Työllistämistukien toimivuus on merkittävä aihe niin yhteiskunnallisesti, inhimillisesti kuin taloudellisesti.
Työllistäminen on yksi yhteiskuntamme suurimmista haasteista. Henkilöille työ takaa elannon ja määrittää identiteettiä. Työntekijät ovat työpaikkojen tärkein voimavara.
Yritykset haluaisivat kantaa yhteiskunnallista vastuuta tarjoamalla tehtäviä vaikeasti työllistettäville. Mutta byrokratiamylly hitsaa kiinni. Yritys, tekijä ja tuki eivät löydä toisiaan.
Kauppakamarien yritysjohtajakysely selvitti, mistä kiikastaa.
http://helppohallinto.fi/case-iss-byrokratiahaaste/
http://helppohallinto.fi/miljoonan-euron-haaste/
SAK:n kannustava työllistymisturva on yksinkertainen ja joustava työttömyyden aikainen toimeentuloturva, joka täydentää myös keikkatyötä tekevien toimeentuloa tarvittaessa. Turvan toisena puolena SAK:n mallissa ovat laadukkaat palvelut, jotka tukevat työttömän työnhakua, kouluttautumista ja työkykyä.
SAK:n kannustava työllistymisturva on yksinkertainen ja joustava työttömyyden aikainen toimeentuloturva, joka täydentää myös keikkatyötä tekevien toimeentuloa tarvittaessa. Turvan toisena puolena SAK:n mallissa ovat laadukkaat palvelut, jotka tukevat työttömän työnhakua, kouluttautumista ja työkykyä.
Kauppakamarin koulutustarjonta on Suomen monipuolisin
Helsingin seudun kauppakamari järjestää vuosittain yli 300 koulutustilaisuutta kolmen eri yksikön alla. Tilaisuuksiin osallistuu yli 6 000 eri alojen edustajaa.
Lakimiesliiton Koulutus tarjoaa juridista koulutusta asiantuntijoille, Kuntakamarin Koulutus puolestaan julkishallinnolle. Kauppakamarin Koulutuksen runsaasta tarjonnasta löytyy vaihtoehtoja koko henkilöstölle niin johtamisen ja esimiestyön, henkilöstö-, palkka- ja taloushallinnon, myynnin, markkinoinnin ja viestinnän, kansainvälistymisen kuin yritysjuridiikankin keskeisissä kysymyksissä.
Hyödynnä Sinäkin jopa 50 % jäsenetusi ja tule mukaan kehittymään tiedon valtaväylälle!
■Suomalaisen työn tulevaisuus - sisulla, sydämellä, osaamisellaSDP
SDP:n puoluekokous hyväksyi kesäkuussa 2008 viisi tulevaisuusohjelmaa, jotka käsitelevät sosialidemokratian uudistumista, suomalaisen työn tulevaisuutta, ilmasto- ja ympäristökysymyksiä, henkistä hyvinvointia ja kulttuuria sekä toimivia kuntapalveluja.
Ramboll Management Consulting Oy:n liiketoimintapäällikkö Mirja Mutikaisen esitys Muiden maiden parhaita käytäntöjä Sitran Julkiset hankinnat talouskasvun veturiksi -seminaarissa 29.1.2015.
Yrittäjä tee nyt ***tu_edes jotain live 161214Pasi Rautio
Yrittäjä tee nyt ***tu edes jotain -markkinoi, älä marise.
Mitkä perusasiat laitat kuntoon ensimmäisenä. Miten rakennat liidimagneetin ja miksi sisältömarkkinointi on tärkeää.
http://www.tuplaamo.fi
http://www.tuplaamolive.fi
Sitra - Mistä Tulevaisuuden Suomi Rakentuu?Ville Tapio
Sitra avasi vuonna 2008 uusien ohjelma-aiheiden valmistelun sidosryhmillensä. Keskustelu toteutettiin yhteistyössä
Fountain Parkin Oy:n kanssa hyödyntäen verkkopohjaista haastattelutyökalua, jossa haastatteluun kutsutuilla oli mahdollisuus ehdottaa Suomen tulevaisuuden kannalta tärkeitä teemoja sekä arvioida toisten
antamien ehdotusten merkittävyyttä. Kutsu verkkohaastatteluun lähetettiin 2150 henkilölle, joista 604 henkilöä osallistui. Suomen tulevaisuuden kannalta tärkeitä teemoja, ajatuksia ja näkökulmia kertyi
2474 kappaletta. Tähän raporttiin on kiteytetty verkkohaastattelun tulokset teemoittain.
