COPE-hankkeen tulosten esittely Opetus- ja kulttuuriministeriössä 8.11.2018. Soile Juujärvi, Timo Sinervo, Sari Kujla, Laura Hietapakka ja Vuokko Niiranen.
Oppimisen digitaalinen ekosysteemi - tarkastelu digitaalisuuden näkökulmastaTaivassalo Minna
Laaja yhteistyöverkosto kokoaa tietoa oppimisen ekosysteemin palveluista ja toimijoista. Tavoitteena on kartoittaa olemassa olevien palvelujen kokonaisuutta ja olla luomassa yhteistyöllä ihmiskeskeisempää ja ennakointikykyisempää yhteiskuntaa, jossa jokainen voi kasvaa potentiaaliinsa. Mahdollistamme tietojen liikkuvuutta palvelujen välillä yksilön parhaaksi elämäntapahtumapilottien avulla.
Varian koko henkilöstö keskusteli, siitä mitä Vantaan kaupungin kolme keskeistä arvoa kestävä kehitys, yhteisöllisyys ja innovatiivisuus, tarkoittavat arkipäivän toiminnassa.
Menestyvät järjestöt 24.1.2017: Järjestöt ja digitalisaatio -osio. Case UKK-Instituutti: Nollasta kohti toimivampaa koulutustoimintaa digin avulla. Anne-Mari Jussila, UKK-Instituutti.
Oppimisen digitaalinen ekosysteemi - tarkastelu digitaalisuuden näkökulmastaTaivassalo Minna
Laaja yhteistyöverkosto kokoaa tietoa oppimisen ekosysteemin palveluista ja toimijoista. Tavoitteena on kartoittaa olemassa olevien palvelujen kokonaisuutta ja olla luomassa yhteistyöllä ihmiskeskeisempää ja ennakointikykyisempää yhteiskuntaa, jossa jokainen voi kasvaa potentiaaliinsa. Mahdollistamme tietojen liikkuvuutta palvelujen välillä yksilön parhaaksi elämäntapahtumapilottien avulla.
Varian koko henkilöstö keskusteli, siitä mitä Vantaan kaupungin kolme keskeistä arvoa kestävä kehitys, yhteisöllisyys ja innovatiivisuus, tarkoittavat arkipäivän toiminnassa.
Menestyvät järjestöt 24.1.2017: Järjestöt ja digitalisaatio -osio. Case UKK-Instituutti: Nollasta kohti toimivampaa koulutustoimintaa digin avulla. Anne-Mari Jussila, UKK-Instituutti.
eAMK:ssa toteutettiin digimentoroinnin teemahaastatteluita 11 korkeakoulussa ja 4 yrityksessä. Aineistosta hahmottui kahdeksan erilaista mentoroinnin toimintatapaa.
THL:n Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky -yksikön esittelyTHL
Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky -yksikön tehtävänä on tutkia edistää erityisesti ikääntyneiden ja vammaisten ihmisten hyvinvointia, osallisuutta, toimintakykyä sekä palvelujen ja politiikoiden vaikuttavuutta.
eAMK:ssa toteutettiin digimentoroinnin teemahaastatteluita 11 korkeakoulussa ja 4 yrityksessä. Aineistosta hahmottui kahdeksan erilaista mentoroinnin toimintatapaa.
THL:n Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky -yksikön esittelyTHL
Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky -yksikön tehtävänä on tutkia edistää erityisesti ikääntyneiden ja vammaisten ihmisten hyvinvointia, osallisuutta, toimintakykyä sekä palvelujen ja politiikoiden vaikuttavuutta.
