Työllistämistukien toimivuus on merkittävä aihe niin yhteiskunnallisesti, inhimillisesti kuin taloudellisesti.
Työllistäminen on yksi yhteiskuntamme suurimmista haasteista. Henkilöille työ takaa elannon ja määrittää identiteettiä. Työntekijät ovat työpaikkojen tärkein voimavara.
Yritykset haluaisivat kantaa yhteiskunnallista vastuuta tarjoamalla tehtäviä vaikeasti työllistettäville. Mutta byrokratiamylly hitsaa kiinni. Yritys, tekijä ja tuki eivät löydä toisiaan.
Kauppakamarien yritysjohtajakysely selvitti, mistä kiikastaa.
http://helppohallinto.fi/case-iss-byrokratiahaaste/
http://helppohallinto.fi/miljoonan-euron-haaste/
Alustataloudessa työskentelevien työsuhdeturvassa ja toimeentulossa on huomattavia puutteita. Suuri osa Suomessa työskentelevistä alustatyöntekijöistä jää kokonaan työsuhteen tuoman turvan ulkopuolelle.
Alustatalous on SAK:n Mahdollisuuksien aika -hankkeen toinen teema vuonna 2017.
SAK:n tutkimusasiantuntijan Riitta Juntusen PowerPoint-esitys SAK:n edustajiston kokouksessa 23.11.2017.
Materiaalissa käydään läpi henkilöstöpoliittisen tasa-arvosuunnitelman perusteet ja työvaiheet organisaatiossa, ja erityisesti kunnassa. Henkilöstöpoliittisen tasa-arvosuunnitelman laatiminen on lakisääteinen velvollisuus vähintään 30 henkilöä työllistävissä organisaatioissa.
Työllistämistukien toimivuus on merkittävä aihe niin yhteiskunnallisesti, inhimillisesti kuin taloudellisesti.
Työllistäminen on yksi yhteiskuntamme suurimmista haasteista. Henkilöille työ takaa elannon ja määrittää identiteettiä. Työntekijät ovat työpaikkojen tärkein voimavara.
Yritykset haluaisivat kantaa yhteiskunnallista vastuuta tarjoamalla tehtäviä vaikeasti työllistettäville. Mutta byrokratiamylly hitsaa kiinni. Yritys, tekijä ja tuki eivät löydä toisiaan.
Kauppakamarien yritysjohtajakysely selvitti, mistä kiikastaa.
http://helppohallinto.fi/case-iss-byrokratiahaaste/
http://helppohallinto.fi/miljoonan-euron-haaste/
Alustataloudessa työskentelevien työsuhdeturvassa ja toimeentulossa on huomattavia puutteita. Suuri osa Suomessa työskentelevistä alustatyöntekijöistä jää kokonaan työsuhteen tuoman turvan ulkopuolelle.
Alustatalous on SAK:n Mahdollisuuksien aika -hankkeen toinen teema vuonna 2017.
SAK:n tutkimusasiantuntijan Riitta Juntusen PowerPoint-esitys SAK:n edustajiston kokouksessa 23.11.2017.
Materiaalissa käydään läpi henkilöstöpoliittisen tasa-arvosuunnitelman perusteet ja työvaiheet organisaatiossa, ja erityisesti kunnassa. Henkilöstöpoliittisen tasa-arvosuunnitelman laatiminen on lakisääteinen velvollisuus vähintään 30 henkilöä työllistävissä organisaatioissa.
Yritysten kokemuksia hankinnoilla työllistämisestäTHL
Hankinnoilla duunia -hankkeessa (2015-2017) on koottu 22 haastattelua yritysten kokemuksista työllistämisestä julkisten hankintojen yhteydessä. Esityksessä tiivistetään haastatteluiden tuloksia. Lisää aiheesta osoitteessa www.thl.fi/hankinnoistaduunia
Pertti Koistinen (Tampereen yliopisto): Perustulon ennakoidut työllisyysvaikutukset. Esitys seminaarissa "Perustulo globaalissa maailmassa" 13.4.2016 Helsinki, Kelan päätalo. / Presentation in the seminar "Basic income in a global world" held in Helsinki 13 April 2016. More info: http://www.kela.fi/perustulo-globaalissa-maailmassa
24.11.2011 pidetty Rekrytointi murroksessa: Sosiaalinen media osana yrityksen henkilöstöstrategiaa ja rekrytointiviestintää -webinaarin powerpoint-esitys.
