Psykososiaaliset kuormitustekijät ja niiden arviointi työpaikoilla: Työsuojel...Työterveyslaitos
Työsuojeluhenkilöstö: liian suuri työmäärä ja heikko tiedonkulku kuormittavat työpaikoilla. 85 % työsuojeluhenkilöstöstä arvioi, että työpaikalla on vähintään jossain määrin liian suuri työmäärä tai liian kova työtahti, vastaavasti 78 % vastaajista katsoi työpaikalla esiintyvän jatkuvia keskeytyksiä. Minna Toivanen 2016.
TJS Opintokeskus on tuottanut Reilun Pelin työkalupakin työpaikkojen hyvinvoinnin kehittämiseen. Välineiden avulla koko työyhteisö saadaan mukaan hyvinvointityöhön. Kun työhyvinvointi kohenee, edistetään myös työssä jaksamista, tuottavuutta ja saadaan mahdollisuus pidentää työuria.
Reilun Pelin työkalupakkiin kuuluu yhteensä 11 menetelmää. Menetelmät (diasarjat) antavat konkreettiset etenemisohjeet erilaisten työhyvinvoinnin ongelmakohtien ratkaisemiseen.
Työkalupakin pohjana ovat TJS Opintokeskuksen Reilu Peli -käsikirja ja Reilu Peli -koulutukset, jotka tähtäävät epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisemiseen ja ristiriitojen selvittämiseen.
Työkalupakin välineitä kehiteltiin ja testattiin työpaikoilla kehittämishankkeessa, johon saatiin valtionavustusta Työelämän kehittämisohjelmasta. Hankkeessa yhteistyökumppaneina olivat mukana Palkansaajajärjestö Pardia, Erityisalojen Toimihenkilöliitto Erto ja Vakuutusväen Liitto sekä 11 työpaikkaa.
TJS Opintokeskus on Akavan ja STTK:n yhteinen koulutus- ja kehittämisorganisaatio
Diasarja antaa käytännön ohjeet siihen, miten henkilöstö voi yhdessä laatia työpaikalle pelisäännöt, jotta yhteishenki ja työilmapiiri säilyvät tai kohentuvat sekä varmistetaan sujuva työnteko ja ehkäistään kuormittumista.
Psykososiaaliset kuormitustekijät ja niiden arviointi työpaikoilla: Työsuojel...Työterveyslaitos
Työsuojeluhenkilöstö: liian suuri työmäärä ja heikko tiedonkulku kuormittavat työpaikoilla. 85 % työsuojeluhenkilöstöstä arvioi, että työpaikalla on vähintään jossain määrin liian suuri työmäärä tai liian kova työtahti, vastaavasti 78 % vastaajista katsoi työpaikalla esiintyvän jatkuvia keskeytyksiä. Minna Toivanen 2016.
TJS Opintokeskus on tuottanut Reilun Pelin työkalupakin työpaikkojen hyvinvoinnin kehittämiseen. Välineiden avulla koko työyhteisö saadaan mukaan hyvinvointityöhön. Kun työhyvinvointi kohenee, edistetään myös työssä jaksamista, tuottavuutta ja saadaan mahdollisuus pidentää työuria.
Reilun Pelin työkalupakkiin kuuluu yhteensä 11 menetelmää. Menetelmät (diasarjat) antavat konkreettiset etenemisohjeet erilaisten työhyvinvoinnin ongelmakohtien ratkaisemiseen.
Työkalupakin pohjana ovat TJS Opintokeskuksen Reilu Peli -käsikirja ja Reilu Peli -koulutukset, jotka tähtäävät epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisemiseen ja ristiriitojen selvittämiseen.
Työkalupakin välineitä kehiteltiin ja testattiin työpaikoilla kehittämishankkeessa, johon saatiin valtionavustusta Työelämän kehittämisohjelmasta. Hankkeessa yhteistyökumppaneina olivat mukana Palkansaajajärjestö Pardia, Erityisalojen Toimihenkilöliitto Erto ja Vakuutusväen Liitto sekä 11 työpaikkaa.
TJS Opintokeskus on Akavan ja STTK:n yhteinen koulutus- ja kehittämisorganisaatio
Diasarja antaa käytännön ohjeet siihen, miten henkilöstö voi yhdessä laatia työpaikalle pelisäännöt, jotta yhteishenki ja työilmapiiri säilyvät tai kohentuvat sekä varmistetaan sujuva työnteko ja ehkäistään kuormittumista.
Työsuojelun ja Työhyvinvoinnin tilanne ja tarpeet työpaikoilla: Työsuojelupan...Työterveyslaitos
Työhyvinvointi ja talous ovat työpaikkojen keskustelujen ykkösaiheet tällä hetkellä. Jaksamiseen, kiireeseen ja työilmapiiriin liittyvät asiat sekä taloudellinen tilanne puhuttavat työpaikoilla juuri nyt. Kiristyvä kilpailu ja talouden kehitys nähdään laajalti keskeisinä tulevaisuuden haasteina. Työpaikan ja työterveyshuollon välinen yhteistyö näyttää sujuvan varsin hyvin. Nämä seikat ilmenivät Työturvallisuuskeskuksen ja Työterveyslaitoksen toteuttamassa työsuojeluvaltuutetuille ja työsuojelupäälliköille suunnatussa ensimmäisessä Työsuojelupaneelissa (TS-paneeli). TS-paneelissa kerätään tietoja suomalaisilla työpaikoilla näkyvistä työsuojelun ajankohtaisista ilmiöistä, tarpeista ja trendeistä sekä yhteiskunnallisten ilmiöiden vaikutuksista työn tekemisen arkeen työpaikoilla. Minna Toivanen & Minna Janhonen 2013.