Kirsimarja Raitasalo, THL: Miksi päihdehaittoja on tärkeää ehkäistä kouluissa ja oppilaitoksissa - Nuorten päihteidenkäytön yleiskuva. Ehkäisevä päihdetyö lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukijana kouluissa ja oppilaitoksissa -verkkoaineisto sujuvamman työn tueksi -webinaari, 10.10.2022
Marke Hietanen-Peltola & Johanna Jahnukainen, THL: Miten opiskeluhuoltopalvelut tukevat hyvinvointia ja ehkäisevät päihdehaittoja. Ehkäisevä päihdetyö lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukijana kouluissa ja oppilaitoksissa -verkkoaineisto sujuvamman työn tueksi -webinaari, 10.10.2022.
Riina Länsikallio, OPH: Päihdekasvatus ja ehkäisevä päihdetyö kouluissa ja oppilaitoksissa. Ehkäisevä päihdetyö lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukijana kouluissa ja oppilaitoksissa -verkkoaineisto sujuvamman työn tueksi -webinaari, 10.10.2022
Jaana Markkula, THL, Ehkäisevä päihdetyö lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukijana kouluissa ja oppilaitoksissa -verkkoaineisto sujuvamman työn tueksi -webinaari, 10.10.2022
What is the current Synthetic opioid situation in Europe? How can countries be better prepared and equipped for a continued rise in synthetic opioid prevalence, use, and incidents?
4. Integroidut palvelut edellyttävät
integroitua osaamista
• Millaisia yhteisen osaamisen tarpeita sote-ammattilaisilla on?
Mistä niissä on kysymys?
• Miten koulutuksella voidaan vastata yhteisen osaamisen
tarpeisiin?
• Millaista koulutus- ja tiederajat ylittävää uutta osaamista
tarvitaan?
8.11.2018 Juujärvi, Sinervo, Kujala, Hietapakka & Niiranen 4
5. Ammattialakohtainen
substanssiosaaminen
Asiakastyöosaaminen
Palvelun- ja työn
kehittämisosaaminen
Työntekijyys- ja
yhteistoiminnallinen
osaaminen
• Asiakaslähtöisyys
• Ohjaus- ja
neuvontaosaaminen
• Palvelujärjestelmäosaaminen
• Lainsäädännön ja etiikan
tuntemus
• Tutkimus- ja
kehittämisosaaminen
• Robotiikka ja digitalisaatio
• Vaikuttavuus-, kustannus-ja
laatutietoisuus
• Ympäristöosaaminen
• Viestintäosaaminen
• Työntekijyys
• Monialainen yhteistoiminta
• Johtaminen
Sote-ammattilaisten uusi yhteinen osaaminen
(Kangasniemi ym. 2018)
8.11.2018 Juujärvi, Sinervo, Kujala, Hietapakka & Niiranen 5
6. Asiakaslähtöisyys
• Sote-ammattilaisten työn eetos pohjautuu huolenpidon
etiikkaan, joka perustuu hyvään vuorovaikutussuhteeseen ja
tarpeisiin vastaamiseen potilasta tai asiakasta tyydyttävällä
tavalla
• Ammateissa painotetaan yhä enemmän professionaalisuutta
• Tehokkuusvaatimuksista syntyvä kiire estää aidon
huolenpidon asiakkaista
• Menossa palvelukulttuurin muutos
– tyytymättömät ja vaativat asiakkaat
– palvelun laadun mittaaminen
• Palvelujen valinnanvapauden myötä syntyy uutta kilpailua
asiakkaista
8.11.2018 Juujärvi, Sinervo, Kujala, Hietapakka & Niiranen 6
7. • Asiakaslähtöisyys kytkeytyy julkisessa diskurssissa palvelujen
kehittämiseen ja kuluttajanäkökulmaan
• Asiantuntijuuden korostaminen estää asiakaslähtöisten
