Kolmen viime vuosikymmenen aikana Suomesta on kadonnut yli 600 000 työpaikkaa, joihin on riittänyt perusasteen koulutus. Pelkän peruskoulun käyneet ovatkin töissä vain puolet työiästään. Heille kertyy työikäisinä keskimäärin lähes kahdeksan työttömyysvuotta.
Katoavat työpaikat – Työllisten määrän ja rakenteen kehitys Suomessa 1987–2015 -tutkimuksen on tehnyt SAK:lle tilastotutkija Pekka Myrskylä. Tutkimuksen pohjana on Tilastokeskuksen rekisteripohjainen työssäkäyntitilasto, joka kattaa kaikki Suomessa asuvat. Tutkimus on osa SAK:n Mahdollisuuksien aika -hanketta.
Alustataloudessa työskentelevien työsuhdeturvassa ja toimeentulossa on huomattavia puutteita. Suuri osa Suomessa työskentelevistä alustatyöntekijöistä jää kokonaan työsuhteen tuoman turvan ulkopuolelle.
Alustatalous on SAK:n Mahdollisuuksien aika -hankkeen toinen teema vuonna 2017.
SAK:n tutkimusasiantuntijan Riitta Juntusen PowerPoint-esitys SAK:n edustajiston kokouksessa 23.11.2017.
SAK:n koulutusasioiden päällikön Mikko Koskisen esitys SAK:n edustajiston kokouksessa 1.6.2017. Uusi aikuiskoulutus oli SAK:n Mahdollisuuksien aika -hankkeen teema keväällä 2017.
SAK:n julkaisusarja 6/2019
Miten helpottaa monikulttuurisen työyhteisön toimintaa ja maahanmuuttajataustaisen työntekijän kotoutumista suomalaiselle työpaikalle? SAK:n Mahdollisuuksien aika -hankkeen selvitys tarkastelee monikulttuurisia työpaikkoja, joissa työskentelee SAK:laisten alojen työntekijöitä. Monikulttuurista työelämää rakentavat haastateltavat kertovat, miten monikulttuurisuus näyttäytyy työelämässä sekä henkilöstöpolitiikan että arjen vuorovaikutuksen tasolla.
Kolmen viime vuosikymmenen aikana Suomesta on kadonnut yli 600 000 työpaikkaa, joihin on riittänyt perusasteen koulutus. Pelkän peruskoulun käyneet ovatkin töissä vain puolet työiästään. Heille kertyy työikäisinä keskimäärin lähes kahdeksan työttömyysvuotta.
Katoavat työpaikat – Työllisten määrän ja rakenteen kehitys Suomessa 1987–2015 -tutkimuksen on tehnyt SAK:lle tilastotutkija Pekka Myrskylä. Tutkimuksen pohjana on Tilastokeskuksen rekisteripohjainen työssäkäyntitilasto, joka kattaa kaikki Suomessa asuvat. Tutkimus on osa SAK:n Mahdollisuuksien aika -hanketta.
Alustataloudessa työskentelevien työsuhdeturvassa ja toimeentulossa on huomattavia puutteita. Suuri osa Suomessa työskentelevistä alustatyöntekijöistä jää kokonaan työsuhteen tuoman turvan ulkopuolelle.
Alustatalous on SAK:n Mahdollisuuksien aika -hankkeen toinen teema vuonna 2017.
SAK:n tutkimusasiantuntijan Riitta Juntusen PowerPoint-esitys SAK:n edustajiston kokouksessa 23.11.2017.
SAK:n koulutusasioiden päällikön Mikko Koskisen esitys SAK:n edustajiston kokouksessa 1.6.2017. Uusi aikuiskoulutus oli SAK:n Mahdollisuuksien aika -hankkeen teema keväällä 2017.
SAK:n julkaisusarja 6/2019
Miten helpottaa monikulttuurisen työyhteisön toimintaa ja maahanmuuttajataustaisen työntekijän kotoutumista suomalaiselle työpaikalle? SAK:n Mahdollisuuksien aika -hankkeen selvitys tarkastelee monikulttuurisia työpaikkoja, joissa työskentelee SAK:laisten alojen työntekijöitä. Monikulttuurista työelämää rakentavat haastateltavat kertovat, miten monikulttuurisuus näyttäytyy työelämässä sekä henkilöstöpolitiikan että arjen vuorovaikutuksen tasolla.