Puhujina: Projektipäällikkö Marika Pöyri ja eTrainer Ann-Christine Wahl.
Selvityshenkilö Tarja Filatov: Välityömarkkinat Ayla_Shakir
Pitkäaikaistyöttömien palveluvastuu olisi siirrettävä kokonaan valtiolta kunnille. Toiminnalla olisi tällöin selkeämmin yksi johtamisjärjestelmä, yksi rahapussi. Tämä helpottaisi nykyisten valtion rahoittamien työvoimapoliittisten toimien ja kunnan rahoittamien sosiaali- ja terveystoimien yhteensovittamista.
Näin esittää selvityshenkilö Tarja Filatov, jonka raportti välityömarkkinoiden työllistämismahdollisuuksista julkaistiin Vantaalla 28.1.2013.
Välityömarkkinat tarjoavat työskentelymahdollisuuksia ihmisille, joiden syystä tai toisesta on vaikea päästä avoimille työmarkkinoille. Nykyiset välityömarkkinat muodostuvat ennen kaikkea kuntien ja säätiöiden järjestämistä palveluista, koulutuksesta ja työllistämistoiminnasta. Mukana on myös hyvin pieni määrä yksityisiä yrityksiä.
Filatov penää raportissaan vahvaa yhteistyötä välityömarkkinatoimijoiden ja yritysten kesken. Nämä organisoisivat vaikeasti työllistyvien ihmisten palvelut ja työllisyystoimet. Hän myös esittää, että työvoiman palvelukeskusten toiminta tulisi tehdä lakisääteiseksi ja kuntien vastuulle.
Selvityshenkilö joustaisi tukia koskevien säännösten soveltamisessa tuotteita ja palveluja myyvien välityömarkkinatoimijoiden kohdalla niin pitkälle kuin mahdollista vääristämättä kilpailua.
Samalla julkisia toimijoita pitäisi rohkaista ja kouluttaa tilaamaan palveluja välityömarkkinoilta.
Tarja Filatov lisäisi satunnaisten töiden tekemisen kannustavuutta rakentamalla työttömyyspäivärahaan ja työmarkkinatukeen 300 euron kuukausittaisen suojaosuuden. Lisäksi hän ehdottaa erikoistoimenpiteitä yli 58 vuotiaille pitkäaikaistyöttömille.
Vuonna 2011 palkkatuetussa työssä oli 12 510 henkilöä, jotka olivat olleet yli 500 päivää työmarkkinatuella.
Kansanedustaja Tarja Filatov johtaa puhetta eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnnassa. Hän on aikaisemmin toiminut työministerinä.
Raportti on luettavissa TEM:n verkkosivuilla osoitteessa www.tem.fi/julkaisut
Ammattiyhdistysliike on työn liike, kiteyttää SAK:n tavoiteohjelma. Edustajakokouksen kesäkuussa hyväksymä ohjelma-asiakirja linjaa SAK:n lähivuosien toimintaa.
Minna Ylikännö: Mitä voimme oppia alueellisista työllisyyskokeiluista? Esitys Kelan Mitä aktiivimallin jälkeen? Keinoja työllisyyden parantamiseen -seminaarissa 7.11.2019.
Sari Laitisen opinnäytetyössä selvitettiin työttömien käsityksiä työttömyyden syistä ja työttömyyden aiheuttamista haasteista sekä sitä mikä edistäisi työllistymistä. Opinnäytetyössä kartoitetaan hallituksen työllisyystoimenpiteitä ja pohditaan niiden valossa, vastaavatko työllisyystoimet työttömien kokemuksiin. Tietoa opinnäytetyöhön kerättiin valtakunnallisesti Työttömien ay-jäsenten tukiyhdistys Tatsi ry:n ”Työtön 2020-luvulla” kyselyn avulla. Sen lisäksi opinnäytetyöhön otettiin mukaan alueellinen näkökulma Kuopiosta.
Tutkittuja kokemuksia
Julkaisu valaisee paikallisen sopimisen kehittymistä viimeisen noin kymmenen vuoden aikana. Saatavilla myös ruotsiksi ja englanniksi.
Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ja Työsuojelurahasto
Miten Suomesta tehdään lasten ja nuorten palveluiden mallimaa?Sitra / Hyvinvointi
Miten Suomesta tehdään lasten ja nuorten palveluiden mallimaa?