Viestintätoimisto Avaran palvelut: sisäinen viestintä ja sujuva tietotyö sekä ulkoinen viestintä. Mukana ideoita ja havaintoja parammesta työelämästä ja viestinnästä. Kaikkiaan palveluiden tavoite on: parempaa ja näkyvämpää työtä.
Projekti! Mitä olisi hyvä muistaa moiseen ryhtyessä.Tapio Järvenpää
Esitykseni Valviran johdolle ja projektihenkilöstölle 12.12.2013. Uusi projekti on lähtötelineissä. Mitä vielä voisi ottaa huomioon kaiken aiemman kokemuksen lisäksi? Voiko ison tavoitteen pilkkoa uhraamatta kokonaisarkkitehtuuria? Voi. Siinä paranee onnistumismahdollisuudetkin.
Etätyö ja sosiaalisen median käyttö työpaikoilla: Työsuojelupaneeli 4Työterveyslaitos
Miten työsuojelu toteutuu, kun töitä tehdään etänä ja viestit virtaavat somessa? Etätyö ja sosiaalisen median käyttö tuovat uusia haasteita työpaikoille ja työsuojelutoimintaan, mitä ei ole vielä huomioitu kaikkialla. Minna Toivanen & Minna Janhonen 2014.
Suomen 100 kokeilua -hankeidea (2016-2017). Tule mukaan!Vesa Auvinen
Kuvaus vireillä olevasta, ainulaatuisesta ’Suomen 100 kokeilua’ -hankkeesta (2016-2017), jossa kannustetaan suomalaisia yrityksiä, organisaatioita ja yhteisöjä rohkeasti uudistumaan kokeilujen ja kokeilukulttuurin kautta.
Haemme nyt hankkeellemme 3-5 sopivaa pääkumppania Suomi 100-ohjelman ja Kokeilevasuomi.fi:n lisäksi.
3-vaiheisen hankkeen ensimmäinen vaihe, jossa haastatellaan 100 suomalaista vaikuttajaa, käynnistyy syksyllä 2016 ja vauhti kiihtyy sitten Suomen 100-vuotisjuhlavuonna 2017 isommalla kokeilutapahtumalla ja suomalaisissa yrityksissä ja organisaatioissa tehtävillä konkreettisilla kokeiluilla.
Hanke itsessään toteutetaan kokeiluotteella ja vaikuttavuus edellä - eli mahdollisimman vähän perinteisen hankkeen byrokratiaa ja haittoja, mutta paljon tekemistä, aikaansaantia ja näkyvyyttä.
’Suomen 100 kokeilua’ -hankkeen kumppaneille tämä on loistava tilaisuus edistää koko Suomen kannalta tärkeää asiaa ja saada kustannustehokkaasti laajaa valtakunnallista näkyvyyttä uudistumisen, kokeilujen ja ”Suomi nousuun” -teeman edelläkävijänä. Ota yhteyttä: heli.vahatiitto(ät)dazzle.fi ja vesa.auvinen(ät)dazzle.fi
#100kokeilua #suomen100kokeilua #uudistuminen #uusiutuminen #innovointi #johtaminen #strategia
Tietotyödelfiini on Viestintätoimisto Avaran julkaisu, jonka tarkoitus on tehdä tietotyötä sujuvammaksi. Tämänkertaisen delfiinin aiheena on mittaaminen: miten saadaan helposti tietoa, joka auttaa kehittämään työyhteisöä objektiivisesti.
Työsuojelupaneeli on Työterveyslaitoksen ja Työturvallisuuskeskuksen 1– 2 kertaa vuodessa toteuttama kyselytutkimus työsuojeluhenkilöstölle. Paneelissa kerätään tietoja työpaikoilla näkyvistä työsuojelun tarpeista sekä yhteiskunnallisten ilmiöiden vaikutuksista arjen työhön. Tässä kalvosarjassa on esitelty yhdeksännen kyselyn tulokset.
Yhdeksäs työsuojelupaneelin kysely tehtiin marraskuussa 2017. Kysely lähetettiin Työsuojeluhenkilörekisteristä poimitulle työsuojeluvaltuutetulle ja -päällikölle, joista kyselyyn vastasi 290. Kyselyn vastusprosentti oli n. 10 %. Paneeli antaa tietoa ajankohtaisista teemoista työelämässä.
Kesätyö ja vieraat kielet työsuojelun näkökulmasta: Työsuojelupaneeli 2Työterveyslaitos
Kesätyöntekijä murtaa totutut kaavat työpaikoilla. Kesä- ja kausityöntekijöiden ja vieraskielisen työvoiman mukana työpaikoille tulee uusia ideoita, toimintatapoja ja näkökulmia, jotka piristävät työpaikan totuttua arkea ja auttavat kehittämään työpaikan toimintaa. Tämä käy ilmi Työturvallisuuskeskuksen ja Työterveyslaitoksen tekemästä Työsuojelupaneelista. Paneelissa kerätään tietoja suomalaisilla työpaikoilla näkyvistä työsuojelun ilmiöistä ja tarpeista sekä yhteiskunnallisten ilmiöiden vaikutuksista arjen työhön. Minna Toivanen & Minna Janhonen 2013.