Suomalaisista 64 prosenttia haluaa, että työehdoista, kuten palkoista, neuvottelevat myös tulevaisuudessa työntekijöitä ja työnantajia edustavat liitot. Kyselyn toteutti Kantar TNS 29.10.–6.11. ja siihen haastateltiin 1017 työikäistä (18–64-vuotiasta) henkilöä.
Vuoden 2012 tutkimuksen odotettiin näyttävän merkkejä taloustilanteen kiristymisestä ja paljon julkisuutta saaneista IT-alan vaikeuksista. Keskiarvojen tasolla tilanne näyttää kuitenkin hyvin samanlaiselta kuin vuotta aikaisemmin. Monet sanalliset kommentit kyllä kertovat ilmapiirin kiristymisestä työpaikoilla.
Vuoden 2013 tutkimus antaa IT-ammattilaisten arjesta kuvan, joka keskiarvojen tasolla poikkeaa edellisistä vuosista vähemmän kuin vuoden mittaan kuullut synkät talousuutiset olisivat antaneet aiheen odottaa. Palkatkin ovat jatkaneet nousuaan, tosin nousuvauhti on hidastunut merkittävästi aikaisemmista vuosista.
SAK:n teettämä vertailututkimus Ruotsin, Tanskan ja Kanadan maahanmuuttopolitiikasta osoittaa, että maahanmuuttoa ja kotouttamista voidaan toteuttaa ideologian ja käytännön tasolla hyvin erilaisin tavoin. Selvityksen on tehnyt VTT Rolle Alho.
Ammattiyhdistysliike on työn liike, kiteyttää SAK:n tavoiteohjelma. Edustajakokouksen kesäkuussa hyväksymä ohjelma-asiakirja linjaa SAK:n lähivuosien toimintaa.
Jukka Haapakoski: Muuttuuko pitkäaikaistyöttömien asema?THL
Jukka Haapakoski: Muuttuuko pitkäaikaistyöttömien asema? Esitetty seminaarissa Tete vai Sote? Työllisyyspalvelujen uudet järjestelyt sote-uudistuksessa 12.4.2016.
Materiaalissa käydään läpi henkilöstöpoliittisen tasa-arvosuunnitelman perusteet ja työvaiheet organisaatiossa, ja erityisesti kunnassa. Henkilöstöpoliittisen tasa-arvosuunnitelman laatiminen on lakisääteinen velvollisuus vähintään 30 henkilöä työllistävissä organisaatioissa.
SAK:n työolobarometrilla kerätään tietoa SAK:laisten työntekijöiden kokemuksista ja näkemyksistä työhön ja sen järjestelyihin liittyvistä asioista. Barometrin teemoja ovat mm. työajat ja työaikajärjestelyt, työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys, sairastavuus ja työkyky sekä palkitseminen, yhdenvertaisuus ja koulutusmahdollisuudet SAK:laisilla työpaikoilla.
Työolobarometrin edelliset tutkimukset ilmestyivät vuosina 2008 ja 2009.
Työolobarometrin tutkimusaineisto koottiin puhelinhaastatteluina helmi-maaliskuussa 2012. Haastattelut teki TNS Gallup Oy ja niitä tehtiin yhteensä 1207. Tutkimuksen otos poimittiin satunnaisesti SAK:n jäsenliittojen rekisteristä.
Työolobarometrin perusraportin on koonnut YTM Ilkka Virjo. Barometrista on myös julkaistu neljä osaraporttia, joihin on koottu tutkimuksen keskeisimmät tulokset.
Aktiivimallille vaihtoehtoisessa SAK:n kannustavassa työllistymismallissa työttömille määrättävät karenssit ovat nykyistä selvästi lievempiä. Malli kannustaa työtöntä, mutta ei jätä yksin. Pelottelun sijaan työtön saa tukea ja henkilökohtaista palvelua. Avaamme ehdotuksellamme keskustelun työllistymisturvasta luottamusyhteiskunnassa.
