Ruotsin kokemuksia selvittäneen tuoreen raportin perusteella laajennetulle sote-valinnanvapaudelle asetettujen tavoitteiden toteutuminen riippuu pitkälti tulevien maakuntien johtamiskyvystä. Valinnanvapauden on toivottu lisäävän asiakaslähtöisyyttä ja kustannustehokkuutta sekä parantavan palvelujen saatavuutta.

1. Parantaako
soten
laajentuva
valinnanvapaus
palveluja?

2. Laajentuva valinnanvapaus sote-palveluissa on merkittävä uudistus, jonka vaikutuksista
Suomessa meillä on vasta vähän tietoa.
Tätä tietoa hankkiaksemme tarvitsemme kyselyjä, selvityksiä, tutkimusta ja kokeiluja,
jotka luovat pohjaa toimintamallien ja ajattelutapojen muutokselle.
Tutkimuksella ja kokeiluilla kohti tietoon
perustuvia päätöksiä

3. Raportti: Valinnanvapaus
asukkaan ehdoilla –
Suomen edellytykset Ruotsin
kokemusten ja kansainvälisen
tutkimustiedon valossa
- Suomessa ollaan siirtymässä hyvin samankaltaiseen valinnanvapauden malliin kuin
mikä Ruotsissa on jo ollut käytössä
- Sitra rahoitti Valinnanvapaus asukkaan ehdoilla -tutkimusta, koska viimeistään nyt
meidän tulee varmistua siitä, että verrokkimaiden kokemukset hyödynnetään
mahdollisimman huolellisesti

4. Asiakkaan suoran valinnan piirissä olevat
palvelut ovat pieni osa kokonaisuutta…
(Esimerkkinä Varsinais-Suomen sote-kustannukset palvelukokonaisuuksittain)
Asiakkaan suoran
valinnan palvelut
kuuluvat näihin
kokonaisuuksiin

5. …mutta ne näkyvät ja
vaikuttavat useimpien
meidän arjessa
Eksote, 2015

6. Mitä tiedämme Ruotsin kokemuksista?
Niilo Luotonen, tutkija, Hanken Centre for Corporate Governance

7. Terveyspalvelujen valinnanvapauden keskeisiä
seurauksia Ruotsissa:
- Uusien yksityisten palveluntarjoajien sekä asukkaiden vastaanottokäyntien lukumäärät
kasvaneet merkittävästi

8. Terveyspalvelujen valinnanvapauden keskeisiä
seurauksia Ruotsissa
Kuvio 7. Pylväskuvaajassa kuvattu perustettujen ja suljettujen terveyskeskusten määrä Ruotsissa vuosina 2010-2014
(tiedot päättyvät vuoden 2014 lokakuuhun). Donitsikuvaajassa kuvattu koko ajanjakson aikana suljettujen terveyskeskusten
jakautuminen julkisiin ja yksityisiin, minkä lisäksi yksityiset on ryhmitelty niiden perustamisajankohdan mukaan.
- Uusien yksityisten palveluntarjoajien sekä asukkaiden vastaanottokäyntien lukumäärät
kasvaneet merkittävästi:

9. Terveyspalvelujen valinnanvapauden keskeisiä
seurauksia Ruotsissa:
- Uusien yksityisten palveluntarjoajien sekä asukkaiden vastaanottokäyntien lukumäärät
kasvaneet merkittävästi
- Laajat valintamahdollisuudet ja nopeampi hoitoon pääsy toteutuneet lähinnä tiheästi
asutuilla alueilla, joilla asukkaat ovat verrattain hyvinvoivia
- Viitteitä paljon hoitoa tarvitsevien aseman lievästä heikentymisestä: hoitosuhteet
katkonaisia ja koordinointi eri palveluntuottajien välillä huonoa
- Maakäräjien riittämättömästi eriytetyt roolit yhtäältä palvelujen järjestäjänä ja toisaalta
niiden tuottajana ovat haitanneet yhdenvertaista kilpailua
- Vertailukelpoisen tiedon puute ollut keskeinen ongelma esim. laatuvaikutusten
arvioinnissa