Työsuojelupaneeli XI: Työsuojeluosaaminen ja sen kehittäminenTyöterveyslaitos
Työsuojeluhenkilöstö arvioi, että omaa osaamista olisi tarpeen vahvistaa työkyvyn seurannan ja työturvallisuuden mittareiden osalta. Myös kielitaitoon ja sosiaalisen median käyttötaitoihin kaivattiin vahvistusta. Tämä käy ilmi Työturvallisuuskeskuksen ja Työterveyslaitoksen tekemästä työsuojelupäälliköille ja -valtuutetuille suunnatusta Työsuojelupaneelista.
Työsuojelulla ja työterveyshuollolla on yhtenäinen näkemys työterveysyhteistyön tavoitteista työpaikoilla. Yli 75 prosenttia työsuojeluhenkilöstöstä arvioi, että työpaikan ja työterveyshuollon välinen yhteistyö toimii erittäin tai melko hyvin. Vain pieni osa on sitä mieltä, että yhteistyö toimii huonosti. Minna Toivanen, Auli Airila ja Minna Janhonen 2015.
Bisnestä sosiaalisessa mediassa 6.5.2010 Verso tapahtumaVesa Auvinen
Bisnestä sosiaalisessa mediassa 6.5.2010 Tekes Verso tapahtuma. Esityksessä käsitellään erilaisia sosiaalisen median ja internetin liiketoimintamalleja sekä sosiaalisen median tulevaisuutta.
Työsuojelun ja Työhyvinvoinnin tilanne ja tarpeet työpaikoilla: Työsuojelupan...Työterveyslaitos
Työhyvinvointi ja talous ovat työpaikkojen keskustelujen ykkösaiheet tällä hetkellä. Jaksamiseen, kiireeseen ja työilmapiiriin liittyvät asiat sekä taloudellinen tilanne puhuttavat työpaikoilla juuri nyt. Kiristyvä kilpailu ja talouden kehitys nähdään laajalti keskeisinä tulevaisuuden haasteina. Työpaikan ja työterveyshuollon välinen yhteistyö näyttää sujuvan varsin hyvin. Nämä seikat ilmenivät Työturvallisuuskeskuksen ja Työterveyslaitoksen toteuttamassa työsuojeluvaltuutetuille ja työsuojelupäälliköille suunnatussa ensimmäisessä Työsuojelupaneelissa (TS-paneeli). TS-paneelissa kerätään tietoja suomalaisilla työpaikoilla näkyvistä työsuojelun ajankohtaisista ilmiöistä, tarpeista ja trendeistä sekä yhteiskunnallisten ilmiöiden vaikutuksista työn tekemisen arkeen työpaikoilla. Minna Toivanen & Minna Janhonen 2013.
Viestintätoimisto Avaran palvelut: sisäinen viestintä ja sujuva tietotyö sekä ulkoinen viestintä. Mukana ideoita ja havaintoja parammesta työelämästä ja viestinnästä. Kaikkiaan palveluiden tavoite on: parempaa ja näkyvämpää työtä.
Projekti! Mitä olisi hyvä muistaa moiseen ryhtyessä.Tapio Järvenpää
Esitykseni Valviran johdolle ja projektihenkilöstölle 12.12.2013. Uusi projekti on lähtötelineissä. Mitä vielä voisi ottaa huomioon kaiken aiemman kokemuksen lisäksi? Voiko ison tavoitteen pilkkoa uhraamatta kokonaisarkkitehtuuria? Voi. Siinä paranee onnistumismahdollisuudetkin.
Etätyö ja sosiaalisen median käyttö työpaikoilla: Työsuojelupaneeli 4Työterveyslaitos
Miten työsuojelu toteutuu, kun töitä tehdään etänä ja viestit virtaavat somessa? Etätyö ja sosiaalisen median käyttö tuovat uusia haasteita työpaikoille ja työsuojelutoimintaan, mitä ei ole vielä huomioitu kaikkialla. Minna Toivanen & Minna Janhonen 2014.
Suomen 100 kokeilua -hankeidea (2016-2017). Tule mukaan!Vesa Auvinen
Kuvaus vireillä olevasta, ainulaatuisesta ’Suomen 100 kokeilua’ -hankkeesta (2016-2017), jossa kannustetaan suomalaisia yrityksiä, organisaatioita ja yhteisöjä rohkeasti uudistumaan kokeilujen ja kokeilukulttuurin kautta.
Haemme nyt hankkeellemme 3-5 sopivaa pääkumppania Suomi 100-ohjelman ja Kokeilevasuomi.fi:n lisäksi.
3-vaiheisen hankkeen ensimmäinen vaihe, jossa haastatellaan 100 suomalaista vaikuttajaa, käynnistyy syksyllä 2016 ja vauhti kiihtyy sitten Suomen 100-vuotisjuhlavuonna 2017 isommalla kokeilutapahtumalla ja suomalaisissa yrityksissä ja organisaatioissa tehtävillä konkreettisilla kokeiluilla.
Hanke itsessään toteutetaan kokeiluotteella ja vaikuttavuus edellä - eli mahdollisimman vähän perinteisen hankkeen byrokratiaa ja haittoja, mutta paljon tekemistä, aikaansaantia ja näkyvyyttä.