SAK:n työolobarometri osoittaa, että aloitepalkkioita maksavilla työpaikoilla työntekijät esittävät kehittämisehdotuksia peräti neljä kertaa useammin kuin työpaikoilla, jotka eivät palkitse aloitteista.
Erja Lindberg: Kunnalliset työllisyyspalvelut? Esitetty seminaarissa Tete vai Sote? Työllisyyspalvelujen uudet järjestelyt sote-uudistuksessa 12.4.2016.
Varanka, Marjatta Tuottavuus - kaikki mukaan työelämäänTyöterveyslaitos
VATES-säätiön toimitusjohtaja Marjatta Varangan esitys Tuottavuus kaikki mukaan työelämään seminaarissa Hyvä työelämä työkulttuuriksi 5.6.2013 Helsingin Allergiatalolla.
Suomalaisista 64 prosenttia haluaa, että työehdoista, kuten palkoista, neuvottelevat myös tulevaisuudessa työntekijöitä ja työnantajia edustavat liitot. Kyselyn toteutti Kantar TNS 29.10.–6.11. ja siihen haastateltiin 1017 työikäistä (18–64-vuotiasta) henkilöä.
Vuoden 2012 tutkimuksen odotettiin näyttävän merkkejä taloustilanteen kiristymisestä ja paljon julkisuutta saaneista IT-alan vaikeuksista. Keskiarvojen tasolla tilanne näyttää kuitenkin hyvin samanlaiselta kuin vuotta aikaisemmin. Monet sanalliset kommentit kyllä kertovat ilmapiirin kiristymisestä työpaikoilla.
Vuoden 2013 tutkimus antaa IT-ammattilaisten arjesta kuvan, joka keskiarvojen tasolla poikkeaa edellisistä vuosista vähemmän kuin vuoden mittaan kuullut synkät talousuutiset olisivat antaneet aiheen odottaa. Palkatkin ovat jatkaneet nousuaan, tosin nousuvauhti on hidastunut merkittävästi aikaisemmista vuosista.
SAK:n teettämä vertailututkimus Ruotsin, Tanskan ja Kanadan maahanmuuttopolitiikasta osoittaa, että maahanmuuttoa ja kotouttamista voidaan toteuttaa ideologian ja käytännön tasolla hyvin erilaisin tavoin. Selvityksen on tehnyt VTT Rolle Alho.
Ammattiyhdistysliike on työn liike, kiteyttää SAK:n tavoiteohjelma. Edustajakokouksen kesäkuussa hyväksymä ohjelma-asiakirja linjaa SAK:n lähivuosien toimintaa.
Jukka Haapakoski: Muuttuuko pitkäaikaistyöttömien asema?THL
Jukka Haapakoski: Muuttuuko pitkäaikaistyöttömien asema? Esitetty seminaarissa Tete vai Sote? Työllisyyspalvelujen uudet järjestelyt sote-uudistuksessa 12.4.2016.
Materiaalissa käydään läpi henkilöstöpoliittisen tasa-arvosuunnitelman perusteet ja työvaiheet organisaatiossa, ja erityisesti kunnassa. Henkilöstöpoliittisen tasa-arvosuunnitelman laatiminen on lakisääteinen velvollisuus vähintään 30 henkilöä työllistävissä organisaatioissa.
SAK:n työolobarometrilla kerätään tietoa SAK:laisten työntekijöiden kokemuksista ja näkemyksistä työhön ja sen järjestelyihin liittyvistä asioista. Barometrin teemoja ovat mm. työajat ja työaikajärjestelyt, työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys, sairastavuus ja työkyky sekä palkitseminen, yhdenvertaisuus ja koulutusmahdollisuudet SAK:laisilla työpaikoilla.
Työolobarometrin edelliset tutkimukset ilmestyivät vuosina 2008 ja 2009.
