Esityksessä valaistaan Suomen tietä kokeilukulttuurin edistäjäksi ja jaotellaan kokeilut kahden mallin - hallinnon käytössä olevan kolmiomallin ja uuden sipulimallin - mukaan.

1. Suomi tiellä
kokeiluyhteiskunnaksi
Annukka Berg, VTT
Suomen ympäristökeskus (SYKE)
Miten kokeiluista, piloteista ja demonstraatioista voitaisiin
oppia enemmän? 10.12.2015

2. Esityksen sisältö
2
● Suomi: Kokeilukulttuurista korkean
tason poliittinen tavoite
○ Lyhyt historia
○ Askelmerkkejä eteenpäin
● Kokeilujen sipulimalli – eli miten
hyödyntää kokeilujen monia
ulottuvuuksia
○ Kokeilujen minimimääritelmä ja
sipulimalli
○ Haasteet Suomelle ja
energiasektorin murrokselle

3. 3
Suomi:
Kokeilukulttuurista
korkean tason
poliittinen tavoite

4. Kokeilukulttuuri nousee
politiikan agendalle
4
● Valtioneuvoston
tulevaisuusselonteot
○ Energia- ja ilmastopolitiikasta
(2009)
○ Kestävästä kasvusta ja
hyvinvoinnista (2013)
● V. 2011-2015 Juha Sipilä
eduskunnan
tulevaisuusvaliokunnan Kestävä
kasvu -jaoston pj
○ Kuuleminen ja Kokeilun paikka! -
raportti (Berg 2013): suosituksia
mm. kokeiluvaltuutettu,
siemenrahat ja korkean profiilin
keskittymät

5. ● Kokeilukulttuuri kerää sympatioita yli puolue- ja
sektorirajojen
○ Toiminnan nälkä
○ Normien purku
○ Kansalaislähtöisyys
○ Innovaattoreiden tasa-arvoisuus: työn tekijöiden
arvostus
● Taustalla
○ Turhautumista poliittisen järjestelmän
kykenemättömyyteen ratkaista aikamme polttavimpia
kysymyksiä kuten talouskriisiä, sosiaalista
eriarvoistumista, väestön ikääntymiseen liittyviä
haasteita ja ilmastonmuutosta
5
Kokeilukulttuurin nousuun
vaikuttaneita seikkoja

6. Sipilän hallituksen ohjelma
(Kpl 8, s. 27)
6
Otetaan käyttöön kokeilukulttuuri
Kokeiluilla tavoitellaan innovatiivisia
ratkaisuja, parannetaan palveluita,
edistetään omatoimisuutta ja
yrittäjyyttä sekä vahvistetaan
alueellista ja paikallista
päätöksentekoa ja yhteistyötä.
Kokeiluissa hyödynnetään
kansalaislähtöisiä toimintatapoja.

7. Sipilän hallituksen ohjelma
(Kpl 8, s. 27)
7
○ Toteutetaan kokeiluohjelma, joka
koostuu erikseen valittavista
laajemmista kokeiluista sekä
lukuisista pienemmistä
kokeiluista.
○ Otetaan käyttöön systemaattinen
kokeilutoiminta ja luodaan
säädöspohja helpottamaan
kokeilujen järjestämistä.
○ Nopeutetaan kokeiluilla
reagointia ja ennakointia
yhteiskunnallisten ongelmien
ratkaisuissa, ja edistetään
hallituksen strategisia tavoitteita.

8. 8
Kokeilukulttuurin edelläkävijöitä

9. 9Lähde: VKN/Kaisa Lähteenmäki-Smith

10. 10
www.kokeilevasuomi.fi

11. Osallistava prosessi
11
● Vetäjänä ministeri Anu
Vehviläinen yhdessä
toimintatapojen
uudistamisen
ministerityöryhmän kanssa
● Kokeilutoiminnan
parlamentaarinen
neuvottelukunta asetettu
● Ministeriöistä valittu
edustajat
● Kokeilukummit-verkosto
aloittanut

12. Mitä seuraavaksi?
12
● Kokeilutoimintaa alkaa edistää
VNK:ssa kolmen hengen tiimi
● KORVA-hanke luo yhdessä
kokeilujen rahoitusmallia
● Kärkikokeilut lähtevät
liikkeellee
○ Mm. perustulokokeilun
suunnittelu käynnistetty:
kokeilu herättää huomiota
myös kansainvälisesti

13. 13
Kokeilujen
sipulimalli – eli
miten hyödyntää
kokeilujen monia
ulottuvuuksia

14. ● Kestävyyteen tähtäävillä kokeiluilla (sustainability
experiments) monta määritelmää (Ks. Bulkeley & Castán
Broto 2013; Kivimaa et al. 2015; Berkhout et al. 2010)
● Kokeilujen vähimmäismääritelmä:
(1) Konkreettista toimintaa (ei esim. vain kirjoittamista tai
puhumista), joka on
(2) uutta (tietyssä yhteydessä),
(3) rajattua (ajan/paikan/toimijoiden/yms suhteen) ja
(4) tavoitteellista.
(5) Keskeisiä piirteitä myös tulosten epävarmuus sekä
(6) mahdollisuus epäonnistumiseen.
14
Mitä kokeilut ovat?

