Täydennysrakentamisen työpajaTY

1. Alueellisen eriytymisen hallinta
täydennysrakentamisella
Jarkko Rasinkangas, Katriina Rosengren, Hannu Ruonavaara
Turun yliopisto

2. Sosiaalisen eriytymisen hallinta suurissa kaupungeissa
 Osahankkeemme näkökulmana on alueellisen eriytymisen hallintakeinot
 Tutkimme pääasiassa laadullisiin aineistoihin perustuen millaisia tavoitteita,
perusteluita ja keinoja Suomen suurimmat (20) kaupungit käyttävät eriytymisen
hallintaan osana kaupunkien kehittämistä
 Muutamia nostoja tuloksistamme
 Lähes kaikki Suomen suurimmat kaupungit tavoittelevat monipuolista alueellisesti
sekoittunutta asukasrakennetta
 Perusteluna ennen kaikkea yleinen tasa-arvoisuus ja sosiaalinen koheesio
 Segregaation ehkäisy on kaupungin strategisena ja asuntopoliittisena tavoitteena
suurimissa yli 100 000 asukkaan kaupungeissa
 Segregaation ehkäisy on kuitenkin hyvin harvoin täydennysrakentamisen
maankäyttöpoliittisena perusteluna

3. Sosiaalinen sekoittaminen ja sosiaalinen eriytyminen
 Sosiaalinen sekoittaminen on pääasiallinen keino sekä monipuolisen asukasrakenteen
saavuttamiseksi että segregaation ehkäisemiseksi
 Kohdentuu asuntotyyppiin ja hallintamuotoon, jolloin on ensisijaisesti kysymys
on sosiaalisen vuokra-asumisen (ARA) sekoittamisesta
 Suuremmissa kaupungeissa myös omistusasumisen ja välimuotojen
sekoittamisesta
 Kuntien viranhaltijoilla, kuten valtakunnan tason poliittisessa ohjauksessa, on
vahva oletus asuntokannan ja asukasrakenteen tiiviistä yhteydestä
”Ja itseasiassa niinku rakennuskannasta pystyy jo melkein näkemään, että onks se riskitekijä-alue vai
ei…Ja sit se ihmisten tulotaso tuntui nousevan rivitalon kautta omakotitaloon mentäessä. Et kyllä se niinku,
maankäytön suunnittelulle se vahva oppi oli se, että näitä asuntotyyppejä ja asuinrakennustyyppejä pitäis
tosi voimakkaasti sekottaa”

4. Sosiaalinen sekoittaminen ja seudullisuus
Ja samaan aikaan…
”… me seurataan uudistuotannon kohdentamista, että ARA-tuotantohan ois todella hieno valtion
poliittinen väline liudentaa asuinalueitten eriytymisen eroja, mutta se on itseasiassa tällä
hetkellä väline niitten vahvistamiseen, että viimeisessä MAL-seurannassa puolet ARA-
uudistuotannosta meni sinne kahen alimman hyvinvoinnin tason alueelle, tai sit ihan sinne niinku
laajentamaan niitä. Että oliko tää niinku valtion ajatus, että näin toimitaan, vai haluaisko ne
kenties niinku rakentaa semmosen välineen, jolla pystytään viemään sitä ARA:a sit joilleki muilleki
alueille, vaikka sinne ylimpien hyvinvoinnin alueille?”

5. Smartland 2-vaiheessa kaksi Case-kohdetta
Tesoma Aurinkolahti/Vuosaari
n. 20 000 asukasta n. 8000 / 40 000 asukasta
Töydennysrakentamisen yleissuunnitelma(2016) Sopimus (1996), rakentaminen alkoi 2000