10. Mitä tämä voisi tarkoittaa Suomessa?

11. Ruotsin alueilla Suomeen verrattuna enemmän,
tiheämmin ja nuorempaa väkeä

12. Korvaustyypeillä / kapitaation tasolla ei yksin
selkeää yhteyttä eri alueiden kustannuksiin…
Kuvio 2. Potilaskohtaiset hoitomenot maakäräjittäin vuonna 2013 (pystyakseli). Ylemmässä kuvaajassa menot on esitetty vasten sitä, mikä on kapitaation
osuus maakäräjäalueen tuottajille maksamassa korvauksessa. Kuvaajaan on lisätty muuttujien suhdetta havainnollistava trendiviiva, joka on määritetty
logaritmisen funktion mukaisesti. Alemmassa kuvaajassa on ensin jaoteltu maakäräjät ryhmiin sen mukaan, maksavatko ne käyntikohtaisia korvauksia vai eivät
(kummassakin ryhmässä on 10 maakäräjäaluetta), ja sitten laskettu menojen keskiarvot näille ryhmille. Gotlanti ei ole mukana kuvaajissa, koska sille ei
käytetyssä tietokannassa ollut saatavilla hoitomenoja potilasta kohden. Lähteet: Lindgren (2014); SCB.

13. …mutta myöskään väestöpohja ei selitä kaikkea
Kuvio 3. Perusterveydenhoidon keskimääräinen kustannus asukasta kohti Ruotsin maakäräjillä vuonna 2016 (kruunuissa, pystyakselilla), kuvattuna
asukastiheyttä ja asukkaiden keski-ikää vasten. Kuvaajiin on lisätty muuttujien suhdetta havainnollistavat trendiviivat, jotka on määritetty logaritmisen
funktion mukaisesti. Gotlanti ei ole mukana kuvaajissa, koska sille ei käytetyssä tietokannassa ollut saatavilla hoitomenoja potilasta kohden. Lähde: SCB.

14. Sosiaali- ja terveydenhuollon johtaminen
maakuntien keskeisimpiä haasteita
- Maakuntien erilaisista väestöpohjista aiheutuvat erot hoidon asukaskohtaisissa
kustannuksissa tekevät alueellisesti itsenäisistä ratkaisuista välttämättömiä
- Riittävä johtamisosaaminen maakunnissa edellytys järjestäjän ja tuottajan roolien
eriyttämiselle sekä mielekkään kannustinjärjestelmän luomiselle ja seurannalle
- Maakunnan sotepäättäjät voivat korvausperiaatteiden oikealla suunnittelulla edistää
yhdenvertaista hoitoonpääsyä alueellaan
- Vertailutiedon ymmärrettävään esittämiseen on panostettava – vain näin on asukkailta
odotettavissa tiedon hyödyntämistä ja tarkoituksenmukaisia valintoja

15. Valinnanvapauden mahdollisuuksia Suomessa
Ruotsin kokemusten valossa
- Suomessa maakunnat aloittavat ”puhtaalta pöydältä” ja koordinoidusti, mikä
antaa hyvät lähtökohdat:
- maanlaajuisten käytäntöjen luomiseen alusta saakka
→ esim. potilas- ja kustannustietojen hallinta  Kanta-palvelu, Palveluväylä
& uusi kansallinen raportointijärjestelmä, sote-tietopaketit
→ uudistuksen vaikutusten systemaattiseen arviointiin
- Suomessa on hyvät mahdollisuudet palveluintegraatioon, koska sekä terveys-
että sosiaalipalvelut maakuntien järjestämisvastuulla
- Suomessa yksikanavarahoitus antaa hyvät lähtökohdat läpinäkyvyyteen

16. Valinnanvapauden haasteita Suomessa
Ruotsin kokemusten valossa
- Ruotsin maakäräjien pitkä historia antaa niille kokemusta järjestämisvastuusta, jota
Suomen maakunnilla ei ole
- Maakäräjien riittämättömästi eriytetyt järjestäjän ja tuottajan roolit silti
haitanneet yhdenvertaista kilpailua
- Ruotsin väestöpohja houkuttelevampi potentiaalisen tuottajan näkökulmasta:
Suomeen verrattuna enemmän, tiheämmin ja nuorempaa väkeä
- Ruotsissa hyödyt (valintamahdollisuudet, nopeus, tyytyväisyys) kasaantuneet:
- Tiheästi asutut alueet
- Verrattain hyvinvoivat ihmiset