Työolobarometrin tutkimusaineisto koottiin puhelinhaastatteluina helmi-maaliskuussa 2012. Haastattelut teki TNS Gallup Oy ja niitä tehtiin yhteensä 1207. Tutkimuksen otos poimittiin satunnaisesti SAK:n jäsenliittojen rekisteristä.
Työolobarometrin perusraportin on koonnut YTM Ilkka Virjo. Barometrista on myös julkaistu neljä osaraporttia, joihin on koottu tutkimuksen keskeisimmät tulokset.
Aktiivimallille vaihtoehtoisessa SAK:n kannustavassa työllistymismallissa työttömille määrättävät karenssit ovat nykyistä selvästi lievempiä. Malli kannustaa työtöntä, mutta ei jätä yksin. Pelottelun sijaan työtön saa tukea ja henkilökohtaista palvelua. Avaamme ehdotuksellamme keskustelun työllistymisturvasta luottamusyhteiskunnassa.
SAK:n työolobarometri osoittaa, että aloitepalkkioita maksavilla työpaikoilla työntekijät esittävät kehittämisehdotuksia peräti neljä kertaa useammin kuin työpaikoilla, jotka eivät palkitse aloitteista.
Erja Lindberg: Kunnalliset työllisyyspalvelut? Esitetty seminaarissa Tete vai Sote? Työllisyyspalvelujen uudet järjestelyt sote-uudistuksessa 12.4.2016.
Varanka, Marjatta Tuottavuus - kaikki mukaan työelämäänTyöterveyslaitos
VATES-säätiön toimitusjohtaja Marjatta Varangan esitys Tuottavuus kaikki mukaan työelämään seminaarissa Hyvä työelämä työkulttuuriksi 5.6.2013 Helsingin Allergiatalolla.
Yksityisillä palvelualoilla naiset ovat yliedustettuina matalapalkkaisissa osa-aikaisissa ja määräaikaisissa tehtävissä. Sukupuolten välinen keskimääräinen palkkaero kaventuisi, jos naisten yliedustus näissä tehtävissä vähenisi tai jos näissä tehtävissä maksettaisiin yhtä suurta keskimääräistä palkkaa kuin kokoaikaisissa ja vakinaisissa tehtävissä. Palvelualoilla sukupuolten välisiä palkkaeroja selittää pitkälti naisten ja miesten erilainen sijoittuminen eri tehtäviin. Säännöllisen työajan kiinteän palkan päälle maksettavat erilaiset palkanlisät kasvattavat pääsääntöisesti sukupuolten välisiä palkkaeroja.
Pertti Koistinen (Tampereen yliopisto): Perustulon ennakoidut työllisyysvaikutukset. Esitys seminaarissa "Perustulo globaalissa maailmassa" 13.4.2016 Helsinki, Kelan päätalo. / Presentation in the seminar "Basic income in a global world" held in Helsinki 13 April 2016. More info: http://www.kela.fi/perustulo-globaalissa-maailmassa
Syftet med lagstiftningsreformen är framför allt att förbättra service som tillhandahålls hemma och boendeservice enligt socialvårdslagen. För socialvårdslagens del gäller reformen utöver äldre personer även andra klienter inom socialvården. Reformen träder i huvudsak i kraft samtidigt som strukturreformen av ordnandet av social- och hälsovårdstjänster, det vill säga den 1 januari 2023.
Genom reformen ändras socialvårdslagen och äldreomsorgslagen. Till följd av dessa ändringar medför reformen även tekniska ändringar i klientavgiftslagen och i lagen om privat socialservice.
Lainsäädäntöuudistuksessa parannetaan erityisesti sosiaalihuoltolain kotiin annettavia palveluja ja asumispalveluja. Sosiaalihuoltolain osalta uudistus koskee iäkkäiden lisäksi myös muita sosiaalihuollon asiakkaita. Uudistus tulee pääsääntöisesti voimaan 1.1.2023 yhtä aikaa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisen rakenneuudistuksen kanssa.
Uudistuksella muutetaan sosiaalihuoltolakia ja vanhuspalvelulakia. Muutosten johdosta uudistuksessa tehdään myös teknisiä muutoksia asiakasmaksulakiin ja yksityisistä sosiaalipalveluista annettuun lakiin.
