Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Suomi tiellä kokeiluyhteiskunnaksi

1,234 views

Published on

Esityksessä valaistaan Suomen tietä kokeilukulttuurin edistäjäksi ja jaotellaan kokeilut kahden mallin - hallinnon käytössä olevan kolmiomallin ja uuden sipulimallin - mukaan.

Published in: Government & Nonprofit
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Suomi tiellä kokeiluyhteiskunnaksi

  1. 1. Suomi tiellä kokeiluyhteiskunnaksi Annukka Berg, VTT Suomen ympäristökeskus (SYKE) Miten kokeiluista, piloteista ja demonstraatioista voitaisiin oppia enemmän? 10.12.2015
  2. 2. Esityksen sisältö 2 ● Suomi: Kokeilukulttuurista korkean tason poliittinen tavoite ○ Lyhyt historia ○ Askelmerkkejä eteenpäin ● Kokeilujen sipulimalli – eli miten hyödyntää kokeilujen monia ulottuvuuksia ○ Kokeilujen minimimääritelmä ja sipulimalli ○ Haasteet Suomelle ja energiasektorin murrokselle
  3. 3. 3 Suomi: Kokeilukulttuurista korkean tason poliittinen tavoite
  4. 4. Kokeilukulttuuri nousee politiikan agendalle 4 ● Valtioneuvoston tulevaisuusselonteot ○ Energia- ja ilmastopolitiikasta (2009) ○ Kestävästä kasvusta ja hyvinvoinnista (2013) ● V. 2011-2015 Juha Sipilä eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan Kestävä kasvu -jaoston pj ○ Kuuleminen ja Kokeilun paikka! - raportti (Berg 2013): suosituksia mm. kokeiluvaltuutettu, siemenrahat ja korkean profiilin keskittymät
  5. 5. ● Kokeilukulttuuri kerää sympatioita yli puolue- ja sektorirajojen ○ Toiminnan nälkä ○ Normien purku ○ Kansalaislähtöisyys ○ Innovaattoreiden tasa-arvoisuus: työn tekijöiden arvostus ● Taustalla ○ Turhautumista poliittisen järjestelmän kykenemättömyyteen ratkaista aikamme polttavimpia kysymyksiä kuten talouskriisiä, sosiaalista eriarvoistumista, väestön ikääntymiseen liittyviä haasteita ja ilmastonmuutosta 5 Kokeilukulttuurin nousuun vaikuttaneita seikkoja
  6. 6. Sipilän hallituksen ohjelma (Kpl 8, s. 27) 6 Otetaan käyttöön kokeilukulttuuri Kokeiluilla tavoitellaan innovatiivisia ratkaisuja, parannetaan palveluita, edistetään omatoimisuutta ja yrittäjyyttä sekä vahvistetaan alueellista ja paikallista päätöksentekoa ja yhteistyötä. Kokeiluissa hyödynnetään kansalaislähtöisiä toimintatapoja.
  7. 7. Sipilän hallituksen ohjelma (Kpl 8, s. 27) 7 ○ Toteutetaan kokeiluohjelma, joka koostuu erikseen valittavista laajemmista kokeiluista sekä lukuisista pienemmistä kokeiluista. ○ Otetaan käyttöön systemaattinen kokeilutoiminta ja luodaan säädöspohja helpottamaan kokeilujen järjestämistä. ○ Nopeutetaan kokeiluilla reagointia ja ennakointia yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisuissa, ja edistetään hallituksen strategisia tavoitteita.
  8. 8. 8 Kokeilukulttuurin edelläkävijöitä
  9. 9. 9Lähde: VKN/Kaisa Lähteenmäki-Smith
  10. 10. 10 www.kokeilevasuomi.fi
  11. 11. Osallistava prosessi 11 ● Vetäjänä ministeri Anu Vehviläinen yhdessä toimintatapojen uudistamisen ministerityöryhmän kanssa ● Kokeilutoiminnan parlamentaarinen neuvottelukunta asetettu ● Ministeriöistä valittu edustajat ● Kokeilukummit-verkosto aloittanut
  12. 12. Mitä seuraavaksi? 12 ● Kokeilutoimintaa alkaa edistää VNK:ssa kolmen hengen tiimi ● KORVA-hanke luo yhdessä kokeilujen rahoitusmallia ● Kärkikokeilut lähtevät liikkeellee ○ Mm. perustulokokeilun suunnittelu käynnistetty: kokeilu herättää huomiota myös kansainvälisesti
  13. 13. 13 Kokeilujen sipulimalli – eli miten hyödyntää kokeilujen monia ulottuvuuksia