Ideointityöpajan yhteenveto
Sitran Tajua Mut! - liputus nuoren tukena -seminaari 4.9.2014
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman LAPE lapsiystävällinen kunta ja maakunta -oppimisverkosto 13.3.2017. Lassi Köppä, hankepäällikkö, Väestöliitto ry.
Yritysten kokemuksia hankinnoilla työllistämisestäTHL
Hankinnoilla duunia -hankkeessa (2015-2017) on koottu 22 haastattelua yritysten kokemuksista työllistämisestä julkisten hankintojen yhteydessä. Esityksessä tiivistetään haastatteluiden tuloksia. Lisää aiheesta osoitteessa www.thl.fi/hankinnoistaduunia
Pertti Koistinen (Tampereen yliopisto): Perustulon ennakoidut työllisyysvaikutukset. Esitys seminaarissa "Perustulo globaalissa maailmassa" 13.4.2016 Helsinki, Kelan päätalo. / Presentation in the seminar "Basic income in a global world" held in Helsinki 13 April 2016. More info: http://www.kela.fi/perustulo-globaalissa-maailmassa
24.11.2011 pidetty Rekrytointi murroksessa: Sosiaalinen media osana yrityksen henkilöstöstrategiaa ja rekrytointiviestintää -webinaarin powerpoint-esitys.
Puhujina: Projektipäällikkö Marika Pöyri ja eTrainer Ann-Christine Wahl.
Selvityshenkilö Tarja Filatov: Välityömarkkinat Ayla_Shakir
Pitkäaikaistyöttömien palveluvastuu olisi siirrettävä kokonaan valtiolta kunnille. Toiminnalla olisi tällöin selkeämmin yksi johtamisjärjestelmä, yksi rahapussi. Tämä helpottaisi nykyisten valtion rahoittamien työvoimapoliittisten toimien ja kunnan rahoittamien sosiaali- ja terveystoimien yhteensovittamista.
Näin esittää selvityshenkilö Tarja Filatov, jonka raportti välityömarkkinoiden työllistämismahdollisuuksista julkaistiin Vantaalla 28.1.2013.
Välityömarkkinat tarjoavat työskentelymahdollisuuksia ihmisille, joiden syystä tai toisesta on vaikea päästä avoimille työmarkkinoille. Nykyiset välityömarkkinat muodostuvat ennen kaikkea kuntien ja säätiöiden järjestämistä palveluista, koulutuksesta ja työllistämistoiminnasta. Mukana on myös hyvin pieni määrä yksityisiä yrityksiä.
Filatov penää raportissaan vahvaa yhteistyötä välityömarkkinatoimijoiden ja yritysten kesken. Nämä organisoisivat vaikeasti työllistyvien ihmisten palvelut ja työllisyystoimet. Hän myös esittää, että työvoiman palvelukeskusten toiminta tulisi tehdä lakisääteiseksi ja kuntien vastuulle.
Selvityshenkilö joustaisi tukia koskevien säännösten soveltamisessa tuotteita ja palveluja myyvien välityömarkkinatoimijoiden kohdalla niin pitkälle kuin mahdollista vääristämättä kilpailua.
Samalla julkisia toimijoita pitäisi rohkaista ja kouluttaa tilaamaan palveluja välityömarkkinoilta.
Tarja Filatov lisäisi satunnaisten töiden tekemisen kannustavuutta rakentamalla työttömyyspäivärahaan ja työmarkkinatukeen 300 euron kuukausittaisen suojaosuuden. Lisäksi hän ehdottaa erikoistoimenpiteitä yli 58 vuotiaille pitkäaikaistyöttömille.
Vuonna 2011 palkkatuetussa työssä oli 12 510 henkilöä, jotka olivat olleet yli 500 päivää työmarkkinatuella.
Kansanedustaja Tarja Filatov johtaa puhetta eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnnassa. Hän on aikaisemmin toiminut työministerinä.
Raportti on luettavissa TEM:n verkkosivuilla osoitteessa www.tem.fi/julkaisut
Ammattiyhdistysliike on työn liike, kiteyttää SAK:n tavoiteohjelma. Edustajakokouksen kesäkuussa hyväksymä ohjelma-asiakirja linjaa SAK:n lähivuosien toimintaa.
Minna Ylikännö: Mitä voimme oppia alueellisista työllisyyskokeiluista? Esitys Kelan Mitä aktiivimallin jälkeen? Keinoja työllisyyden parantamiseen -seminaarissa 7.11.2019.