6. Molemmissa sosiaalisen kestävyyden ajuri on ollut
yksi tärkeä lähtökohta täydennysrakentamiselle
 Tesoman haasteena oli alueen huono maine, sekä sosiaaliset haasteet, joiden
taustalla oli mm. korkea nuorisotyöttömyys ja matalampi koululutus- ja tulotaso
 ” Yleissuunnitelma mahdollistaa monipuolisen väestön ikä- ja sosiaalisen rakenteen, koska se
sisältää monentyyppistä asumista”
 Aurinkolahden lähtökohtana Vuosaaren (Meri-Rastila) vinoutunut asuntokanta
(1990-luvun ARA-vuokra) ja osin samat tekijät kuin Tesomassa, poikkeavana
maahanmuuton korostuminen
 ”Jos katotaan kartalla esimerkiks asumis- tämmösenä niinkun hallintamuotojakaumana tätä
Vuosaaren aluetta, niin se on aika voimakas vastaisku tää Aurinkolahti”
 Kummassakaan ei kärjistynyttä ongelmallisuutta – kysymys riskien ehkäisystä
 Havainnot lähiökehittämisen ”liian pienestä vaihteesta”
 Asukkaiden osallisuus ja kokemustieto tärkeää
 Molemmissa selkeä Public-Private-Partnership ja posiviitista diskriminaatiota
 Tesoma: alueen asukkaiden, palvelunkäyttäjien, kaupallisten ja julkisten palvelujen tuottajien sekä muiden
toimijoiden vuoropuhelua, osallisuutta sekä yhteisöllisyyttä vahvistavat hankkeet
 Aurinkolahti-sopimus: Helsingin kaupunki, Asuntosäätiö, Paulig, Sato, Skanska ja YIT

7. Seuraukset?
 Akateeminen debatti keskiluokalle suunnatun kaupunkiuudistuksen seurauksista
 Gentrifikaatio – pakkomuutot (displacement) – segregaatio – polarisaatio
 Diversiteetin sijaan eristäytymistä omiin ryhmiin (self segregation)
 esim. Vuosaaressa nyt käynnissä mm. Meri-Rastilan täydennysrakentamishanke,
joka perustuu osin purkavaan rakentamiseen ja ARA-kannan osuuden vähemiseen
 Vuosaaressa alueen sisäiset osat eriytyneitä – mutta ovatko ongelmallisella vai
onnistuneella tavalla?
 tää Vuosaari on vähän tämmönen niinku tytärkaupunki, että sil on tämmöstä vähän niinku ihan
omaa statusta…mä en tiedä, johtuuks se täst maantieteestä vai mistä, mutta kohtuullisen hyvin
mun mielestä tää tämmönen identiteetti siitä, että se on hyvin monikansallinen, niin se on siellä
mukana.
 Tesoman uudistuksen sosiaaliset vaikutukset ovat vasta alussa
 Molempien kohteiden haastateltavat pitävät uudistuksia tavoitteidensa mukaisina ja
pääosin onnistuneina

8. Lopuksi
 Molemmissa Case-kaupungeissa on alueellisen eriytymisen systemaatista seurantaa
ja tiedolla johtamista sekä hallintokuntien yhteistyötä
 Poikkihallinnollisella työllä pitkät perinteet, mutta myös ”kun tämmönen poppoo kokoontuu,
niin ensimmäinen kierros on, että jokainen hallintokunta omalta osaltaan kertoo, että miks ei
hanke heille käy.”
 Tiedon osalta Tampereella mm. alueellisen eriytymisen karttatyökalu
 Helsingissä laajat resurssit mm. kaupunkitietoyksikkö
 Paljon tietoa ja useita strategisia mittareita, mutta hajallaan
 Kokonaiskuvan muodostus täydennysrakentamisen eri osatekijöiden huomioimisesta on
haastavaa
” kyl me yritetään tällä tiedolla johtaa meidän prosesseja, mut ehkä tää tämmönen, sanotaan, et
tämmönen sosiaalisten vaikutusten arviointi osana näit kaupunkisuunnitteluproseseja, ni se on
vähän heikkoo nykysin. Et se, meil ei oo ehkä ollu osaajii myöskään täällä, jotka on integroitunu
näihin suunnitteluprosesseihin. Niin kyl sitä pitäis saada enemmän ja lisää. Just tämmöstä
ymmärrystä, mitä teilläkin on, kun te tutkitte näitä asioita. Ja sen pitäis olla niinku strategisessa
suunnittelussa mukana”.