17. Keskeisiä johtopäätöksiä raportista
Soten laajennetun valinnanvapauden toimiminen edellyttää palvelujen
järjestämisestä vastaavilta maakunnilta johtamishalua ja -kykyä
Toimivuus edellyttää järjestelmän läpinäkyvyyttä, valtakunnallista
vertailutietoa ja yhtenäisesti sovittuja ohjausmekanismeja
Sote-palveluiden kustannukset ja uuden tarjonnan syntyminen eivät riipu
pelkästään esimerkiksi väestön iästä tai asukastiheydestä, vaan myös
järjestäjän kyvystä johtaa monimutkaista kokonaisuutta
Suomen ja Ruotsin lähtökohdat valinnanvapauden laajentamiseen eroavat
toisistaan merkittävästi. Suora vertailu on vaikeaa, mutta Ruotsista voidaan
hakea oppeja ja havaintoja suomalaisen päätöksenteon tueksi.
1
2
3
4

18. SUOMEN VALINNANVAPAUSKOKEILUT
JA ASIAKKAAN NÄKÖKULMA
TUULA TIIHONEN
PROJEKTIJOHTAJA, SITRA

19. Kansalaiskyselyt laajentuvasta
valinnanvapaudesta ja nykyisistä palveluista
Valtakunnallinen kysely tehtiin syyskuussa 2016, ja siinä selvitettiin kansalaisten
asenteita liittyen sote-palveluiden valinnanvapauteen
Kansalaiskysely toteutettiin 9.9. - 15.9. 2016 välisenä aikana, tutkimukseen vastasi Kantar
TNS:n Forum-internetpaneelissa 2052 väestöä edustavaa henkilöä, kyselyn tuloksia
käytetään tämän tutkimuksen vertailutietona
Alueelliset kyselyt Ylä-Savossa, Hämeenlinnassa, Jyväskylässä ja Tampereella toteutettiin
puhelinhaastatteluilla helmi-huhtikuussa 2017, Keski-Uudellamaalla kesä-heinäkuussa
2017
Tutkimuksen aineisto edustaa kohdealueiden 18-79-vuotiasta väestöä. Tutkimusaineisto
on oikaistu vastaajien sukupuolen ja iän sekä alueen mukaan

20. Eri asioiden tärkeys valinnanvapauskokeilussa
Apua arkeen
Ihmiset toivovat soten
valinnanvapaudelta ennen
kaikkea palveluja, jotka
istuvat vaivattomasti
kiireiseen arkeen
Vaikka valinnanvapautta
pidetään tärkeänä, näyttää se
olevan ennen kaikkea yksi
keino edistää laadukasta,
kustannustehokasta
terveydenhuoltoa.

21. Onko vaihtanut tai harkitseeko vaihtavansa
terveyskeskuspalvelujen tuottajaa
Vaihtohalukkuus on suurinta
Hämeenlinnassa ja vähäisintä
Jyväskylässä

22. Mitä Suomen valinnanvapauskokeiluille kuuluu?
(lokakuu 2017)
Keski-Uudenmaan Hämeenlinnan Jyväskylän Tampereen Ylä-Savon
sote kaupunki kaupunki kaupunki SOTE
Kokeilussa mukana 200 000 18 000 62 000 22 700 38 500
olevan väestön määrä
Yksityisten palveluntuottajien 3 5 3 3 3
määrä (6 toimipistettä) (4 toimipistettä) (5 toimipistettä)
Aktiivisen valinnan tehneiden/ 3 461 2409 2573 1964 3606
vaihtajien lukumäärä
% väestön määrästä 1,7 13,4 4,2 8,7 9,4
(Kiuruvesi 26%
09/2017)