toimintamallien kehittämistä esim. digitaalisissa palveluissa
• Puutteet palveluasenteessa ja kohtaamisessa
Ehdotukset
(1) Asiakaslähtöisyyden käsitteistö selkiytetään koulutuksessa
erottamalla käyttäjälähtöisen suunnittelun, asiakaslähtöisen
vuorovaikutuksen ja alojen arvoperustan näkökulmat toisistaan
(2) Palvelunäkökulma osaksi opintoja
(3) Lähijohtajille lisää osaamista käydä arvokeskustelua
organisaatioissaan
(4) Lisää osaamista moniammatillisen työyhteisön johtamiseen eri tason
johtajille
8.11.2018 Juujärvi, Sinervo, Kujala, Hietapakka & Niiranen 7
8. Ohjausosaaminen
• Hyviä vuorovaikutustaitoja on pidetty sote-alalla luontaisina
• Ammattilaisten vuorovaikutusosaaminen perustuu pitkälti
hiljaiseen tietoon ja täydennyskoulutukseen
• Näyttöön perustuvan tiedon merkityksen korostaminen
vahvistaa asiantuntijakeskeistä vuorovaikutustyyliä
• Elämäntapamuutoksiin motivointi edellyttää
käyttäytymistieteellistä tietoa ja näyttöön perustuvien
asiakastyön menetelmien osaamista
• Monikulttuurinen asiakaskunta edellyttää kulttuurisentiivistä
työotetta sekä oman kulttuurin, asenteiden ja ennakkoluulojen
reflektointia
• Palveluohjauksellinen työote edellyttää edistyneitä ohjauksen
taitoja palvelujärjestelmäosaamisen lisäksi
8.11.2018 Juujärvi, Sinervo, Kujala, Hietapakka & Niiranen 8
9. Ehdotukset
(5) Kaikille opiskelijoille opetetaan koulutuksen alussa reflektiivisen
kuuntelun ja tunneyhteyden rakentamisen perustaidot
(6) Syventävissä opinnoissa opiskelijoille opetetaan motivoivan
haastattelun tai ratkaisukeskeisen ohjauksen tietoperusta ja taidot
(näyttöön perustuvia menetelmiä)
(7) Monikulttuurinen ohjaus näkyväksi osaksi opintoja
(8) Taitoja opiskellaan käytännön harjoittelun ja palautteen avulla, mikä
tukee myös minäpystyvyyden kehittymistä
• Simulaatiopedagogiikka ja videoidut keskustelutilanteet
pedagogisina ratkaisuna
• Taitojen opiskelun kytkeminen harjoittelun yhteyteen
8.11.2018 Juujärvi, Sinervo, Kujala, Hietapakka & Niiranen 9
10. Eettinen osaaminen
• Uudet eettiset haasteet
– asiakkaan itsemääräämisoikeus vs. asiakkaan halut ja tarpeet
– kustannustehokkuuden sovittaminen ammatillisiin arvoihin
– asiakkaiden palvelupolun varmistaminen
– paljon palvelua tarvitsevien asiakkaiden oikeuksien toteutuminen
• Asiakkaiden asianajotehtävä ja sosiaalisen
oikeudenmukaisuuden kysymykset korostuvat
• Professioiden erilaisia toimintatapoja ohjaa tietoperustan lisäksi
erilainen lainsäädäntö ja arvoperusta
• Kriittistä ja reflektoivaa ajattelua tarvitaan erityisesti
organisaatiomuutoksessa
8.11.2018 Juujärvi, Sinervo, Kujala, Hietapakka & Niiranen 10
11. Ehdotukset
(9) Eettinen herkkyys tunnistaa laajasti asiakkaan tarpeita ja oikeuksia
sekä ennakoida palvelupolkuja koulutuksen läpäisyperiaatteeksi
(10) Ammattialojen arvot, eettiset ohjeet ja etiikan teoriat sisällytetään
näkyväksi osaksi opetussuunnitelmaa
(11) Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kysymysten pohtiminen