Sari Laitisen opinnäytetyössä selvitettiin työttömien käsityksiä työttömyyden syistä ja työttömyyden aiheuttamista haasteista sekä sitä mikä edistäisi työllistymistä. Opinnäytetyössä kartoitetaan hallituksen työllisyystoimenpiteitä ja pohditaan niiden valossa, vastaavatko työllisyystoimet työttömien kokemuksiin. Tietoa opinnäytetyöhön kerättiin valtakunnallisesti Työttömien ay-jäsenten tukiyhdistys Tatsi ry:n ”Työtön 2020-luvulla” kyselyn avulla. Sen lisäksi opinnäytetyöhön otettiin mukaan alueellinen näkökulma Kuopiosta.
Tutkittuja kokemuksia
Julkaisu valaisee paikallisen sopimisen kehittymistä viimeisen noin kymmenen vuoden aikana. Saatavilla myös ruotsiksi ja englanniksi.
Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ja Työsuojelurahasto
Miten Suomesta tehdään lasten ja nuorten palveluiden mallimaa?Sitra / Hyvinvointi
Miten Suomesta tehdään lasten ja nuorten palveluiden mallimaa?
Ideointityöpajan yhteenveto
Sitran Tajua Mut! - liputus nuoren tukena -seminaari 4.9.2014
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman LAPE lapsiystävällinen kunta ja maakunta -oppimisverkosto 13.3.2017. Lassi Köppä, hankepäällikkö, Väestöliitto ry.
Similar to Kommenttipuheenvuoro samapalkkaisuusohjelman kokonaisarviointiin (20)
Syftet med lagstiftningsreformen är framför allt att förbättra service som tillhandahålls hemma och boendeservice enligt socialvårdslagen. För socialvårdslagens del gäller reformen utöver äldre personer även andra klienter inom socialvården. Reformen träder i huvudsak i kraft samtidigt som strukturreformen av ordnandet av social- och hälsovårdstjänster, det vill säga den 1 januari 2023.
Genom reformen ändras socialvårdslagen och äldreomsorgslagen. Till följd av dessa ändringar medför reformen även tekniska ändringar i klientavgiftslagen och i lagen om privat socialservice.
Lainsäädäntöuudistuksessa parannetaan erityisesti sosiaalihuoltolain kotiin annettavia palveluja ja asumispalveluja. Sosiaalihuoltolain osalta uudistus koskee iäkkäiden lisäksi myös muita sosiaalihuollon asiakkaita. Uudistus tulee pääsääntöisesti voimaan 1.1.2023 yhtä aikaa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisen rakenneuudistuksen kanssa.
Uudistuksella muutetaan sosiaalihuoltolakia ja vanhuspalvelulakia. Muutosten johdosta uudistuksessa tehdään myös teknisiä muutoksia asiakasmaksulakiin ja yksityisistä sosiaalipalveluista annettuun lakiin.
Diaesitykseen on päivitetty 16.12.22 ohjeistus yhteisöllisen asumisen ja ympärivuorokautisen palveluasumisen toteuttamisesta samassa rakennuskokonaisuudessa.
More from Sosiaali- ja terveysministeriö / yleiset (20)
2. Puheenvuoron teemat
• Segregaatio ja naisenemmistöinen työ
• Sopimusjärjestelmä
• Palkkausjärjestelmät ja samanarvoinen työ
• Lainsäädännön kehittäminen
3. Segregaatio ja naisenemmistöinen työ
• Usein sanotaan, että sukupuolten palkkaero palautuu työmarkkinan
segregaatioon ja segregaatio ”selittää” palkkaerot
• Itse ajattelisin, että suuri osa sukupuolten palkkaerosta Suomessa
palautuu siihen, että naiset työskentelevät julkisella sektorilla
(kunnissa) ja kuntasektorin naisvaltaisissa aloissa maksetaan
huomattavan matalia palkkoja.
• Jotta asiassa päästäisiin eteenpäin, pitäisi nostaa pöydälle
ongelman ydin, naisvaltaisten alojen matalampi palkkataso
• Miettiä, täytyykö tämän todella olla näin, vai olisiko tilanteeseen
mahdollista löytää ratkaisuja?
• Ratkaisu ei voi olla, että kukaan ei enää kouluttaudu näille aloille,
sillä varhaiskasvatus, terveydenhuolto, koulutus ja sosiaalityö ovat
yhteiskunnalle täysin välttämättömiä.