Selvityshenkilö Tarja Filatov: Välityömarkkinat Ayla_Shakir
Pitkäaikaistyöttömien palveluvastuu olisi siirrettävä kokonaan valtiolta kunnille. Toiminnalla olisi tällöin selkeämmin yksi johtamisjärjestelmä, yksi rahapussi. Tämä helpottaisi nykyisten valtion rahoittamien työvoimapoliittisten toimien ja kunnan rahoittamien sosiaali- ja terveystoimien yhteensovittamista.
Näin esittää selvityshenkilö Tarja Filatov, jonka raportti välityömarkkinoiden työllistämismahdollisuuksista julkaistiin Vantaalla 28.1.2013.
Välityömarkkinat tarjoavat työskentelymahdollisuuksia ihmisille, joiden syystä tai toisesta on vaikea päästä avoimille työmarkkinoille. Nykyiset välityömarkkinat muodostuvat ennen kaikkea kuntien ja säätiöiden järjestämistä palveluista, koulutuksesta ja työllistämistoiminnasta. Mukana on myös hyvin pieni määrä yksityisiä yrityksiä.
Filatov penää raportissaan vahvaa yhteistyötä välityömarkkinatoimijoiden ja yritysten kesken. Nämä organisoisivat vaikeasti työllistyvien ihmisten palvelut ja työllisyystoimet. Hän myös esittää, että työvoiman palvelukeskusten toiminta tulisi tehdä lakisääteiseksi ja kuntien vastuulle.
Selvityshenkilö joustaisi tukia koskevien säännösten soveltamisessa tuotteita ja palveluja myyvien välityömarkkinatoimijoiden kohdalla niin pitkälle kuin mahdollista vääristämättä kilpailua.
Samalla julkisia toimijoita pitäisi rohkaista ja kouluttaa tilaamaan palveluja välityömarkkinoilta.
Tarja Filatov lisäisi satunnaisten töiden tekemisen kannustavuutta rakentamalla työttömyyspäivärahaan ja työmarkkinatukeen 300 euron kuukausittaisen suojaosuuden. Lisäksi hän ehdottaa erikoistoimenpiteitä yli 58 vuotiaille pitkäaikaistyöttömille.
Vuonna 2011 palkkatuetussa työssä oli 12 510 henkilöä, jotka olivat olleet yli 500 päivää työmarkkinatuella.
Kansanedustaja Tarja Filatov johtaa puhetta eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnnassa. Hän on aikaisemmin toiminut työministerinä.
Raportti on luettavissa TEM:n verkkosivuilla osoitteessa www.tem.fi/julkaisut
Uudenlaiset työt kohtaavat eläkevakuuttamisen säännötEläketurvakeskus
Eläketurvakeskuksen osastopäällikön Maijaliisa Takasen esitys Työeläkepäivässä 15.11.2016. Miten työt muuttuvat? Missä työt muuttuvat? Miten vakuuttamisen säännöt seuraavat perässä ja mikä on laskutuspalveluyritysten rooli?
Tässä tutkimuksessa käsitellään työn vastaanottamisen kannustimia Suomessa. Työn vastaanottamisen kannustimia tarkastellaan laskemalla mikrosimulaation avulla työttömille työllistymisveroasteita. Työllistymisveroaste kertoo, kuinka suuri osa työllistymisen aiheuttamasta tulon kasvusta menee kasvaneisiin veroihin ja vähentyneisiin sosiaalietuuksiin. Työn vastaanottamisen kannustimia tarkastellaan sekä kokoaikaisen että osa-aikaisen työn tapauksessa. Osa-aikaisen työn kannustimia laskettaessa huomioidaan myös työttömän mahdollisuus soviteltuun työttömyysetuuteen. Työllistymisveroasteiden lisäksi tutkimuksessa lasketaan efektiivinen marginaaliveroaste tapauksessa, jossa puolipäivätyötä tekevä siirtyy kokopäivätyöhön. Tutkimuksen tuloksien mukaan työllistymisveroasteet ovat keskimäärin pienempiä kokopäivätyötä vastaanotettaessa kuin soviteltua puolipäivätyötä vastaanotettaessa. Ilman työttömyysetuuksien sovittelua on keskimääräinen työllistymisveroaste puolipäivätyötä vastaanotettaessa hyvin korkea, yli 90 %. Puolipäivätyöstä kokopäivätyöhön siirtyvän taloudelliset kannustimet riippuvat huomattavasti siitä, työllistyykö soviteltua puolipäivätyötä tekevä korkeammalle tulotasolle kuin työtön. Jos puolipäivätyöstä työllistyy korkeammalle palkkatasolle, ovat soviteltua puolipäivätyötä tekevän kannustimet kokopäivätyön vastaanottamiseen huomattavasti paremmat kuin työttömällä. Jos odotettu palkka on molemmille sama, on puolipäivätöitä tekevien keskimääräinen efektiivinen marginaaliveroaste pienempi kuin työttömien työllistymisveroaste, mutta kannustinloukussa olevien osuus on puolipäivätöissä suurempi. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös, kuinka työn vastaanottamisen kannustimia voitaisiin parantaa vero- ja sosiaaliturvajärjestelmää muuttamalla. Kannustinpaketeissa muutettiin kunnallisverotuksen ansiotulovähennystä siten, että vähennys on suurempi lapsiperheille. Yhdessä paketissa pienennettiin myös asumistuen omavastuuosuuksia. Parhaiten kannustinloukkuja yksinhuoltajilta vähensi paketti, jossa toteutettiin muutos sekä ansiotulovähennykseen että asumistukeen.