otetaan osaksi myös terveydenhuollon etiikan opetusta
(12) Eettisiä ongelmia pohditaan käytännönläheisesti ja
moniammatillisesti koulutuksen aikana
(13) Opetus kohdistuu arvojen lisäksi myös argumentointitaitoihin ja
minäpystyvyyden tukemiseen, jotta opiskelijat saavat valmiuksia
puuttua työelämän epäkohtiin
(14) Lähijohtamiseen sisällytetään taito johtaa reflektiivistä keskustelua
arvoista ja eettisistä ongelmista
8.11.2018 Juujärvi, Sinervo, Kujala, Hietapakka & Niiranen 11
12. Digitalisaatio
• Osa sote-ammattilaisista vastustaa uusi sähköisiä omahoito-
palveluita
– Asiakkaiden ei uskota osaavan tai haluavan käyttää niitä
– Asiakkaita ohjataan harvoin palveluita käyttöön eikä ammattilaiset
tunne tarjolla olevia palveluita
– Sähköisten omahoitopalvelujen pelätään vaikuttavan kielteisesti
omaan ammatti- ja työnkuvaan
• Sähköiset palvelujen kehittäminen ja käyttö vaatii uusia taitoja
– Asiakas- ja käyttäjäkeskeisyys
– Toiminnan muutos
– Sähköinen kommunikointi eroaa kasvokkain käytävästä
8.11.2018 Juujärvi, Sinervo, Kujala, Hietapakka & Niiranen 12
13. Ehdotukset
(15) Sähköisten palveluiden käyttö osaksi opetussuunnitelmaa
• Katsaus keskeisiin sähköisiin palveluihin, tietolähteisiin, ammattilaisten
materiaaleihin sekä niiden mahdollisuuksiin
• Asiakkaiden motivointi ja ohjaus, sähköinen kommunikointi, sote-
palveluiden tietosuoja ja -turva
(16) Opetetaan käyttäjälähtöisiä yhteiskehittämisen menetelmiä
• Yhteistyö ammattilaisten ja teknisten kehittäjien kanssa
• Lähijohtajille opetusta käyttöönoton käytännöistä, jotka johtavat
sähköisten palveluiden onnistuneeseen käyttöönottoon
• Viestintä sähköisistä palveluista asiakkaille ja ammattilaisille
8.11.2018 Juujärvi, Sinervo, Kujala, Hietapakka & Niiranen 13
14. Monialainen yhteistoiminta
• Osaamistarpeiden taustalla pirstoutunut palvelujärjestelmä,
ammattien professiokehitys ja erillinen lainsäädäntö
• Toisten sektorien ja alojen palveluiden ja toiminnan tietämys on
puutteellista
• Jatkohoito ja muiden palveluiden koordinointi puutteellista
– Monituottajamallissa haasteet lisääntyvät
• Palveluprosessin osien tehokkuuden parantaminen tyypillistä,
kokonaisvastuuta ei kenelläkään
• Moniammatillinen yhteistyö on puutteellista kaikilla tasolla (tiimityö,
verkostotyö, organisaatioiden välinen yhteistyö)
• Sosiaalialan osaamisen heikko näkyvyys
• Kentällä suurin tarve on muuttaa nykyisiä toimintamalleja
8.11.2018 Juujärvi, Sinervo, Kujala, Hietapakka & Niiranen 14
15. Ehdotukset
(17) Koulutukseen sisällytetään asiakkaan kokonaisvaltainen
tarpeen arviointi, ei ainoastaan oman ammatin näkökulmasta
(18) Koulutukseen sisällytetään kokonaisvaltainen sote-
palvelujärjestelmän tuntemus
(19) Eri alojen opiskelijoille toteutetaan yhteisiä opintoja ammattien
rajapinta-alueilta
(20) Opinnoissa käsitellään asiakastapauksia ja -ryhmiä
moniammatillisesti
(21) Tehostetaan (moniammatillisen) tiimityön ja -johtamisen
