5. I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi5
Kärkihanke 4:
Otetaan käyttöön kokeilukulttuuri
KUVAUS: Kokeilukulttuurin vahvistamiseksi lisätään
kokeiluosaamista ja tietämystä kokeilutoiminnasta.
Kokeilutoimintaan sisältyvät kolmitasoinen kokeiluohjelma sekä
säädöspohjaan tehtävät muutokset kokeiluiden mahdollistamiseksi.
TAVOITE: Kokeiluilla tavoitellaan innovatiivisia ratkaisuja,
parannetaan palveluita, edistetään omatoimisuutta ja yrittäjyyttä
sekä vahvistetaan alueellista ja paikallista päätöksentekoa ja
yhteistyötä kansalaislähtöisiä toimintatapoja hyödyntäen.
PÄÄTOIMENPITEET:
1. Strategisten kokeilujen toteuttaminen: erillisrahoitettavat ja hallitusohjelmaan sisältyvät
(perustulo, kielten opiskelu, palvelusetelijärjestelmä, palvelualoite ja vapaakuntakokeilu)
2. Kokeilutoiminnan sivusto.
3. Parlamentaarinen neuvottelukunta
4. Kokeilutoiminnan säädöspohja
12/184/186/169/15 6/17
Kokeilutoiminnan
koordinointi
järjestetty (VNK)
Ensimmäiset
strategiset kokeilut
käynnistyneet.
Parlamentaarinen
neuvottelukunta
asetettu.
Strategisista
kokeiluista
ensimmäiset
tulokset käytössä.
Säädösmuutokset
ja hallituksen
kokonais-
tarkastelu.
Ohjelman
arviointi alkaa
Kokeiluohjelma
päättyy
Kunta- ja uudistusministeri
Anu Vehviläinen
Sivusto avattu
11/15
Osa
alueellisesta
kiertueesta
toteutettu
12/16
6. I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi
VALTAKUNNALLISET TAVOITTEET
• Suomi kokeilukulttuurin edelläkävijäksi
• Uudet yhteiskunnalliset ratkaisut ja
liikeideat, jotka kehitetty kokeillen
• Normien purku ja kokeilujen esteiden poisto
Kokeilukulttuuri käyttöön!
Strategiset
tavoitteet avaavat
polkuja alueilla ja
paikallistasolla
tapahtuville
pienkokeiluille.
Parhaat
pienkokeilut
alueilla ja
paikallistasolla
kiihdytetään
vahvoiksi
kokeiluiksi
ALUEELLISET JA PAIKALLISET
TAVOITTEET
• Uudet alueelliset ja paikalliset
ratkaisut, joilla potentiaalia
skaalaukseen
• Kansalaisten ja yhteisöjen
kokeiluinnostus kanavoitu
yhteiseen tekemiseen
7. I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi
1) Annamme käytännön tukea
kokeilijoille
työkalupakki/materiaalipankki,
kokeiluaamukahvit ja -klinikat
2) Valjastamme Suomen parhaan
kokeiluosaamisen hankkeen tueksi
Kokeilukummit, VN TEAS -
rahoituksella tehtävät toimeksiannot
ja selvitykset, tutkijoiden verkosto
7
Mitä Kokeileva Suomi tekee? (1/2)
8. I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi
4) Puramme tunnistetut esteet
Puutteet rahoituksessa, tiedossa,
skaalaamisessa -> ”Kokeilun paikka”
5) Jalkaudumme tekijöiden pariin
AMK-aluekiertue, SuomiAreena,
Epäonnistumisen päivä 13.10.
6) Juurrutamme kokeilukulttuurin julkiselle sektorille
Me Uskaltajat –verkosto, Ministeriöiden
yhteyshenkilöverkosto, vuoropuhelu
parlamentaarisessa neuvottelukunnassa,
strategisten kokeilujen tuki
8
Mitä Kokeileva Suomi tekee? (2/2)
9. I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi
Tiedon tuotanto
• Toimiiko uusi ratkaisu ja jos
ei, miksi ei?