Maailma muuttui, muuttuiko työeläkealan suunta?
Mikko Kautto, toimitusjohtaja
Työeläkepäivä 17.11.2020
Työeläkepäivä on vuosittainen tapahtuma työeläkealan ja sosiaalivakuuttamisen asiantuntijoille. Eläketurvakeskus järjestää Työeläkepäivän.
Kauppakamarin koulutustarjonta on Suomen monipuolisin
Helsingin seudun kauppakamari järjestää vuosittain yli 300 koulutustilaisuutta kolmen eri yksikön alla. Tilaisuuksiin osallistuu yli 6 000 eri alojen edustajaa.
Lakimiesliiton Koulutus tarjoaa juridista koulutusta asiantuntijoille, Kuntakamarin Koulutus puolestaan julkishallinnolle. Kauppakamarin Koulutuksen runsaasta tarjonnasta löytyy vaihtoehtoja koko henkilöstölle niin johtamisen ja esimiestyön, henkilöstö-, palkka- ja taloushallinnon, myynnin, markkinoinnin ja viestinnän, kansainvälistymisen kuin yritysjuridiikankin keskeisissä kysymyksissä.
Hyödynnä Sinäkin jopa 50 % jäsenetusi ja tule mukaan kehittymään tiedon valtaväylälle!
■Suomalaisen työn tulevaisuus - sisulla, sydämellä, osaamisellaSDP
SDP:n puoluekokous hyväksyi kesäkuussa 2008 viisi tulevaisuusohjelmaa, jotka käsitelevät sosialidemokratian uudistumista, suomalaisen työn tulevaisuutta, ilmasto- ja ympäristökysymyksiä, henkistä hyvinvointia ja kulttuuria sekä toimivia kuntapalveluja.
Ramboll Management Consulting Oy:n liiketoimintapäällikkö Mirja Mutikaisen esitys Muiden maiden parhaita käytäntöjä Sitran Julkiset hankinnat talouskasvun veturiksi -seminaarissa 29.1.2015.
Yrittäjä tee nyt ***tu_edes jotain live 161214Pasi Rautio
Yrittäjä tee nyt ***tu edes jotain -markkinoi, älä marise.
Mitkä perusasiat laitat kuntoon ensimmäisenä. Miten rakennat liidimagneetin ja miksi sisältömarkkinointi on tärkeää.
http://www.tuplaamo.fi
http://www.tuplaamolive.fi
Sitra - Mistä Tulevaisuuden Suomi Rakentuu?Ville Tapio
Sitra avasi vuonna 2008 uusien ohjelma-aiheiden valmistelun sidosryhmillensä. Keskustelu toteutettiin yhteistyössä
Fountain Parkin Oy:n kanssa hyödyntäen verkkopohjaista haastattelutyökalua, jossa haastatteluun kutsutuilla oli mahdollisuus ehdottaa Suomen tulevaisuuden kannalta tärkeitä teemoja sekä arvioida toisten
antamien ehdotusten merkittävyyttä. Kutsu verkkohaastatteluun lähetettiin 2150 henkilölle, joista 604 henkilöä osallistui. Suomen tulevaisuuden kannalta tärkeitä teemoja, ajatuksia ja näkökulmia kertyi
2474 kappaletta. Tähän raporttiin on kiteytetty verkkohaastattelun tulokset teemoittain.
Selvityshenkilö Tarja Filatov: Välityömarkkinat Ayla_Shakir
Pitkäaikaistyöttömien palveluvastuu olisi siirrettävä kokonaan valtiolta kunnille. Toiminnalla olisi tällöin selkeämmin yksi johtamisjärjestelmä, yksi rahapussi. Tämä helpottaisi nykyisten valtion rahoittamien työvoimapoliittisten toimien ja kunnan rahoittamien sosiaali- ja terveystoimien yhteensovittamista.
Näin esittää selvityshenkilö Tarja Filatov, jonka raportti välityömarkkinoiden työllistämismahdollisuuksista julkaistiin Vantaalla 28.1.2013.