Diaesitykseen on päivitetty 16.12.22 ohjeistus yhteisöllisen asumisen ja ympärivuorokautisen palveluasumisen toteuttamisesta samassa rakennuskokonaisuudessa.
More from Sosiaali- ja terveysministeriö / yleiset (20)
2. Samapalkkaisuusohjelma 2016-2019
14.12.2018 Leo Suomaa
• Sosiaali- ja terveysministeriön 12.7.2016 julkaisema
samapalkkaisuusohjelma kokoaa yhteen hallituksen ja
työmarkkinajärjestöjen yhteiset toimenpiteet sukupuolten
samapalkkaisuuden toteuttamiseksi vuosina 2016–2019
• Ohjelman osapuolia ovat kaikki työmarkkinakeskusjärjestöt, sosiaali- ja
terveysministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja opetus- ja
kulttuuriministeriö.
• Päätavoite: ”Ohjelman pyrkimyksenä on sukupuolten keskimääräisen
palkkaeron kaventaminen”
• Päätavoitteen lisäksi samapalkkaisuusohjelmassa 2016–2019 on neljä
osatavoitetta ja organisointitavoite ja 17 toimenpidettä
• Katso raportin sisällysluettelon kohdat 6-7
4. Mitä olen arvioinut
14.12.2018 Leo Suomaa
• Kokonaisarviointi on minun arviointini hallituksen ja
työmarkkinakeskusjärjestöjen ohjelman toiminnasta ja
vaikuttavuudesta; toimenpidekokonaisuuden onnistuneisuudesta ja
toimintatavoista; sekä ohjelman päätavoitteen ja osatavoitteiden
toteutumisesta
• Toimeksiantoon kuuluivat myös kehittämisehdotukset
• Arviointi on kokonaisuus tekemistäni havainnoista, johtopäätöksistä ja
suosituksista
• Katso raportin luvut 9-11
5. Samapalkkaisuusohjelmat
• Ohjelmilla on ollut ja on merkittävä yhteiskunnallinen vaikutus
• Hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen yhteisellä sitoutumisella
palkkaeron (naisten ja miesten ansiosidonnaisten tuloerojen)
kaventamiseen katsotaan olevan suuri merkitys
• Yhteiskunnallisella keskustelulla on vaikutusta myös te- ja ve-
sopimuksiin ”markkinapaineen” välityksellä
• Ohjelmilla ei yleisesti uskota olleen eikä arvioida olevan välitöntä
vaikutusta maksettaviin palkkoihin
Leo Suomaa14.12.2018
6. Samapalkkaisuusohjelmat
• Ohjelmilla ei yleisesti uskota olleen eikä arvioida olevan välitöntä
vaikutusta maksettaviin palkkoihin
• Nykyisen ohjelman tekemiset: edistävät, kiinnittävät huomiota,
pyytää selvityksen, soveltavat arviointia, tarkastelevat vaikutuksia,
jatkavat yhteistyötään, pyrkivät edistämään, lisätään tietoa,
selvittävät esimerkkejä, viestii ja lisää tietoa, järjestävät tilaisuuden,
kehitetään sovellus, uudistaa pedagogiikkaa, tavoitteita edistetään,
sisällytetään suunnitelmaan hanke, tehdään yhteistyötä, viestintä
parantaa, vaikutetaan asenneilmapiiriin, voidaan huomioida, tehdään
yhteistyötä, ja selvitetään kehittämistä
Leo Suomaa14.12.2018
7. Arvioinnin päätulos
14.12.2018 Leo Suomaa
•Naisten ja miesten palkkatulojen ero on yli 7000
miljoonaa euroa vuodessa