15. Kestävyyteen tähtäävät kokeilut
(Sustainability experiments)
15
● Mielekästä analysoida laajemmin
hallinnoinnin välineenä
○ Voidaan kontrastoida/yhdistää
vaihtoehtoisiin etenemistapoihin
esim. selvityksiin, suunnitteluun ja
neuvotteluprosesseihin
● Erilaiset fokusoinnit tarjoavat erilaisia
näkökulmia siihen, minkälainen
toiminta on mielekästä ja legitiimiä
(Hajer 2003)
● Sipulimalli: Kokeilujen erilaisten
tarkastelu- ja käyttötapojen/kehysten
jaottelu (Berg 2012; Berg et al. 2014;
Hawe et al. 2009)

16. Kerros 1: Kokeilu testinä
16
● Kokeilut keinona testata, “mikä
toimii”: informaatioarvo
● Perinteikkäin ja tavanomaisin
näkökulma kokeiluihin: tyypillinen
tarkasteltaessa esim. politiikka-
kokeiluja (Jowell 2003)
○ Keskeistä mm. kokeilun
suunnittelun ja arvioinnin
laatu

17. Kerros 2: Oppimisen ja
keskustelun väline
17
● Kokeilut keinona tuottaa
○ syvällisempiä
oppimiskokemuksia (higher
order/conceptual learning)
• Muutoksia päätöksentekoprosesseja ja
käyttäytymistä ohjaavissa
olettamuksissa, normeissa ja
tulkintakehyksissä (Brown & Vergragt 2008)
○ prosesseja, joissa opitaan
yhdessä
● Linkittyy esim. politiikkaoppimisen
ja deliberatiivisen demokratian
kirjallisuuteen
○ Keskeistä järjestää kokeilu
oppimisen ympärille

18. ● Kokeilun tarkoitus
○ Näkemys kokeilun ytimessä olevasta
oppimisagendasta, jota päivitetään tarvittaessa
○ Muutoskoalitiot, jotka vievät viestiä
● Toimijoiden osallistaminen
○ Avoimet ja heterogeeniset verkostot
○ Tarvittavien panosten selvittäminen
● ”Turvallisten tilojen” luominen
● Jaettu visio ja sitoutuminen
● Johtajuus ja koordinaatio
18
Keinoja lisätä oppimista
kokeiluprosesseissa (Bos et al. 2015)

19. Kerros 3: Käytäntöjen
muuttamisen väline
19
● Kokeilut keinona muuttaa
käytäntöjä ja käyttäytymistä
● Kestävän kulutuksen,
markkinoinnin, käytäntöteorian ja
käyttäytymisen muutoksia
edistävän kirjallisuuden
näkökulma
○ Keskeistä mm. henkilökohtaisen
kokemuksen, moniaistillisten
elämysten ja ”tuuppareiden”
(nudges) vaikutus muutoksessa

20. Kerros 4: Muutostyön väline
20
● Kokeilut keinona hallinnoida
muutosta ja kerätä resursseja
laajempaa muutosta varten, esim.
○ Tietopääomaa
○ Jaettuja puhumisen tapoja
○ Verkostoja
○ Julkisuutta
○ Rahaa
● Keskeinen näkökulma kokeiluihin
liittyvässä business-ajattelussa
(Tuulenmäki 2010)
○ Keskeistä resurssien maksimointi
ja laajemman muutoksen
edistäminen

21. Kerros 5: rakennemuutoksen
väline
21
● Kokeilut osana systeemisiä
muutoksia
○ Havainnollistetaan usein multi-level
perspective (MLP) –mallilla, joissa
kokeilut tapahtuvat niche-tasolla
● Linkittyy kestävien rakennesiirtymien
(sustainability transitions)
kirjallisuuteen
○ Keskeistä mm. kokeilujen kyky
monistua ja luoda painetta ylätason
muutokselle (van den Bosch 2010)

22. Lopuksi: Poikkileikkaavia
näkökulmia kokeiluihin
22
● Kokeilujen paikallisuus ja fyysisyys
○ mm. tapoina, joilla kaupungit
luovat nahkaansa (Evans 2010;
Bulkley & Castán Broto 2013)
● Kokeilujen laajempi sosiaalinen ja
kulttuurinen ymmärrys
● Kokeilujen poliittisuus
○ Poliittisesti merkityksellisten
symbolien synnyttäminen
(Edelman 1964)
○ Vähäisen toiminnan hukuttaminen
hälyyn; kysymysten
hautaaminen kokeilemalla

23. 23
Kiitos!
Kommentteja?
annukka.berg@ymparisto.fi