Välityömarkkinat tarjoavat työskentelymahdollisuuksia ihmisille, joiden syystä tai toisesta on vaikea päästä avoimille työmarkkinoille. Nykyiset välityömarkkinat muodostuvat ennen kaikkea kuntien ja säätiöiden järjestämistä palveluista, koulutuksesta ja työllistämistoiminnasta. Mukana on myös hyvin pieni määrä yksityisiä yrityksiä.
Filatov penää raportissaan vahvaa yhteistyötä välityömarkkinatoimijoiden ja yritysten kesken. Nämä organisoisivat vaikeasti työllistyvien ihmisten palvelut ja työllisyystoimet. Hän myös esittää, että työvoiman palvelukeskusten toiminta tulisi tehdä lakisääteiseksi ja kuntien vastuulle.
Selvityshenkilö joustaisi tukia koskevien säännösten soveltamisessa tuotteita ja palveluja myyvien välityömarkkinatoimijoiden kohdalla niin pitkälle kuin mahdollista vääristämättä kilpailua.
Samalla julkisia toimijoita pitäisi rohkaista ja kouluttaa tilaamaan palveluja välityömarkkinoilta.
Tarja Filatov lisäisi satunnaisten töiden tekemisen kannustavuutta rakentamalla työttömyyspäivärahaan ja työmarkkinatukeen 300 euron kuukausittaisen suojaosuuden. Lisäksi hän ehdottaa erikoistoimenpiteitä yli 58 vuotiaille pitkäaikaistyöttömille.
Vuonna 2011 palkkatuetussa työssä oli 12 510 henkilöä, jotka olivat olleet yli 500 päivää työmarkkinatuella.
Kansanedustaja Tarja Filatov johtaa puhetta eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnnassa. Hän on aikaisemmin toiminut työministerinä.
Raportti on luettavissa TEM:n verkkosivuilla osoitteessa www.tem.fi/julkaisut
Uudenlaiset työt kohtaavat eläkevakuuttamisen säännötEläketurvakeskus
Eläketurvakeskuksen osastopäällikön Maijaliisa Takasen esitys Työeläkepäivässä 15.11.2016. Miten työt muuttuvat? Missä työt muuttuvat? Miten vakuuttamisen säännöt seuraavat perässä ja mikä on laskutuspalveluyritysten rooli?
Tässä tutkimuksessa käsitellään työn vastaanottamisen kannustimia Suomessa. Työn vastaanottamisen kannustimia tarkastellaan laskemalla mikrosimulaation avulla työttömille työllistymisveroasteita. Työllistymisveroaste kertoo, kuinka suuri osa työllistymisen aiheuttamasta tulon kasvusta menee kasvaneisiin veroihin ja vähentyneisiin sosiaalietuuksiin. Työn vastaanottamisen kannustimia tarkastellaan sekä kokoaikaisen että osa-aikaisen työn tapauksessa. Osa-aikaisen työn kannustimia laskettaessa huomioidaan myös työttömän mahdollisuus soviteltuun työttömyysetuuteen. Työllistymisveroasteiden lisäksi tutkimuksessa lasketaan efektiivinen marginaaliveroaste tapauksessa, jossa puolipäivätyötä tekevä siirtyy kokopäivätyöhön. Tutkimuksen tuloksien mukaan työllistymisveroasteet ovat keskimäärin pienempiä kokopäivätyötä vastaanotettaessa kuin soviteltua puolipäivätyötä vastaanotettaessa. Ilman työttömyysetuuksien sovittelua on keskimääräinen työllistymisveroaste puolipäivätyötä vastaanotettaessa hyvin korkea, yli 90 %. Puolipäivätyöstä kokopäivätyöhön siirtyvän taloudelliset kannustimet riippuvat huomattavasti siitä, työllistyykö soviteltua puolipäivätyötä tekevä korkeammalle tulotasolle kuin työtön. Jos puolipäivätyöstä työllistyy korkeammalle palkkatasolle, ovat soviteltua puolipäivätyötä tekevän kannustimet kokopäivätyön vastaanottamiseen huomattavasti paremmat kuin työttömällä. Jos odotettu palkka on molemmille sama, on puolipäivätöitä tekevien keskimääräinen efektiivinen marginaaliveroaste pienempi kuin työttömien työllistymisveroaste, mutta kannustinloukussa olevien osuus on puolipäivätöissä suurempi. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös, kuinka työn vastaanottamisen kannustimia voitaisiin parantaa vero- ja sosiaaliturvajärjestelmää muuttamalla. Kannustinpaketeissa muutettiin kunnallisverotuksen ansiotulovähennystä siten, että vähennys on suurempi lapsiperheille. Yhdessä paketissa pienennettiin myös asumistuen omavastuuosuuksia. Parhaiten kannustinloukkuja yksinhuoltajilta vähensi paketti, jossa toteutettiin muutos sekä ansiotulovähennykseen että asumistukeen.