• Tavoitteena laadukas tieto
• Keinona tarkkarajainen
koeasetelma
Kokeiluja voi käyttää moniin tarkoituksiin
Ajattelun ja toiminnan
muuttaminen
• Miten ratkaisu muuttaa
ajattelun ja toiminnan
tapoja?
• Tavoitteena syvällisempi
muutos kokeilun piirissä
• Keinona osallistaminen
Vaikutuksen laajentaminen
• Miten ratkaisua voidaan
levittää?
• Tavoitteena laaja
levinneisyys
• Keinona resurssien (raha,
verkostot, tieto) kerääminen
Rakenteiden muuttaminen
• Miten ratkaisu muuttaa
pysyvämpiä järjestelmiä?
• Tavoitteena olemassa
olevien rakenteiden
(lait, liiketoimintamallit)
korvaaminen
• Keinona haastaminen
11. I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi
Kokeilun paikka –alusta (työnimi)
• Tarvitaan työkalu, joka
mahdollistaa
• Pienkokeilujen rahoittamisen
• Verkostojen näkyväksi
tekemisen
• Kokeilujen tuloksien ja oppien
jakamisen
• Hyvien ratkaisujen
monistamisen ja skaalaamisen
11
13. I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi
• Hyödynnetään toisten oppeja
• Etsitään luovia ratkaisuja
• Pilkotaan isoja ongelmia osiin ja
ratkaisut sovitetaan yhteen jo
ennen kokeilua
• Tehdään tiivistä yhteistyötä
13
Kehitetään yhdessä
14. I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi14
• Mitkä on
potentiaaliset
ongelmakohdat?
• Miten ne voisi
välttää?
KÄRKIHANKKEEN MÄÄRITTELYISSÄ kokeiluilla tavoitellaan innovatiivisia ratkaisuja, parannetaan palveluita, edistetään omatoimisuutta ja yrittäjyyttä sekä vahvistetaan alueellista ja paikallista päätöksentekoa ja yhteistyötä kansalaislähtöisiä toimintatapoja hyödyntäen.
Kokeilukulttuurin vahvistamiseksi lisätään kokeiluosaamista ja tietämystä kokeilutoiminnasta. Kokeilutoimintaan sisältyvät kolmitasoinen kokeiluohjelma sekä säädöspohjaan tehtävät muutokset kokeiluiden mahdollistamiseksi.
STRATEGISET KOKEILUT ovat kokeiluja, joissa tehdään jotakin uutta rajatussa mittakaavassa. Jotta kokeilut olisivat strategisia, niiden taustalla tulee olla hypoteesi ja oletus siitä, miten kokeilu vaikuttaa johonkin itseään laajempaan kokonaisuuteen esimerkiksi toiminnan monistamisen tai vaikutusten levittämisen avulla. Verrattuna muuhun kehittämis- tai tutkimustoimintaan ominaista on eteneminen konkreettisella käytännöllisiä tekoja ja materiaalisia ulottuvuuksia sisältävällä tekemisellä, ei ainoastaan selvittämällä, suunnittelemalla, viestimällä tai visioimalla.
KOKEILUKESKITTYMÄT voivat olla temaattisia, vaikkapa palveluihin, työllisyyteen, asumiseen tai maahanmuuttoon liittyviä, mutta samoin alueellisia tai paikallisia – esim. kuntakokeilut, joissa paikallisilla ratkaisuilla haetaan vaihtoehtoja velvoitteille eri puolella Suomea, Helsingin Kalasataman alueen kokeilut, joissa muun muassa on rahoitushaulla juuri haettu kokeiluja, joille annetaan siemenrahaa uudenlaisille arkea helpottaville palveluratkaisuille. ALUSKASVILLISUUS ON RIKAS JA NIIN SEN TULEE OLLAKIN: Erilaisia paikalliselle aktiivisuudelle ja yhteisöllisyydelle pohjautuvia esimerkkejä on kaikkialta Suomesta – tänään kuulemme vaikkapa Jyväskylän ruokahävikkikokeiluista tai Lauttasaaren yhteiskoulusta, jossa tuetaan koululaisten luontaista uteliaisuutta ja oivaltamiskykyä kokeilukulttuurin käytäntöön juurruttamiseksi.