•Ero on kaventunut, mutta toteutuneella
vauhdilla sen poistuminen vie vuosikymmeniä
•Tavoitteesta on laaja yhteisymmärrys, mutta
keinoja on nyt vähemmän kuin oli 10 vuotta
sitten
8. Palkkaero 2017: 45517 – 37770 = 7747 M€
• Lähde: Harri Nummila Tilastokeskus (14.8.2018)
Leo Suomaa14.12.2018
11. Maksetut palkat ja kertyneet ansiot
14.12.2018 Leo Suomaa
•Päätulos ei ole ristiriidassa sen havainnon kanssa,
että samapalkkaisuus toteutuu työpaikoilla verraten
hyvin erityisesti silloin, kun on kysymys samasta
työstä saman työnantajan samalla työpaikalla
•Erilaisia näkemyksiä on siitä, voidaanko tai miten
voidaan arvioida työn samuutta tai
samanarvoisuutta eri sopimusalojen tai eri
työnantajien töissä
12. Palkkaero ja ansiotuloero
• Keskusteluissa eivät aina erotu toisistaan ansiot tai palkkatulot
henkilöä kohden (€/N) ja työnantajan työstä maksama palkka
aikayksikköä, esim. tuntia, kohden (€/h)
• Kaavamaisesti työntekijän ansiotulot ja työnantajan maksama palkka
liittyvät toisiinsa näin (dimensioanalyysi):
€/N = (€/h)x(h/N)
Leo Suomaa14.12.2018
13. Eri ongelmat, eri ratkaisut
• Jos työnantaja maksaa samasta tai samanarvoisesta työstä
perusteettomasti eri palkkaa, on aihetta epäillä rikosta
• Jos kansantaloudessa naisten ja miesten ansiotulot ovat
järjestelmällisesti eri suuria, on mahdollisuus epäillä monia syitä,
jotka voidaan nimetä esimerkiksi yhteiskunnalliseksi vääryydeksi,
rakenteelliseksi eriarvoisuudeksi tai vaikkapa alhaiseksi
kokonaistyövoiman tuottavuudeksi
Leo Suomaa14.12.2018
14. Samapalkkaisuuskeskustelun ääripäät
• Mitä kohdennetummin tarkastellaan palkkaa työantaja- tai toimiala-
taikka työehtosopimuskohtaisesti (lähtökohdasta maksetaanko ”sama
palkka samasta tai samanarvoisesta työstä saman työnantajan
palveluksessa samassa työpaikassa”) sitä täydellisempää on
samapalkkaisuus
• Ei tes/ves pidemmälle menevää yhteisymmärrystä samasta palkasta
samasta tai samanarvoisesta työstä eri työnantajien palveluksessa
(eikä siitäkään, mitä samuudella tai samanarvoisuudella
tarkoitettaisiin eri työnantajien töissä)
• Palkkatietämyksessä on parantamisen varaa
Leo Suomaa14.12.2018
15. Työmarkkinoiden toimivuudesta
14.12.2018 Leo Suomaa
• Naisten ja miesten palkkatulojen ero voi olla osoitus
työmarkkinoiden jäykästä toiminnasta.
• Siihen saattaa vaikuttaa ilmiö, jota arviointia varten haastatellut
asiantuntijat kuvaavat huonoksi palkkatietämykseksi tai palkka-
avoimuuden puutteeksi.
• Kun yrityksessä tai muussa organisaatiossa on tehty kunnollinen
lain edellyttämä palkkakartoitus, se on yleensä johtanut
perusteettomien palkkaerojen poistamiseen.
• Sitä yleisempi palkkainformaatio ei ole työmarkkinoilla
lähelläkään täydellistä tai se on epäsymmetristä.