Maailma muuttui, muuttuiko työeläkealan suunta?
Mikko Kautto, toimitusjohtaja
Työeläkepäivä 17.11.2020
Työeläkepäivä on vuosittainen tapahtuma työeläkealan ja sosiaalivakuuttamisen asiantuntijoille. Eläketurvakeskus järjestää Työeläkepäivän.
Ammattiyhdistysliike on työn liike, kiteyttää SAK:n tavoiteohjelma. Edustajakokouksen kesäkuussa hyväksymä ohjelma-asiakirja linjaa SAK:n lähivuosien toimintaa.
Millaista keskustelua keikkatyöntekijöistä ja heidän sosiaaliturvastaan käydään Ruotsissa, Tanskassa, Saksassa ja Isossa-Britanniassa? SAK:n Mahdollisuuksien aika -hankkeen selvitys tarkastelee palkansaajajärjestöjen näkemyksiä keikkatyöntekijöiden toimeentuloon liittyvistä haasteista ja ratkaisuista neljässä eri maassa.
Selvityksen on tehnyt Alli Tiensuu.
Similar to Työllistamistuet helppohallinto.fi (20)
Vanhasta tunnuksesta uuteen identiteettiin: kauppakamarien ilmeuudistusKauppakamari
Kauppakamariryhmän ilme uudistui 2011-2012. Uuden ilmeen haluttiin ilmentävän järjestön pitkää historiaa ja sen tehtävää edunvalvonnassa, mutta sen tuli silti olla nykyaikainen ja kampanjamainen.
Kustannustehokkuus, joustavuus sekä helppokäyttöisyys olivat tärkeimpiä tavoitteita.
Ilmeen haluttiin soveltuvan monipuoliseen käyttöön mutkattomasti: nettiin, esitteeseen, seminaariin, bänneriin, lippuun, kirjaan, käyntikorttiin sekä muiden yritysten ja yhteisöjen logojen joukkoon. Kaikkeen siihen, missä kauppakamarit ovat mukana.
Yritysten taloushallinnossa on siirrytty entistä enemmän sähköisyyteen ja automatiikan tarjoamiin helpompiin toimintatapoihin, mikä näkyy tyytyväisyytenä kauppakamarien yritysjohtajakyselyssä. Merkittävimmiksi epäkohdiksi nousevat kansainvälisen kaupan ALV-raportointi sekä pieniä konserneja kuormittava vaatimus konsernitilinpäätöksestä.
Julkisissa hankintamenettelyissä on kauppakamarien yritysjohtajakyselyn mukaan runsaasti kehitettävää. Kaksi kolmesta julkisiin hankintakilpailuihin osallistuneesta yritysjohtajasta on tyytymätön menettelyjen sujuvuuteen.
Finland has a high level of gender equality in government positions but far fewer women in top private sector leadership roles. The Finland Chamber of Commerce promotes increasing women executives through self-regulation rather than quotas, including a mentoring program for women, studies on the topic, and recommending gender representation on company boards in their corporate governance code. Their efforts have led to a threefold increase in women on listed company boards over the past decade without the use of quotas.
Yritysten näkökulmasta ympäristölupajärjestelmän suurimpia haasteita ovat resursointi, tasapuolisuus, avoimuus ja ymmärrettävyys.
Yrityksissä ymmärretään kestävän toiminnan päälle. Yhteiskuntavastuuasiat ovat jo kilpailuetukysymys. On tehokkaampaa ja edullisempaa toimia kerralla oikein. Mutta ohjeiden noudattamisesta on tullut loputon ja ennakoimaton esterata.
Yksiselkoisuus on kaukana ympäristölainsäädännöstä. Lupapäätösten ennakoitavuus voi olla jopa mahdotonta. Pienemmille yrityksille tämä on nousemassa yhä suuremmaksi haasteeksi ja isommille investoinneille jumittavaksi jarruksi. Varsinkin YVA-menettelyä vaativien hankkeiden kokonaiskestoajat muodostuvat usein reippaasti ylipitkiksi.
Yritykset kokevat viranomaisen toiminnan olevan hajallaan. Lakia voidaan lukea eri tavoin eri puolilla maata, ja viranomainen voi jopa valittaa toisen viranomaisen tekemästä päätöksestä. Lupakäsittelyn tulisi olla kaikkia toimijoita kohtaan tasapuolista ja läpinäkyvää.
