrol selvitti huhti-toukokuussa 2020 suomalaisten organisaatioiden sisäisen viestinnän ja vuorovaikutuksen välineitä Intranet ja digitaalinen työympäristö 2020-kyselyllä. Laajaan kyselyyn osallistui yhteensä 111 vastaajaa. Selvitys on jatkoa vuosina 2018, 2016 ja 2014 tehdyille selvityksille.
Näkökulmia VOPS:iin 2017 - visuaalinen henkilökohtainen opintosuunnitelma Kok...Suomen eOppimiskeskus ry
Tämän katsauksen ensisijainen tehtävä on inspiroida lukijaansa ideoimaan, suunnittelemaan ja toteuttamaan omia VOPS:eja. Katsaus ei ole mitenkään kattava internetin VOPS-tarjontaan eikä se tavoittele tieteellisyyttä tai esitä tutkimuksiin perustuvia johtopäätöksiä.
Katsaus on eräänlainen kooste työpäiväkirjasta ja ensimmäisen vuoden yhteenveto Poluttamo-oppilaitosten VOPS-suunnittelusta ja kokeiluista: mitä on pohdittu ja kehitelty tähän mennessä, mistä on haettu inspiraatiota suunnitteluun, millaisia havaintoja on tehty ja mitä on opittu sekä millaisia suunnitelmia on lähdetty toteuttamaan ja pilotoidaan vuonna 2017 opiskelijoiden ja ohjaajien kanssa. Keväällä 2018 julkaisemme kokemuksia ja havaintoja piloteista sekä peilaamme VOPS-kehitystyötä yleisemmällä tasolla.
https://poluttamo.fi/
Luento Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämispalvelut HY+:n "Oppiminen ja opettaminen digitaalisissa ympäristöissä" (DigiErko) -täydennyskoulutuksen osallistujille, Harto Pönkä, Innowise
Sosiaalisen median opetus ja käyttö opetuksessa (Mediakasvatuksen käsikirja, ...Harto Pönkä
Pönkä, H. (2018). Sosiaalisen median opetus ja käyttö opetuksessa. Teoksessa Veera Willman (toim.), Mediakasvatuksen käsikirja. Unipress, 2018. Saatavilla: http://www.unipress.fi/fi/media/124-mediakasvatuksen-kasikirja-9789515796059.html
Webinaari 14.9.2015: Koulutus ja digitalisaatio 2030 – näkymiä Suomesta ja Yh...Suomen eOppimiskeskus ry
Mindtrek Openmind 2015 -konferenssin Digital Competence and Learning -osio käynnistyy maanantaina 14.9. ennakkowebinaarilla, jossa Tampereen yliopiston tutkimusjohtaja Jarmo Viteli esittelee koulutuksen ja digitalisaation tulevaisuuden näkymiä Suomessa ja Yhdysvalloissa.
Lisätietoja: http://bit.ly/MTOM2015-webinaari
Diat: Jarmo Viteli
SeOppi 2|2016
Marraskuu 2016
Julkaisu sisältää artikkeleita mm. seuraavista aiheista:
- Multimodality and learning: Increasing understandability and accessibility
- Personal learning paths as visual roadmaps
- Oppimisanalytiikka hälyttää toimimaan
- Yhtenäinen oppimisympäristö TVT-strategian tavoitteena
Julkaisua painettiin 2 000 kappaletta.
http://www.eoppimiskeskus.fi/tietopalvelut/seoppi/ilmestyneet-lehdet
Developing Computational Thinking Practises through Digital Fabrication Activ...Jari Laru
This paper presents a study of developing computational thinking (CT) practices through digital fabrication activities, such as creating tangible artefacts with digital tools. The aim of the study was to explore the potential of digital fabrication activities for developing CT practices. We investigated three cases of school visits where the students engaged in digital fabrication activities in Fab Lab Oulu, northern Finland. Based on the perspectives of the teachers who participated in the activities and facilitators who ran the activities, we identified that digital fabrication activities have the potential to develop CT practices, especially formulating problems in order to use a computer for assistance, thinking logically, and implementing possible solutions efficiently and effectively. The findings suggested that the nature of digital fabrication activities, such as frequent use of computers and complex problem-solving, encouraged development of CT practices. However, we also uncovered the possibility that CT is not being adequately defined by the teachers and facilitators.