16. Palkkatietämyksen ja palkkamassadatan
hyväksikäyttö
• Jokseenkin kaikki palkkatieto on digitaalisessa muodossa
• Esim. yleissitovat työehtosopimukset ovat Finlexissä ja työsopimuslain
mukaan työnantajan on annettava työntekijälle selvitys työnteon
keskeisistä ehdoista
Palkkatietämystä ja palkkavertailun mahdollisuutta parantavat verkkosovellukset
ovat tekemistä vaille valmiit
• Konsensus kelvollisesta palkkakartoituksesta ei voi olla kohtuuton tavoite
• Oletettavasti ja haastattelujen perusteella – asiasta ei liene
tutkimusnäyttöä – epäsymmetrinen palkkainformaatio vähentää
työvoiman liikkuvuutta ja myös naisten liikkuvuudestaan saamaa
palkkahyötyä (ILO:n tiedoista päätellen Suomessa erityisesti ylimmissä
sentiileissä)
Leo Suomaa14.12.2018
19. Segregaatio
• Samapalkkaisuusohjelmien toteutumattomana tavoitteena on ollut ja
on tasa-ammattisuus
• Hyvin erilaisia mutta samana pysyneitä näkemyksiä siitä, poistaako
segregaation purkaminen palkkaeron vai purkaako naisvaltaisten
(matalapalkka-)alojen palkkojen korottaminen segregaation
• Perhevapaauudistuksen arvioidaan olevan keskeinen keino
päätavoitteena olevassa naisten ja miesten urakehitys- ja palkkaeron
kaventamisessa
• Toteutuneen tasa-ammattisuuden vaikutuksesta palkkakehitykseen ja
palkkaeroon samoin kuin tuottavuuteen ja työnantajan
palkanmaksukykyyn tiedetään verraten vähän
Leo Suomaa14.12.2018
20. Perhevapaauudistus
• Perhevapaauudistuksen arvioidaan olevan keskeinen keino
päätavoitteena olevassa naisten ja miesten palkkaeron
kaventamisessa
• Erilaisia näkemyksiä on siitä, millaisin kustannusvaikutuksin uudistus
tulisi toteuttaa
Leo Suomaa14.12.2018
21. Erottelukykyisemmin osoittimin saisi
enemmän irti myös perhevapaiden käytöstä
Virallinen seurantahavainto Havaittu ei-virallinen muutos
Lähde: Närvi (2018) Isä hoitaa – vai hoitaako? THL työpaperi 1/2018
Leo Suomaa14.12.2018
22. Vaikutuksia ei ole arvioitu
14.12.2018 Leo Suomaa
•Samapalkkaisuusohjelman toteutumisen tai
toteutumatta jäämisen taloudellisia vaikutuksia ei
ole arvioitu, vaikka kysymys on 8 miljardin
ohjelmasta
•Voisi olettaa, että sukupuolen perusteella tapahtuva
työvoiman jakautuminen ammatteihin vaikuttaa
esimerkiksi tuottavuuteen ja palkanmaksukykyyn
•Tasa-ammattisuuden toteutumisella lienee
vaikutusta palkkakehitykseen, mutta on epäselvää,
vähentääkö se ilman muuta myös palkkaeroa
23. Samapalkkaisuusohjelmien tulevaisuus
• Johtopäätös tähänastisista 12 vuodesta: samapalkkaisuusohjelmien
tavoitteet eivät ole toteutuneet eivätkä (alkuperäiset vuoden 2005
tavoitteet) näytä toteutuvan tämän vuosisadan alkupuolella
• Suurin naisten ja miesten ansiosidonnaisten tuloerojen
kaventamispyrkimykseen liittyvä riski on vanhojen keinojen
jatkaminen
• Tarvitaan korkean tason painetta, heikkoja signaaleja ja hajontoja
keskiarvojen asemesta, osatavoitteita, avautumista
samapalkkaisuusammattilaispiirin ulkopuolelle ja työkaluja
työpaikkojen tarpeisiin
Leo Suomaa14.12.2018
24. Orkestroidut
hallituksen ohjelmat
Liittotason
tes- ja ves-
ratkaisut
Työkaluja
työpaikkatason
tarpeisiin
Ohjelman
vaikuttavuus-
indikaattorit
Advocatus
Diaboli
Korkean tason
kolmikantapaine
Realistisesti
etenevä
ohjelma
Leo Suomaa14.12.2018
25. Asioiden loogiset tyypit
• Toimeenpanoasiat
•Päätetään tarjolla olevista vaihtoehdoista
toimeenpantava ratkaisu ongelmaan
• Tutkimus-, kehitys- ja kokeiluasiat
•Määritellään ratkaistava paikallistettu
ongelma
• Poliittisen punninnan asiat
•Ilmaistaan ratkaisujen arvokehys
Leo Suomaa14.12.2018