  14. 14. ● Kestävyyteen tähtäävillä kokeiluilla (sustainability experiments) monta määritelmää (Ks. Bulkeley & Castán Broto 2013; Kivimaa et al. 2015; Berkhout et al. 2010) ● Kokeilujen vähimmäismääritelmä: (1) Konkreettista toimintaa (ei esim. vain kirjoittamista tai puhumista), joka on (2) uutta (tietyssä yhteydessä), (3) rajattua (ajan/paikan/toimijoiden/yms suhteen) ja (4) tavoitteellista. (5) Keskeisiä piirteitä myös tulosten epävarmuus sekä (6) mahdollisuus epäonnistumiseen. 14 Mitä kokeilut ovat?
  15. 15. Kestävyyteen tähtäävät kokeilut (Sustainability experiments) 15 ● Mielekästä analysoida laajemmin hallinnoinnin välineenä ○ Voidaan kontrastoida/yhdistää vaihtoehtoisiin etenemistapoihin esim. selvityksiin, suunnitteluun ja neuvotteluprosesseihin ● Erilaiset fokusoinnit tarjoavat erilaisia näkökulmia siihen, minkälainen toiminta on mielekästä ja legitiimiä (Hajer 2003) ● Sipulimalli: Kokeilujen erilaisten tarkastelu- ja käyttötapojen/kehysten jaottelu (Berg 2012; Berg et al. 2014; Hawe et al. 2009)
  16. 16. Kerros 1: Kokeilu testinä 16 ● Kokeilut keinona testata, “mikä toimii”: informaatioarvo ● Perinteikkäin ja tavanomaisin näkökulma kokeiluihin: tyypillinen tarkasteltaessa esim. politiikka- kokeiluja (Jowell 2003) ○ Keskeistä mm. kokeilun suunnittelun ja arvioinnin laatu
  17. 17. Kerros 2: Oppimisen ja keskustelun väline 17 ● Kokeilut keinona tuottaa ○ syvällisempiä oppimiskokemuksia (higher order/conceptual learning) • Muutoksia päätöksentekoprosesseja ja käyttäytymistä ohjaavissa olettamuksissa, normeissa ja tulkintakehyksissä (Brown & Vergragt 2008) ○ prosesseja, joissa opitaan yhdessä ● Linkittyy esim. politiikkaoppimisen ja deliberatiivisen demokratian kirjallisuuteen ○ Keskeistä järjestää kokeilu oppimisen ympärille
  18. 18. ● Kokeilun tarkoitus ○ Näkemys kokeilun ytimessä olevasta oppimisagendasta, jota päivitetään tarvittaessa ○ Muutoskoalitiot, jotka vievät viestiä ● Toimijoiden osallistaminen ○ Avoimet ja heterogeeniset verkostot ○ Tarvittavien panosten selvittäminen ● ”Turvallisten tilojen” luominen ● Jaettu visio ja sitoutuminen ● Johtajuus ja koordinaatio 18 Keinoja lisätä oppimista kokeiluprosesseissa (Bos et al. 2015)
  19. 19. Kerros 3: Käytäntöjen muuttamisen väline 19 ● Kokeilut keinona muuttaa käytäntöjä ja käyttäytymistä ● Kestävän kulutuksen, markkinoinnin, käytäntöteorian ja käyttäytymisen muutoksia edistävän kirjallisuuden näkökulma ○ Keskeistä mm. henkilökohtaisen kokemuksen, moniaistillisten elämysten ja ”tuuppareiden” (nudges) vaikutus muutoksessa
  20. 20. Kerros 4: Muutostyön väline 20 ● Kokeilut keinona hallinnoida muutosta ja kerätä resursseja laajempaa muutosta varten, esim. ○ Tietopääomaa ○ Jaettuja puhumisen tapoja ○ Verkostoja ○ Julkisuutta ○ Rahaa ● Keskeinen näkökulma kokeiluihin liittyvässä business-ajattelussa (Tuulenmäki 2010) ○ Keskeistä resurssien maksimointi ja laajemman muutoksen edistäminen
  21. 21. Kerros 5: rakennemuutoksen väline 21 ● Kokeilut osana systeemisiä muutoksia ○ Havainnollistetaan usein multi-level perspective (MLP) –mallilla, joissa kokeilut tapahtuvat niche-tasolla ● Linkittyy kestävien rakennesiirtymien (sustainability transitions) kirjallisuuteen ○ Keskeistä mm. kokeilujen kyky monistua ja luoda painetta ylätason muutokselle (van den Bosch 2010)
  22. 22. Lopuksi: Poikkileikkaavia näkökulmia kokeiluihin 22 ● Kokeilujen paikallisuus ja fyysisyys ○ mm. tapoina, joilla kaupungit luovat nahkaansa (Evans 2010; Bulkley & Castán Broto 2013) ● Kokeilujen laajempi sosiaalinen ja kulttuurinen ymmärrys ● Kokeilujen poliittisuus ○ Poliittisesti merkityksellisten symbolien synnyttäminen (Edelman 1964) ○ Vähäisen toiminnan hukuttaminen hälyyn; kysymysten hautaaminen kokeilemalla
  23. 23. 23 Kiitos! Kommentteja? annukka.berg@ymparisto.fi

×