Lisätiedot:
http://helppohallinto.fi/resursseja-avoimuutta-ymmarrettavyytta/
http://helppohallinto.fi/tuulivoima-vastatuulessa-ymparistoluvat-estavat-ymparistoystavallisyyden/
http://helppohallinto.fi/ymparistolupajarjestelma-jumittaa-investointeja/
Kauppakamarien yritysjohtajakysely paljastaa, että puolet suomalaisista yritysjohtajista on tyytymättömiä kaavoituksen sujuvuuteen. Pääasialliset haasteet ovat pitkä kesto, laaja valitusoikeus sekä viranomaisen harkintavalta. Kaavoitus toimii hyvin joissakin osissa Suomea ja toisissa ei ollenkaan. Kyselyyn vastanneiden yritysjohtajien mukaan heikoimpia alueita ovat Häme, Kymenlaakso sekä Etelä-Savo. Erityisen tyytyväisiä puolestaan ollaan Satakunnassa, Riihimäki-Hyvinkään alueella sekä Etelä- ja Pohjois-Karjalassa.
Kauppakamarien yritysjohtajakyselyn vastaajat ovat yksimielisiä siitä, että kaavoituksen toimivuus on tärkeää yrityksen toiminnalle, kasvulle ja kehitykselle. Tätä mieltä on 95 prosenttia yritysjohtajista. Kaavoitukseen liittyviä prosesseja oman yrityksensä toiminta-alueella kuitenkin piti sujuvana vain puolet vastaajista.
Lisätietoja
Kaavoitus: venyvää selvitystä, soveltamista ja tulkintaa http://helppohallinto.fi/kaavoitus-selvitysta-soveltamista-tulkintaa/
CASE Woikoski: Suomi on kaavoihin kangistunut http://helppohallinto.fi/case-woikoski/
2. Työllistämistuet
• Työllistämistukien toimivuus on merkittävä aihe niin
yhteiskunnallisesti, inhimillisesti kuin taloudellisesti.
• Työllistäminen on yksi yhteiskuntamme suurimmista
haasteista. Henkilöille työ takaa elannon ja määrittää
identiteettiä. Työntekijät ovat työpaikkojen tärkein
voimavara.
• Yritykset haluaisivat kantaa yhteiskunnallista vastuuta
tarjoamalla tehtäviä vaikeasti työllistettäville. Mutta
byrokratiamylly hitsaa kiinni. Yritys, tekijä ja tuki eivät
löydä toisiaan.
31.8.2021
2
3. 1,1 miljoonan euron kysymys
• Työllistämiseen liittyvät suuret, vaikeat inhimilliset näkökohdat sekä valtavat
hintalaput. Työelämän ulkopuolelle jäänyt henkilö maksaa kansantaloudelle
noin 700 000 euroa. Lisäksi julkinen talous maksaa jokaisesta
pitkäaikaistyöttömyyteen liukuneesta 400 000 euroa.
• Alle 25-vuotiaana työllistymismahdollisuutensa menettänyt maksaa
yhteiskunnalle joka vuosi 27 500 euroa. Täyttäessään 60 vuotta hän on
maksanut yhteiskunnalle noin 1,1 miljoonaa euroa.
• Samaan aikaan monilla aloilla kärsitään työvoimapulasta. Myös aloilla, joissa
olisi mahdollista tarjota työtä haastavasti työllistettäville.
• Työttömiä on Suomessa noin 193 000 ja työttömyysaste on 7,3 prosenttia.
Heistä pitkäaikaistyöttömiä eli yli vuoden työttömänä olleita on noin yksi
kolmesta.
• Työvoimapoliittisin toimenpitein sijoitettuja on Suomessa yhteensä noin 112
000 henkilöä eli 4,2 prosenttia työvoimasta. Työttömiä työnhakijoina oli 31 000
alle 25-vuotiasta.
31.8.2021
3
4. 31.8.2021
4
Yritysjohtajakyselyn tulokset
Yritysjohtajakysely 1/2013 toteutettiin
9.- 16.1.2013. Kysely kartoitti työllistämistukien
toimivuutta. Kutsuja lähetettiin 831 yritysjohtajalle ja
vastauksia saatiin 229 (28 prosenttia).
Kysely liittyy byrokratian vähentämiseen tähtäävään
Helppohallinto.fi-kampanjaan.
5. 1. Yritykseni on hyödyntänyt työllistämistukia
vaikeasti työllistettävien palkkaamiseen
26 70 4
0 20 40 60 80 100
Kyllä
Ei
En osaa sanoa
31.8.2021
5
Suomalaisyrityksistä vain neljännes eli 26 prosenttia on
hyödyntänyt työllistämistukea vaikeasti työllistettävien
palkkaamiseen.
6. 2. Työllistämistukien hakeminen
on sujuvaa ja helppoa
2 14 26 10 48
0 20 40 60 80 100
Täysin samaa mieltä
Jokseenkin samaa
mieltä
Jokseenkin eri mieltä
Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
31.8.2021
6
Työllistämistukien hakemisen sujuvuuteen otti kantaa
noin puolet yritysjohtajista. Kantaa ottaneista vajaa yksi
kolmesta eli 30 prosenttia piti tukien hakemista sujuvana
ja helppona.
