2. Ryhmä 1
1 Psyykkinen kuormitus kasvaa
• Työnantajille velvoite toteuttaa työhyvinvointia edistäviä
toimenpiteitä nykyistä enemmän.
• Psyykkiset ongelmat vaikeita – työsuojeluvaltuutetuille
koulutusta kohdata niitä asioita työpaikoilla.
• Viestinnällinen kampanja tyyliin ”tue työkaveria”.
• Yksintyöskentelijöille tarvitaan virtuaalinen työyhteisö –
liitoilta/SAK:lta tekninen pohja ”hiekkalaatikolle”.
19.11.2016
3. Ryhmä 1
2 Työajan seurantaa vai kyttäämistä?
• Luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut tarvitsevat
ohjeistusta/koulutusta oikeasta ja väärästä työajan
seurannasta. Lisäksi tietoa tavallisille työntekijöille.
• Yhteinen info ja yhteistyö työnantajajärjestöjen kanssa
• Tes-kirjauksia
19.11.2016
4. Ryhmä 1
3 Laitteiden ja sovellusten osaaminen
• Ammattitaidon kehittäminen tesseihin
• Työsuojelupäällikön vähimmäiskoulutusvaatimus
• Laskelma: miten paljon osaamattomuus maksaa
(esim. excel-tehtävä osaaja vs. osaamaton)
• Liitto + osastot kouluttavat itse
19.11.2016
5. Ryhmä 1
4 Teknologia hämärtää työn ja
vapaa-ajan rajat
• Työ määriteltävä tesseissä. Vapaa-ajalla tehtävä työ
(s-postit, puhelut jne.) ovat työtä, josta maksettava
korvaus.
• Työt lähtökohtaisesti tehtävä työajalla, siitä suositus.
• Jos pitää olla varalla, siitä maksettava korvaus.
• Etätyön pelisäännöt lakiin
19.11.2016
6. Ryhmä 2
1 Suurin ongelma irtisanomiset
• Työntekijöiden muutosturvaa parannettava.
• Työnantajan velvoitetta kouluttaa ja uudelleen-
kouluttaa työntekijöitään on vahvistettava.
• Yt-lakia on kehitettävä siihen suuntaan, että
irtisanomiset tehdään työnantajalle vaikeammaksi.
19.11.2016
7. Ryhmä 2
2 Palvelua ei voi korvata
• Inhimillinen kontakti on parempi kuin kone.
• Hyvä palvelu on myös työnantajalle kilpailuetu.
• Työntekijän motivaatiota palveluun lisäävät
työhyvinvointi, kunnollinen työsuhde ja kunnon palkka,
siksi
• 0-työsopimukset on kiellettävä
• vuokratyö on saatava kuriin.
19.11.2016
8. Ryhmä 2
3 Tylsät ja raskaat työt vähenevät
• Ergonomia paranee ja tules-vaivat vähenevät.
• Siitä hyötyvät työntekijä, työnantaja sekä verottaja.
• Sairauspoissaolot vähenevät.
19.11.2016
9. Ryhmä 2
4 Osaamista jatkuvasti kehitettävä
• Työnantajan vastuuta ja velvollisuutta kouluttaa on
lisättävä.
• Koulutus on saatava jatkuvaksi kaikille
henkilöstöryhmille.
• Oman väen koulutus – vähintään 50 %?
19.11.2016
10. Ryhmä 2
5 Valvonnan lisääntymiseen puututtava
• Pelisäännöt tietosuojalle on saatava lainsäädäntöön.
• Työntekijän oikeudet määriteltävä laissa.
• Valvonta ei lisää tehokkuutta eikä tuottavuutta –
päinvastoin.
19.11.2016
11. Ryhmä 3
1 Työsuorituksen valvonta
• Eriarvoistavaa vai tasapuolistavaa?
• Lisää turvallisuutta
• Työn laatu paranee
• Asiakaspalautteen todentaminen
• Työyhteisön sisäiset jännitteet voivat kasvaa
• Tietosuojakysymykset/-ongelmat
19.11.2016
12. Ryhmä 4
1 Koulutus puuttuu muutoksessa
• Muodostaa pohjan kaikelle muutoksessa pärjäämiselle.
• Koulutusta pitää tulla eri tahoilta, monesta eri tuutista.
Ratkaisu
• Ammattiliittojen ja työnantajien yhteisiä koulutuksia
• Pääpaino ennaltaehkäisevään kouluttautumiseen, ehkäisee
työtapaturmia
• Ammatillisen koulutuksen muotoja pitää monimuotoistaa.