’Suomen 100 kokeilua’ -hankkeen kumppaneille tämä on loistava tilaisuus edistää koko Suomen kannalta tärkeää asiaa ja saada kustannustehokkaasti laajaa valtakunnallista näkyvyyttä uudistumisen, kokeilujen ja ”Suomi nousuun” -teeman edelläkävijänä. Ota yhteyttä: heli.vahatiitto(ät)dazzle.fi ja vesa.auvinen(ät)dazzle.fi
#100kokeilua #suomen100kokeilua #uudistuminen #uusiutuminen #innovointi #johtaminen #strategia
Tietotyödelfiini on Viestintätoimisto Avaran julkaisu, jonka tarkoitus on tehdä tietotyötä sujuvammaksi. Tämänkertaisen delfiinin aiheena on mittaaminen: miten saadaan helposti tietoa, joka auttaa kehittämään työyhteisöä objektiivisesti.
Työsuojelupaneeli on Työterveyslaitoksen ja Työturvallisuuskeskuksen 1– 2 kertaa vuodessa toteuttama kyselytutkimus työsuojeluhenkilöstölle. Paneelissa kerätään tietoja työpaikoilla näkyvistä työsuojelun tarpeista sekä yhteiskunnallisten ilmiöiden vaikutuksista arjen työhön. Tässä kalvosarjassa on esitelty yhdeksännen kyselyn tulokset.
Yhdeksäs työsuojelupaneelin kysely tehtiin marraskuussa 2017. Kysely lähetettiin Työsuojeluhenkilörekisteristä poimitulle työsuojeluvaltuutetulle ja -päällikölle, joista kyselyyn vastasi 290. Kyselyn vastusprosentti oli n. 10 %. Paneeli antaa tietoa ajankohtaisista teemoista työelämässä.
Kesätyö ja vieraat kielet työsuojelun näkökulmasta: Työsuojelupaneeli 2Työterveyslaitos
Kesätyöntekijä murtaa totutut kaavat työpaikoilla. Kesä- ja kausityöntekijöiden ja vieraskielisen työvoiman mukana työpaikoille tulee uusia ideoita, toimintatapoja ja näkökulmia, jotka piristävät työpaikan totuttua arkea ja auttavat kehittämään työpaikan toimintaa. Tämä käy ilmi Työturvallisuuskeskuksen ja Työterveyslaitoksen tekemästä Työsuojelupaneelista. Paneelissa kerätään tietoja suomalaisilla työpaikoilla näkyvistä työsuojelun ilmiöistä ja tarpeista sekä yhteiskunnallisten ilmiöiden vaikutuksista arjen työhön. Minna Toivanen & Minna Janhonen 2013.
Työsuojelupaneeli XI: Työsuojeluosaaminen ja sen kehittäminenTyöterveyslaitos
Työsuojeluhenkilöstö arvioi, että omaa osaamista olisi tarpeen vahvistaa työkyvyn seurannan ja työturvallisuuden mittareiden osalta. Myös kielitaitoon ja sosiaalisen median käyttötaitoihin kaivattiin vahvistusta. Tämä käy ilmi Työturvallisuuskeskuksen ja Työterveyslaitoksen tekemästä työsuojelupäälliköille ja -valtuutetuille suunnatusta Työsuojelupaneelista.
Työsuojelulla ja työterveyshuollolla on yhtenäinen näkemys työterveysyhteistyön tavoitteista työpaikoilla. Yli 75 prosenttia työsuojeluhenkilöstöstä arvioi, että työpaikan ja työterveyshuollon välinen yhteistyö toimii erittäin tai melko hyvin. Vain pieni osa on sitä mieltä, että yhteistyö toimii huonosti. Minna Toivanen, Auli Airila ja Minna Janhonen 2015.
Bisnestä sosiaalisessa mediassa 6.5.2010 Verso tapahtumaVesa Auvinen
Bisnestä sosiaalisessa mediassa 6.5.2010 Tekes Verso tapahtuma. Esityksessä käsitellään erilaisia sosiaalisen median ja internetin liiketoimintamalleja sekä sosiaalisen median tulevaisuutta.
Kirsimarja Raitasalo, THL: Miksi päihdehaittoja on tärkeää ehkäistä kouluissa ja oppilaitoksissa - Nuorten päihteidenkäytön yleiskuva. Ehkäisevä päihdetyö lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukijana kouluissa ja oppilaitoksissa -verkkoaineisto sujuvamman työn tueksi -webinaari, 10.10.2022
Marke Hietanen-Peltola & Johanna Jahnukainen, THL: Miten opiskeluhuoltopalvelut tukevat hyvinvointia ja ehkäisevät päihdehaittoja. Ehkäisevä päihdetyö lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukijana kouluissa ja oppilaitoksissa -verkkoaineisto sujuvamman työn tueksi -webinaari, 10.10.2022.
Riina Länsikallio, OPH: Päihdekasvatus ja ehkäisevä päihdetyö kouluissa ja oppilaitoksissa. Ehkäisevä päihdetyö lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukijana kouluissa ja oppilaitoksissa -verkkoaineisto sujuvamman työn tueksi -webinaari, 10.10.2022
Jaana Markkula, THL, Ehkäisevä päihdetyö lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukijana kouluissa ja oppilaitoksissa -verkkoaineisto sujuvamman työn tueksi -webinaari, 10.10.2022
What is the current Synthetic opioid situation in Europe? How can countries be better prepared and equipped for a continued rise in synthetic opioid prevalence, use, and incidents?