7. 3. Yritykseni työllistäisi enemmän vaikeasti
työllistettäviä, mikäli byrokratiaa olisi vähemmän
31.8.2021
7
15 24 19 10 31
0 20 40 60 80 100
Täysin samaa mieltä
Jokseenkin samaa
mieltä
Jokseenkin eri mieltä
Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Yli kolmannes eli 39 prosenttia yrityksistä työllistäisi enemmän
vaikeasti työllistettäviä, jos byrokratiaa olisi vähemmän.
8. Kommentteja
• Pitäisi olla mahdollista palkata kolme kolmen viikon jaksoa ilman mitään byrokratiaa tai tukien
menettämistä, jotta työllistettävä voi käydä näyttämässä "naamaansa" yrityksissä. Yritys
maksaisi ko. henkilölle tuolta ajalta 30% tehtävän normaalipalkasta. Tietenkään sama yritys ei
saisi käyttää samaa työntekijää kuin yhden kerran. Näin voisi ilman riskiä tutustua henkilöön ja
nähdä että tulee ajoissa töihin ja hoitaako sovitut asiat. Kynnys määräaikaiselle esim. 6kk:n
aivan normaalin työsopimuksen tekemiseen olisi tällaisen tutustumisen jälkeen melko matala.
Sitten jos se jakso sujuu hyvin, niin miksi en palkkaisi vakituiseen? Henkilöstä itsestään kiinni
,että toimii sen mukaisesti. Estääkö sitten taas tukien putoaminen sen että esim. 2000 euron
kk-palkka 6 kk:ksi ei kiinnosta, kun taloudellinen hyöty jää pieneksi tukimaksujen luomaan
tulotasoon nähden? Tämä on ongelma, jos henkilö ei halua elämässään tarttua tilaisuuksiin ja
mennä eteenpäin. Kukaan ei ole ensimmäisessä työpaikassaan saanut heti sitä maailman
parasta palkkaa, jolla olisi kaikki asiat hoitanut kuntoon.
• Meillä on ollut vaikeasti työllistyviä henkilöitä työkokeiluissa, ei varsinaisissa tuetuissa
työsuhteissa. Jotta vaikeasti työllistyviä voisi työllistää, olisi jonkun "suodatettava"
yrityksellemme ehdokkaita. Byrokratia ei pelota, jos sopivan tuntuisia ehdokkaita tulee.
• Kaupunkien pitäisi käyttää valtiontuet nuorten työllistämisessä. Kaupunkien on aika
ryhdistäytyä asiassa ja oltava aktiivisesti yhteydessä yrityksiin. Ei pienissä yrityksissä ole aikaa
tutustua kaikkiin tukiviidakkoihin, vaikka niistä apua voisi saadakin.
31.8.2021
8
9. Kommentteja
• Tuettu työntekijä vie aina paikan tukemattomalta työntekijältä. Yhteiskunnan raha menee suurelta osin
hukkaan ja väärään osoitteeseen. Kyllä se vanha viisaus edelleen toimii "Kun yhteiskunta sekaantuu
yritysten asioihin, se tulee aina veronmaksajille tosi kalliiksi" Miettikääpä hetken miten tämäkin asia
vääristää kilpailua!
• Yrityksen työllistäisivät enemmän nuoria, ei tukia lisäämällä, vaan jos väärän rekrytoinnin riskiä
alennettaisiin. Jos koeaika olisi nuorille 12 kk, se vähentäisi merkittävästi väärän rekrytoinnin riskiä,
toisi esille niin työnantajalle kuin nuorelle työntekijällekin sen, onko tehtävä ja toimiala oikea nuorelle.
Nuorelle ihmiselle väärän työpaikan menettäminen ei ole kovin iso riski. Toisaalta voi myös auttaa
hänet oikeaan ammattiin.
• Kaupan ala voisi työllistää vaikka kuinka paljon nuoria, kun tuki ohjattaisiin helposti ja joustavasti
suoraan yrityksiin.
• Uuden yrityksen aloittaminen sekä työntekijöiden palkkaaminen on muodostunut Suomessa
epämiellyttäväksi tapahtumaksi. Esim. vakuutusyhtiöt toimivat ennakkomaksu-periaatteella ja saavat
aikaan valtavan ylimääräisen sähläyksen. Samoin verottaja tuntuu lähettävän ennakkomaksulaput,
joiden poistoa sitten joutuu perustelemaan. Kaikkien työllistettävien kohdalla ongelmaksi muodostuu
liian tiukka työsuhdeturva. Jos on töitä, tarvitaan työntekijöitä - kun töitä ei ole niin työntekijöitäkään ei
tarvita. Eivät yritykset ole mitään työllistettävien sijoituspaikkoja.