opettamista
8.11.2018 Juujärvi, Sinervo, Kujala, Hietapakka & Niiranen 15
16. Työntekijyys ja johtaminen
• Hajautetut ja verkostomaiset organisaatiot lisääntyvät
• Moniammatilliset ja -kulttuuriset työyhteisöt lisääntyvät
• Organisaatioiden jatkuva kehittäminen
• Johtajilla johdettavina useita ammattiryhmiä
• Eri tason johtajilta edellytetään uudistusten toteuttamista ja
samaan aikaan toiminnan ennakoitavuuden ja pysyvyyden
varmistamista
• Hajautettujen organisaatioiden johtamisessa korostuu tuki ja
arvostaminen, luottamuksen välittäminen sekä kokeiluihin ja
vaikuttamiseen rohkaiseminen
• Ammattilaisten osaamista ja kokemuksia tulisi hyödyntää
paremmin työn ja organisaation kehittämisessä sekä
johtamisessa
8.11.2018 Juujärvi, Sinervo, Kujala, Hietapakka & Niiranen 16
17. • Uutena osaamistarpeena muutosta edistävä organisaatiokansalaisuus
– aloitteellisuus ja vastuunkantaminen
– innovatiivisuus ja kriittisyys
Ehdotukset
(22) Työelämätaitojen opettamisessa korostetaan muutosta edistäviä
taitoja ja asenteita
(23) Tutkimus- ja kehittämistoiminnassa kannustetaan innovatiivisiin
avauksiin ja opetetaan monipuolisesti erilaisia kehittämismenetelmiä
(24) Johtamista opetetaan kaikilla koulutusasteilla
(25) Moniammatillisten työyhteisöjen johtaminen on mukana kaikessa
johtamiskoulutuksessa, samoin hallinto-, organisaatio- ja tiederajojen
ylittäminen
(26) Hajautettujen ja verkostomaisesti toimivien työyhteisöjen johtamiseen
siirtymistä tuetaan koulutuksella – mentorjärjestelmien käyttöönotto
nykyistä laajemmin
8.11.2018 Juujärvi, Sinervo, Kujala, Hietapakka & Niiranen 17
18. Yhteenvetoa
• Uusi yhteinen osaaminen edellyttää monimutkaisten
asiakokonaisuuksien hallintaa, sosiaalisia ja reflektiivisiä taitoja,
uudenlaista vastuullisuutta (minäpystyvyyttä) sekä sopivia
asenteita
• Ymmärrys osaamispohjaisesta opetussuunnitelmasta
• Opetussuunnitelmien kehittäminen ei riitä vaan tarvitaan myös
– opettajien osaamisen kehittämistä
– monipuolisia pedagogisia malleja
– integroitujen oppimisympäristöjen kehittämistä
• Opetuksen tulee perustua tutkittuun tietoon ja työelämätarpeisiin
• Työyhteisöt tulee kytkeä mukaan osaamisen kehittämiseen
• Lähihoitajaopiskelijoiden riittävä lähtötaso tulee varmistaa
soveltuvuus- ja pääsykokeilla
8.11.2018 Juujärvi, Sinervo, Kujala, Hietapakka & Niiranen 18
19. Ehdotukset
(27) Verkkotutkintojen sijaan kehitetään sulautuvan opetuksen
malleja, joissa yhdistetään lähiopetus ja e-oppiminen
(28) Lisätään pedagogista koulutusta erityisesti asenteiden,
sosiaalisten taitojen ja ongelmanratkaisun opettamiseen
(29) Kehitetään pedagogisia malleja joissa integroidaan
työelämän kokemustietoa ja teoriatietoa (esim. integratiivinen
pedagogiikka)
(30) Kehitetään työpaikoilla tapahtuvaa oppimista
(31) Lisätään koulutuksen, työelämän ja tutkimuksen yhteistyötä
sekä kehitetään erilaisia yhteistyön muotoja uusiin tarpeisiin
8.11.2018 Juujärvi, Sinervo, Kujala, Hietapakka & Niiranen 19