2. KURJUUDEN TUPLAKIERRE
2
Tutkimus erään puhelinpalvelukeskuksen työn organisoinnista
Tee tästä nyt tolkkua! Tolkunteko suomalaisissa yrityksissä (http://www.vtt.fi/inf/pdf/technology/2016/T269.pdf ).
Luku 2: Kun kaikki menee pieleen – "Ihanaa että tämä loppuu!"
3. Kotihoidolta hätähuuto Jyväskylässä
https://yle.fi/uutiset/3-10037765
3
”Työtahtimme on muuttunut
jatkuvaksi kiireeksi,
joudumme tekemään
työmme ns. juosten kusten.
Sairaslomat ovat
lisääntyneet ja sijaisia on
vaikea saada. Olemme
väsyneitä ja surullisia,
koska emme saa tehdä
työtämme kunnolla.”
”Syyksi tilanteeseen työntekijät nimeävät runsas vuosi sitten käyttöön otetun
toiminnanohjausjärjestelmän, joka jakaa päivittäiset kotikäynnit töissä oleville hoitajille.
Asiakkaiden määrä voi muuttua vaikkapa sairastapauksen sattuessa päivän aikana, ja yhdellä
hoitajalla saattaa olla samanaikaisesti "jonossa" useita asiakkaita.”
Päivää on mahdoton tietää etukäteen. Pahimmillaan hoitajalla voi olla kolmekin asiakasta samaan
aikaan ja sitten on ruvettavaa priorisoimaan.”
4. KUN ONGELMAA PYRITÄÄN RATKAISEMAAN
TILANTEESEEN SOPIMATTOMALLA TAVALLA…
4
Konemaisen organisaation
taustaoletukset (Morgan 1997)
Todellisuus kohdeorganisaatiossa
organisaatio suorittaa suoraviivaisia
tehtäviä
toimintaympäristö on riittävän
vakiintunut, jotta tarjottavat palvelut
ovat tarkoituksenmukaisia
halutaan tuottaa tismalleen samaa
palvelua kerrasta toiseen
arvostetaan tarkkuutta
‘koneiston’ osasina toimivat
työntekijät ovat keskenään
yhteensopivia ja totuttavat juuri sitä
tehtävää mikä heille on suunniteltu
tehtävän.
Asiakkaat eivät aina ole
samankaltaisia ja heidän ongelmansa
eivät aina ole ennustettavissa
Asiakaspalvelutilanteet voivat joskus
olla yllätyksellisiä ja monimutkaisia
Palveluihin liittyvät tuotteet ovat
monimutkaisia ja jatkuvassa
muutoksessa
Epärealistisesti suunniteltu työ
aiheuttaa kritiikkiä ja lopulta
vastarintaa työntekijöiden
keskuudessa
Tutkimus erään puhelinpalvelukeskuksen työn organisoinnista
Tee tästä nyt tolkkua! Tolkunteko suomalaisissa yrityksissä (http://www.vtt.fi/inf/pdf/technology/2016/T269.pdf ).
Luku 2: Kun kaikki menee pieleen – "Ihanaa että tämä loppuu!"
8. Pirullisista ongelmista selviytyminen ei
tule onnistumaan hyvin perinteisillä
työtavoilla!
Johtamisen täytyy muuttua
Työn organisoinnin täytyy muuttua
Ongelmanratkaisutapojen täytyy muuttua
VÄITTÄMÄ
8
9. Menestykseen tarvitaan
KONTEKSTUAALISTA ÄLYKKYYTTÄ!
Ongelman luonteen ymmärtäminen
Ymmärrys siitä milloin perinteisten keinojen rajat on
saavutettu
Uusien toimintakeinojen kehittäminen ja käyttöönotto
pirullisien ongelmien kanssa toimeen tulemiseksi.
VÄITTÄMÄ
9
21. 21
ERILAINEN ORGANISOINTITAPA TULLA TOIMEEN
PIRULLISTEN ONGELMIEN KANSSA
ORGANISAATIOT KONEISTONA
ORGANISAATIOT KOMPLEKSISINA
ADAPTIIVISINA SYSTEEMEINÄ
22. KOMPLEKSISET ADAPTIIVISET SYSTEEMIT
• Kokoelma vuorovaikuttavia agentteja
• Mikä vaan, mikä kykenee itsenäiseen toimintaan
(ihminen, molekyyli, solu, laskennallinen yksikkö,…)
• Omatoimisella toiminnalla pyritään maksimoimaan
haluattua päämäärää
• Haluttu päämäärä voi muuttua ajan saatossa
(esim. oppimisen tai tilanteen muuttumisen
seurauksena)
• Itseorganisointiin kykenevä
• Käytännön vuorovaikutuksista lopulta kehkeytyy
synergiaa ja laajempaa koordinaatiota
• Kyky muovautua jatkuvasti muuttuviin olosuhteisiin
• Etuja koneistomaiseen organisaatioon
verrattuna:
• Joustavuus, omatoimivuus, elinvoimaisuus
23. KOLME ITSEORGANISOITUMISEN
LÄPIMURTOA
23
https://www.slideshare.net/MarkusWeigl/frederic-laloux-reinventing-organizations
1. Itsensä johtaminen
• vaikuttavaa toimintaa suuressakin mittakaavassa ilman
tarvetta hierarkiaan tai konsensukseen
2. Eheys
• käytännöt, jotka saavat meidät hyödyntämään koko
persoonaa työssä “ammattiminän” sijasta
3. Evolutionaarinen tarkoitus
• Organisaatiolle mielletään olemassaolon tarkoitus ja
kehityssuunta. Sen sijaan että ennustettaisiin ja
kontrolloitaisiin tulevaisuutta, työntekijät pyrkivät
ymmärtämään minkälaiseksi organisaatio haluaa kehittyä ja
mitä tarkoitusta se haluaa palvella
24. Itseorganisoivat tiimit
Valmennusta tarvittaessa saatavilla
Erittäin pieni tarve henkilöstötoiminnoille
Koordinaatiota ja kokouksia kun sen tarve on
Radikaalisti yksinkertaistettu hallinto (suunnitelmat
& budjetti)
Muuntautuvat ja hienojakoiset roolit
Täysin hajautettu päätöksenteko
(neuvoa kysyvä prosessi)
Läpinäkyvä ajantasainen tiedon jako
(mm. talousluvut)
Ei rajoituksia rahan käytölle kunhan neuvoa
kysyvää prosessia on noudatettu
Muodollinen moniportainen konfliktin
selvittämisprosessi
Fokus tiimin suorituskyvyssä. Henkilöiden arviointi
pohjautuu vertaisarviointiin.