• Byrokratiaa suurempi haaste on löytää kelvollisia kandidaatteja vaikeasti työllistettävistä.
31.8.2021 Esityksen nimi / Tekijä
9
10. Kommentteja
• Olemme käyttäneet tukia nuorten työllistämiseen. Tukien hakemisessa voisi olla
mahdollisuus valita hakeeko kuukausittain vai esim. 6 kk välein.
• Työllistämistuki on vaikea ja haasteellinen niin yritykselle kuin henkilölle. Työllistämistuki
sisältää paljon erilaisia säännöksiä, ehtoja, rajoituksia, mitkä yrityksen ja henkilönkin
pitäisi tuntea.
• Työllistämistuki edistää työllistämistä vain osassa tapauksissa. Työllistämistuki on rajattu
joukkoon henkilöitä, joita on haasteellista tai vaikea työllistää muutenkin ja tehtävien
pitää olla rajattua, yksinkertaisia, rutiinitehtäviä monissa tapauksissa.
• Osalla pitkäaikaistyöttömillä on myös sellaisia henkilökohtaisia ongelmia, ettei yritys
heitä voi työllistää esim. mielenterveys/alkoholiongelmia ja osa pitkäaikaistyöttömistä
ovat jo kolmannen sukupolven työttömiä, mikä luo lisää haastetta. Työllistämisen
kynnystä pitäisi pystyä madaltamaan ja säännösten viidakkoa yksinkertaistamaan.
• Tukiaisia parempi olisi tehdä työn vastaanottamisesta kannattavampaa kuin työttömänä
tukiaisten varassa olemisesta.
31.8.2021
10
12. 1. Palkkatuettu työ, työkokeilu, työvoimapoliittinen koulutus, työelämävalmennus,
oppisopimuskoulutus, työharjoittelu, yhteishankintakoulutus, nuorten yhteiskuntatakuu.
Mahdollisuuksia on niin paljon, että työllistämistukien selvittäminen on erityisesti pienen
yrityksen näkökulmasta työlästä. Siihen työllistävä vaikutus usein jääkin. Työvoimahallinnon
työllistämispalvelut tulisi paketoida selkokielelle siten, että yritykset voivat ymmärtää ne
nykyistä paremmin ja nopeammin.
2. Palveluiden sähköistäminen sekä yritysten ja työnhakijoiden hakemis- ja raportointitaakan
vähentäminen auttaisivat tukien tarjonnan ja kysynnän kohtaamista.
3. Työvoimahallinnon palvelut ovat kasvottomia ja siiloutuneita. Yrityksille tulisi nimetä omia
asiakasneuvojia, jotka auttaisivat valitsemaan sopivat työllistämisen ja liiketoiminnan
kehittämispalvelut. Samalla voitaisiin tehdä päätöksiä erilaisten tukimuotojen yhdistämisestä,
mikä vähentäisi sekä päällekkäistä hakemisbyrokratiaa ja auttaisi viranomaisia kehittämiään
palveluprosesseja.
4. Työhallinnon ohjeistukset ja menettelyt eivät tunne nykyisen työelämän moninaisuutta, erilaisia
työehtosopimuksia, viikkotuntimääriä ja palkanmaksuaikatauluja.
5. Työllisyystukien haku tulisi niputtaa siten, ettei lomaketta tarvitse täyttää jokaisen työntekijän
osalta joka kuukausi, vaan työllistämisajanjaksolle kokonaisuudessaan.
6. Ympäri maata on kirjavia käytäntöjä ja menettelytapoja työllistämistukien myöntämisessä ja
hakemisessa. Peruslomakkeiden, aikataulujen ja ohjeiden tulisi olla yhtenäiset.
7. Edelleen käytössä olevat paperilomakkeet tulisi korvata sähköisillä.
8. Pienillä yrityksillä on vähiten aikaa ja kykyä selvitä työllistämiseen liittyvästä byrokratiasta,
vaikka niissä on suurin piilevä työllistämispotentiaali. Työvoimahallinnon erityiskohteeksi tulisi
ottaa rekrytointeja suunnittelevat pienet yritykset.
9. TE-toimistojen tulisi tehdä nykyistä enemmän konkreettisia yrityskäyntejä oman alueensa
tarpeiden mukaan – kymmenen yrityskäyntiä vastaa tuloksiltaan vähintään 1000 puhelin- tai
sähköpostikontaktia.
31.8.2021
12
13. 31.8.2021
13
Hallinnolliset rasitteet vaikuttavat kielteisesti
yritystoimintaan ja sen kautta koko
kansantalouteen. Veronmaksajille ne
tarkoittavat kallista byrokratiaa. Näistä
haluamme eroon ja tilalle sujuvia ja tehokkaita
toimintamalleja.
Helppohallinto.fi