4. Sopimusjärjestelmästä
• Osa ongelmasta palautuu myös suomalaiseen
sopimusjärjestelmään ja vertailun vaikeuteen yli sopimusrajojen.
• Esimerkiksi kunnissa on viisi päätyöehtosopimusta, joissa toisistaan
poikkeavat palkanmäärityksen käytännöt ja palkkatasot.
• Iso-Britanniassa oli vastaava järjestelmä, mutta siitä on sittemmin
siirrytty yhtenäiseen ”Single Status” sopimukseen.
• Siirtymä paljasti naisalojen alipalkkauksen ja johti mittaviin
samapalkkaisuuskanteisiin. Esim Birminghamin kaupunki joutui
maksamaan takautuvasti työntekijöille suuria summia vuosien ajalta.
• Raportissa todetaan, että palkkaeron kaventaminen maksaa. Tämä
pitää paikkansa. Mutta se on tehtävä siitä huolimatta.
• Syrjimätön palkkaus on myös työnantajan lakisääteinen velvollisuus,
jota ei sovi kiertää budjettirajoituksiin vedoten.
5. Palkkausjärjestelmät ja samanarvoinen työ
• Raportissa esiintyy ajatus siitä, että työn samanarvoisuuden
hahmottaminen ja vertaaminen eri sopimusalojen välillä olisi
vaikeaa.
• Se on vaikeaa nykyisillä työvälineillä, jos eri sopimusaloilla on eri
palkkausjärjestelmä.
• Kuitenkin, vaativuuden voi tässäkin tapauksessa arvioida
vaativuudenarviointijärjestelmällä, jota useampikin kaupallinen
toimija tarjoaa.
• Hyvä idea olisi jonkinlainen pilotti, jossa kokeiltaisiin tällaista
arviointia työpaikalla, jossa rinnakkain useampaa työehtosopimusta
ja palkkausjärjestelmää.
• Mikään järjestelmä ei ole täydellinen mutta tällainen vertaaminen on
täysin mahdollista, jopa melko helppoa.
6. Lainsäädännön kehittäminen
• Olen esittänyt, että tasa-arvolakia tällä hetkellä rikotaan
merkittävässä määrin. En tarkoita tällä tahallista palkkasyrjintää
vaan sitä, että sama palkka samanarvoisesta työstä jää laajalti
toteutumatta.
• Tasa-arvolakia ja palkkakartoituksia tulisi kehittää, edellinen
uudistus ei tuottanut toivottua tulosta.
• Prosessissa tulisi viranhaltijoiden ja työmarkkinaosapuolten lisäksi
olla mukana samapalkkaisuuden asiantuntijoita ja
palkkauksen/palkkausjärjestelmien asiantuntijoita.
• Saataisiin kiinni siitä, miten palkkoja verrataan ja palkanmäärityksen
käytäntöjä arvioidaan, jos aidosti halutaan edistää
samapalkkaisuutta.
• Kysymys vaativuuden ja samanarvoisuuden vertaamisesta yli
sopimusrajojen on oleellinen kysymys sisällytettäväksi
lainsäädäntöön.
7. Lainsäädännön kehittäminen
• Olen esittänyt, että tasa-arvolakia tällä hetkellä rikotaan
merkittävässä määrin. En tarkoita tällä tahallista palkkasyrjintää
vaan sitä, että sama palkka samanarvoisesta työstä jää laajalti
toteutumatta.
• Tasa-arvolakia ja palkkakartoituksia tulisi kehittää, edellinen
uudistus ei tuottanut toivottua tulosta.
• Prosessissa tulisi viranhaltijoiden ja työmarkkinaosapuolten lisäksi
olla mukana samapalkkaisuuden asiantuntijoita ja
palkkauksen/palkkausjärjestelmien asiantuntijoita.
• Saataisiin kiinni siitä, miten palkkoja verrataan ja palkanmäärityksen
käytäntöjä arvioidaan, jos aidosti halutaan edistää
samapalkkaisuutta.
• Kysymys vaativuuden ja samanarvoisuuden vertaamisesta yli
sopimusrajojen on oleellinen kysymys sisällytettäväksi
lainsäädäntöön.
Editor's Notes
Totea ekana, että erohan on kaventunut 20 prosentista 16 prosenttiin. Vaikka tahti on hidas, on tämä positiivinen uutinen!