Itse asetetut palkat, joita on kalibroitu vertaisten
kanssa. Ei bonuksia. Ylijäämien jakaminen.
Itsensä johtamisen käytänteitä
24
https://www.slideshare.net/MarkusWeigl/frederic-laloux-reinventing-organizations
25. Itse sisustettuja lämminhenkisiä työtiloja ilman statussymboleja
Selvät arvot jalkautettuna yksiselitteisiksi nyrkkisäännöiksi.
Jatkuva keskustelu arvoista
Tiimin ohjausta, vertaistukea
Yhteisöllisyyden ja personnallisuuksien esilletulon tukemista
tarinankerronnan avulla
Tietoinen titteleiden ja työkuvauksien välttäminen, jotta henkilöt
löytävät heille istuvat roolit
Säännöllinen aika konfliktien selvittämiseen
Määritellyt kokouskäytänteet egojen kurissa pitämiseen
Hajautettu aloitteellisuus
Tulevat kollegat suorittavat rekrytointihaastattelut. Fokus
organisaatioon sopimisessa.
Vapaus koulutuksen valintaan. Fokus kulttuurin rakentamisessa
Henkilökohtainen tutkistelu omaan oppimiseen ja
kutsumukseen
Eheyden käytänteitä
25
https://www.slideshare.net/MarkusWeigl/frederic-laloux-reinventing-organizations
26. Organisaatio nähdään elävänä organismina, jolla
on oma evolutionaarinen tarkoitus
Strategia kehkeytyy orgaanisesti itsenäisten
työntekijöiden vuorovaikutuksesta
Kaikki päätökset pohjautuvat lopulta organisaation
olemassaolon tarkoitukseen
Kilpailu on epäoleellista
Kasvu ja markkinaosuus on tärkeää vain jos se
auttaa saavuttamaan olemassaolon tarkoituksen
Taloudellista tulosta ei tavoitella suoraan. Hyvä
tulos seuraa siitä kun tehdään oikeita asioita
mielekkäällä tavalla
Täydellinen läpinäkyvyys antaa ulkopuolisille
mahdollisuuden ehdottaa miten päämäärä
voitaisiin saavuttaa paremmin
Verkoston kumppanit valitaan yhteensopivuuden
perusteella
Muutosten hallinta ei ole enää oleellista, sillä
organisaatio muuntautuu muutokseen jatkuvasti.
Evolutionaarisen tarkoituksen käytänteitä
26
https://www.slideshare.net/MarkusWeigl/frederic-laloux-reinventing-organizations
27. Itsensä johtamisen perusarvot/normit
Luottamus
• Uskomme että toisilla on
hyvät aikomukset
• Luotamme oletusarvoisesti
toisiin, kunnes on toisin
todistettu
• Vapaus ja vastuu ovat
saman kolikon kääntöpuolet
27
Päätöksenteko
• Kaikki toimintaan liittyvä
tieto on avointa kaikille
• Jokainen meistä pystyy
käsittelemään vaikeita ja
arkaluontoisia uutisia
• Uskomme ryhmä-
älykkyyden voimaan.
Kukaan ei ole niin viisas kun
me kaikki yhdessä. Tämän
vuoksi noudatamme
päätöksissä neuvoa
kysyvää prosessia.
Vastuullisuus
• Olemme kaikki vastuussa
organisaatiolle. Jos
havaitsemme epäkohdan,
meillä on vastuu ratkaista
asia. Pidättäytyminen
omassa roolissa ja asian
sivuuttaminen muille
kuuluvana asiana ei ole
hyväksyttävää.
• Jokaisen tulee kokea
vaivattomaksi vastuuttaa
muut työhönsä
kunnioittavan konfrontaation
ja palautteen annon avulla
https://www.slideshare.net/MarkusWeigl/frederic-laloux-reinventing-organizations
28. Eheyden perusarvot/normit (osa 1)
Tasavertaisuus
• Olemme pohjimmiltaan kaikki samanarvoisia
• Kuitenkin, yhteisömme tulee olemaan rikkain
jos annamme kaikkien jäsenten antaa heidän
työpanoksensa heille ominaisella tavalla,
arvostaen erilaisuuksia rooleissa,
koulutuksessa, intresseissä, taidoissa,
luonteissa, näkökulmissa jne…
28
Turvallinen ja välittävä työpaikka
• Pyrimme luomaan henkisesti turvallisia
ympäristöjä jossa jokainen voi olla oma
itsensä.