• Työsuojeluvaltuutetut voivat motivoida työntekijöitä
koulutukseen, varsinkin sellaisia, jotka ovat hilkulla (että
osaanko ja pärjäänkö?)
• Miten innostetaan työnantajat panostamaan koulutukseen?
19.11.2016
13. Ryhmä 4
2 Miten saadaan kaikki ihmiset mukaan?
• Kaikilla ei ole mahdollisuutta kouluttautua.
• Tästä on tulossa eliitin yhteiskunta, jossa vain
varakkailla on mahdollisuutta harrastaa ja kouluttautua.
• Eriarvoisuus lisääntyy.
• Miten pätkätyöläinen pääsee kouluttautumaan?
19.11.2016
14. Ryhmä 4
2 Miten saadaan kaikki ihmiset mukaan?
Ratkaisu
• Jos ei saada järjestäytymistä paranemaan, ei ole
mahdollisuutta vaikuttaa työntekijöiden asemaan. Koskee
työpaikkaa, koskee yhteiskuntavaikuttamista.
• Voisiko SAK tehdä kaikille yhteisen jäsenkaavakkeen?
Yhteisiä pyrintöjä jäsenhankintaan.
• Pitää vaikuttaa yhteiskunnallisesti siihen, että kaikilla olisi
mahdollisuus kouluttautua.
• Työnantajien pitää kouluttaa kaikkia ja tähän pitää pyrkiä
politiikkaan vaikuttamalla.
• Ammattiyhdistysliikkeen pitää alkaa kouluttaa jäseniään
kaikilla tasoilla – myös digitalisaatiota hyödyntämällä.
19.11.2016
15. Ryhmä 4
3 Yksinkertaiset toistotyöt pitää
automatisoida
• Käykö aina niin, että yksinkertaiset työt siirtyvät
koneelle – vai käykö päinvastoin?
• Palvelutyöstä saattaa tulla luksusta.
• Kyllä robottejakin pitää kouluttaa.
Ratkaisu
• Työn mielekkyys on hirveän tärkeää. Toistotyön
korvaaminen helpottaa työn tekemistä.
• Raskaat työt vähenevät, sekä fyysisesti että
psyykkisesti raskaat työt.19.11.2016
16. Ryhmä 4
4 Automatisaatio tuo uudenlaista työtä
• Kyllä
• Mutta edellyttää uudelta työntekijältä korkeampaa
koulutusta.
• Kehittäminen ja huoltaminen
• Luottamusmiesten tehtävänä on mennä mukaan
kehittämishankkeisiin.
• Miten ammattiliitto varmistaa sen, että luottamusmies
pusketaan mukaan kehittämiseen?
19.11.2016
17. Ryhmä 5
1 Vuokratyön ja pätkätöiden
lisääntyminen
• Ei palkka-alea!
• Ei vaatimusta luopua vuokratyöstä ja pätkätöistä vaan
vuokratyötä ja pätkiä vapaaehtoisesti samoilla ehdoilla
kuin vakituisetkin.
• Luottamusmiehen tulee valvoa kaikkien työntekijöiden
etuja – erityistä huomiota on kiinnitettävä työntekijöiden
vastaanottoon työhön tullessa.
• Panostettava luottamushenkilöiden koulutukseen!
19.11.2016
18. Ryhmä 5
2 Automaation lisääntymisen myötä
etänä tehtävät työt lisääntyvät
(esim. etänä kokonaan ajettavat laitokset energia-alalla)
• Varallaolo- ja päivystyskorvaukset
• Työajan valvonta lisääntyy.
• Työturvallisuuskysymykset etätyössä, ergonomia
19.11.2016
19. Ryhmä 5
3 Työvuorosuunnittelu helpottuu,
seuranta lisääntyy – toisaalta työ
itsenäistyy
• Työntekijän yksityisyyden suojaaminen
• Osaamisen ylläpito ja päivitys
• Työaikajärjestelyt näkyviksi, jotta kukkarolla ei päästä
käymään – järjestelyt luottamusmiehen koneelle.
• Työntekijät mukaan työaikasuunnitteluun.
19.11.2016
20. Ryhmä 5
4 Työturvallisuustaso on noussut
automaation myötä
• Ei pidä luottaa sokeasti automaatiojärjestelmiin, tämä
vaatii suurempaa ammattitaitoa ja ennakointia.
• Miten vaikuttaa, kun työtä ei enää tehdä kasvokkain?
Henkisen työsuojelun tarve kasvaa. Tarvitaan
uudenlaisia kommunikaatiotaitoja.
• On valvottava työsuojeluvaltuutetun oikeuksia ja
parannettava niitä.
19.11.2016