Supporting Fab Lab facilitators to develop pedagogical practices to improve l...Jari Laru
Planning and facilitating digital fabrication activities, where students engage in creating tangible artefacts with digital technology, requires knowledge on both technology and pedagogy. Currently, most of the studies see facilitators of digital fabrication activities as technology experts and there are only few studies regarding them as educators. There is not much discussion from the learning sciences point of view, considering what are the requirements to enhance learning in the activities. To fill these research gaps, this paper aims to provide theoretically grounded practical suggestions of how the facilitators may contribute to improve students’ learning in digital fabrication activities based on learning science propostions. The aim of this study was to explore, how Fab Lab facilitators and school teachers can design digital fabrication activities to support students’ learning. We explored the current practices in Fab Lab Oulu from the two perspectives: considering novice students’ learning and scaffolding ill-structured problem-solving. We suggest that the facilitators may improve students’ learning by taking into account their background and current learning processes, applying instructional scaffolding, and supporting teachers involvement to take active role in the activities.
Are we currently moving from the age of mobolism to age of artificail intelli...Jari Laru
The 13th annual International Technology, Education and Development Conference, INTED2019,IValencia (Spain). 11th-13th of March, 2019. Special Learning Technology Accelerator (Lea) Horizon 2020 project session: Innovation procurement to steer user-driven innovations for digital learning.
Digitaalisen oppimisen välineitä yhdessä kehittämässä – varhainen omaksuja, u...Jari Laru
Esitykseni pääviesti on se, että jokaisessa organisaatiossa on varhaisia omaksujia myös tietohallinnon asiakkaina. Heidät tulisi ottaa mukaan yhteiskehittämiseen eli käyttää resurssina, eikä syyllistyä vastakkainasetteluun..
Korkeakoulujen IT-Päivät 6.11-7.11.2018 Oulu, Finland.
Puheenvuoro RAKLI:n vierailulla: Teknologiatuettu oppiminen ja oppimisen uude...Jari Laru
RAKLIn vierailu Oulun yliopistolle 11.6.2018. Puheenvuoro.
Jari Laru, KT, yliopistonlehtori, teknologiatuettu oppiminen ja opetus
Oulun yliopisto/KTK/Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö
Mulla olis ny yksi hopea ja kuusi pronssia! osaamismerkit opetuksessa Jari Laru
ESITYS esitetty Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 2017 -tapahtumassa.
Tässä foorumissa kerrotaan kokemuksia tieto- ja viestintätekniikan orientoivien opintojen (3+2 op) muuttamisesta osaamismerkkeihin perustuvaksi, opiskelijalähtöiseksi, pelillistetyksi ja ongelmalähtöiseksi kokonaisuudeksi. Nämä väline- ja sovellusopinnot ovat tiedekuntamme opiskelijoille usein ainoa katsaus teknologiatuetun oppimisen ja opettamisen maailmaan, joten niiden kehittämiseen on panostettu vuosien aikana paljon. Aiemmin on kokeiltu mm. pisteisiin perustuvaa pelillistämistä ja opetuksen tarinallistamista. Mielestäni perinteiset välineharjoitukset eivät ole enää paras tapa opiskella tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä 2010-luvulla, vaan yhä enemmän on tarvetta opetella tutkia uusia tapoja toteuttaa välineisiin ja sovelluksiin tutustuminen.
Kurssiuudistuksen suunnittelun pohjaksi valittiin kolmeportainen vaikeustason nousu ja siihen liittyvä ongelmalähtöisyys, kontekstualisuus ja pelillistäminen. Pelillistämistä lukuun ottamatta ongelmalähtöisyys ja kontekstualisuus lisääntyvät korkeammalle tasolle pyrittäessä. Kurssien rakenne suunniteltiin sellaiseksi että opiskelijat saivat itse päättää kuinka he opintonsa toteuttavat kunhan he saavat tietyn määrän osaamismerkkejä tositteena osaamisestansa. Jokainen osaamismerkki toimi itsenäisenä oppimateriaalina jonka lisäksi opettaja tarjosi opiskelijoille räätälöityä työskentelyapua.