23. Alustavia tuloksia kokeiluista (lokakuu 2017)
Valintamahdollisuutta hyödyntävät eniten 55-75 –vuotiaat
• Kokeiluissa Tampereella on ollut suhteessa vähemmän 65 - 75-vuotiaita kuin muualla, lapset ja nuoret (0 - 14-
vuotiaat) sekä työikäiset korostuvat Tampereen ja Ylä-Savon kokeiluissa
Valinta tehdään, kun palveluille on tarvetta
• Ylä-Savossa vaihtajista 88%:a on käyttänyt palvelua ja 82%:a käynyt lääkärin vastaanotolla
• Hämeenlinnassa vaihtajista 68%:a on käyttänyt palvelua
Peittävyys noussut, samoin palvelujen käyttö
• Vaihtajissa oli myös sellaisia, jotka eivät olleet käyttäneet perusterveydenhuollon palveluita
edellisenä vuonna lainkaan
Jonot lyhentyneet hieman
Erikoissairaanhoidon käyttöä tarkasteltu
• Käyntimäärät vielä liian pienet johtopäätöksiin

24. Vaihdon syyt TOP 4
71.0 %
50.4 %
42.5 %
31.8 %
0.0 %
20.0 %
40.0 %
60.0 %
80.0 %
Lääkäriaikojen
saatavuus
Terveysaseman
hyvä sijainti
Hyvä hoidon laatu Aukioloajat
Lähde: Ylä-Savon sote, syyskuu 2017

25. Mitä laajentuva valinnanvapaus nykytiedon valossa voisi
merkitä asiakkaalle? 1(2)
Kansalaisnäkökulma Ruotsin ja Viron kokemusten ja Suomen käynnissä olevien
valinnanvapauskokeilujen perusteella
• Palveluntuottajat ovat minusta yhä kiinnostuneimpia.
– Mitä tiheämmin asutulla alueella asun, sen enemmän minulla on todennäköisesti valinnanvaraa palveluntuottajien
suhteen.
– Viestintä palvelutarjonnasta lisääntyy – palveluntuottajan on osattava kertoa miksi minun kannattaisi tulla juuri
heidän asiakkaaksi haaste julkisille palveluntuottajille
– Asiakastyytyväisyydestäni ja –kokemuksestani ollaan yhä enemmän kiinnostuneita.
• Jonotusaikani nykyiseen terveyskeskukseen (tulevaisuudessa sote-keskukseen) todennäköisesti
lyhenee
– Sen sijaan jonotusaikani erikoissairaanhoitoon ei todennäköisesti juurikaan tule muuttumaan. Sote-keskuksella
edelleen vahva kontrolli hoitoon lähettämisestä (huomattavasti vahvempi kuin Ruotsissa).
• Käytettävissäni on nykyistä enemmän vertailutietoa palveluntuottajista ja palvelujen sisällöstä.
ETUNI MUKAISTA OLISI, ETTÄ VOISIN VAIHTAA PALVELUNTUOTTAJAA SILLOIN KUN
PALVELUTARPEENI ON AKUUTTI.

26. Mitä laajentuva valinnanvapaus nykytiedon valossa voisi
merkitä asiakkaalle? 2(2)
Kansalaisnäkökulma Ruotsin ja Viron kokemusten ja Suomen käynnissä olevien
valinnanvapauskokeilujen perusteella
• Kun valintamahdollisuus avautuu, haluan vastauksia kysymyksiini – onko viestintähaasteeseen
varauduttu riittävästi?
– Valinnanvapaus koskee vain hyvin pientä osaa palvelutuotannosta – saanko kuitenkin tarvitsemani palvelut? Jos,
niin miten?
– Jos minulla on useampia sairauksia tai tarvitsen paljon palveluja, miten palveluntarvettani kartoitetaan ja kuinka
minua autetaan eri palvelujen viidakossa?
• Onko käytettävissä oleva vertailutieto puhuttelevaa – käytänkö sitä lainkaan?
• Panostaako palveluntuottajani terveyteni ylläpitoon vaiko ainoastaan sairauksien hoitoon?
• Tarjoaako palveluntuottajani uusia mielenkiintoisia vaihtoehtoja terveysongelmieni ratkaisemiseen
vai ainoastaan lääkäriaikoja vanhalla toimintamallilla?
• Kulutetaanko veroeurot yhä vaikuttavampien terveyspalvelujen kehittämiseen vai valuvatko ne
Cayman-saarille?

27. sitra.fi | seuraavaerä.fi
@sitrafund