• Arvostamme rakkauden, huolehtimisen,
hyväksynnän, kiitollisuuden,
kiinnostuneisuuden, hauskuuden,
leikkisyyden, jne. tunnetiloja
https://www.slideshare.net/MarkusWeigl/frederic-laloux-reinventing-organizations
29. Eheyden perusarvot/normit (osa 2)
Eriytymisen voittaminen
• Pyrimme luomaan työpaikan, missä voimme arvostaa
ihmisiä kaikkine ominaisuuksineen
• Tunnistamme olevamme vahvasti sidoksissa isompaan
kokonaisuuteen.
29
• Jokainen haaste on kutsu oppimiseen ja
kasvuun. Tulemme aina olemaan oppijia.
• Epäonnistuminen on aina mahdollisuus jos
pyrimme rohkeasti kohti päämääräämme.
Keskustelemme avoimesti virheistämme ja
opimme niistä. Virheiden salailu ja
huomiotta jättäminen ei ole hyväksyttävää.
• Palautteen anto ja kunnioittava
konfrontaatio ovat lahjoja, joilla autamme
toisia kasvamaan.
• Keskitymme vahvuuksiin pikemminkin kuin
heikkouksiin, sekä mahdollisuuksiin
pikemminkin kuin ongelmiin.
https://www.slideshare.net/MarkusWeigl/frederic-laloux-reinventing-organizations
Vuorovaikutus ja konfliktit
• Muiden muuttaminen on mahdotonta. Voimme muuttaa
vain itseämme.
• Seisomme ajatustemme, uskomustemme, sanojen ja
tekojen takana.
• Emme levitä huhuja emmekä puhu selän takana.
• Selvitämme erimielisyydet kasvokkain, emmekä vedä
muita mukaan ongelmaan
• Emme syyttele ongelmista muita. Pikemminkin mietimme
miten itse olimme osa ongelmaa (ja ratkaisua)
Oppiminen
30. Evolutionaarisen tarkoituksen
perusarvot/normit
• Koemme, että
organisaatiolla on oma
sielunsa ja
tarkoituksensa.
• Yritämme kuunnella
mihin suuntaan
organisaatio haluaa
kehittyä ja olemme
varovaisia ettemme itse
pakota kehityssuuntaa.
30
• Olemme vastuussa
itsellemme ja
organisaatiolle
kuunnella omaa
sisäistä kutsumusta ja
pohtia kuinka se
soveltuu yhteen
organisaation
päämäärän kanssa.
• Pyrimme täyttämään
roolimme sielullamme,
ei egollamme.
• Tulevaisuuden
ennustaminen ja
kontrollointi on
tuhoisaa. Teemme
ennustuksia vain kun
tietty päätös vaatii sitä.
• Kaikki luonnistuu
tyylikkäämmin, jos
luovumme
kontrolloinnista ja
pikemminkin pyrimme
yksinkertaisesti
havainnoimaan ja
reagoimaan.
https://www.slideshare.net/MarkusWeigl/frederic-laloux-reinventing-organizations
• Pidemmällä
tähtäimellä
organisaation
olemassaolon
tarkoituksen ja
taloudellisen tuloksen
välillä ei ole ristiriitaa.
Jos kiinnitämme
huomiota
tarkoitukseen, tulos
seuraa perässä.
Yhteinen
päämäärä
Henkilökohtainen
päämäärä
Tulevaisuuden
suunnittelu
Taloudellinen
tulos
31. Miksi itseorganisoituvat tiimit ovat niin
menestyksekkäitä (osa 1)?
31
https://www.slideshare.net/MarkusWeigl/frederic-laloux-reinventing-organizations
Tarkoituksen avulla Henkilöiden energia voimistuu kun he tunnistavat työlleen itseään suuremman merkityksen
Vallan hajauttamisen
avulla
Itsensä johtaminen luo suunnattoman määrän motivaatiota ja energiaa. Lopetamme työskentelyn
pomolle ja alamme pikemminkin saavuttaa sisäisiä (usein vaativampia) tavoitteita.
Oppimisen avulla Itsensä johtaminen houkuttelee jatkuvaan oppimiseen. Oppimisen käsite myös laajenee
sisältämään taidollisten asioiden lisäksi myös sisäisen kasvun.
Osaamisen paremman
hyödyntämisen avulla
Henkilöt eivät ole pakotettu ottamaan vastaan tehtäviä, missä he eivät ole parhaimmillaan.
Joustava roolitus (jäykkien työkuvausten sijaan) mahdollistaa kunkin osaamisen paremman
hyödyntämisen
Vähemmän hukattua
energiaa egon
pönkittämiseen
Vähemmän syitä käyttää aikaa ja energiaa: pomon miellyttämiseen, kyynärpäätaktiikan käyttöön,
oman pesän puolustamiseen, vallan haalimiseen, omakuvan kiillottamiseen, muiden syyttämiseen
ongelmista, jne…
Vähemmän hukattua
energiaa sääntöjen
noudattamiseen
Esimiesten ja henkilökunnan hämmästyttävä kyky luoda sääntöjä luo energiaa hukkaavia
kontrollimekanismeja ja raportointitarpeita, mitkä häviävät lähes kokonaan itsensä johtamisen
myötä.