Osaamismerkkien matalin taso koostui lähinnä sovellusharjoitteista ja tutustumisesta erilaisiin verkostopalveluihin. Toisella tasolla osaamismerkin sai oman opiskelunsa suunnittelemisesta, sovellusharjoituksen suunnittelusta tai vaikkapa käytännön opetuskokeilusta. Korkein taso tarkoitti kurssin välitöntä läpäisyä - erityisen etevä opiskelija pystyi osoittamaan oman osaamisensa hakemalla välittömästi kultaista merkkiä jonka tositteena tarvittiin toteutuksen suunnitelma ja raportti sovellusesimerkkeineen.
Osaamismerkit toteutettiin Discendumin Badgefactory -palvelun avulla ja ne integroitiin osaksi Eliademy-ympäristössä toteutettua kurssia. Matalimman tason osaamismerkit myönnettiin automaattisesti siten, että opettaja teki niiden hakulomakkeisiin vain satunnaistarkastuksia kun taas kaksi korkeinta tasoa perustui opettajan tekemään tarkistukseen ja hyväksymiseen. Hyväksytyt merkit opiskelija tallensi omaan Openbadge Passport -lompakkoonsa ja julkiseen osaamisportfolioonsa.
Teknologiatuettu oppiminen ja opetus 4op - johdantoluento + digitalisaatioJari Laru
Oulun yliopiston Kasvatustieteiden tiedekunnan kurssin "teknologiatuettu oppiminen ja opetus" johdantoluento. Luennoitsija: Jari Laru, KT, yliopistonlehtori, teknologiatuettu oppiminen ja opetus
Tieto ja viestintätekniikka pedagogisena työvälineenä. luento 1
Miten opettajien uusi sukupolvi mullistaa opetuksen? Vai mullistaako sittenkään?
1. Miten opettajien uusi sukupolvi mullistaa opetuksen?
vai mullistaako sittenkään?
?
all images are Creative Commons Licenced. Images are downoaded from Pixabay
Jari Laru, KT, yliopistonlehtori, teknologiatuettu oppimienn ja opetus, Oulun yliopisto
[Slideshare, LinkedIn, Reseachgate, Twitter etc]
2. Verkot ovat hitaita tai
puutteellisia
Ei laitteita tai
ohjelmistoja
Ei vapautta valita
mitä sovelluksia
/järjestelmiä käyttää
Erittäin rajoitettu
budjetti
Liikaa
mahdollisuuksia
Ei ole aikaa ottaa
välineitä
käyttöön
Hyvin rajallinen
täydennyskoulutus
3. Kovat taidot: opetettavat
aineet
Pehmeät taidot
● Yhteisöllinen työskentely ja
oppiminen
● Luovuus ja mielikuvitus
● Kiirittinen ajattelu ja
ongelmanratkaisu
● Elämä muuttuvassa
yhteiskunassa
● Informaatiolukutaito ja ICT skilsl
5. Soft skills
● Collaboration and
teamwork
● Creativity and
imagination
● Critical thinking
● Problem solving
● Living in society
● ICT & Information
literacy skills etc.
Hard skills (subjects)
Multidisciplinary
studies
ICT-course +
multidisclip
9. Laru, J., Näykki, P. & Järvelä, S. (2015). Four stages of
research on the educational use of ubiquitous computing.