Kokeilurahaston tarvetta selvitetään parhaillaan, tulokset ja ehdotukset ovat käytettävissä maaliskuun loppuun mennessä. Ajatus rahoitettavilla olisi, että rahoitettavilla hankkeilla on löydettäisiin uusia ratkaisuja yhteiskunnallisiin haasteisiin. Epäonnistuminen on hyväksyttävää ja kokeiluista opitaan. Kokeiluilla on luotu paikallisia ja alueellisia toimintatapoja alueiden elinvoimaisuuden lisäämiseksi, palveluiden tuottamiseksi ja osallisuuden vahvistamiseksi.
Hallituksen strategiset kokeilut :
Perustulo – Mäntylä (2017-2018): Kokeillaan, voidaanko perustulon avulla vähentää tuloköyhyyttä, väliinputoamista, sosiaalietuuksiin ja verotukseen liittyvää byrokratiaa ja kannustaa työntekoon julkistaloudellisesti kestävällä tavalla.
Kielten opiskelu – Grahn-Laasonen (2016): Lisätään ja monipuolistetaan kieltenopiskelua. Käynnistetään alueellinen kokeilu siitä, että aloitetaan vieraan kielen opiskelu jo ensimmäisellä luokalla ja mahdollistetaan alueellinen kokeilu kielivalikoiman laajentamisesta..
Palvelusetelijärjestelmä – Mäntylä / Rehula (12/2018): Toteutetaan palvelusetelikokeilu siten, että kokeilukunnissa pilotoidaan palvelusetelin hallinnollista mallia ja yksityisen ja julkisen sektorin tiedot kattavia tietojärjestelmiä.
Palvelualoite ja vapaakuntakokeilut – Vehviläinen: Arvioidaan toteuttamista kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämisen yhteydessä.
Käytännön toimenpiteitä on meneillään runsaasti:
Selvitetään kokeilurahaston mahdollisuus.
Perustetaan kokeilurahasto, jonka rahoitus kootaan yhteistyössä eri toimijoiden kanssa, pohjana valtion osuus. Kumppaneina ainakin EK, Kuntaliitto ja yritykset, säätiöt, kaupungit. Selvitetään myös rakennerahastojen hyödyntämistä kokeilujen rahoittamisessa.
Kokeilurahoitus on joustava instrumentti, jota voidaan myöntää muuta rahoitusta kevyemmällä menettelyllä ja jälkiseurannalla. Hankkeet voivat olla kooltaan muutamasta sadasta eurosta muutamiin tuhansiin. Rahoituksella korvataan lähinnä tarvike- ja tilakustannuksia.
Kokeilurahastosta rahoitetaan sekä yritysten, julkisen sektorin että kansalaisjärjestöjen ja kansalaisten kokeiluhankkeita.
Kokeiluhankkeet voidaan valita esim. temaattisten ideakilpailujen kautta. Teemat valitaan vuosittain yhdessä rahoittajatahojen kanssa. Teemat voivat liittyä esimerkiksi kaupunki- tai maaseutupolitiikan yleisiin haasteisiin mutta myös kansalaisten ehdotuksista nouseviin aiheisiin. Aiemmin toteutettuja kokeiluteemoja: Ruokahävikin vähentäminen, Uusi koulutus –foorumi (Sitra)
Rahaston tavoiteltu suuruus, esim. 15 milj. €, josta valtion osuus 3-5 milj.€
Strategiset kokeilut, jotka valittu tähän mennessä (hallituksen toimintasuunnitelman valmistelussa): perustulo, kielten opiskelu, palvelusetelijärjestelmä, palvelualoite ja vapaakuntakokeilu)
Panostukset / resurssit: TEAS-momentin kohdentaminen vuosina 2016-2018 kokeilutoiminnon tuen resursointiin, 2-3 htv ja toimintamenomäärärahaa 200 000 -300 000 euroa vuosittain. Kokonaispanostus enintään 6- 9 htv ja 600 000 – 900 000€. Hallitusohjelmaan kirjattujen strategisen tason kokeilujen rahoitus on allokoitu erikseen ko. kärkihankkeiden/ministeriöiden kautta.