Vähemmän hukattua
energiaa kokouksiin
Pyramidin kaltaisissa hierarkkisissa organisaatiorakenteissa kokouksia tarvitaan joka tasolla
kokoamaan, paketoimaan, suodattamaan ja välittämään informaatiota niin johdon kuin
ruohonjuuritason suuntaan. Näitä tarpeita ei juurikaan ole itseorganisoituvissa organisaatioissa.
Henkilöiden energian vapauttaminen
32. Miksi itseorganisoituvat tiimit ovat niin
menestyksekkäitä (osa 2)?
32
https://www.slideshare.net/MarkusWeigl/frederic-laloux-reinventing-organizations
Paremman
havainnoinnin avulla
Itsensä johtamisen avulla, jokainen havannoi ympäristöänsä ja toimii havaintojensa perusteella.
Havannoitu tieto ei häviä tai suodatu kulkemalla hierarkian läpi sille joka tekee lopulta päätökset.
Paremman
päätöksenteon avulla
Neuvoa kysyvän prosessin avulla juuri oikeat ihmiset tekevät päätökset juuri oikeiden ihmisten
antamien neuvojen avulla. Päätöksiin ei pelkästään vaikuta rationaaliset syyt, vaan myös
tunneälykkyys, intuitio ja estetiikka.
Lisääntyneen
päätöksenteon avulla
Perinteisissä organisaatioissa ylin johto muodostuu päätöksenteon pullonkaulaksi.
Itseorganisoituvissa rakenteissa tuhansia päätöksiä tehdään koko ajan joka puolilla organisaatiota.
Ajantasaisen
päätöksenteon avulla
Kun tilanne koittaa, mahdollisuus voi mennä ohi siihen mennessä kun lupa on saatu pomolta
Evolutionaarisen
tarkoituksen
toteuttamisen avulla
Jos uskomme että organisaatiolla on oma suuntansa ja evolutionaarinen tarkoituksensa, silloin
henkilöt pyrkivät saavuttamaan tätä päämäärää omilla päätöksillään. Tällöin organisaatio pääsee
kehittymään myötätuulessa.
Energian valjastaminen ja kohdentaminen viisaammin ja täsmällisemmin
33. HARPPAUS UUTEEN AJATTELUTAPAAN
TULEE OLEMAAN ERITTÄIN VAIKEAA
(mutta silti välttämätöntä)
ORGANISAATIO EI VOI UUDISTUA ELLEI
JOHTO OLE ENSIN UUDISTANUT
AJATUSTAPAANSA
VÄITTÄMÄ
33
35. VUOROVAIKUTUS MUUTTUU!
35
Kaikki toiminta perustuu pääosin
suoraan vuorovaikutukseen
lähipiirin kanssa.
Esim.
Itsenäinen päätöksenteko, mutta ensin
kysytään ”neuvoa” niiltä, joita asia
saattaa koskea
Konfliktinratkaisu ensisijaisesti
kahdenkeskisenä prosessina.
37. HARPPAUS UUTEEN ON VAIKEAA
37
Henkinen este
PIRULLINEN
ONGELMA
KESY
ONGELMA Perinteinen rationaalinen ajattelutapa AIKA
Lisääntyvä
epäsopivuus
Jantunen, S. (2012). Making Sense of Software Product Requirements. Lappeenranta, Lappeenranta University of Technology.
38. ITSEOHJAUTUVUUDEN EDISTÄMINEN
Kaksi vaihtoehtoa
38
LÄHTÖTILANNE
VAIHTOEHTO 1:
Ole valmis kyseenalaistamaan vallitsevat
uskomukset organisaatiosta
Anna tilaa uudenlaisen ajattelutavan
syntymiselle
VAIHTOEHTO 2:
Kehitä toimintatapoja, jotka toteuttavat nykyistä
ajattelutapaa entistä tehokkaammin
KRIITTISIMMÄT TEKIJÄT ONNISTUMISELLE:
1. JOHTO
2. LÄHIESIMIEHET
46. 1. Kohtelemalla organisaationa koneena saa myös konemaisen suorituksen
Mutta sopiiko konemainen suoritus kaikkialle?
2. Pirullisista ongelmista selviytyminen ei tule onnistumaan perinteisillä
työtavoilla!
Johtamisen täytyy muuttua
Työn organisoinnin täytyy muuttua
Ongelmanratkaisutapojen täytyy muuttua
3. Menestykseen tarvitaan KONTEKSTUAALISTA ÄLYKKYYTTÄ!
Ongelman luonteen ymmärtäminen
Ymmärrys siitä milloin perinteisten keinojen rajat on saavutettu
Uusien toimintakeinojen kehittäminen ja käyttöönotto pirullisien ongelmien kanssa toimeen
tulemiseksi.
4. Itseohjautuvuus voi olla tällä hetkellä ratkaiseva harppaus eteenpäin.
5. Harppaus uuteen ajattelutapaan tulee olemaan erittäin vaikeaa (mutta silti
välttämätöntä)
6. Organisaatio ei voi uudistua ellei johto ole ensin uudistanut ajatustapaansa
KERTAUSTA
46