IEEE Transactions on Learning Technologies 11/2015
Lapsuus 89-90 Opinnot 95-2003 Jatko-opinnot -2012
10. ”Ensimmäistä kertaa joku
sanoo, että pelaamisesta
on hyötyä”
”Mahtavaa, että saan
käyttää aiempaa
harrastustani gradussa ja
opettajankoulutuksessa”
Osa
opettaja(n/opiskelijan)
identiteettiä
20. Oppimista ja opettamista
Kehittävä tutkimus
• Itsesäätely
• Motivaatio
• Oppimisen
strategiat
• Sosiaalinen
vuorovaikutus
• Yhteisöllinen
oppiminen
Uusi teknologia
oppimisen ja
opettamisen tukena
* Big Data
• Tekoäly
• Analytiikka
Mahdollinen mullistus
22. Nykyään sisältöjä integroidaan “kankeasti”
INTEGROINTI (“blockchain”)
● iFrame yms. upotukset mahdollistavat “sisäkkäiset palvelut” kohtalaisen
helposti
● LTI-teknologia mahdollistaa oppimissovellusten keskinäisen integroinnin ja
tätä tuetaan laajalti. Arviointidata siirtyy (jossain määrin)
● H5P ja SCORM (ja vastaavat) mahdollistavat interaktiivisten oppimateriaalien
luomisen ja upottamisen. Arviointidata myös siirtyy (jossain määrin)
● Office Mix (ja vastaavat) mahdollistavat semi-interaktiiviset luentomateriaalit
TEKOÄLY & ANALYTIIKKA
● Keveitä toteutuksia ja käyttäjien toiminnan (ei oppimisen) analyysiä
23. Tulevaisuudessa sisällöt, opiskelijat, suoritukset
ym. integroituvat saumattomasti
TEKOÄLY
● Tekoäly kuratoi videovirrat ja tekstiaineistot opiskelijoiden käyttöön
● Tekoäly rakentaa kurssiympäristöt jotka “toimivat parhaiten oppimisessa”
● Tekoäly arvioi yksinkertaisimmat arvioitavat kokonaisuudet
LOHKOKETJU
● Lohkoketju kytkee palaset yhteen nykyistä tilannetta paremmin: eri toimijoiden
oppimisympäristöt, suoritukset, arvioinnit, osaamisen osoitukset
● APIen jälkeinen aika?
● Universaali oppimisympäristö?
24. Zeide Elana. Big Data. June 2017, 5(2): 164-172.
https://doi.org/10.1089/big.2016.0061
https://moodle.org/plugins/index.php?q=blockchain
http://hackeducation.com/2016/04/07/bl
ockchain-education-guide
25. Big data + machine learning + AI =
learning analytics?
= Valtava menetelmällinen haaste.
27. SLAM - Strategic regulation of learning through Learning Analytics and
Mobile clouds for individual and collaborative learning success =
oppimisen itsesäätelyn tukeminen analytiikan avulla
http://www.slamproject.org/blog
Esimerkkilähteitä:
Sedrakyan, G., Järvelä, S., & Kirschner, P. (2016). Conceptual framework for feedback automation
and personalization for designing learning analytics dashboards.
Bannert, M., Molenar, I., Azevedo, R., Järvelä, S., & Gašević, D. (2017, March). Relevance of learning
analytics to measure and support students' learning in adaptive educational technologies. In
Proceedings of the Seventh International Learning Analytics & Knowledge Conference (pp. 568-569).
ACM.
31. Frey, C. B., & Osborne, M. A. (2013). The future of employment:
How susceptible are jobs to computerisation? Oxford, UK: Oxford
Martin School. Available
at http://acikistihbarat.com/Dosyalar/effect-of-computerisation-on-
employment-report-acikistihbarat.pdf
32. Neelen & Kirchner (2017). A THREE STAGE PLAN TO PREPARE OUR YOUTH FOR JOBS THAT DON’T
However, what is truly ‘21st century’ is the
enormous increase in information (and
information resources) and the challenge
around the question whether or not the
information is reliable. Therefore, Kirschner
argues, the only skills that are truly
‘21st century’ are:
•Information literacy: also known as
information problem-solving skills including
searching for, identifying, evaluating (the
quality and reliability of information sources),
and effectively using the information that has
been obtained; and
•Information management: the ability to
capture, curate, and share information.
Mitä taitoja pitäisi opettaa? Miten tulisi suhtautua
tietoon kun “tekoäly” hakee sen “HETI”